Turussa asuessani kiinnitin huomiota myös siihen, että Turun kaupunkikaavasta löytyy paljon merkkejä Venäjän vaikutuksesta (esimerkiksi hallinnon käskystä annettu talon muoto ja väri). Pietari (entinen Leningrad) ja Turku ovat ystävyyskaupunkeja. Tein tuosta aiheesta myös näyttelyn (teksti ja kuvitus).
Näyttelyni oli nähtävillä Turussa ja Pietarissa. Olin Turussa myös muutaman vuoden Turun Pietari-Seuran puheenjohtajana. Ajatuksenamme oli syventää tavallisten turkulaisten ja venäläisten suhdetta.
Turku (Åbo) on perustettu 1300 jKr., Pietarin kaupunki on perustettu 1703. Kaupungeissa on ollut tapana järjestää muutaman vuoden välein ystävyyskaupunkipäivät.
Pietarin perustaminen oli merkittävin merkki siitä, että keisari Pietari Suuri halusi LÄNSIMAISTAA KOKO VENÄJÄN JOKA SUHTEESSA (ei vain ulkoisia muotoja vaan myös syvimmät henkiset rakenteet).
Tätä kautta sai alkunsa vastakohtineen Venäjän länsimaistaminen ja Saksa valtiokehityksen alkuvaihe (uskomista ja uhrautumista korostanut saksalainen idealismi), teollis-kapitalistinen talous, vallankumouksellisuus, militarismi ja sotaisuus (Hitlerin julmuuksien lähtökohta oli itäisten slaavien halveksiminen, miehityshallinto Oberost ja Preussi, idän valtaaminen Saksalle) .
Kun tähän saksalaiseen idealismiin yhtyi ranskalainen painopiste RANSKAN SUURI VALLANKUMOUS (järjen korostaminen ja irtaantuminen maallisista ja kirkollisista auktoriteeteista) sekä näiden seikkojen kohtaaminen mahdollisti saksalaisen idealismin vastaisen materialistis-ateistisen KOMMUNISMIN (Marx, Lenin jne.) kulkeutumisen Venäjälle. Sen jälkeen Neuvostoliitosta tuli ensimmäinen kommunistinen valtio.
Toisen maailmansodan jälkeen perustettiin Neuvostoliiton yhdelle vyöhykkeelle kommunistinen DDR-valtio. Itäisen Saksan perustaminen merkitsi samalla kommunistisen aatteen uudelleen herättämistä Saksassa, sillä Saksa oli kohdellut aikaisemmin kovin ottein maan kommunisteja (Rosa Luxemburg ja Karl Liebknecht).
Saksassakin on tapahtunut viimeksi uusnationalistista innostusta (vrt.perussuomalaisuus). Mitä se tulee merkitsemän entisen DDR-valtion kohdlala? Venäjän kommunistitkin kokoontuivat silloin tällöin myös Suomessa.
Komein LÄNSIMAINEN arkkitehtuuria (barokkia ja klassismia) on kaunistanut pitkään Pietarin kaupunkia. Toisen maailmansodan aikana 1941–44 Hitlerin armeija piiritti Pietarin kaupunkia (näännyttääkseen snb väestön hengiltä ja tuolloin kuoli miljoona ihmistä.
Ruotsalaisten historiankirjoittajen ja kahden johtavan suomalaisen tutkijan mielestä myös Suomen armeija toimi aktiivisesti Leningradin piirtäjätahona. Mutta jos suomalaiset sotilaat olisivat osallistuneet piirityksen loppuvaiheeseen Suomen olisi pitänyt koota piiritykseen kaikki sotilaansa kasaan eri rintamilta. Siihen Mannerheim ei suostunut. Mutta kun hänestä tehtiin sodan jälkeen muistolaatta, Pietarin pietarilaiset tahrivat sen punaisella värillä.
Jakautuminen ystäviin ja vihollisiin on näkynyt viimeksi selvimmin Yhdysvaltain toimesta Ukrainan sodan ja Naton itälaajentumisen yhteydessä. Suomi on rakentamassa maansa itärajalle 200 km uutta aitaestettä venäläisten torjumiseksi.
Onko Venäjän olemassaolo riippuvainen myös suomalaisten tahdosta? Ja onko nykyinen Saksa vieläkin liian heikko vanhan lastinsa kantaja (heikompi kuin luullaan).
Vuonna 2024 tulee kuluneeksi 80 vuotta Leningradin piirityksestä. Venäläiset aikovat juhlia tuolloin koko vuoden piirityksen loppumista. Samaan aikaan venäläiset pitävät myös suomalaisia uhkana Venäjän olemassaololle.
