YKSILÖNÄ OLEMISEN OLOSUHTEET SEKÄ LÄNSIMAINEN KULTTUURI JA YHTEISKUNTA ON MUUTTUNUT VIIMEKSI aivan erilaiseksi kuin se on ollut tähän asti toisen maailmansodan jälkeen.
Esimerkiksi perinteiseen nationalistiseen valtapeliin pakeneminen ei kuitenkaan auta tässä tilanteessa.
Päinvastoin.
*
”EDISTYKSEN MYYTTI” -nimisen esseen alussa (Puheenvuoro keskusteluun MODERNISTA/suurennos JP) filosofi Georg Henrik von Wright sanoo:
”Viime vuosina käyty keskustelu ”KULTTUURIARVOISTA” on keskeisesti liittynyt MODERNISUUDEN IDEAAN (lähde: Georg Henrik von Wright, Tieto ja ymmärrys, 1999, sivu 237).
Saman esseen alussa von Wright puhuu ”VALISTUKSEN MODERNISUUDESTA” ja nostaa sen ajattelijoista suurimmaksi ”KLASSISENA MODERNISTINA” IMMANUEL KANTIN.
ROUSSEAUN JA HEGELIN kohdalla von Wright näkee myöhemmän modernin päälle kohoavia VARJOSTAVIA PILVIÄ.
Tätä ei voi olla varsinkaan nykyisin huomaamatta.
*
IMMANUEL KANTIN FILOSOFIASSA erottuu kolme inhimillisen ajattelun pääsektoria: TIETO, MORAALI JA TAIDE (von Wrightin mukaan vaihtoehtoisesti TOTUUS, HYVYYS JA KAUNEUS).
*
Von Wright sanoo samassa kirjoituksessaan, että ”Edistyksen hylkääminen historiallisena välttämättömyytenä ei merkitse sitä, että HYLKÄISIMME TEHTÄVÄN TYÖKENTÄLLÄ EDISTYKSEN PUOLESTA” (suurennos JP, sivu 260).
IKUISEKSI KUVITELLUSTA ”MODERNIN PROJEKTISTA” on tullut kuitenkin viimeksi KOKO LÄNSIMAISEN KULTTUURIN ILTA-AURINKO (lopun alku).
*
Vakuuttavimmin tästä todistaa parhaillaan ILMASTONMUUTOS. Kuitenkin senkin kohdalla TIETOUSKOLLA AIHEUTETTUA ONGELMAA PYRITÄÄN KORJAAMAAN TIETOUSKOLLA.
JA KANSAINVÄLISTYNEESTÄ ”kehityksestä jälkeenjääneet” yhteiskunnat pyrkivät jatkamaan elämäänsä samalta pohjalta kuin tähänkin asti, pitäen ILMASTONMUUTOKSEN UHKAA pelkkänä ”huuhaana”.
Tämä on paha erehdys.
*
Niin kutsuttu ”TIETOYHTEISKUNTA” on ajatus, joka juontaa MODERNIIN TIETOUSKOON. Sekin sisältää LÄNSIMAISEN KULTTUURIN AIKAANSAAMAN uhkan KOKO IHMISKUNNALLE.
DIGISSÄ ilmenee IHMISEN JA KONEEN välinen LUONNOTON SUHDE.
Esimerkki: ”Tutkijat varoittavat vakavista seurauksista lasten ja nuorten mielenterveydelle. Liiallinen kännykänkäyttö on tutkijoiden mukaan ihmisen toimintaan liittyvä, riippuvuuden kaltainen tila…” (Yle ulkomaat, 29.11.2019).
*
Von Wright kertoo esseessään, että ”ARKKITEHTUURI on ”aikakauden diagnostiikan kannalta” kuitenkin erityisen mielenkiintoinen tapaus. ”Voisi sanoa, että se tekee ongelmalliseksi itse modernisuuden idean” (sivu 243).
Arkkitehti ROBERT VENTURI piirsi jo 1960-luvun alussa ensimmäiset POSTMODERNIT rakennukset (kts. Venturin kirjaa Moninaisuus ja ristiriitaisuus arkkitehtuurissa, 1966 ja 1977, suomennos 2006).
Esimoderni, moderni ja postmoderni.
Filosofia Jean-François LYOTARD on ehkä merkittävin PORTMODERNIN FILOSOFIAN edustaja.
KIRJALLISUUSTUTKIJA Liisa Saariluoma on kirjoittanut kirjailija MILAN KUNDERASTA kirjan VIIMEINEN MODERNISTI (2005) sekä kirjan POSTINDIVIDUALISTINEN ROMAANI (1992).
Niihin tutustuminen auttaa ymmärtämään MODERNIN JA POSTMODERNIN ROMAANIN ERON ja samalla sitä, kuinka LÄNSIMAINEN KULTTUURI elää nykyisin suurta muutoksen aikaa.
*
Siinä kaikki on kääntynyt ympäri.
VIIMEKSI TAPAHTUNUT POSTMODERNI KEHITYS on johtanut siihen, että TIETO ymmärretään nyt (ja tietämiseen suhtaudutaan) nykyisin aivan uudella tavalla.
Viimeksi tapahtunut POLIITTINEN JA TALOUDELLINEN KANSAINVÄLISTYMINEN on kaventanut ja kuristanut KANSALLISTA LIIKKUMATILAA (kts. Jean-François Lyotard: Tieto postmodernissa yhteiskunnassa)
*
SANATAIDE perustuu ihmisenä OLEMISEN kuvaamiseen.
OLEMINEN ONKIN IHMISEN AINUT TÄÄLLÄOLON MAHDOLLISUUS. ROMAANI on moniaineksinen (kaikista monipuolisin) KIRJALLISUUDENLAJI.
ROMAANISSA on kyse SANATAITEEN ERÄÄSTÄ LAJISTA. Romaani on lisäksi melko nuori sanankäytön laji.
*
Milan Kundera on Liisa Saariluoman mukaan MODERNI ROMAANIKIRJAILIJA (kts. Milan Kundera Viimeinen modernisti, 2005).
Sitä vastoin POSTMODERNIN ROMAANIN keskeisiin piirteisiin kuluu mm. se, että ”…tekstin merkitystä ei voida määrätä…” ja että ”yksityiset ihmiset eivät ole toiminnan subjekteja. historiaa ei ole, ei myöskään todellisuutta…” (kts. mainitsemani Saariluoman kirja, sivu 319).
*
Se, että tein Kauhavalla DADAISTISIA KUVATEOKSIA liittyy päällimmäiseksi tuolloiseen OLEMISAISTIMUKSEENI. Aistin sen yhteydessä, että maapallo on vyörymässä kohti suurta KULTTUURIKRIISIÄ. MAAPALLON LUONTO JA YHTEISKUNNAT horjahtelevat nyt pahasti.
Tietoa (ja totuutta) sekä moraalia ja taidetta on täysi syytä tarkastella pelkästään TAITEEN näkökulmasta käsin ilman pyrkimystä esimerkiksi TIETOON TAITEESTA jos ajattelee taidetta ”EKSISTENTIALISTISENA ESTETIIKKANA” ja aikoo sanoa siitä jotain.
*
POSTMODERNI KEHITYS on johtanut siihen, että ajatus TAITEEN ERI SEKTOREIDEN (sana, kuva. ääni jne.) TARKASTELEMINEN YHTENÄ JA SAMANA SEIKKANA (KOKONAISUUTENA, niin kutsuttuna ESTETIIKKANA) sekä ajatus ”YHDESTÄ HYVÄSTÄ TAITEESTA” ylitse kaiken muun taiteen on mieletön.
Meistä jokainen on NYT ITSELLEEN OLEMISEN TAITEILIJA.
Ja jokainen täälläolossa tehty TAIDETEOS on oma ainutkertainen kokonaisuus.
