Miksi IHMISENÄ OLEMISESTA havaintoja tehnyt kirjailija JEAN-PAUL SARTRE kirjoitti heti toisen maailmansodan jälkeen, että ”IHMISEN TÄYTYY IRTAANTUA KANSAKUNNASTA”?
Tämän SARTRE mainitsee kirjassaan Mitä kirjallisuus on (kirja on kirjoitettu alun perin pian maailmansodan päättymisen jälkeen, noin 1947, suomennos on vuodelta 1967).
Ranskalainen SARTRE oleskeli maailmansotien välissä usein Saksassa ja näki siellä natsivallan.
Sartre sanoo kirjassaan (kappaleessa ”KENELLE KIRJOITETAAN?” sivulla 67: ”Ei ole olemassa LUONNOSTAAN lankeavaa VAPAUTTA: ihmisen täytyy TAISTELLA ITSENSÄ VAPAAKSI intohimosta, rodusta, luokasta, KANSAKUNNASTA, ja itsensä ohella täytyy TAISTELLA VAPAIKSI MYÖS MUUT ihmiset…” (suurennnokset JP).
*
Tässä on ensinnäkin kyse ”OLEMISESTA JA VAPAUDESTA”.
Yksikään meistä ei ole ”LUONNOSTAAN VAPAA”. Tullakseen VAPAAKSI IHMISEN TÄYTYY ”TAISTELLA ITSENSÄ VAPAAKSI” ja täytyy TAISTELLA VAPAIKSI MYÖS MUUT IHMISET.
*
TERMISSÄ ”KANSAKUNTA” on kysymys seikasta mikä ”KUVITELLAAN TODEKSI”.
IHMINEN KUVITTELEE myös muita seikkoja ”TODEKSI”. Tullakseen VAPAAKSI ihmisen täytyy taistella itsensä irti ”KUVITELMISTA”.
*
Eksistentialisti ja kirjailija SARTRELLE myönnettiin 1964 NOBELIN KIRJALLISUUSPALKINTO, mutta hän kieltäytyi sen vastaanottamisesta.
Eksistentialistisen filosofian näkökulmasta syyt tähän ymmärtää hyvin.
*
”ITSELLEEN OLEMISTA” KOROSTAVA EKSISTENTIALISTINEN VAPAUSKÄSITYS täytyy olla saanut alkunsa siitä kun 1800-luvulla alkanut TEOLLINEN KAPITALISMI oli saavuttanut vaiheen, jossa ”VIERAANTUMINEN JA SUBJEKTIN KUOLEMA” oli tullut vaiheeseen, mikä MAHDOLLISTI KOKONAISEN KANSAN TEHOKKAAN YHDENMUKAISTAMISEN JA YHTENÄISTÄMISEN SEKÄ TEOLLISEN SODANKÄYNNIN.
Tämä ILMIÖ tapahtui jo ”MAAILMANSOTIEN VÄLISENÄ RAUHAN AIKANA” ja ennen TOISEN MAAILMANSODAN SYTTYMISTÄ (1939).
*
MARXIN FILOSOFIASTA kiinnostunut vasemmistolainen ateisti SARTRE näki SAKSASSA ”YKSILÖN (MINÄN) LOPUN” ja RYHTYI TAISTELUUN YKSILÖVAPAUDEN PUOLESTA.
KIRJALLISUUSPALKINNON JAKAJA NOBEL-INSTITUUTIO ON EKSISTENTIALISMIN VASTAINEN KONSERVATIIVINEN, NATIONALISMIMIELINEN, JÄRKITIETOON JA EDISTYKSEEN USKOVA VALTAPELIORGANISAATIO.
*
Kirjansa ESIPUHEEN alussa SARTRE mainitsee ”nuoresta IDIOOTISTA” joka kytki kirjoituksessaan yhteen SITOUTUMISEN JA KOMMUNISTISEEN PUOLUEESEEN LIITTYMISEN. Tuon jälkeen SARTRE kirjoitti, että ”MITEN TYPERÄÄ!” ja että ”kriitikot tuomitsevat minut kirjallisuuden nimissä sanomatta ikinä mitä he sillä tarkoittavat, niin paras vastaus heille on tutkia kirjoittamista ennakkoluulottomasti.
Esipuheesta näkyy se, että SARTRE on ÄRSYYNTYNYT JA VIHAINEN.
SARTRE aloittaa kirjansa kappaleella ”MITÄ KIRJOITTAMINEN ON?”. Tuon jälkeen hän kirjoittaa aiheesta ”MIKSI KIRJOITETAAN?” sekä ”KENELLE KIRJOITETAAN?”
SARTREN MOTIIVI kirjoittaa kirja kirjallisuudesta on yhteydessä hänen luomaansa uuteen filosofiaan EKSISTENTIALISMIIN.
*
Olen pohtinut koko elämäni aja sitä, miksi ihmiset ovat eniten kiinnostuneita FIKTIIVISESTÄ SANATAITEESTA, TIETÄMISESTÄ piittaamattomasta RUNOUDESTA sekä NOVELLIEN ja ROMAANIEN KUVITTEELLISESTA KERRONNASTA mutta en ole löytänyt tähän koskaan minua tyydyttävää vastausta.
Esimerkiksi kirjasta Suomalaisen kirjallisuuden historia (V. TARKIAINEN, 1934) ymmärrän, että tuolla teoksella on tiivis suhde suomalaiseen nationalismihurmokseen.
M. VAULAN oppikirjasta Miten opettaisin kirjallisuutta (osa I, 1946) sanotaan jopa, että ”KANSALLINEN SUURTEOS”.
Sitä vastoin kirjailijan ja kirjoittajien kouluttajan TORSTI LEHTISEN kirjasta SANOJEN AVARUUS – Opas luovaan kirjoittamiseen ei voi sanoa samaa (2019).
*
PENTTI SAARIKOSKEN Runot (2012) kiinnostaa minua vieläkin.
PIERRE BAYARDIN kirja Miten puhua kirjoista joita ei ole lukenut (2008) on hämmentävä.
LIISA SAARILUOMAN kirjat kuten Postindividualistinen romaani (1992) sekä MILAN KUNDERA, viimeinen modernisti (2005) panee kirjallisuuden tarkkailijan jalat maahan.
Myös DON DeLILLON kirja Esittäjä (2001) on kiinnostava esimerkki uusimmasta postmodernista kirjallisuudesta.
*
Kauhavalaisen kirjailijan ANTTI TUURIN Lakeuden kutsu kosiskelee nurkkakuntaisia eteläpohjalaisia. Sitä vastoin ANTTI HYRYN kaunokirjalliset tekstit herättävät lukijassa myös olemisen pohdintoja.
FRANZ KAFKASTA (1883-1924) tuli jälkikäteen MODERNIN NOVELLIN mestari esimerkiksi kirjoituksillaan ”NÄLKÄTAITEILIJA” (1924) ”OIKEUSJUTTU” (1925).
SARTREN ”INHO” (kyseinen romaani ilmestyi ensimmäisen kerran 1938) kiinnostaa EKSISTENTIALISMISTA ja Camus’n kirjanen Sivullinen (ilmestynyt 1947) VIERAANTUMISESTA kiinnostuneita.
Vilkaisen lopuksi Bonniers Författarelexikon över utlädsk litteratur -teosta (2002) jossa on esitetty tuhansia kirjailijoita, joista en ole kuullut koskaan.
Mutta nämäkään kirjat ja tekstit eivät ole auttaneet minua löytämään tyydyttävää vastausta kysymykseeni ”miksi ihmiset rakastavat yli kaiken kuvitteellisia tarinoita”.
*
RUNOUDEN JA KUVITTEELLISEN KERRONNAN SUURI SUOSIO IHMISTEN KESKUUDESSA selittyy ehkä samalta pohjalta kuin on se, että IHMISELLÄ ON LUONNOLLINEN TAIPUMUS KUVITELLA JA USKOA.
TIETÄMINEN JA HALLITSEMINEN ON IHMISELLE VIERASTA.
”IHMISENÄ OLEMISTAHAN” (josta kirjailijat ovat aina olleet kiinnostuneita) on tapahtunut aina ennenkin, paljon aikaisemmin kun olemiseen liittyviä kysymyksiä ryhdyttiin käsittelemään esimerkiksi FILOSOFISESTI.
*
LUONNOLLISINTA JA AINUTKERTAISINTA ”MAAILMASSAOLEMISESSA” ON ”OLEMINEN”.
Esimerkiksi ROMAANI TAI NOVELLI ON SANATAIDETEOKSENA KUVITTEELLINEN KOKONAISUUS, joka ehkä rakennetaan myös TIETO- JA HALLITSEMISUSKON POHJALTA.
SITÄ VASTOIN EKSISTENTIALISTINEN ”IHMISENÄ OLEMINEN” ON LUONNONMUKAISTA HEILAHTELUA laidasta laitaan kulloisenkin AINUTKERTAISEN hetken mukaisesti, eikä siinä aseteta ennalta ”TAVOITTEITA” KERRONNALLISEN OMINAISUUDEN MUODOSTAMISEKSI.
*
SOKRATES
Antiikin Kreikan kuuluisin IHMISEN ”TIETÄMISKYKYYN” USKONUT filosofi SOKRATES ei kirjoittanut yhtään SANATEOSTA.
LÄNSIMAISEN KULTTUURIN TIETOUSKO on luultavasti alkanut hänen harjoittamastaan keskusteluun ja väittelyyn perustuvasta DIALOGISESTA filosofiasta.
*
SOKRATES tuomittiin kuolemaan koska hänen katsottiin syyllistyneen ikivanhojen ateenalaisten opinkappaleiden kyseenalaistamiseen.
Oikeudenkäynnin aikana hän lausui, että ”…tosiasiassa jumala on se, joka tässä on viisas…”. Sokratesin mielestä INHIMILLINEN VIISAUS (suurennos JP) ei ole juuri minkään arvoista ja antoi ymmärtää ettei hän ole oikeastaan viisas.
Ateenan miehille hän lausui ”kuuntelen kuitenkin mieluummin jumalaa kuin teitä enkä aio lakata harrastamasta filosofiaa niin kauan kuin elän…”.
*
FRIEDRICH NIETZSCHEN mukaan avioliitto on esteenä optimiin, Nietzsche on kirjoittanut, että ”…kavahtaa filosofi avioliittoa … poikkeus Sokrates … on todennäköisesti mennyt naimisiin…” (Fridrich Nietzsche, Moraalin alkuperästä, 2007, sivu 103).
*
Sokratesin on täytynyt ymmärtää se, että ANTIIKIN KULTTUURISET MYYTIT eivät olleet ”mitä vaan höpinää” vaan, että vanhojen myyttitarinoiden pohjalla oli ikivanhoja viisauksia. Siksi hän osasi arvostaa myös antiikin ikivanhoja esityksiä, palvontamenoja ja jumalia.
Sokrates ei tähdännyt siihen, että hän voi auttaa löytämään ”dialogin ja filosofian” avulla ”kimaltelevan puhtaan objektiivisen tiedon” kuten paljon hänen jälkeensä erehdyttiin kuvittelemaan.
*
Seuraavassa on lyhyt tiivistelmä niistä keskeisistä vaiheista, joissa ihminen alkoi kuvitella voivansa hankkia OBJEKTIIVISEN TIEDON JA HALLITSEMISKYVYN (ja tulla jumaluuden kaltaiseksi).
*
BACON
Iskulauseen ”TIETO ON VALTAA” otti ensimmäisenä käyttöön renessanssin aikainen POLIITIKKO JA FILOSOFI FRANCIS BACON (1561-1626).
BACON vastusti TEOLOGIAN valtaa yhteiskunnassa ja kannatti JÄRJEN käyttöä ja TIETOVALTAISUUTTA SEKÄ ”TIETEELLISTÄ TUTKIMUSTA”.
Bacon uskoi, että ihminen oppii ymmärtämään ja hallitsemaan LUONNONLAKEJA.
*
DESCARTES
BACONIN jälkeen RATIONAALISUUTTA korosti sotilas ja filosofi RENÉ DESCARTES (1596-1650).
Descartes korosti filosofisen järjestelmänsä lähtökohtana abstrakteja IDEOITA häivyttämällä SUBJEKTIIVISET tunteet ja käsitykset (eli IHMISEN RUUMIILLISUUDEN).
Ja tehdessään filosofiaansa vahvistavan kokeen DESCARTES EPÄILI KAIKKEA mutta ei yhtä asiaa eli ”omaa sielua”.
Lopuksi Descartes lausahti:
”AJATTELEN, SIIS OLEN.”
*
René Descartes uskoi, että ihmisellä on KOKEMUSTA edeltäviä IDEOITA. Myös kreikkalainen filosofi PLATON (427–347) uskoi, että IDEAT ovat perimmäisin TODELLISUUS ja että AISTEIN (KOKEMUSTEN YHTEYDESSÄ) havaittava maailma on TOISSIJAINEN.
Descartesin jälkeen LÄNSIMAINEN KULTTUURI tuudittautui vuosisadat uskomukseen, että IHMINEN ON JÄRKIPOHJAINEN OLENTO JOKA TIETÄÄ JA HALLITSEE KAIKKIA ILMIÖITÄ JA ASIOITA OBJEKTIIVISEN TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN ANSIOSTA.
*
”CARTESIOLAISEKSI DUALISMISKSI” kutsutulla ilmaisulla viitataan siihen, että ihmisellä on erikseen aineellinen RUUMIS ja henkinen SIELU.
”CARTESIOLAISEKSI SUBJEKTIKÄSITYKSEKSI” kutsutulla ilmaisulla viitataan puolestaan ihmisen AUTONOMISEEN JA TIEDOLLISEEN toimintaan.
JÄLKISTRUKTURALISTIT (poststrukturalistit) pitävät tätä kuitenkin MYYTTINÄ. Heidän mielestään IHMISEN MINÄ (subjekti) TUOTETAAN (varsinkin nykyaikana) KULTTUURISISSA SUHTEISSA.
*
SARTRE
Sartre vaihtoi rationalistisen tieto-opin kohdalla kysymyksenasettelua ja siirsi tarkastelun OLEMASSAOLON tasolle.
SUBJEKTIIVISUUTTA korostavassa SARTREN EKSISTENTIALISMISSA ei pyritä ratkomaan rationaalisia ”TIETO-OPILLISIA kysymyksiä”.
*
SARTRE ajatteli, että ”TIETOISUUTENI ON OLEMASSA” ja kysyi sen jälkeen
”MILLAINEN ON TIETOISEN IHMISEN OLEMASSAOLO?”.
(vrt. tätä Esa Saarisen kirjoitukseen kirjassa Vuosisatamme filosofia, 1987, sivu 124).
*
SARTRE on kyseenalaistanut EKSISTENTIALISTISELLA FILOSOFIALLA USKON IHMISEN RATIONAALISUUTEEN JA ihmisen kehittämään OBJEKTIIVISEEN TIETEESEEN (vrt. Descartes).
MIELESTÄNI SARTREN EKSISTENTIALISMIN YDINKOHDAT OVAT ”ITSELLEEN OLEMINEN” JA ”YKSILÖVAPAUS”
*
SARTRE havaitsi ”SUBJEKTIN KUOLEMAN” TAPAHTUNEEN jo ennen toista maailmansotaa, Sartrehan oleskeli usein Saksassa (kts. myös Sartren kirjoitusta MINÄN ULKOISUUS sivu 57-, kirjoitettu noin 1936-1937, suomennos Antti Kauppinen, 2004).
*
NATIONALISTISEN VALTION SIVIILIOLOISSA TAPAHTUU KOKO AJAN ”VIERAANTUMISTA JA SUBJEKTIN KUOLEMAA”eli myös SIVIILIOLOISSA valmistaudutaan päivittäin VALTION aseelliseen VÄKIVALTATOIMINTAAN.
IHMISISSÄ TAPAHTUNUT ”VIERAANTUMINEN JA SUBJEKTIN KUOLEMA” MAHDOLLISTI maailmansotien välissä NATSIEN HARJOITTAMAN KOKONAISEN KANSAN ORJAMORAALISEN YHTENÄISTÄMISEN JA HYÖKKÄYSSODAN ALOITTAMISEN.
*
AJATUS ”SUBJEKTIN KUOLEMASTA” sai alkunsa 1800-luvun puolivälissä käsitteestä ”VIERAANTUMINEN” (vierautta ja erillisyyttä kuvaavana ilmiönä, katso Marxin Taloudellis-filosofiset käsikirjoitukset 1844 eli ns. ”Pariisin käsikirjoitukset”, Marxin kirjoitus ”Vieraantunut työ”).
VIERAANTUMISESSA teollinen kapitalismi tuottaa ensin HYVÄÄ (kapitalistis-teollisena talousjärjestelmänä) mutta kääntyy vähitellen tuottajaansa eli ihmistä vastaan ja alkaa aiheuttamaan PAHAA (nyt LUONNON KURJISTUMINEN JA ILMASTONMUUTOS SEKÄ TALOUSSODAT).
KESKELLÄ TEOLLISEN KAPITALISMIN TAVARATULVAA ihminen alkaa KULUTTAJANA VIERAANTUMAAN myös itsestään (”itselleen olemisesta”, sosiaalisesta elämästä, ”työnteosta” jne.).
*
”VIERAANTUMISTA” on kuvattu myös TAITEESSA.
Taiteella ja taiteilijoilla on aina keskeinen merkitys, kun puhutaan YKSILÖVAPAUDESTA.
SARTREN tuttavapiiriin kuului myös kirjailija ALBERT CAMUS. Camus syntyi 1913 Algeriassa ja kuoli 1960 kiistellyssä auto-onnettomuudessa Ranskassa. Camus sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon 1957.
Camus on kuvannut VIERAANTUMISEEN liittyvässä ja 1942 ilmestuneessä romaaninsaan Sivullinen päähenkilöä MERSALTIA henkilöksi, joka kieltäytyi esittämästä TUNTEITA, joita ei tunne (suurennokset JP). Romaanissa (suomennos 2012, sivu 85) Camus kirjoittaa, että ”…itseni tutkiskelu oli minulta vähän unohtunut, niin että minun oli vaikea häntä asiassa valistaa…”.
*
Myös nuori KARL MARX harrasti KAUNOKIRJALLISUUTTA ja kirjoitti ”sivuharrastuksena” myös RUNOJA. Tämä käy ilmi Marxin ja Feuerbachin VALITUISTA TEOKSISTA (Moskova, EDISTYS, 1978-79, kts. kirjasarjan 6. osa, Marxin kirjoitus ”Kirje isälle” Trieriin 1937 sivut 55-65).
Karl Marx ”lainasi” ajatuksen VIERAANTUMISESTA Mery Shellyn romaanista Frankenstein (se ilmestyi ensimmäisen kerran Lontoossa 1818). Shelly on sanonut, että tuon kirjan taustalla oli hänen itsensä näkemä painajaisuni.
*
Shellyn romaani Frankenstein viittaa kreikkalaisen mytologian yhteen ”alkujättiläiseen” TITAANIIN, ihmiset luoneeseen PROMETHEUSIIN (P).
P varasti luomilleen ihmisille JUMALILTA TULEN (jumalallisen kyvyn tietäää ja hallita, siitä varoitetaan ihmistä kuitenkin Raamatussakin/ tämä tulkinta on JP:n).
Koska YLIJUMALA ZEUS (Z) ei antanut P:lle TULTA P varasti TULEN Z.
P huijasi Z valitsemaan huonoimman palan HÄRKÄUHRILAHJASTA.
Z kosti tämän P:lle ”LAHJALLA” (lippaalla) mikä olikin VITSAUS.
*
RAAMATUN kertomuksella TIEDON PUUSTA, SYNTIINLANKEEMUKSESTA JA PARATIISISTA KARKOTTAMISESTA on yhteyttä tähän vanhaan myyttiin.
*
VALISTUS
Useimmat 1700-luvun lopun RANSKAN suuren vallankumouksen eli VALISTUKSEN aikaiset ja sen jälkeiset filosofit korostivat JÄRJEN käyttöä sekä tietämistä ja tieteellistä tutkimusta sekä torjuivat AUKTORITEETTEJA kuten kuninkaita ja kirkon uskonnollisia johtajia.
Kun VALISTUS korosti VAPAAN SIVISTETYN (VALISTUNEEN) KANSAN merkitystä. VALISTUKSEN ISKULAUSEEKSI tuli
”JÄRKI JA VAPAUS”.
*
NATIONALISMI
Kun puhe kohdistuu NATIONALISTISEEN VALTIOON, huomio kiinnittyy myös käsitteeseen ”KANSAKUNTA”.
Käsitteessä ”KANSAKUNTA” on kyse TOTENA PIDETYSTÄ KUVITTEELLISESTA YHTEISÖSTÄ.
Jokaiseen kansaanhan kuuluu kuitenkin aina monia erilaisia KANSANRYHMIÄ, joilla on esimerkiksi erilainen kulttuuri, kieli ja uskonto.
*
Eksistentialistien kritiikki NATIONALISTISTA VALTIOTA vastaan perustuu nationalismin johtamaan YKSILÖVAPAUDEN RIISTÄMISEEN SEKÄ KANSALLISTEN VÄHEMMISTÖRYHMIEN ALISTAMISEEN VALTIOINSTITUUTION JOHTAVALLE KANSANRYHMÄLLE.
NATIONALISTISEN VALTION MÄÄRÄYSTEN SEURAAMINEN ei estä ainoastaan YKSILÖN LUONNOLLISTA KASVUA vaan RIISTÄÄ MYÖS MONIA MUITA LUONNONMUKAISIA SUHTEITA IHMISELÄMÄSSÄ.
*
Saksalaiseen IDEALISMIIN perustuva NATIONALISMI ON KUVITTELEMISEEN LIITTYVÄ HENKIUSKOMUS.
KUVITTELEMISEN JA USKOMISEN vastakohta on ”USKO IHMISEN TIETÄMIS- JA HALLITSEMISKYKYYN JA IHMISEN TUOTTAMAAN JÄRKIPERÄISEEN TIETOON” LUOTTAMINEN.
”HEGELILÄISEEN NATIONALISMIIN” SISÄLTYY OMITUINEN HENGEN JA JÄRJEN YHDISTÄMINEN.
*
KANSALAISEN toteuttama äänen luovuttaminen OMALLE EHDOKKAALLE EDUSKUNTAVAALISSA neljän vuoden välein ei ole sama asia kuin SUOMEN PERUSTUSLAISSA mainittu VALTIOHALLINTOON LIITTYVÄ TASAVALTA- JA EDUSTAMISPERIAATE.
SUOMEN PERUSTUSLAIN MUKAAN Suomen valtio on TASAVALTA, jossa VALTIOVALTA KUULUU KANSALLE.
Tästä huolimatta SUOMEN EDUSKUNNAN PUOLUEET (PUOLUEISTA ei ole perustuslaissa edes mainintaa) käyttävät TIETOUSKON HYÖDYNTÄMISEN (1) lisäksi MYÖS RYHMÄKURIA JA KANSANEDUSTAJAN VAIENTAMISTA (2) VALTAPELITYÖKALUNA.
Meillä ei ole KANANEDUSTUSLAITOSTA vaan PUOLUE-EDUSTUSLAITOS.
KANANEDUSTAJA EI VOI EDUSTAA SUORAAN KANSAA. Hän voi edustaa kansaa ainoastaan PUOLUEYHDISTYKSENSÄ KAUTTA.
*
MIKSI MYÖS TÄSSÄ TILANTEESSA KANSALAISEN (YKSILÖN) TÄYTYISI SILTI SITOUTUA ORJAMORAALISESTI (NATIONALISTISEN VALTION KUVITTEELLISEN) KANSAKUNNAN YHTENÄISTÄMISEEN JA YHDENMUKAISTAMISEEN?
Miksi esimerkiksi saamelaisten täytyisi ALISTUA ORJAMORAALISESTI SUOMALAISEN KANSANRYHMÄN ELI SUOMALAISNATIONALISTISEN HERRAKANSAKOMENTOON TÄSSÄ VALTIOSSA asuvien kaikkien vähemmistöryhmienkin YHTENÄISTÄMISEKSI alkuperäisen nationalismiaatteen pohjalta OSAKSI KUVITTEELLISTA HENKIVALTIOTA JA KANSAKUNTAA?
KANSA KOOSTUU YKSILÖISTÄ, VAALISSA MIELEISELLEEN EDUSTAJALLE ÄÄNENSÄ LUOVUTTANEISTA KANSALAISISTA.
EKSISTENTIALISTISEN VAPAUSKÄSITYKSEN MUKAAN YKSILÖN TÄYTYY VOIDA TULKITA MERKITYKSET JA TEHDÄ RATKAISUT YKSIN.
ONKO EKSISTENTIALISTINEN YKSILÖVAPAUS LAINKAAN MAHDOLLISTA KUVATUSSA TILANTEESSA, JOS YKSILÖN ”MINÄ ON VIERAANTUNUT JA SUBJEKTI ON KUOLLUT”?
*
NATIONALISMIN TUMMAPILVINEN IDEOLOGIA SYNTYI (sai alkunsa) monista 1800-luvun alussa yhteen sulautuneista elementeistä (kuten VALISTUKSEN VAPAUSKÄSITYKSEN, IHMISJÄRJEN, HENGEN, KANSAN ja LUONNON IHAILEMISESTA).
Nationalismin syntyyn vaikutti aluksi VALISTUSAATE, myöhemmin KANSANROMANTIIKAKSI JA HENKI-IDEALISMIKSI kutsutut ilmiöt (Rousseaun romantiikka ja saksalainen idealismi).
TIETOVALTAUSKOA JA NATIONALISTIS-HEGELILÄISTÄ HENKIAJATTELUA ei ole vieläkään tunnustettu kyllin painokkaasti YMPÄRISTÖKRIISIN JA ILMASTONMUUTOKSEN AIHEUTTAJAKSI.
Myös UTILISTISELLA LUONTOSUHTEELLA JA MODERNILLA KULUTUSKULTTUURILLA (TEKNOLOGISELLA ELÄMÄNTAVALLA) ON NYKYISEN KRIISIN kohdalla keskeinen merkitys.
”SUOMEN LEIJONAN” ALKUPERÄ?
SUOMEN LEIJONA HENKISTYY TODEKSI KOSKA SE KUVITELLAAN TODEKSI.
Tullakseen VAPAAKSI ihmisen täytyy taistella itsensä irti myös ”SUOMEN LEIJONASTA”.
SUOMI ON ”KARHUJEN JA SUSIEN MAA”. Vaikka SUOMEN LUONNOSSA ei ole ollut ikinä LEJONIA monet suomalaiset tulevat pähkähulluiksi JÄÄKIEKKO-OTTELUISSA samaistuttuaan ”LEJONAHENKEEN”.
*
Kun matkustin vuonna 1971 LÄNSI-SAKSAAN BRAUNSCHWEIGIN TEKNILLISEEN YLIOPISTOON opiskelemaan arkkitehtuuria ihmettelin sitä miksi kaupungilla löytää vähän väliä ”SUOMEN LEIJONAN” KUVAN.
Natsivallan jälkeisessä LÄNSI-SAKSASSA oli ymmärretty se, että saksalaisen kansan korostaminen olisi VIRHE.
Minusta tuli Braunschweigissa suvaitseva monikulttuurisuuden kannattaja koska lähipiiriini kuului opiskelijoita joka puolelta maapalloa, .
*
SUOMEN LEIJONAN esikuvana mainitaan yleensä 1500-luvulla vaikuttaneen Ruotsin ensimmäisen kuninkaan KUSTAA VAASAN muistomerkki Uppsalassa. Sama leijonasymboli (myös ilman suoraa ja kaarevaa miekkaa) on kuitenkin ollut (jo paljon aikaisemmin) ainakin keskiaikaisen Braunschweigin kaupungin tunnus.
”LEIJONAPALVONNAN” taustalla on ”suomalainen nationalismi”, jossa on haluttu osoittaa se, että SUOMEN VALTIO on syntynyt ”RUOTSI-SUOMEN” yhteydessä vaikka olemassa on ollut ainoastaan RUOTSIN VALTIO. NATIONALISTISEN HISTORIAKIRJOITUKSEN mukaan itsenäisen kansallisvaltion synty käynnistyy KESKIAJALLA.
Kuuluisin braunschweigilainen hallitsija on HEINRICH DER LÖWE. Kaupungissa on myös muistomerkkinä vanha LEIJONAPATSAS.
*
LEIJONAVAAKUNALLA on viitattu alun perin TÄHTITAIVAASEEN ja ihmisenä maan päälle laskeutuneen JUMALAN (HENGEN) YLÖSNOUSEMUKSEEN.
Tällä symboliikalla täytyy olla yhteyttä muinaisen Egyptin (faaraot jatkoivat elämää kuoleman jälkeen taivaassa) ja muinaisen Kreikan kulttuureihin.
Kreikkalaisten jumalat olivat muinoin ihmisen kaltaisia olentoja ja uuden testamentin kertomukset Jeesuksesta juontavat ehkä eniten muinaiskreikkalaisiin käsityksiin.
LEIJONAVAAKUNAN alkuperä on siis hyvin KANSAINVÄLINEN.
