Vain harva ihminen arvioi JÄRJENKÄYTÖN pohjalta, MERKITSEEKÖ joku tapahtuma esimerkiksi hyvää tai pahaa tai oikeaa tai väärää. Valtaosa ihmisistä arvioi, ajattelee ja toimii tuossa tilanteessa ”vaistonvaraisesti” oman USKOMUKSEN tai USKONKÄSITYKSENSÄ pohjalta.
YHTEISÖLLINEN USKONNON HARJOITTAMINEN merkitsee JÄRKIPERÄISEN TIETÄMISEN HYLKÄÄMISTÄ MERKITYKSEN LÄHTEENÄ. Myös YKSILÖN OLEMASSAOLOA KOROSTAVA EKSISTENTIALISMI hylkää JÄRKIPERÄISEN TIETÄMISEN KÄYTÖN MERKITYKSEN LÄHTEENÄ.
*
VANHASSA TESTAMENTIN (Raamattu) KERTOMUKSEN mukaan JUMALA kielsi IHMISTÄ syömästä ”TIEDON PUUN HEDELMIÄ”. Käärmeen mukaan ”Jumalan KIELLON tarkoituksena on vain estää IHMISTÄ TULEMASTA JUMALAN KALTAISEKSI”.
Uskovaisten mukaan olemassa on JUMALALLINEN HENKI, joka on LUONUT MAAILMAN JA JOKA TIETÄÄ JA HALLITSEE kaikkea.
Tämän mukaan IHMISEN EI PIDÄ PYRKIÄ TÄÄLLÄOLOSSA KAIKEN TIETÄVÄKSI JA KAIKEN HALLITSEVAKSI OLENNOKSI.
*
Millainen on ”tietoisuuden (ihmisen) OLEMASSAOLO” Sartren eksistentialismissa?
Sartren mukaan ”tietoisuus jostakin” tarkoittaa tietoisuutta johon sisältyy TRANSSENDENSSI. Sartren eksistentialismi hylkää perinteisen DESCARTES-tyyppisen tieto-opillisen kysymyksenasettelun (kts. Esa Saarisen kirjoitusta ”Fenomenologia ja eksistentialismi”, kirjassa Vuosisatamme filosofia, toimittanut Ilkka Niiniluoto ja Esa Saarinen, 1987, sivu 124).
”minän paikka ei ole sen keskuksessa…se (MINÄ, lisäys ja suurennos JP) ylittää TIETOISUUDEN (suurennos JP) ja on siten ainutlaatuinen TRANSSENDENTTI OBJEKTI…” (suurennokset JP, Antti Kauppinen johdantokirjoituksessaan sivulla 9, lähdeteos SARTREN kirjoitus ”MINÄN ULKOISUUS”, Sartre kirjoittanut sen alunperin ennen toista maailmansotaa 1936 – 1937, suomentanut Antti Kauppinen, Tutkijaliitto 2004).
Myös Sartren romaani INHO valaisee eksistentialistista IHMISENÄ OLEMISTA.
*
JÄRKIPERÄISEN TIEDON käytön harvinaisuus MERKITYKSEN TULKINNASSA ja USKOMUKSEN YLEISYYS viittaa johonkin IHMISEN LUONTAISEEN TAIPUMUKSEEN JA OLEMASSAOLOON.
Tämä havainto antaa aiheen tarkastella eksistentialismin rinnalla myös USKONTOA. Tällöin USKONTOA on tarkasteltava muussa mielessä kuin siten, että USKOO KAIKEN TIETÄVÄÄN JA HALLITSEVAAN JUMALALLISEEN HENKEEN.
Tuolloin esimerkiksi VALTIO EI OLE HENKI (vrt. Hegel).
*
VANHA TESTAMENTTI on syntynyt monien eurooppalaisten, aasialaisten ja afrikkalaisten kulttuurinvaikutusten sulattona.
Vanha testamentti on saanut alkunsa luultavasti muinaisten RUNONLAULAJIEN toimesta. Myöhemmin tuohon KANSANPERINTEESEEN on lisätty uusia kulttuurisia vaikutteita (esimerkiksi ”kymmenen KÄSKYN LAKI”, vertaa Hammurabin laki sekä 1872 löydetty eepos ”babylonialainen NOOA”, se on vastaava kertomus kuin on Raamatussa vedenpaisumuskertomus).
RAAMATUSTA tuli näin ”VIISASTEN KIRJA”, minkä kertomuksia ja oppeja lukemalla USKOVAINEN saattoi löytää SANASSA perustan OLEMASSAOLOLLEEN JA ELÄMÄLLEEN.
ISLAMILAISET pitävät KRISTINUSKON päähenkilöä JEESUSTA KRISTUSTA pelkästään profeettana. Tämä USKONKÄSITYKSEEN liittyvä seikka on vaikuttanut omalta osaltaan jatkuviin kristittyjen ja islamistien välisiin väkivaltaisiin yhteenottoihin.
*
VALTIOTA korostanut saksalainen ”henki-idealisti” HEGEL piti kristittynä ORGANISOITUA VALTIOTA HENKENÄ mutta perusti filosofiansa JÄRJEN KÄYTTÖÖN.
Vasemmistolaiset (kapitalismin vastaiset materialistit ja ateistit) pitävät kuitenkin VALTIOTA PORVARILLISEN YHTEISKUNNAN MUOTONA. Marxilaiset korostavat KANSALLISEN VALTIOMUODOSTUKSEN SIJASTA KANSAINVÄLISYYTTÄ.
Marxilaisten mielestä yleinen kehitys kulkee kohti VALTIOTONTA TILAA.
ILMASTONMUUTOSVUODEN 2019 aikana kävi ilmi se, että NATIONALISMI JA REGIONALISMI on ollut viimeksi noususuunnassa. Siinä on samalla väliaikainen VASTAREAKTIO JO VAIKUTTAVALLE KANSAINVÄLISTYMISELLE.
*
Keinotekoisesti organisoidun KANSAKUNTAYHTEISÖLLISEN YHTEISKUNNAN (VALTION) JA YKSILÖLLISYYDEN välillä vallitsee syviä RISTIRIITOJA. Ikävin niistä koskee YKSILÖVAPAUDEN polkemista.
Toisinaan yhteiskunta on organisoitava kokonaisuutena uudella tavalla yksilötasolla vallitsevien ristiriitojen voittamiseksi yhteiskunnassa.
*
”IHMISEN TÄÄLLÄOLO” on ollut aina kovaa taistelua ihmisten hengissä pysymiseksi.
Tuo ”KOLLEKTIIVINEN AHDISTUS” leimaa myös NYKYIHMISTÄ vaikka julkisuudessa markkinoidaan NYKYAIKAA KAIKEN TIETÄVÄN JA HALLITSEVAN IHMISEN AIKAKAUTENA.
Myös EKSISTENTIALISMIN pohjalta tarkasteltu KANSALLISVALTIO näyttäytyy kimaltelevan pinnan alla EPÄVARMUUTTA JA PELKOA herättävänä kokonaisuutena.
Toisaalta myös YKSILÖN ”EKSISTENTIALISTINEN OLEMASSAOLO” voi sisältää niin suuria RISTIRIITOJA, että ”eksistentialistisen maailmassaolon” suuntaan pyrkivä yksilö joutuu tarkistamaan koko ajattelu- ja elämäntapaansa.
USKONNON harjoittaminen liittyy ”YHTEISÖLLISEEN TÄÄLLÄOLOON” mutta ei YKSILÖVAPAUTTA JA YKSILÖLLISTÄ ”ITSELLEEN OLEMISTA” korostavaan eksistentialismiin.
USKONTOA harjoitetaan vain kun muutama ihminen kokoontuu yhteen ja siitä aiheutuu myös ”KÄÄNNYTTÄMISPAKKOA”.
*
Yhteisön käsitys uskonnosta on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ”maallisten olosuhteiden” kanssa.
Uskontoa on harjoitettu eri aikakausina hyvin erilaisin muodoin ja merkityksin. Tämän päivän näkökulmasta on mahdotonta saada käsitystä ”jo elettyjen aikojen uskontovuorovaikutuksista ja -merkityksistä”.
Muinaisiin uskontoihin liittyi usein myös USKO IHMISEN KYVYSTÄ ENNUSTAA TULEVAISUUTTA. Tämän päivän uskonnon harjoittajat uskovat kuitenkin usein ymmärtävänsä pelkästään MENNEISYYTTÄ JA NYKYAIKAA.
*
Esimerkiksi muinaisessa Kreikassa jumalat kuvattiin ihmishahmoisina.
Perinteisesti JUMALAT kuvattiin korkeuksissa majailevina MAHTIOLENTOINA (esimerkiksi Siinainvuori).
KIRKKOJEN TORNIT (temppeleitä) kohottautuvat yleensä korkealle taivaisiin tullen aina vain kapeammaksi ylöspäin mentäessä ja vaihtuen lopuksi tornin huipulla aineettomuudeksi.
*
Kristinusko mursi juutalaisten alkuperäisen JUMALAKÄSITYKSEN vaihtamalla siihenastisen ”MAHTIJUMALAN” ihmisen kaltaiseksi maanpäälliseksi olennoksi (Jeesus).
Ihmisenä maan päälle tullut (ihmeiden tekijä) Jumala toimi periaatteella ”yksi kaikkien muiden puolesta”. Tämä piirre yhdistettynä ”kristilliseen ORJAMORAALIIN” (omien intohimojen itse tukahduttamiseen) on vaikuttanut siihen, että valtioksi organisoiduissa yhteiskunnissa uskotaan ihmisen kykyyn toimia YHTEISÖN JA VALTAORGANISAATION HYVÄÄ edistävänä olentona.
*
VALTION MAALLISELLA TOIMINNALLA on ollut aina läheinen suhde USKONNON HARJOITTAMISEEN. Silloin kun yhteiskunnallinen toiminta on luisunut syviin sisäisiin ristiriitoihin USKONNON HARJOITTAJAT ovat nousseet näkyvästi vaikuttamaan uuden yhteiskuntajärjestyksen toteuttamiseen (esimerkiksi ns. ”uskonpuhdistus”).
Kristillisistä lähetysmatkoistaan tunnettu PAAVALI (Saul eli Paulus) oli alun perin ROOMAN KÄSKYNHALTIJA. Paavali levitti kristillistä uskonkäsitystä varsinkin ei-juutalaisten keskuudessa.
Paavali teki kaksi ensimmäistä lähetysmatkaa idästä länteen kreikkalaisen kulttuurin suuntaan. Vasta kolmannen lähetysmatkan jälkeen Paavali suuntasi kohti ROOMAA.
Sen jälkeen kun VÄLIMEREN MAAILMANVALTA (ROOMAN KULTTUURI) oli luisunut RAPPIOTILAAN, Konstantinus Suuri (325-337jKr.) (tai hänen neuvonantajat) keksivät ajatuksen valjastaa kristinusko roomalaisen maailmanvallan VALLANKÄYTÖN työkaluksi.
Kristinusko yhdisti maailmanvallan lukuisia eri kulttuureja monella tavalla.
Kristinuskosta tehtiin ROOMAN VALTIONUSKONTO.
Myös nationalistisen Suomen VALTIONKIRKKO juontaa alun perin tähän samaan seikkaan. Siinä maallinen ja hengellinen vallankäyttö yhtyvät ja tukevat toisiaan.
*
”ENKELI” ”ihmisen kaltaisen Jumalan ja maanpäällisen ihmisen välisenä viestinviejänä” oli kreikkalaisille ”VÄLIOLENTO”. Enkelin tehtävä liittyi Jumalan tahdon (toimintaohjeen) viestittämiseen ihmiselle (varsinkin uskovaisen henkilön näkemän unen yhteydessä).
Muinaisen Kreikan USKONNOLLINEN MYTOLOGIAPERINNE (jossa Jumalat olivat tavallisten ihmisten kaltaisia olentoja) tuhoutui pian sen jälkeen kun Kreikan muinaiset ajattelijat kiinnostuivat JÄRJEN käytöstä sekä TIETÄMISESTÄ (varsinkin dialektiikasta).
Eksistentialistinen ajattelu on kehittynyt osaksi ihmisläheisen kreikkalaisen mytologiaperinteen pohjalta. Varsinkin RUNOILIJAT JA KIRJAILIJAT ovat olleet aina kiinnostuneita eksistentialismista.
*
Hyvä esimerkki USKONTOJEN VÄLISESTÄ VUOROVAIKUTUKSESTA NYKYAIKANA maalisten ongelmien kuten sotien aiheuttajina on läntisen Euroopan kaakkoiskulman LÄHI-ITÄ.
Kyseistä seutua on ravistellut myös KAKSI MAAILMANSOTAA. Niiden taustalla on ollut ”UUDEN ROOMAN” TEKNIS-TEOLLINEN RAKENNEMUUTOS. Noiden SUURSOTIEN taustalla on ollut myös KAPITALISMI ja USKONTOJEN VÄLISET RISTIRIIDAT.
Lähi-idän kohdalla kolme ehkä eniten huomion arvoista uskontoa ovat juutalaisuus, islamilaisuus sekä kristinusko. LÄHI-IDÄN konflikteja ja sotia ei ole kuitenkaan tarkasteltu korostamalla riittävästi USKONNON vaikutusta.
Usein KUVITELLAAN IDEALISTISESTI, että USKONTO ei liity VÄKIVALLAN käyttämiseen. Mutta esimerkiksi RISTIRETKET ”ainoan oikean uskonnon levittämisen muotona” ovat olleet äärimmäisen RAAKOJA JA VÄKIVALTAISIA.
”OIKEAN USKON” PUOLESTA ASEIN TAISTELEMINEN on saanut aikaan paljon enemmän PAHAA KUIN HYVÄÄ.
