Kaaos.
Minusta tuntuu nyt siltä, että nyt tietouskoinen länsimainen kulttuuri on nyt kuolemassa ja maapallon poliisivalta on vaihtumassa. Monet ”omatekoiset Auschwitzit” kuihtuvat ja elektroninen sodankäynti yleistyy (atk).
Tähänastinen hajanaisuus täytyy muuttaa uudella valtiottomalla maailmanjärjestyksellä yhtenäisyydeksi huomioiden ennen muuta luonto ja ihmisoikeudet. Lopullista järjestystä ei tule kuitenkaan koskaan.
*
Ensin oli maailmansota, oliko se ”ns. demokratian ja ns. diktatuurin yhteenotto”, Atlantin sopimus 1941 ja NATO. Uusi maailmanjärjestys alkoi muotoutua.
Voittajavaltioiden maapallo ja YK, ei rauhaa ja turvallisuutta vaan uusia sotia.
Ilmastonmuutoksen kohdalla on tehtävä kovia muutospäätöksiä (mutta ilmasto on kaaos). Kestävä rauha ja uusi maailmanjärjestys.
HIRVIÖ on iskemässä, onko myös talouselämä (ei vain politiikka) aina katkeamatonta sodankäyntiä?
*
Suomen ja Venäjän välillä on ollut pitkään hyvät kulttuuriset ja poliittiset suhteet. 1948 vahvistettiin Suomessakin kansan laajasti tukema uusi ulkopoliittinen linja, nyt siinä on tapahtunut äkkinäinen täyskäännös. Nyt ovat poikki välit itään, vapaa markkinatalous synnyttää nyt rautaesirippuja.
Leninin monikansallinen valtio, NL-kommunismi päättyi ja alkoi teollinen totaalikapitalismi ja tuli uusia (markkinataloudellisia) rautaesirippuja, uusi maailmanjärjestys alkaa syntymään vasta nyt.
Onko ns. ”kolmas maailmansota” jo alkanut tai ollut jo? Teollinen totaalikapitalismi jatkuu väkivaltaisena politikointina ja taloutena (sotana ”natseja vastaan”, venäläisten mielestä Ukrainan juutalaistaustainen presidentti on myös natsi. Fasismia on pidetty ”sosialistisen yhtenäisnatsismin kapitalismina”. Hitler hyökkäsi Itämeren eteläreunasta Puolan kautta kohti päävihollistaan. Alkaako kurdien alueella uusi ”Ukrainan sota”? Katoaako koko vanha Välimeri ja Italia?
Miten käy kansallisen Suomen kansainvälisessä Nato-kriisissä ja kansainvälisessä Uniper-kriisissä? Onko kansallinen kuolemassa. Kansainvälinen voittaa kuitenkin. PS loppuu.
*
TOSIUUTISIAKO DIGISSÄ? Nyt ei voi luottaa mihinkään.
”Tieto on valtaa” -ajattelu (Bacon ja asiantuntijavalta) on myös kriisissä. Matematiikan vuosisata (1650–1750, Descartes, Spinoza jne.) on jättänyt täällä jälkensä kaikkeen. Tiedeusko on harha (”huono usko”, Sartre). Ruutukaava (Descartes) ei kuitenkaan pelasta.
Merkitysten tulkintaa sotapropagandan lisäämisen sijasta. Tähänastisen Ukrainan sodan kaltainen Kurdistanin sota pitää ylittää.
Ukraina valtaa länsivaltojen tuella maan itäisiä alueita takaisin. Markkinatalousesirippua tehdään ja sota pitkittyy ja myös ukrainalaisia syytetään ihmisoikeusrikkomisista. Ukrainassakin, leivän päällä ei ole enää paksua mansikkahillokerrosta, Z hyökkää nyt myös omiaan kohti.
Venäläisistä tuli täällä hetkessä vihollisia vaikka Suomen alkukoti on Venäjällä, Suomalainen Fortum on hädässä, ajat muuttuivat ja Gasprom sulki Itämeren hanat, Suomi vapisee perussuomalaisia myöten kun Fortum-Uniper puree.
Nato-jäsenyys ei etene, uho ja hiljaisuus jatkuu, (ei lainmuutoksia ja terroristien luovutuksia, ei sotilaskoneen vientilupaa, ei asekauppoja ?).
Perussuomalaisia painetaan entistä syvemmälle kansainvälisyyden suohon. Turkki ensin tulppana (Nato-jäsenyys). Sitten Saksa ja Uniper.
Kuinka päästä jatkossa Kaliningradiin? USA on hädässä (sisällissota?). Kiina on jo noussut.
Kaikki on muuttumassa kansainväliseksi. Kaksi erilaista valtiota (Pieni ja köyhä ”yhtenäinen natsivaltio” Suomi ja suuri ja rikas ”valtioiden liittovaltio” Saksa), kaksi erilaista valtiollista organisoitumista ja julkista valtaa.
Pörssiyhtiö takoo pelkästään rahaa (osakeyhtiölaki) eikä julkinen valtiovalta saa puuttua siihen.
Fortum-Uniper. Vertaa totaalikapitalismiin ja ympäristökriisin avautumiseen (tulevaan shokkivaiheeseen).
Valtioiden välinen ero näkyy myös politiikan teossa ja työn arvoon liittyvässä ay-toiminnassa.
Kansalliselle suomalaisuusintoilulle nauretaan jo (Natoilu ja Fortum-Uniperse). Perussuomalainen huudahdus ”Suomi takaisin” kuultiin jo ennen vuotta 1917 ja kun kulttuurista ALKUSUOMEA etsittiin idästä, löydettiin sieltä venäläistaustaisia SUOMALAISTEN alkukoteja.
Minulla on Tukholmasta ostettu pieni seksivitsikirja, josta löydän saman ilmiön.
TOTAALIKAPITALISMIN RAUTAESIRIPUT rehottavat, niitä on kohta joka sivulla liberaalia markkinatalous-kapitalistista maapalloa. Myös EU kaatuu, kun Vihreä Armeija nousee.
Kun paitaa nyt kiristetään joka välistä ja kun vähänkin pullistelee, paita repeää.
Valtion elämään ai vaikuta pelkästään kansallisen valtion oma talous (kansantalous) vaan myös kansainvälinen talous ja monikansalliset yritykset (raha haisee kaikessa). Sota on täälläolossa totaalista.
RAUHA ON TÄRKEIN. Ainoastaan VALLATON VALTIOMAAPALLO voi johtaa KANSAINVÄLISEEN RAUHANOMAISEEN MAAILMANJÄRJESTYKSEEN.
CARL SCHMITTIN filosofia herättää nyt uusia kysymyksiä:
Onko rauhanajaksi kutsuttu siviiliaikakin sotatilaa? Onko sotatila aina (rauhankin aikana) totaalista?
Sisältyykö täälläoloon aina samanaikaisesti epäjärjestys ja järjestys? Onko väkivallattomalta näyttävä arjen politiikka (kuten demokratia) luonnostaan sodankäyntiä? Onko myös kahtiajako ”ystävä ja vihollinen” natsimielinen?
Maksimoituiko kommunistisessa puolueessa Lenin politiikka? Olemmeko luonnostaan ystäviä, vihollisia hyviä pahoja? Sisältyykö vallanjakoon aina myös vastapuolen tuhoaminen (sota)?
Nytkään isoin ristiriita ei ole kahtiajako DEMOKRATIA JA DIKTATUURI vaan teollis-totaalikapitalistis-markkinataloudellisiin rautaesirippuihin pirstaloitunut maapallo? Onko tämä planeetta kuolemassa?
Edistys pysyy pelkkänä myyttinä.
TURKU
Venäläisyyden määrittelemiseen liittyy kolme keskeistä sanaa. RUSKI-sana, se liittyy kielellisen, kulttuurisen, etnisen ja kansallisen venäläisyyden ilmaisemiseen, sana ROSSIJSKI valtiolliseen venäläisyyteen, jossa esimerkiksi kansallisella ei ole merkitystä ja sana RUS historiaan. Suomalaisissa venäläisyys ilmenee esimerkiksi tunteellisuuden ja sukulaisrakkauden korostumisena. Sanasta RUS ja VENÄJÄSTÄ voi lukea kirjoittamastani kirjasesta ”Muinais-Turun historia” (Turun kuva, osa 1, 2005).
Kirjoitin Turun Sanomiin 18.7.2022 seuraavan mielipidekirjoituksen:
TURKU
Sana ”Turku” tarkoittaa toria ja kauppapaikkaa. Turun kaupungin perustamisvuotena on pidetty vuotta 1229 jKr. Se juontaa paavin kirjeeseen mutta siinä ei mainita sanaa ”Turku”. Uusimman käsityksen mukaan kaupunki (Åbo) perustettiin vasta vuonna 1300.
Turun Sanomat julkaisi kirjasestani 10.12. 2005 kirja-arvostelun ”Erilainen näkemys Turun keskiajasta”. Se käsittelee kirjoittamaani ja kuvittamaani julkaisua ”Turun kirkkoaika” (Turun kuva 2 osa, 2005). Kirja-arvostelun lopussa sanotaan, että ”On suuri vahinko, ettei Paaso ole kirjoittanut kirjalleen (63 sivua!) johdantoa, jossa sanoisi suoraan, mikä hänen kirjansa tarkoitus on”.
Tässä johdantoajatuksiani (2005 ilmestyneeseen kirjoitukseeni).TS ei sitä julkaise.
Turun kuva – jokainen paikka herättää itsestään jonkun ”kuvan”. Turku oli aluksi väestöltäänkin pikkuruinen ja paikka oli täysin kirkollisen vallan käsissä (vrt. Naantali), Maallinen valta tuli vasta myöhemmin.
Suomen nykyistä maallista lakivaltioluonnetta kuvaa hyvin, se että täällä on ihmetelty pitkään sitä, että kirkollinen valta pitää vieläkin hallussaan yhtä lakia (kirkkolaki). Lakivaltioajattelu taustalla on uskomus, että nationalismikorosteista yhteiskunnallista massaelämää voidaan ohjailla hyvin ylimpien vallankäyttäjien säätämillä normeilla. Tämän taustalla on uskomus, että lait yhtenäistävät tehokkaasti kansanjoukot. Mutta se on samalla eksistentialismin vastaista.
Nationalistisen historiankäsityksen mukaan Turku (muinaisvenäjäksi ”turgu”, suomalaisten alkukoti on ollut Venäjällä) on ollut merkittävä paikka erityisesti Suomen kansallisen valtiolaitoksen synnyssä.
Kyselin ensin historiatekstin taustaa, nationalistista historiankirjoitusta pohtiessani omaksuin nationalistis-kansallisen valtion vastaisen filosofian. Tämä ajattelutapa syveni kun perehdyin Hegelin ja Snellmanin filosofiaan.
En usko myöskään ihmisen perinnölliseen tietämiskykyyn. En väitä olevani historiankaan kohdalla oikeassa. Olen nykyisin ”anarkistinen eksistentialisti”. Siltä pohjalta (”vain yksilö on todellista”) Turustakin voi kirjoittaa tuhansia erilaisia historiateoksia. Olen myös omaksunut uudenlaisen taidekäsityksen (siinä korostuu dadaismi).
