Taloudellisissa vaikeuksissa seinäjokilainen sanomalehti Ilkka ja vaasalainen Pohjalainen yhtyivät jokin aika sitten Ilkkapohjalaiseksi.
Muutos merkitsi monia uudistuksia ja samalla myös sitä, että KANSALAISTEN KIRJOITTAMIA MIELIPIDEKIRJOITUKSIA ei voi lukea enää ILMAISEKSI INTERNETISSÄ.
Nyt suositaan OMISTAMISTA, tässä tapauksessa ILKKAPOHJALAISEN TILAAJIA eli RAHALLAAN sanomalahden TALOUSVAIKEUKSIEN VOITTAMISEEN OSALLISTUVIA.
Hyvästi maalaisliittolaiskeskustalaisuus. Keskustan kannatus pysyy jatkossakin alhaalla. Paluuta keskustan entiseen valtakauteen ei voi tapahtua.
*
IHMISENÄ OLEMINEN JA KEINOTEKOINEN VALTIO EI OLE HENKI.
IHMISYKSILÖN VAPAA LUONNONMUKAINEN KASVAMINEN (henkisesti ja fyysisesti) sekä pyrkimys alistaa yksilö KEINOTEKOISEN ORGANISAATION, YHTEISKUNNAN JA VALTION pohjalta osaksi YHDENMUKAISTA JA YHTENÄISTÄ KANSANMASSAA OVAT VASTAKOHTIA.
Yksilön vapaa kasvaminen merkitsee OLEMISTA, mutta yksilön alistaminen osaksi keinotekoista organisaatiomassaa OLEMATTOMUUTTA (ei-olemista).
Valtiota henkenä korostava NATIONALISTINEN KAPITALISMI (esimerkiksi Saksan kansallissosialistit) ja valtiota henkenä korostava KOMMUNISMI (esimerkiksi Venäjän kommunistit) käyvät hyvinä esimerkkinä OLEMASSAOLOSSA ELÄVÄN YKSILÖN ALISTAMISESTA OSAKSI KEINOTEKOISTA MASSAYHTEISKUNTAA.
”HEGELILÄINEN PEHMEÄ FASISMI” AIHEUTTAA NYT SODAN UHKAA.
*
”MASSAYHTEISKUNNASSA” KANSA ON SULKEUTUNUT RAJATULLE ALUEELLE voidakseen puolustaa mahdollisimman tehokkaasti itse itselleen varaamaa aluetta.
KOSKA ”valittu kansa” LUOKITTELEE samalla ”ULKOPUOLISIKSI” muut YHTEISÖT (joilla on eri kieli ja uskonto jne.), sitä seuraa jatkuvaa VIHAMIELISYYTTÄ ruokkivaa KANSALLISSOTILAALLISTA VARUSTAUTUMISTA.
*
Tämän tyyppisiin ongelmiin ei voi olla olemassa PAREMPAA VASTAVOIMAA kuin SUVAITSEVAISUUS JA KANSAINVÄLISYYS.
Eteläpohjalaiset KUVITTELEVAT kuitenkin usein, että myös heidän nykyisyyttään leimaa omintakeinen REGIONALISMI (PAIKALLISUUS NEROUTENA).
Kuitenkin lakeuskin on syntynyt ja kasvanut KANSAINVÄLISEN VUOROVAIKUTUKSEN pohjalta ja samalla tavalla on tapahtunut aina ja kaikkialla.
*
Seinäjoen modernin Aaltokeskustan muodot, joita seinäjokilaiset hammasta purren vierastavat, ovat kansainvälistä tyyliä. Alvar Aalto oli myös ihmisenä hyvin kansainvälinen.
Sitä vastoin ”Jussipaitaisen puu-ukon” (kansanveistoksen) sijoittaminen Seinäjoen uuden torialueen kylkeen on ”kansan kosiskelua”. Esimerkiksi Jussipaidan ”salmiakkirivi” on kuitenkin kansainvälistä tyyliä.
Seinäjoella POLLARIN TALON siirtäminen alkuperäiseltä paikalta muualle viittaa vanhaan paikalliseen eteläpohjalaiseen maaseutuperinteeseen, jossa hirsitaloja purettiin ja siirrettiin vuosisatoja paikasta toiseen.
*
Olen nähnyt Kanta-Kauhavalla pellolle jostakin paikasta tuodun rakennuksen. Kanta-Kauhavan ulkoilmamuseo (Kosolanmäki) on pelkkä ”kulissi” sillä alueelta on viety pois ja sinne on tuotu jatkuvasti taloja. Kosolanmäen alkuperäisestä miljööstä voi tehdä nyt vain arvailuja. Saman mäen sivustat toimivat lisäksi UUDISRAKENTAMISPAIKKOINA.
Kanta-Kauhavan taajamassa vaikuttaa olevan tapana myös KAATAA PUITA JA PURKAA TALOJA ”villisti” vaikka Suomen lainsäädäntö velvoittaa hakemaan myös niihin viralliset luvat.
*
Rakennussuojelu vaikuttaa olevan täällä tuntematon käsite. Meteliä syntyy lakeudella vasta kun kirkkoja aletaan purkamaan.
Kauhavan Kantolassa lahoaa seudullisesti merkittäväksi suojelukohteeksi kehuttu vanha hirsitaloryhmä mutta kohteen säilyttämisestä ei saa edes puhua julkisuudessa.
Kyseisistä ”fooningeista” puuttuu kuitenkin klassismille tyypilliset koristeet (hammasrivit jne.) kokonaan. Rakentamistavan ”yksinkertaisuus” viittaa siihen, että talot ovat ”omien kantolalaisten” (siis alueelle muuttaneiden suomalaisten) kannon- ja pellonraivaajien tekemiä.
*
Kanta-Kauhavan uusin keskustataajama ”todistaa” myös aluerakenteen tasapainottomuudesta ja alueellisen eriarvoisuuden aiheuttamisesta vaikka Suomen lainsäädäntö pyrkii torjumaan sitäkin.
Taajaman toiselta sivulla lopetti S-ruokakauppa ja sitä seurasi eriarvoisuus. Länsisivustan rollaattorimummoillahan ei ole mahdollisuutta päästä jokivarresta uuteen S-kauppaan kauas etelään pellolle.
Kyseinen ”yksityisautoilua ja rahavaltaa kosiskeleva rakentamistapa” poikkeaa jyrkästi seudun perinteisestä rakentamisesta.
*
Modernin maatilakeskuksen taustalla on sarkajaon jälkeinen isojako (1). Muutos aiheutti 1700-luvulta lähtien suuria sosiaalisia ja kulttuurisia muutoksia yhteiskunnassa sekä ryhmäkylien katoamisen ja ilmaisen työvoiman hyväksikäytön (taksvärkki, torpparilaitos, eriarvoisuus ja 1900-luvun alun vasemmistoradikalismi).
Nykyajan maatilakeskuksen (2) seurausilmiöistä (julkinen tuki jne.) ei ole tehty syvällisempiä analyyseja. Esimerkiksi pyrkimys ”säilyttää kaikki” maatilakeskuksessa (”kartanolla”) on johtanut siihen, että maatilakeskuksista on tullut usein vakava ympäristöohjelma (”kartano” siivoamattomana romujen ja tavaroiden keruupaikkana).
Tämä merkitsee sitä, että tulevaisuuden maatilakeskus (3) täytyy suunnitella ja toteuttaa aivan uudelta pohjalta.
*
Tilakeskuksen uusiin suunnitteluperiaatteisiin tulee sisältyä myös yhteiskunnallinen näkökulma. Se ei voi olla tähänastinen ERIARVOISUUTTA pönkittävä maalaisliittolais-keskustalainen systeemi. Uusi yhteiskunnallinen näkökulma täytyy liittyä Brexitin jälkeiseen unioniin mutta tärkeintä uusissa suunnitteluperiaatteissa on se, ettei muutos johda uudestaan yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen.
*
Kirjoitin (SUUR)KAUHAVAN TERVEYSTARKASTAJALLE (hänen toimipisteensä on kumma kyllä yritys nimeltä Seinäjoki) helmikuun alussa 2020 seuraavan sisältöisen tekstin.
Siitä käy ilmi teollisissa länsimaissa tänä päivänäkin käytössä oleva iskulause ”TIETO ON VALTAA”.
Teksti poikkeaa muutamin kohdin alkuperäisestä kirjoituksestani (esimerkiksi kirjoituksen alku- ja loppuosassa on jälkikäteen tekemiäni lisäyksiä).
*
Renkolantie 16:n alueessa ja asuinrakennuksessa on EPÄKOHTIA, mitkä vaikuttavat kyseisessä kohteessa asumiseen. Epäkohdat johtuvat mm. paikan historiasta (vanha maatilakeskus) sekä TALKOOTYÖNÄ tehdyn asuinrakennuksen rakennusteknisistä virheistä.
Epäkohdista on seurannut myös terveydellisiä vaaroja. Niiden tunteminen ja korjaaminen lisäisivät asumisen turvallisuutta kyseisessä paikassa. Mutta kohteen epäkohdista vaikeneminen ja huomiotta jättäminen synnyttävät uusia terveydellisiä vaaroja.
Olen käynyt vuoden 2019 lopulta lähtien (silloin tällöin) Renkolantien 16 asuinpaikassa auttamassa vaimoani ja tytärtäni selviämään Renkolantiellä ”talven yli” vallitsevissa vaikeissa talviolosuhteissa, jotka tunnen entuudestaan.
Olen siksi tehnyt mm. lumitöitä pihalla sekä laittanut tilattuja halkoja ulkoa suojaan sateelta riiheen sekä asuintalon verannalle laudoilla tekemääni halkolaatikkoon. Sekä noussut usein myös talviöisin laittamaan tulta uuniin, jottei rakennus pääsisi jäähtymään sisältä kylmäksi.
Ruumiillinen työ on käynyt raskaaksi, mutta aputyöni on ollut vaimoni Eilan ja tyttäremme Helmin kannalta välttämätön apu. Eila ei voi selvitä yksin niistä eikä niiden suorittaminen onnistu muutenkaan.
Kolmesta kissastamme toinen naaraskissa synnytti helmikuun alussa viisi kissanpoikaa. Renkolantiellä on nyt kahdeksan kissaa.
*
Kun olen puhunut siitä, että kyseinen asuinpaikka ei sovellu TALVIASUMISEEN, se koskee ensimmäiseksi itseäni. Minulla on korkea ikä (täytän keväällä 2020 72 vuotta) sekä astma ja kolesterolilääkitys.
Koska raskas ruumiillinen työ ja kolesterolipillereiden syöminen (nyt kahden kuukauden ajan) on aiheuttanut paljon väsymystä, olen vuokrannut Kanta-Kauhavan keskustasta vuokrayksiön Kallenkujalta sekä muuttanut Loviisasta Kauhavalle (virallinen muuttoilmoitus).
*
KAUHAVAN TERVEYSTARKASTAJA (tämä on alkuperäinen kirjeeni Kauhavan terveystarkastajalle Seinäjoelle)
Olen sitä mieltä, että asuminen TALVIOLOSUHTEISSA omistamassamme Renkolantien 16 kiinteistössä (tilan nimi KANGAS, kiinteistötunnus 233-403-0011-0457) ei ole mielestäni joka suhteessa terveellistä ja turvallista.
Kyseinen paikka soveltuu kuitenkin KESÄNVIETTOON, koska kesällä asuinrakennusta ei tarvi edes lämmittää.
Tämä käsitykseni perustuu osaksi maankäyttö- ja rakennuslakiin ja rakentamismääräyksiin. Paikan vakavimmat ympäristöongelmat ovat kohteen asuinrakennuksessa ja tontissa.
Kohteessa on terveys- ja turvallisuusvaaroja aikuisille ja lapsille. Niihin sisältyy paikan rakennusten epäkohtien (viisi rakennusta) lisäksi esimerkiksi se, että olen löytänyt tontilta vanhoja kaatopaikkoja sekä esimerkiksi kymmenen auton akkua, joista neste on valunut maahan.
Ikäni on keväällä 2020 72 vuotta. Olen käyttänyt paikan korjauksiin ehkä noin 100 000 euroa, mutta velkaantuneena minulla ei ole nykyisin varaa tehdä paikassa uusia peruskorjauksia.
Olen siivonnut piha-alutta (esimerkiksi keräämällä rautaromun yhteen läjään) sekä tyhjentänyt paikan vanhat rakennukset romuista ja olen poistanut niistä vanhat mädät rakenteet. Siihen on sisältynyt esimerkiksi vaara saada myyräkuume.
Rakennuksessa asumista haittaa esimerkiksi se, että Renkolantien alku on talvella usein täynnä lumea (ei aurausta) ja lumityöt tulevat siksi raskaaksi.
Toiseksi rakennuksen lämpimänä pitäminen (halkotyöt jne.) on talvella raskasta.
Myös Renkolantien viereinen ns. ”Vuorijärven tie” on ollut välillä pitkään auraamatta. Se on vaikuttanut haitallisesti myös koulubussiliikenteen sujuvuuteen.
Puhelin ja internetyhteydet ”pätkivät” syrjäkyläkohteessa niin, että esimerkiksi laskujen maksaminen netissä vaikeutuu.
Minulla on astma (todettu Turussa 2000-luvun alussa). Jalkani kipeytyivät asuintalon jäteveden muutostöissä niin, että minun oli vaikea kävellä.
Terveyshaittaani tutkittiin Kauhavan ja Seinäjoen terveystaloissa mutta syy ”jalkojen halvaantumiseen” ei selvinnyt. Nuo työt lopetettuani jalkani alkoivat tervehtyä.
Käsitykseni Renkolantie 16:n talviasumisen vaarallisuudesta ihmisille ja eläimille perustuu myös KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIIN, ei pelkästään esimerkiksi niihin rakennusteknisiin epäkohtiin, joita on paikan asuintalossa.
Osa paikan asuintalon teknisistä epäkohdista on Suomen nykyisen lainsäädännön ja määräysten vastaisia. Tiedän tämän, koska olen ammatiltani arkkitehti ja koska olen myös suunnitellut asuinrakennuksia. Ole rakentanut kyseistä kohdetta noin 7 vuotta.
1. YLEISTÄ
Rakennuksen terveys- ja turvallisuushaitat ovat SUHTEESSA siihen, miten rakennus on rakennettu. Moderni asuintalo suunnitellaan modernin TIETOVALTAISUUDEN pohjalta.
Asuinrakennukseen on johdettu sähkö (Jylhän sähkö). Alun perin tontilla on ollut oma kaivo sekä pieni rakennus hevosta varten.
Maatalouden koneellistamista ei ole tilalla toteutettu.
*
Rakennuspaikka on vanha isojaossa muodostettu maatilakeskus. ”Pienoisvaltion” kaltaiset vanhat maatilakeskukset ovat usein ongelmallisia paikkoja myös ympäristöterveyden kannalta, koska niissä ”kaikki on pyritty aina säilyttämään”.
Arkeologiasta kiinnostuneena löysin piha-alueelta ja rakennusten kohdalta myös vanhoja esineitä, joista saatoin tehdä tulkintoja esimerkiksi maatilakeskuksen vaiheista.
Renkolantie 16:n pellot ja metsät on myyty. Syrjäkylässä ei ole minkäänlaisia palveluja eikä myöskään joukkoliikennettä.
*
Tilan maataloustoiminnan päätyttyä alueella rakennettiin hirsitaloja. Mutta onko siinä yhteydessä esimerkiksi käytetty myös vaarallisia myrkkyjä ei ole tiedossa.
Maatilan pesukone on sijainnut alun perin hirsinavetassa mutta pesukonetta ei ole voitu käyttää talvella vesijohdon jäätymisen takia.
Asuintalon lattian alle on tehty pieni kellari, jääkaappiakaan ei ole ollut asuintalossa alun perin.
Asuinrakennuksen ympärillä on vanhoja kylmiä rakennuksia (vanha sauna, pikkumökki (asuminen), hirsinavetta ja riihi). Tilan kaikissa taloissa on nykyisin peltikatot.
Peltejä on irronnut katoista muutaman kerran myrskyllä.
Tonilta on löytynyt useita vanhoja kaatopaikkoja. Vuonna 2010 riihen sisällä oli korkea läjä muovisia jätekasseja (”ennen vanhaan” ei ollut nykyaikaista jätehuoltoa, tartuntavaara – esimerkiksi myyräkuume).
Renkolantien asuintalo on tehty TALKOOTYÖNÄ puoli vuotta sen jälkeen kun samalla kohtaa sijainnut hirsirunkoinen pohjalaistalo paloi kesällä 1980.
”Tupa paloi ja sen jälkeen saatiin jouluksi uusi talo”.
Muutimme alun perin Renkolantielle Kanta-Kauhavan keskustasta asunnon kohonneen vuokran takia (asunto oli Hanneksentiellä).
*
Alkutalvella 2018 rakennuksen vesijohto jäätyi.
Muutimme sen jälkeen kunnan vuokra-asuntoon Roihankujalle. Olin velkaantunut noihin aikoihin niin paljon, etten voinut tehdä asuintalossa enää peruskorjauksia sen asuttavuuteen liittyvien epäkohtien korjaamiseksi.
Vaimoni Eila Kankaanpää (ikä 53 v.) kertoi minulle elokuun alussa 2019, että hän haluaa jäädä kesän jälkeen ”kokeilemaan (tyttäremme) Helmin (13 v.) kanssa asumista Renkolantien asuinrakennuksessa”.
Paikka on ollut hänen lapsuus- ja nuoruuskotnsai.
Eilalla ja Helmillä on Renkolantiellä ”maskottina” kolme kissaa (niistä yksi on uros) ja kani. Toinen naaraskissa synnytti helmikuun alussa viisi poikasta.
Eila saa työttömänä Kelalta sosaaliturvaa. Hänellä ei ole autoa eikä ajokorttiakaan. Hänellä ei ole taloudellista mahdollisuutta myöskään paikan epäkohtien korjauttamiseen.
*
Renkolantien asuinrakennuksen TALVIKÄYTTÖÖN liittyy mm. seuraavia ongelmia:
2. LÄMPÖ (asuintalon sisälämpö)
Rakennuksessa on haloilla lämmitettävä teräksinen uuni, pieni takka sekä lämpöpattereita ja yksi lämpöpumppu.
Uuni lämpenee nopeasti kuumaksi ja jäätyy nopeasti kylmäksi. Takka on niin pieni, ettei se varaa paljon eikä lämpöä riitä pitkäksi aikaa. Pattereista aiheutuu talvella iso sähkölasku. Ja lämpöpumppua ei voi pitää päällä automaattisessa säätötilassa koska lämpöpumppu alkaa tuolloin puhaltamaan välillä kylmää sisätilaan.
Asuintalon ullakolla (yläpohjassa) on lasivillaa ainoastaan keskimäärin 20 cm mutta villaa pitäisi olla ullakolla noin puoli metriä. Rakennuksen ulkoseinissä on ainoastaan 15 cm lämpöeristystä (lämpöeristystä on nykyisin talojen julkisivuissa 20–25 cm).
Asuintalo sisältää asumisterveydelle vaarallisia piirteitä myös sisälämmön kohdalla.
Rakennuksen sisälämpötila vaihtelee suuresti pakkasten aikana. Välillä sisällä on liian kuuma (hiki), välillä liian kylmä. Lämpötilan vaihtelu on talvella paikoitellen plus 40 – plus 15. Talon yhdessä huoneessa ei ole lainkaan lämmitystä, lämpötilaerosta aiheutuu siksi talvella taloon iso jännite.
Rakennuksen nurkat ovat pahimpia kylmävuotokohtia. Koska eräässä nurkkakohdassa on ollut lisäksi ikkuna, olen eristänyt ja laudoittanut kyseisen ikkunan umpeen.
Asuintalossa on kantava betonilaatta mutta rakennuksen sivuista (alareunasta) on päässyt kylmä sisään (KYLMÄSILTA)koska sokkelin kohdalle ei ole laitettu styrox-eristyksiä eikä salaojaa (rakennuksen sivustojen kuivana pitämiseksi).
Talvella asuintalossa on välillä hiki ja välillä palelee. Esimerkiksi nukkuminen liian kuumassa tai liian kylmässä aiheuttaa ihmiselle terveysvaaran.
Tyttäremme Helmin huoneessa ei ole ollut välillä pakkasella päällä sähköpatteri. Murrosikäisenä hän ei kiinnitä huomiota myöskään esimerkiksi ikkunan alla nukkumiseen (ilman patterilämmitystä kylmä ilmavirta alaspäin).
3. SISÄILMA
Rakennuksen sisäilmajärjestely (raitisilman tulo ja ilmanpoisto) ei täytä nykyaikaisia määräyksiä. Rakennuksessa on eräänlainen ”sekailmastointi”.
Asuinrakennuksen sisäilmaa ei ole tutkittu koskaan ”homeselvityksellä”. Talon pesu- ja löylyhuoneessa oli alun perin mätiä seinäosia (poistin mädäntyneet osat ja tein niiden tilalle ”tervettä seinää”).
Ulkoseinä entisen löylyhuoneen kohdalla on ollut virheellinen lämpöeristysratkaisu, josta on saattanut aiheutua sisäilmahaittaa (homeongelmia). Ulkoseinän lämpöeristykseen on todennäköisesti tiivistynyt kosteutta.
4. PUHDAS VESI
Rakennuksen puhdas vesi tulee kunnan vesijohdosta.
Asuintalon ulkopuolella on VESIMITTARIKAIVO, jossa sijaitsee VESIMITTARI. Lain mukaan vesimittari ei saa jäätyä. Mutta koska mittari on kaivossa vaarassa jäätyä, mittarilukeman lukeminen talvella on riski.
VESIMITTARIKAIVOJA on Kauhava enää vähän käytössä. Kauhavan Veden mielestä (neuvottelu) vesimittari tulisi siirtää talon sisätilaan lämpimään mutta meillä ei ole varaa tuohonkaan parannustoimenpiteeseen.
5. JÄTEVESI
Rakennukseen on tehty alun perin vesivessa. Alkuperäinen wc-pytty rikkoutui ja se korvattiin käytetyllä pytyllä.
Rakennuksen vieressä on jätesäiliönä kaksiosainen tila, minkä yhteistilavuus on ainoastaan YHDEN KUUTION.
Omakotitalossa tulisi olla kuitenkin vähintään 5 KUUTION suuruinen umpisäiliö. Kalleimmaksi umpisäiliössä tulee säiliön tiuha tyhjentäminen.
Koska talomme yhden kuution tila täyttyy muutamassa päivässä, olen tehnyt siihen ”hätätilaparannuksen”. Siinä likavesi pääsee valumaan toisesta jätekaivopuolikkaasta isoa putkea pitkin kymmenisen metrin päähän rakennuksesta ja imeytyy sen jälkeen alueen soramaahan (sorakerroksen paksuus imeytyskohdassa on noin 2 m).
Kuitenkin talvella kun on ROUTA (maan jäätyminen) imeytyminen maahan estyy ja siitä on seurannut ongelmia.
Asuintalon vesivessan käyttö talvella aiheuttaa talvella paineen kohoamista säiliössä ja paine aiheuttaa säiliöilman purkautumista myös sisätilaan vesilukkojen kautta. Jos vesi on poistunut vesikukosta tai lattiakaivosta, siitä aiheutuu paha haju ja terveysvaara.
6. TURVALLISUUS
Koska talkootyönä tehty asuinrakennus sisältää puutteellisesti toteutettuja ratkaisuja, tämä aiheuttaa paikassa asumiselle terveysuhkaa ja turvattomuutta varsinkin talvella.
Talvipakkasilla jatkuva ”yölämmittäminen” ja päivisin lumityöt käyvät hyvin raskaaksi.
TALVIASUMISTA vaikeuttaa sekin, että äidin ja tyttären välillä on suhde mikä estää määrätietoisen toiminnan hätätilanteessa (esimerkiksi sähkökatko ja siitä aiheutuva talon kylmeneminen).
Koska asuintalon ikkunoiden tuuletusikkunat ovat kapeita ja umpinaisia niitä ei voi käyttää HÄTÄPOISTUMISTEINÄ. Rakennuksen toiseen päähän on tehty siksi LISÄULOSKÄYNTI (uusi ulko-ovi).
Talossa on tehty myös muita PALOTURVALLISUUTTA edistäviä toimenpiteitä (vaahtosammutin jne.). Rakennuksen savupiippu (jossa on kuusi hormia, osa hormeista on ilmastointihormeja) on tarkistettu viranomaisten toimesta ja savuhormien nuohous on tehty kahteen otteeseen.
*
Viimeksi olen oppinut se, että facebookinkin mukaan KAUHAVAN TERVEYSTARKASTAJA työskentelee YRITYKSESSÄ nimeltä SEINÄJOEN KAUPUNKI.
OSAKEYHTIÖLAKIA voi tulkita kuitenkin niin, ettei yhtiön ole pakko luovuttaa kaikkia TIETOJA edes KUNNANVALTUUTETUILLLE.
Siis hyvästi myös ”JULKINEN VALANKÄYTTÖ”. Kaikki on nyt kaupan ja punnitaan yksinomaan RAHASSA.
*
RAKENNUS on monimutkainen KOKONAISUUS. Kuvitelma siitä, että IHMINEN KYKYNEE totettamaan TIETOVALTAISENA ”LÄHES TÄYDELLISEN RAKENNUKSEN”, jossa on pelkästään SISÄILMAONGELMA, on harhaluulo.
*
KAUHAVAN TERVEYSTARKASTAJAN KÄYNTI RENKOLANTIE 16 ASUINRAKENNUKSESSA
1. YLEISTÄ
Esimerkiksi ILMASTONMUUTOKSESSA JA HOMEKOULUISSA on kyse siitä, että IHMINEN ON EPÄONNISTUNUT toimiessaan suhteessa MAAPALLON LUONTOON. Ihmisellä on ollut siinä luontosuhde, jossa TIETOUSKOINEN IHMINEN kuvittelee voivansa HALLITA MYÖS LUONTOA.
IHMINEN ON KUVITELLUT rakentaneensa TÄYDELLISEN YHTEISKUNNAN ja että nyt sitä tarvitsee ainoastaan VALVOA.
TERVEYSTARKASTAJA ”terveyspoliisi” valvoo ja tarkistaa julkisen vallan käyttäjänä onko erilaisissa ihmisen rakentamissa kohteissa TERVEYSHAITTOJA (asuintalot, koulut, yleiset uimarannat, ravintolat jne.).
Terveystarkastajaa voi verrata valvontatehtävää ja järjestyksen ylläpitoa suorittavaan POLIISIIN koska niissä on kyse VALISTUSAATTEEN mukaisen VALVONTATEHTÄVÄN suorittamisesta PERUSPARANNETUSSA YHTEISKUNNASSA.
Terveystarkastaja ei selvitä RAKENNUKSEEN sisältyvän SYY- JA SEURAUSSUHTEEN tarkastelua.
Esimerkiksi jos asuintalosta puuttuu salaoja (SOKKELIN KUIVATUS) se saattaa edesauttaa KYLMÄSILLAN (kylmä sisäilma) ja HOMEVAURION (epäterveellinen sisäilma) muodostumista rakennukseen.
Esimerkiksi RAKENNUSTARKASTAJA suorittaa tämän tyyppiseen ilmiöön liittyvää valvonta- ja tarkastelutehtävää.
2. KÄYNTI ASUINTALOSSA (kohde: Renkolantie 16, keskiviikkona 12.12.2020)
Kun olen puhunut siitä, että kohteemme (asuintalo) ei sovellu TALVIKÄYTTÖÖN on täysin eri asia kuin puhua rakennuksen TERVEYSVAAROISTA JA -HAITOISTA.
Ajatus pyytää KAUHAVAN TERVEYSTARKASTAJAA tekemään asuintalossamme terveystarkastus on PAIKALLISTEN ARVIOINTITEHTÄVÄÄ SUORITTAVIEN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRANOMAISTEN, ei minun.
OIKEUSKANSLERILLE tekemäni kantelu koulunkäynnistä samanaikaisesti kahdessa eri KOULURAKENNUKSESSA (joista luultavasti molemmat ovat ”HOMEKOULUJA”) on oma ajatukseni ja tuohon valvonta- ja kontrollitehtävään osallistuu ehkä myös Kauhavan terveystarkastaja.
Terveystarkastaja viipyi asuintalossamme puolisen tuntia. Tuona aikana hän kävi talon kaikissa huoneissa. Tuvassa oli tuolloin LÄMPÖTILA plus 23 astetta. Talon yhdessä huoneessa ei ole lämmitystä.
Hän havaitsi esimerkiksi pystysuuntaisen savuhormimme ja sisäkaton risteämiskohdassa (kattolevyssä) muutaman LÄISKÄN (ne ovat olleet siinä aina, ainakin kymmenen vuotta, peltikatto on tehty kyseisellä kohtaa asiallisesti, läiskät ovat ehkä syntyneet joskus tuulessa ja viistosateessa) ja pyysi tarkistamaan kyseisen kohdan ullakolla (esimerkiksi onko vuorivillassa kosteutta ja homevaurion merkkejä).
Tarkastajan teki havaintoja talon SISÄTILOJEN ASUMISOLOSUHTEISTA ja ehdotuksia niiden parantamiseksi ehdottamalla esimerkiksi, että lieden yläpuolella tulisi olla liesituuletin. Liesituuletin poistaa sisätilasta mm. ruuan hajuja.
Tarkastaja kysyi myös esimerkiksi, onko talosta rakennuslupa (VIRALLINEN RAKENNUSSUUNNITELMA, se on vuodelta 1980).
RAKENNUSTYÖN suorittamistavasta sekä TALON TEKNISISTÄ RAKENTEISTA hän ei edes puhunut.
Tarkastaja lupasi lähettää postia talon omistajille.
