0. IHMISLAJIN OLEMINEN TAPAHTUU SATTUMIEN JA MYYTTIEN, EI TIETÄMISEN JA HALLITSEMISEN VARASSA
Omakustanteeni ”Turun nykyaika ja tulevaisuus” (Turun kuva 5. osa, 2007, ISBN 978-952-99502-6-3) alussa kuvaan sitä, kuinka ”turkulaisuus” on pirstaleinen ja monimuotoinen. ”Turkulaisuus” ei ole ”yhtenäinen massa” vaikka valta pyrkii Turussakin kasvaessaan yhtenäistämään yhteisöjä subjektin kuolemaan asti.
Koska ”kantaturkulaisuus” ja globalisaatiokehitys ovat vastakohtaisia sanoin, että ”perusturkulaisuuteen vannoutuneiden turkulaisten tulisi pikimmin tarkistaa ja uusia korviensa väliin jumiutuneet vanhakantaiset maailmat ja näkökulmat. Joustamattomalla paikan ja kohtalon merkitystä korostavalla spiritualistis-nationalistis-fatalistisella asenteella ei ole tulevaisuutta uudessa globaalissa maailmassa…valintojen merkitys kasvaa kiihtyvällä vauhdilla…” (sivu 5).
Uusimman kansainvälisen aikakautemme merkit viittaavat epämassoittumisen ja eksistentialistisen asenteen lisääntymiseen. Siinä yksilöt kasvavat entistä enemmän vapaaksi ja tekevät täysin itse valintoja vaikka se tuntuisikin välillä ahdistavalta ja inhottavalta.
Mytologisen ihmiseläimen puheessa on vilahdellut viimeksi monia uusinta aikakauttamme hyvin kuvaavia ja miettimisen arvoisia sanoja. Olen valinnut noista sanoista tähän muutaman kuvatakseni nykyaikaa.
1. VAPAUS
Kun maalasin 1960-luvun puolivälissä ensimmäisen abstraktin maalauksen (minulla on siitä tallella valokuva), olin tuossa vaiheessa kotimme kulttuurisessa vaikutuspiirissä enkä voinut siksi ymmärtää sitä, että maalaukseni ei ole abstraktis-ekspressiivinen.
Maalaukseni syntyi tarinana, johon sisältyi ”symbolinen kerronta” (esimerkiksi linnun muna syntymisen merkkinä). Vaikka tekemäni maalaus ei ollut näköiskuva se oli lähellä näköiskuvan arvomaailmaa.
Vasta myöhemmin ymmärsin sen, että abstraktis-ekspressiivinen maalaus ei ole kertomus (jostakin jollekin) vaan, että ekspressiivisen ilmaisun keskiössä on olemassaoloaistimus vapaana yksilönä.
Yksilöllinen kehitys kulkee nykyaikana kohti aina yhä täydellisempää vapautta.
a. Toisten kautta oleminen ja eläminen (lapsuus, nämä havaintoni pohjautuvat pikku tyttäremme kehityksen tarkkailemiseen).
Pikkutyttö leikkii kotona leluillaan äidin, isän sekä naapurin pikkutytön kanssa.
Illalla tyttö nipistää sängyssä etusormillaan äidin käsivartta ja nukahtaa hetken päästä.
Tyttö seisoo äidin vieressä kun äiti laittaa kylpyammeeseen lämmintä vettä, tyttö asettuu sen jälkeen vatsalleen veteen ja alkaa potkimaan ammeessa vettä kikattaen.
Tyttö tahtoo, että äiti seisoo koko ajan ammeen vieressä. Äiti ja pikkutyttö elävät elämää kuin yhteen liimattuna.
Monet omaksuvat tässä vaiheessa (huomaamatta alitajuntaisesti) myös kristillisen orjamoraalin. Ja aikuistuessaan samat ihmiset pakenevat kristillisyyttä ja kuvittelevat sen jälkeen olevansa parempia ihmisiä kuin uskovaiset (vihamielisyyden kohde).
b. Muista irtaantuminen (varhainen murrosikä).
Ihmisen kehitys johtaa lapsuuden jälkeen kohti olotilaa, jossa yksilö pyrkii irtaantumaan omaan maailmaansa. Yhteiskunnallinen valta toimii samaan aikaan päinvastoin. Se yrittää ylläpitää ja voimistaa yksilön yhteisöön sitovaa suhdetta.
Ala-asetta (koulu) käyvä pikkutyttö taistelee sängyssä itsensä kanssa. Hän lyö nyrkillä itse itseään. Tyttö itkee ja raivostuu kun joku yrittää lohduttaa häntä.
Tyttö haluaa mennä aamulla tien varressa odottavaan koulubussiin aivan yksin.
”Ettekä tule sitten vastaan kun bussi tuo minut koulusta kotiin” huutaa tyttö vanhemmilleen kun hän astuu bussiin.
Kun tyttö on tullut kotiin, hän lähtee mitään sanomatta hiekkatietä pitkin yksin metsään. Äiti juoksee tytön perään mutta tyttö huutaa hänelle:
”häivy”.
c. Myyttisten instituutioiden ja yhteisön kautta eläminen.
Kapitalistis-porvarillinen avioliitto ja perhe on yhteiskunnallinen instituutio ja valtasuhde.
Sillä on samalla suhde nationalistiseen yhtenäistämiseen (väestön pienyhteisöjen yhteen kytkemiseen).
Kun yksilö alkaa irtaantua konkreettisesti kohti omaa yksilöllistä minäkuvaa, yhteiskunnallinen valta yrittää sitoa häntä entistä suunnitelmallisemmin yhteiskunnalliseen massajärjestelmään.
Siitä aiheutuu yksilöissä ensin tarve suuntautua yksilölliseen olemiseen vapaa-ajanvieton puitteissa. Mutta kun yksilöiden yhteiskuntaan massoittaminen menee vielä pidemmälle, se aiheuttaa tarvetta eksistentialistiseen vapausajatteluun eli haluun irtaantua koko kansakunta-ajattelusta.
”Sosialististen kollektiivien” perustaminen (epäyrittäjyyden korostaminen, yhteishyvään pyrkiminen ilman voiton tavoittelua) on kyseisen ajattelutavan vastainen.
Vapaa-ajan viettäminen ja eksistentialistinen vapaan yksilön ”itselleen oleminen” ovat kaksi eri asiaa.
Teollisessa yhteiskunnassa vapaa-aika ja työ liittyvät aluksi toisiinsa. Alun perin vapaa-ajan piti tarjota teollisessa yhteiskunnassa työläiselle lepoa, jotta työläinen jaksaisi paremmin työelämän paineessa.
Nykyisen vapaa-ajan viettämisen ajatellaan sitä vastoin liittyvän eniten oman yksilöllisen vapauden toteuttamiseen. Tämä on eksistentialistisen vapausajattelun suuntaista mutta eri asia kuin eksistentialistinen oleminen vapaana yksilönä.
Tilastokeskuksen julkaisussa (2004) ”Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä, Vapaa-ajan muutokset 1981-2002” saa käsityksen muutamista uusimman vapaa-ajankäytön piirteistä.
Kun vapaa-ajasta tulee yksilöiden kohdalla entistä tärkeämpi seikka elämässä, se merkitsee entistä enemmän nationalistisesta kansakunta-ajattelusta ja yhtenäistymisestä irtaantumista.
*
Tyttö opiskelee lääkäriksi ja tapailee silloin tällöin nuorta sotilasta.
Tyttö tulee raskaaksi. Tytön vanhemmat kehottavat tyttöä solmimaan avioliiton sotilaan kanssa.
Tyttö ja sotilas sekä molempien suku valmistautuvat perinteisiin kirkkohäihin.
Sotilaan työtoverit seisovat univormuissa kirkkopihalla kahdessa vastakkaisessa jonossa miekat viistosti ylös ojennettuina ja muodostavat ”riemukaariportin” (roomalaisen voiton merkin).
Nuori nainen ja sotilas astuvat häävaatteissa kirkon portin, ”riemukaariportin” ja pääoven kautta papin eteen kristillisesti vihittäviksi.
Tuosta ”voitosta” on kuitenkin tulossa tappio (avioero).
d. Toisen kautta elämisen loppuminen.
Aviopari ja lapset asettuvat joka aamu kotonaan samaan kellonaikaan samoille istuinpaikoille jo illalla valmiiksi katettuun pöytään. Robotti on tehnyt aamulla aina samalla kellonlyömällä aamupuuron valmiiksi (kello 7.02).
Mutta maailma ei toimi hallittuna ja eikä ole järjestyksessä vaan ”rullaa” villisti sattuman vyöryssä eteenpäin.
Nuori nainen ja mies tekevät aamulla avioeroilmoitukset.
He ovat ymmärtäneet, että parasta on ottaa ero koska liitto ei ole sujunut siten kuin alun perin kuviteltiin.
Seuraavaksi he sopivat lasten huoltajuudesta (yhteishuoltajuudesta).
e. Yhteisöllisyydestä irtaantuminen ja yksilöllinen vapautuminen.
Ihminen on mytologinen eläin, joka elää yhteisön sisällä myyttien varassa mutta ei halua muuttua täysin massaan osaksi.
Vapaa yksilö ei halua eikä voi elää vapaana ennalta annetun mallin tai toisen ihmisen kautta.
Vapaa yksilö voi päättää ettei tahdo solmia avioliitoa tai ei tahdo sitoutua kansakuntaan.
Vapaa yksilö ei usko nationalismiin eikä iskulauseeseen ”tieto on valtaa” (sanoo ei järki- ja tietotuotantouskolle).
Vapaa yksilö tuntee alkuperäistä ”itselleen omista” vasta kun olemiskokemus on runollista.
*
Nuori nainen pääsee eläkkeelle. Hän alkaa harrastaa omia harrastuksia kuten käsitöitä ja öljyväriteosten maalaamista.
Hän ei rakasta, eikä kärsi, mutta yrittää unohtaa – eilisen. Hän yrittää unohtaa kaikenlaisen sitouttamisen ja sitoutumisen, koska se pakottaa toisten kautta olemiseen ja elämiseen.
f. Eksistentialistinen vapaus.
Ihmislajin VAPAUS alkaa tapahtua eksistentialistisesti vapaana yksilönä ”itselleen olemisessa”. Oleminen ei perustu tietämiseen ja hallitsemiseen vaan myytteihin ja transsendenssiin.
Transsendenssiin päästessään ihminen muuttuu runollisessa asenteessa ”humaltuneeksi olemisrunoilijaksi”.
Esimerkiksi kaupunki on siinä ”hehku kukka vapaus”.
2. ITÄ
Itä kuuluu länsimaisen kulttuurin keskeisiin myytteihin. Itään sisältyy siinä monenlaisia kuvitelmia.
Idän kulttuurihistorian ymmärtämisessä on keskeistä tutustua Välimeren ja Lähi-idän alueisiin.
Kaukoidästä (Kiina jne.) on tulossa seuraavaksi uusin kertomus lännen itämyyttiin.
Antiikin Kreikan maailmankuva rajoitti muinoin Välimeren ympäristöön ja muita suuria kulttuureja tunnettiin ainoastaan idästä.
Kreikkalaisista filosofeista suunnitelmallisin ja järjestelmällisin oli Aristoteles (384-322 eKr.).Hän suosi tavallisesti eniten demokratiaan pohjautuvaa yhteiskuntamallia.
Kreikassa kokeiltiin lukemattomia demokratiamalleja.
Filosofi Aristoteles toimi Makedonian kuninkaan Aleksanteri Suuren opettajana ja neuvonantajana.
Aleksanteri nousi valtaan 336 eKr. kreikkalaisen Korintin valtioliiton perustajan Makedonian kuninkaan Filippos II:n perillisenä.
Aleksanterista tuli idän valtaamisen päähenkilö.
Aleksanteri Suuri teki idän sotaretken ja valtasi Persian ilmeisesti pelkän mielihyvän takia. Esimerkiksi mongoleilla ei ollut edes kykyä nauttia voittojensa hedelmistä.
Aleksanteri halusi ehkä kokeilla kuinka paljon luovalla ajattelulla voi saada myös valloittamisen yhteydessä aikaan.
Sitä vastoin Napoleon, Hitler ja Euroopan unioni ovat suuntautuneet itään ahneudessaan poliittisen vallan ja taloudellisen hyödyn tavoittelemisen takia.
Monet muinaiset sotajoukot olivat villejä ”rosvojoukkoja” (vrt. Isiksen joukot tämän päivän Syyriassa). ”Rosvoarmeijoita” on huvittanut länsimaisten armeijoiden (tottelevaisuuteen ja kurinalaisuuteen perustuvien) sulkeisten harjoittaminen.
Afganilaisten ja Isiksen päihittäminen ei voi onnistua lännen armeijoille ylisuuren sodankäyntieron vuoksi.
Länsimainen sodankäynti on yleisen länsimaisen kulttuurin mukainen (järkeä, tietoa ja tehokkuutta korostava) ”tehotappamiskone”. Se pohjautuu äärimmäisen pitkälle organisoituun ja yhtenäistettyyn kurinalaiseen massakäyttäytymiseen.
Organisoitu länsimainen tappamisarmeija toimii ”koneena muiden koneiden joukossa”.
Äärimmäisen yhtenäiset massavaltiot kuten nationalistinen natsi-Saksa sekä fasistien ruutukaavaan istuttamat ”kansantuhoamisleirit” pohjautuvat samaan rationalistiseen tappamisvaltapeliin ja rationalismiin.
*
Sotilas ja filosofi René Descartes ihaili tehokasta ja yhtenäistä ruutukaavaa. Roomalaiset sotilasleiritkin pystytettiin hierarkkisesti järkipohjaisiin ruutukaavoihin. Seuraavassa vaiheessa niistä (sotajoukkoleireistä) tuli siviilielämän kaupunkeja.
Tämä sodankäyntiin liittyvä piirre kuvaa sitä HENKISTÄ VIRETTÄ, jossa länsimainen kulttuuri on elänyt jo tuhansia vuosia. Siihen liittyy samalla jälkiä kuten kokonaisia vanhoja länsimaisia kaupunkeja.
Betonilähiötkin sisältyvät samaan traditioon. Suuri suomalainen lähiö on tavallisesti ruutukaavalähiö.
Länsimaisen kulttuurin rationaaliset armeijat halvaantuvat toisenlaisten sodankäyntikulttuurien edessä.
Aleksanteri Suuri oli todennäköisesti saanut Aristoteleelta ohjeita idän suursotaretkeä varten. Aleksanterin päätavoite oli vallata Persia. Valloituksen jälkeen Aleksanteri suosi ulkomaalaisavioliittoja ylittääkseen vaikean kulttuurierorajan.
Aleksanterin Suuren ”monikulttuurisuuspolitiikka” edisti kreikkalaisten suurvaltapyrkimystä saada ”kivuttomasti” ja pysyvästi haltuunsa koko itä.
Aleksanterin sotaretki tapahtui 334-323 eKr. Kreikan ja Välimeren alueelta pitkälle itään. Intian länsisivustalle saakka. Intia ja sen itäpuolelle sijoittunut Kiina jäi valloitusretken ulkopuolelle.
Aamuauringon Idästä tuli lännen vastakohta ja jatkuva uhkakuva (myytti).
Itää alettiin pitämään lännessä suurimpien viholliskuvien lähteenä (pahuus jne.).
Itä myyttinä ja viholliskuvana tarkoittaa nykyaikana islamia ja Venäjää.
Viimeksi tämä on käynyt ilmi Ukrainan (Venäjä) ja Syyrian (Isis) ja Afganistanin sotilaallisissa yhteenotoissa.
Uusin mielenkiintoisin ilmansuunta on ETELÄ. Isis on aktivoitunut viimeksi Libyassa. Keskeinen syy tähän on se, että Pohjois-Afrikka kuuluu islamilaiseen maailmaan.
”Ryssiä” haukutaan Suomen mediassa nykyisin päivittäin. Sen taustalla on itämyytti (uskomus), ei Ukrainan sodasta alkanut ”propagandatiedottaminen”.
Sudetkin tulevat Suomeen idästä.
Suomalaiset ovat ilkeissä itäpuheissa ihmisinä ”susia”.
”Lapuanliike 2016” on julistautunut äskettäin ”susivapaaksi alueeksi”. Karhukin napsi Lapualla äskettäin suihinsa hunajapönttöjä niin, että eiköhän sekin idän uhkakuva ole jo tapettu.
Mutta Kiina on astumassa tähän aggressiivisuuskuvaan. Tähän asti kommunistisena yhteiskuntasysteeminä tiukasti rationalismia suosiva kommunistis-kapitalistinen Kiina ei ole puuttunut ”pikkujuttuihin”, kuten Itä-Euroopan Ukrainan sotaan, lainkaan.
Kiinasta on tuossa heti uusi ”Stalinin puna-armeija” kun lännen aiheuttama uusin ”ison hässäkkä” alkaa.
*
Länsimaisen kuvitelman mukaan ITÄ on kaiken pahan alku, mutta mahdotonkin tulee mahdolliseksi idän vastakohdassa LÄNNESSÄ.
LÄNSI on vielä hetken Ameriikan ja paremman maailman ilmansuunta.
LÄNSI liittyy uskomuksen humanistisesta arvosta, korkeatasoisesta aineellisesta ja henkisestä hyvinvoinnista ja ainoasta demokratiasta.
Käytännössä LÄNSI on merkinnyt kuitenkin veristä valtapeliä sekä ihmisen ja luonnon pahoinvoinnin pikakasvua. Uhkakuvaa, minkä toteutuminen merkitsee koko elollisen elämän loppumista tällä planeetalla.
Ihmiskunta voi pelastua ainoastaan kun länsimainen kulttuurihegemonia on nujerrettu.
3. LIIKKUMINEN
Seison varhain aamulla Loviisanlahden rannalla (Sahaniemessä) ja katson idästä nousevaa aamuaurinkoa. Ilman itää ei olisi olemassa Loviisaa, kaunista vanhaa puukaupunkia.
Näen, että rakennetut alueet tunkeutuvat edessäni meren rantaan, kohti ääretöntä merellistä kontaktia.
Maapallon pinnasta noin 80 % on vettä, meriä ja järviä. Maapallon elollinen elämä on syntynyt veden ja ilmakehän muinoin tarjoamissa olosuhteissa. Avaruustutkijat etsivät siksi merkkejä vedestä muilta planeetoilta.
Loviisa on vanha suomenruotsalainen kaupunki. Ruotsalaiset ovat merikansaa. Viikingit kävivät puuveneillään toisella puolen maapalloa asti. Heidän merellisen kulttuurinsa perusta on ”liikkuminen”.
Ruotsalaiset ovat ottaneet Ruotsiin maahanmuuttajiakin paljon enemmän kuin suomalaiset. Esimerkiksi Rinkebyssä on noin 70 % ulkomaalaisia.
Rutikuivalle eteläpohjalaiselle merenpohjalevylle sulkeutuminen on tämän näyn täydellinen vastakohta.
Lakeusmaakunta sanoo ”me pysymme tässä” ja ”me ajamme kaikki tänne kuulumattomat pois täältä”. Ei kaikenlaisille ”etnohelveteille”.
Siis nationalismiuskon ”vartioitu teräsaita” halutaan ”oman alueen” ympärille.
Tästä maatilaisäntien maakunnasta puuttuu kuninkaan oikean käden eli aateliston kulttuuri. Merenpohjan isäntävaltainen sosiaalihistoria todistaa jyrkästi kahtia jakautuneesta yhteiskunnasta, jossa rikkaat (maatilakeskusten omistajasuku) ovat sanelleet köyhille (tilan ”ihmisomaisuudelle” rengille ja piioille, vertaa feodaalilaitos) ehdot arjen olemiseen.
Häjyjen (juopottelu, puukotukset ja raiskaukset) ja torpparilaitoksen historia todistaa omistamisen ja ei-omistamisen välisestä jännitteisestä suhteesta. Siinä toinen on toiminut alistajana ja toinen alistuja.
Lakeus ei ole ”komia aukio” vaan alistamisen ja riistämisen maisema.
*
Aina kun äärioikeisto kasvaa yhteiskunnassa, liikkuminen hidastuu.
Liikkumisen väheneminen merkitsee yksilövapauksien rajoittamisen ja yhtenäiseksi massoittamisen voimistumista.
Euroopan unionin päätavoite on ollut vapauttaa nationalististen valtioiden välinen ihmisten ja tavaroiden liikkuminen. Kyseinen tavoite ei voi toteutua ja unioni on menettämässä merkityksensä.
Euroopan unionin loppu käynnistyy liikkumisen hidastumisesta.
Sotapakolaisaallon jälkilaineet ovat melkein pysäyttäneet Euroopan. Ranskan entinen presidentti on vaatinut äskettäin unionin uudistamista. Hänen mukaansa unionilta puuttuu nyt täydellisesti johtajuus.
Veikkaan, että valta on kohta vaihtumassa Saksassakin.
Suomessa Perussuomalaiset (puolue) on halunnut rajoittaa aktiivisesti liikkumisen vapautta (turvapaikanhakijat). PS haluaa pitää valtiollamme oikeuden päättää ”tänne kuulumattomien ulkopuolisten” liikkumisen rajoittamisesta ja valtiorajojen sulkemisesta.
Veikkaan, että perussuomalaisten loppu on lähellä.
Euroopan äärinationalistit uhkaavat unionin liikkumisvapautta ja maailmanrauhaa.
Kansallisvaltiot pitää päästää murentamaan itse itsensä säpäleiksi.
Kansallisvaltioverkon korvaamisen yhdellä monoliitilla maailmanvaltiolla tulee perustua maailman vapaiden yksilöiden vapaaseen liikkumiseen.
4. MONUMENTTI
Viime aikojen tapahtumat (pakolaisaalto, Ukrainan sota jne.) ovat aiheuttaneet sen, että militarismi on nostanut taas päätään yhteiskunnassa.
Militarismi ei ole kuitenkaan oikea ratkaisu tässäkään tapauksessa.
Kirjoitin lakeuden maakuntalehti Ilkkaan tämän kirjoituksen:
(Kirjoitettu 16.5., Ilkka julkaissut 18.5.2016)
MONUMENTTI
”Sanomalehti Ilkan kirjoitukset sivulla 12 (Ilkka 15.5.2016) oli otsikoitu ”Lentosotakoulun lakkautus vaivaa yhä riidan taustalla”, ”Akateemikko Alvar Aalto on kuollut” (Vanha Ilkka 13.5.1976) sekä ”Tarjolla ihanasti valkopestyä natsismia” herättävät minussa ajatuksia ”myyttien monumenteista” ja niiden aiheuttamista kivuista.
Seinäjoella modernistisen Aaltokeskustan viereinen Mannerheimin perinnepatsas yritettiin vuosia sitten siirtää sivummalle mutta ehdotus sammui ”syvien arvovaltaisten piirien” vastarintaan.
Kauhavan Kangas-Annalan maantiehanke ja lentosotakoulun muistomerkin mielivaltainen siirtely ovat antaneet aihetta myös rikosilmoitusten tekemiseen. Kommunikointiongelmia ja rahallisesti kalliiksi tulevia riitoja (verovarojen surkeaa käyttöä).
”Mamulandian” kutsuminen ”Etnohelvetiksi” viitta natsistiseen asenteeseen. Satu Takala on täysin oikeassa, tilanne on nyt hyvin huolestuttava monissa Euroopan kansallisvaltioissa.
Kauhavan lentosotakoulun lähtemisestä kyllä tiedettiinkuntaorgaanissa jo vuosia ennen armeijan poistumista, mutta siitä ei kerrottu julkisuuteen. Kuntaorgaani on nyt aktiivisesti Killan kanssa yhteistyössä panostamassa suuria summia rahaa ”muistopuiston” kaavoittamiseen ja rakentamiseen.
Kauhavalla on tärkeintä nyt katsoa tulevaisuutteen ja keskittyä henkiseen uudistumiseen ja uusiin työpaikkoihin. Voimavarat pitää laittaa kouluihin, ei eilispäivän palvomiseen.
Monumentit pitää säilyttää kasarmilla alkuperäisellä paikalla kuten vanhat rakennuksetkin säilytetään kun toimitaan oikein.
Alahärmäläisillä on huomiseen suuntautumisessa hyvä ote. Kiitos Lillbackan.
Kylmää eilispäivän munaa hautova ”kasarmikirkonkylä-Kauhava” saa jankutuksestaan vielä takkiinsa. Alahärmän VR kutsuu kohta kaikkia suurkuntalaisia.”
Perinneaktivistit siirsivät uudistamislinjaa ajavien lentokentän omistajien kanssa neuvottelematta (luvatta) monumentin kasarmilta kirkon viereen. Tapaus selvitetään luultavimmin oikeudessa. Tapauksessa näkyy mytologisen eläimen uudistusmistuskaa (myytit ja identiteetti).
5. HOMEKOULU
Länsimaisen kulttuurin omaksunut mytologinen eläin (ihminen) on parhaillaan havahtumassa tehneensä pahan virheen uskoessaan kykyynsä tietää ja hallita kaikkea. Ihmisellä on harhainen (maailmassa)olemiskäsitys.
Koska ihmislaji on ”sitä samaa jotakin” kuin muukin elollinen elämä maapallolla tuon ”kuvitelmaerehdyksen” kohtalokkaat jäljet ovat alkaneet näkyä myös ihmisessä itsessään.
Myyttien varassa olemista kokeva ihminen on alkanut kuvitella voivansa tietää ja hallita kaikkea. Evoluution myötä muodostunut ihmisen kokonaisvaltainen fyysinen ja henkinen rakenne ja siihen liittyvät ”häiriöt” (esimerkiksi sairastuminen astmaan) on niin monimutkainen ettei ihminen voi päästä ikinä siitä täysin selville. Puhumattakaan, että ihminen pystyisi joskus ”paikkaamaan” kaikki tuossa ”häiriössä” ilmenevät seikat.
Kun ihminen on tiedottanut (valtamedia) ihmiskunnalle nyt tapahtuvasta eläinlajien sukupuuttoon kuolemisesta ihminen on omahyväisenä mytologisena eläimenä ”unohtanut” mainita myös itsensä (ihmislajin) murtumisen kaiken muun elollisen elämän mukana.
*
Mikrobi kertakäyttötalon seinässä on hälytyskello.
Tämänhetkinen lääketiede (”tieto on valtaa” -poppamiespelinä) ei kuitenkaan edes tunne tuohon hälytyskelloon liittyvää kokonaisvaltaista ongelmaa.
Suolistovaivaisen ihmisen ”laktoositon ja vähälaktoositon ruoka” sekä astmaoireisen ihmisen ”homeeton ja vähähomeinen huone” ei johdu ”irrallisesta vahingosta kehityksessä” vaan elimellisen osa ihmislajin aiheuttamaa lopullisen ongaemallista ja lopullisen sairasta kulttuuria minkä pohjalta löytyy ihmiskunnan ”uutena jumaluutena” palvottu iskulause ”tieto on valtaa”.
Kun kertakäyttötavaroiden tuotantoa on kiihdytetty, kilpailu on kiristynyt äärimmilleen. ”Vapaakapitalistinen talous” on kytkenyt kertakäyttötavarat kiihtyvään tavaratulvakilpailuun painattamalla ”mainoskikkana” (myynti/kuluttaminen) elintarviketuotteen päälle sanan ”laktoositon”.
Tuon tuotteen käyttö ei kuitenkaan poista vallitsevaa perusongelmaa eli ristiriitaa luonnon kanssa. ”Homeettoman huoneen” kohdalla tilanne on sama, koska ”kuvakin ulkoseinä vuotaa”.
Teollisen yhteiskunnan nykyisten ongelmien taustalla on myyttisen eläimen myös itselleen aiheuttama kriisi ja ehkä samalla ”pakkomarssi” kohti ihmiskunnan tuhoa tällä planeetalla. Uusi ihmislajielämäkin voi kuitenkin alkaa miljoonien vuosien päästä.
Ympäristökriisiä ei voi ”ratkaista” selvittämättä ihmisen kieroon luontosuhteeseen liittyviä ilmiöitä. Pääasiakin on tullut kuitenkin vapaakapitalistisessa talouskilpailussa pärjääminen – maksoi mitä maksoi. Vaikka kuolisi koko ihmiskunta.
*
Vaikka yhteiskuntamme ja ihmisten rakentama esinemaailma on keinotekoinen ja vastakohtainen keskellä evoluution mukaista luonnollisuutta, ihmislaji jatkaa mytologisena eläimenä jääräpäisesti ja pakkomielteisesti eteenpäin myyttimaailmansa mukaista reittiä.
Suomessa koulujen ilma- ja homeongelmat eivät ole nousseet sattumalta pintaan samaan aikaan kuin suurkuntauudistus, sote-uudistus, yhteiskuntasopimusriita sekä valtionvelkakriisi. Suomikin elää ”modernin totaaliongelmaa”.
Pyrkimys uudistaa yhteiskuntamme epäonnistuu, koska esitetyillä toimilla ei pureuduta pintaa syvemmälle vaan niillä rakennetaan uusia virheitä vanhojen virheiden jatkoksi. Valta kävelee nyt aina vain raskaampana heikoilla jäillä.
Ja kertakäyttöauto romuttuu pihalla ja kertakäyttölämpöpumppu vaikenee kertakäyttötalon seinällä. Houkutellen ”osta uusi” sanoo ”vapaakapitalisti”. Mytologinen eläin pitää ahneuttaan hyvyytenä vaikka se vie ihmskuntaa kohti omaa helvettiä.
*
Paikallisen tason arki paljastaa, miten tie kohti totaalista katastrofia etenee.
Kauhavan homekouluongelman ratkaisemisyritys paljastaa tähän liittyviä yksityiskohtia. Kirjoitin seuraavan kirjoituksen toukokuun 2016 alussa pidetyn Suur-Kauhavan valtuuston koulukokouksen jälkeen.
(kirjoitettu sanomalehti Ilkkaan 19.5.2016, julkaistu Ilkassa 22.6.2016)
”HOMEKOULU TODISTAA TEHDYISTÄ VIRHEISTÄ
Suur-Kauhavan valtuuston kokouksessa 2.5.2016 päätettiin rakentaa uusi mammuttimainen koulukeskus Kauhavan entisen kirkonkylän koulukeskuksen kohdalle.
Alpo Puro-Ahon mukaan valtuutetuista vain muutamat osaavat tehdä kottaraispöntön (Ilkka 3.5.2016).
Koulurakennusten sisäilma- ja homeongelmien taustalla (terveyshaitat) on yleinen kulttuurikriisi ja rakennemuutos. Se koskettaa montaa eri tasoa, esimerkiksi luontosuhdetta, rakennustekniikkaa ja yhteiskuntaa.
Suomen ylisuuri valtionvelka (noin 63 % bkt:sta), valtio-omaisuuden yksityistäminen ja myyminen, suurkunta- ja sote-uudistus sekä yhteiskuntasopimusta koskeva erimielisyys on Suomen homekouluja koskevan ongelman tärkein yhteiskunnallinen tausta. Ongelma on kuitenkin kansainvälinen.
Homeongelma liittyy teollisen yhteiskunnan 1920-luvulla luomaan uuteen rakennustyyppiin. ”Uuteen taloon” liittyvät terveysongelmat todistavat siitä, että kyseinen talo ei toimi tasapainossa suhteessa elolliseen luontoon ja ihmiseen.
Kauhavan valtuuston tekemän päätöksen huomion arvoisin seikka on ”kärylle haiseva” outo julkisen hallintovallan käyttö. Siinä yhdistyi hatara virkamiesvalmistelu ja ahne poliittinen päätöksenteko. Päätöksiä nuijittiin ilman riittävää tietoa ja kummallisessa järjestyksessä.
Koulukeskuksen asemakaavasta ei puhuttu mitään. Laihialla HO kumosi äskettäin valtuuston hyväksymän asemakaavan (Ilkka 3.5.2016). Samalla kaatuivat rakentamishankkeet.
Kauhavan suurkunnan kokonaisvaltainen aluerakenne, erityisesti julkisten ja kaupallisten palvelujen tutkimus ja suunnittelu pitää olla myös tiedossa ennen koulupäätösten tekoa. Suur-Kauhavan yleiskaavan laadintaa ei ole kuitenkaan edes aloitettu.
Koulujen homeongelman rakennustekninen tausta liittyy uuteen talotyppiin (uusi monikerroksinen ulkoseinärakenne). Tuon ”kertakäyttötalon” teknokraattinen ulkoseinärakenne yhdistettynä ”betonimärkään rakentamiseen” synnytti hometalot.
Tieteellisesti tutkitun uuden ulkoseinän osiksi tuli: julkisivumateriaali, ilmarako, tuulensuoja, lämpöeritys, höyrysylku ja sisälevy. Kun tämä seinä hengittää luonnossa, seinän sisään virtaa myös kosteutta. Sen pitäisi poistua ilmaraoista ja julkisivuissa olevien rakojen kautta ulos. Mutta niin ei aina tapahdu. Prosessi toimii vain teoriassa, ei käytännössä.
Kosteus (Ilkassa: kosketus) tiivistyy seinän sisään ja sen jälkeen märkäpaikasta tulee pieneliöiden ”asunto”. Ja siitä alkaa virrata mikrobeja sisätiloihin. Lopputulos on sairastunut ihminen.
Uutta parempaa ulkoseinää ei ole keksitty. Terveellisin ulkoseinä löytyy hirsitaloista.
Myös Kauhavan uusi suurkoulu joudutaan purkamaan 30-40 vuoden kuluttua. Hometaloksi se alkaa tulla jo kymmenen vuoden päästä.
Entä demokratia? Kauhavalla päätettiin ensin uuden suurkoulun perustamisesta ja seuraavassa vaiheessa aiotaan tappaa kyläkoulut.
Koska tämä prosessi on väestön kannalta täysin epädemokraattinen kouluasia pitää palauttaa pikimmin uuteen valmisteluun.
Kyläkouluista pitää saada ensin lisää tietoa ja ratkaisuvaihtoehtoja.
Puhe kouluhankkeen kiireellisyydestä oppilaiden terveyden pelastamisen takia keskellä otsoniaukkoa ja ilmastonmuutosta on pelkkää poliittista valtapelitemppuilua”.
*
Viimeksi nähtyä mammuttimaisten kauppakeskusten rakentamista on seurannut suurkuntien mammuttikoulujen ja muiden suurhankkeiden suunnittelu ja rakentaminen.
Näihin molempiin sisältyy yksi ja sama ”Maan tapa” (poliittisten puolueiden valtapeli yhdessä bisnespiirien kanssa ja puoluerahoitus).
Laihialla hallinto-oikeus kumosi äskettäin valtuuston hyväksymän asemakaavan (Ilkka 3.5.2016). Samalla keskeytyi jo käynnissä ollut valtion tiehanke (ely) ja kunnan kouluhanke (molemmat rakennustyömaat).
Sanomalehti Pohjalaisen mukaan (19.5.2016) tämän jälkeen Laihian kunnanhallitus päätti keskeyttää alakoulun ja keskuskoulun urakat ja kilpailuttaa ne uudestaan. Rakennusliike oli tehnyt tuota ennen valituksen pääurakoitsijasta markkinaoikeuteen. Tarjous ei ollut tarjouspyynnön mukainen.
Syyn arvaaminen tähän ei ole vaikeaa sille, joka tuntee Etelä-Pohjanmaan taudin.
Siinä ensin valtapelinä kähmitään, sitten rakennetaan ja lopuksi haetaan lupia (kts. blogini Kauhavan syndrooma). Tämän ”diktatuuridemokratian” isä on tietysti landehenkinen Suomen Keskusta.
Siinä kakkia muita (renkiä ja piikoja) määräilee tilan omistaja eli ns. ”isäntä” miten häntä kulloinkin huvittaa. Tällä sairaalla vallankäytöllä ei ole onneksi enää tulevaisuutta.
Parhaiten tämä tauti oikenisi uudella valtiollisella hevosruoskalla sillä eteläpohjalaiset eivät ole oppineet vieläkään arvostamaan valtakunnan yhteistä lainsäädäntöä. Vanha hämäläistaustainen barbaarikulttuuri elää vieläkin ”häjyilymyytteineen”.
Mutta kyllä ”Hyvät veljet voitelee ja hoitelee” niin, ettei tästäkään ”Maan tavasta” anneta poliitikoille tuomioita (vrt. Ilkka Kanerva ja N-Groupin hypermarketit-valtapeli ja pimeä puoluerahoitus, Kanervan piti saada vankeustuomio mutta tosin kävi).
*
Tavaratulvan mahdollisti koneen keksiminen. Myös ”moderni kertakäyttörakennus” toteutettiin samalta pohjalta kuin tavaratulva (tuo pohja oli ”tieto on valtaa”).
Karl Marx ennusti aikoinaan, että ”teollinen TAVARAtulva” tulee aiheuttamaan tulevassa ”koneyhteiskunnassa” vakavia ongelmia kuten yksilöiden vieraantumista omasta itsestään.
Nyt TAVARAFETISISMI on saavuttanut lakipisteen. Kaikenlaista viihteellistä krääsää on myynnissä taloudellisen kuluttamisen takia ilman asiallista tarkoitusta (perustarve on ylitetty).
Uuden aikakauden ”teollinen TALOtulva” aiheuttaa puolestaan samantyyppisiä ongelmia kuten terveysongelmia (astmaa jne.).
Moderni talo on kuin kertakäyttöinen pahvilaatikko. Kauppa leikkii sillä kuin lasten lelulla.
Molemmissa tapauksissa (tavara ja talo) on kyse luonnon hallitsemisesta sekä keinotekoisesta suhteesta evoluution mukaiseen luontoon.
Mutta luonto kostaa ihmiselle. Eikä siinä ole varaa moralisointiin.
Christer Bodenin kirjasta ”Modern arkitektur, Funktionalismens uppgång och fall (1991) näkyy (huomaa valaiseva kuvitus) kuinka modernia arkkitehtuuria on kehitetty sata vuotta lukemattomista eri näkökulmista käsin (eniten estetiikka/design-näkökulmasta) mutta ei terveeseen luontosuhteeseen liittyvästä luonnonmukaisesta rakennustekniikasta käsin. Syy tähän on se, että kyseinen näkökulma on ollut täysin vieras modenille editysuskolle.
Arkkitehtuuribisneksen ja utilismin annetaan kukoistaa vaikka edistys on myytti.
Rakennusten homeongelman ydin liittyy ihmisen tekemän keinotekoisen rakenteen kuten rakennuksen ja elollisen ei-keinotekoisen evoluution (luonto) väliseen ristiriitaan.
Pääroolia tuossa ristiriidassa esittää mikrobit. Esimerkiksi bakteerit ovat mikrobeja ja niillä on ihmisten terveyden kannalta ”hyviä ja huonoja” ominaisuuksia. Esimerkiksi ihmisen astmaa pidetään mikrobien aiheuttamana ”huonona ominaisuutena”.
Mikrobit tarvitsevat kosteutta, lämpöä ja ravintoa mutta vaikka rakennuksen ulkoseinästä osattaisiin poistaa sinne kulkeutunut kosteus mikrobit jäävät elämään.
Kuivakaan ulkoseinä ja vuorivilla ei ole terveellisen talon merkki (kuivassa ja lämpimässä hallissa tehdyt kontit koulujen väliaikaishuoneina).
6. JÄLKIKIRJOITUS
”Tämä ei ole taiteen vapauden näkökulmasta oikein”.
Näin sanoi Saksassa viihdetaiteilija Jan Böhmernannin ASIANAJAJA (juristi) kun hampurilainen oikeusistuin oli päättänyt taiteilija Jan Böhmermannin Turkin presidentistä TV:ssä esittämästä pilkkarunosta (HS, netissä 18.5.2016).
(Olen kuvannut tätä tapausta myös blogissani ”Taide ja valta”, kirjoitettu 13.5.2016).
Seuraavaksi Saksan kansallisvaltion oikeus tulee tutkimaan myytteihin pohjautuvan lainsäädäntönsä pohjalta, loukkasiko kyseinen runo toisen valtion johtajaa (Turkin diktaattorista presidenttiä).
Samaan aikaan ”Turkin presidentti muuttui uudistajasta yksinvaltiaaksi” (Erdoganin kostoretki, katso yle.fi 24.5.2016). Presidentti on käynnistänyt 2000 oikeudenkäyntiä.
Eri kulttuurien välinen konsensus lakikirjan pohjalta on valtapeli ja myytti.
Nyt saksalainen oikeus kielsi esittämästä uudestaan osia Böhmermannn runosta. Esimerkiksi kohdan ”vuohien panemisesta”. Eläimeen sekaantuminen viittaa islamin uskoon ja sekaantumisessa on tuolloin kyse tuomittavasta pahuudesta.
Mutta vaikka runoilija ei välitä todellisuudesta sekä vaikka runollisessa asenteessa sanat ymmärretään olioina eikä merkkeinä (Jean-Paul Sartre kirjassaan ”Mitä kirjallisuus on” suomennos 1967, sivulla 21) kuinka runoilija voidaan tuomita tästä huolimatta nationalistisessa oikeuslaitoksessa lakitekstien (eli kielellisten ilmaisujen ”merkkimaailmojen”) pohjalta tekemästään taideteoksesta jopa vankilaan.
Ei maalauksestakaan voi poistaa lakitekstin (merkkien) pohjata kokonasia osa-alueita loukkaamatta yksilön ja taiteen tekemisen vapautta.
*
Aidoimpaan eksistentialistiseen olemiskokemukseen sisältyy runous.
Vapaa mytologinen ihmisyksilö on ”itselleen olemisen runoilija”.
Monimerkityksellisen olemiskokemuksen vääntäminen rautalangalla väkivalloin yksitotisten merkkien riviin merkitsee subjektin kiduttamista ja tappamista.
Taide ei ole myöskään sama kuin tiede. Mutta ne ovat molemmat myyttejä.
Lain tieteellisyys (eli laki ja tiede järkipohjaiseksi kuvitellussa vuorovaikutuksessa) on mytologisen eläimen tietämismyytti (tieto-opillinen uskomus).
Koska lailla virallistettu oikeuslaitos on osa kaikkea muuta myytistöä ja yhteiskunnallista vallankäyttöä oikeus tekee myös runoilija Böhmermannin tapauksessa valtapolitiikkaa.
Tämä tapahtuu jotta EU voisi onnistua käännyttämään Lähi-idän sotaa Kreikkaan saakka paenneet takaisin sotakuolemankeskuksen viereiseen teräsverkkoaitaukseen (Turkki).
*
Mutta nyt se rajuin meteli ja vastaisku on nousemassa.
Saksassa ei jäädä tuppisuksi tällaisissa tapauksissa, kuten Suomessa usein tapahtuu.
Liittokansleri Merkelin pyllyä uhkaa nyt kengänjälki. Samaan aikaan kun EU on ajautunut syvään kriisiin, valta on vaihtumassa Saksassa ja Ranskassa.
Suomi on isossa hädässä jos unioni hajoaa. Valtionvelka kasvaisi yli kaikkien rajojen ja Suomi lamaantuisi (yleislakot).
*
Samaan aikaan kun Saksassa pyritään puolustamaan taiteen vapautta, Suomen Etelä-Pohjanmaalla pyritään ylläpitämään väen väkisin vanhoja sisäsiittoisia konservatiivisia arvoja (nationalismi. militarismi, PS-politiikka, Palmu-taide jne.). Maakunnan kulttuurinen uudistuminen tuottaa edelleenkin suurta tuskaa.
Seinäjokilainen taidemaalari Oiva Polari (s. 1912) kirjoittaa kirjoituksessaan ”Kuvataiteen uudet ulottuvuudet” aikamme kuvataiteen moninaisuudesta kuinka siinä on kulttuurikriisin tuntua. Hän sanoo, että ”tuskin on päästy työn alkuun, kun jo tähyillään uusiin ulottuvuuksiin” (Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton julkaisu ”Kytösavut XIII” 1979, kts. sivut 89-93, kuvituksena kirjoituksessa on Polarin kubistinen maalaus ”häät”, vuodelta 1949, aihe liittyy eteläpohjalaiseen kulttuuriin).
Kyky uudistua uudistumisen perään on kuitenkin nykyaikana tärkein asia, ei paikoilleen pysähtyminen omille ”laakereille”.
Samassa maakuntaliiton julkaisussa on mielenkiintoinen artikkeli ”Aluepoliittisen suunnittelun maantieteellisestä taustasta” (Mauri Palomäki). Kirjoitukseen liitetyn Suomen kartan (kuntien kehittyneisyys 1970) eteläinen (itä-länsi suuntainen) vyöhykeraja osuu nuijasodan (1500-luvun loppu) ja sisällissodan (1918) rajaan ja toimii samalla Suomessa edelleenkin kulttuurisena rajalinjana (kts. sivu 275).
Kirjailija Jean-Paul Sartre on kirjoittanut kulttuurillemme uuden suunnan, eksistentialistisen filosofian yksilön vapaudeksi ”itselleen olemisessa”. Yksilöllisyys on nykyaikana valtaa.
Eksistentialismi irroittaa vauhdilla vapaat yksilöt eilispäivän vaarallisesta massoittumistaudista (nationalismi, regionalismi jne.).
*
Militarismia on palvottu nationalistisissa valtioissa aina pyhänä asiana. Militarismiin sisältyy myös pyhä myyttinen esine ns. ”monumentti”. Sitä kumarretaan taas konservatiivisissa piireissä orjamoraalisesti polvillaan.
Suomen ensimmäinen JULKISEN KAUPUNKITILAN KANSALLISMONUMENTTI (monumentin ja miljöön yhdistelmällä ylläpidetty nationalistinen valta) on Turun Suurtorilla 1864 paljastettu Porthanin patsas.
Patsas on Turun Suurtorin puistossa paikalla johon M. K. Armfelt suunnitteli Suomen Ruotsista irrottamisen ja Venäjään liittämisen jälkeen itäistä myytistöä korostavaa ortodoksista kirkkoa Venäjän keisarin kunniaksi.
Turun Åbo Akademin suomenruotsalaisilla ylioppilailla on tapana käydä tiuhaan Porthanin eli ”Suomen historian isän” muistopatsaalla. Käynti tapahtuu koska ylioppilaat tahtovat ylistää myyttistä suomenruotsalaisuutta myös isänmaallisena suomalaisuutena.
*
Oman aikakautensa historioitsija Porthanin myytistössä Suomi oli kahden erilaisen kansan maa, hänen mukaansa oli kehittyneempi Suomenniemen läntinen kansa ja toiseksi primitiivisempi Suomenniemen ITÄINEN kansa (Matti Klinge, Kaksi Suomea, 1982, ktso sivut 79-82).
Rannikkojemme ”suomenruotsalaiset” ja suomalaisuuden ulkopuolisiksi kuvatut ”paimentolaislappalaiset” olivat Porthanin myyteissä oma erillinen lukunsa.
Matti Klingen mukaan takapajuinen kansa NATIO vei Porthanin ajatukset aikanaan muotiin tulleisiin PRIMITIIVISIIN HEIMOIHIN (niiden ihailemiseen, katso Matti Klingen kyseinen teos).
Kun primitiiviset seitsemän veljestäkin onnistuttiin sivistämään (myyttinen ranskalainen valistusaate) uskottiin valistuksen hengessä edistykseen. Edistys on kuitenkin pelkkä myytti (uskomus) vailla konkreettista pohjaa. Samalla tavalla kuin kuvitelma maanläheisen rahvaan kansan paremmuudesta (”eteläpohjalainen pysähtyneisyys, maataloususko”).
*
Yli puoli vuosisataa jatkunut Kauhavan lentosotakoulun (valtiovallan) ja kuntaorgaanin tiivis avioliitto muokkasi kauhavalaisten maailmankuvan täysin militaristiseksi. Kauhavalaisena oleminen on ollut pitkään myyttistä ”militarismiolemista”.
Häjyt kokivat valtion 1800-luvun Kauhavalla tunkeilijana, valtion lentosotakoulukasarmiin suhtauduttiin sitä vastoin rakkaussuhteena.
Urho Kekkonen sanoi aikoinaan, ettei hän halua itseään esittävää veistosta eduskunnan eteen ”kauhugalleriaan”. Kauhavan lentosotakoulu olisi todellinen paikoilleen pysähtynen kunnan kauhugalleria.
Kauhavan kuntaorgaani tukee kuitenkin verovaroin lentosotakulun muistoesineiden sijoittamista keskelle entistä kunnan kirkonkylää.
Timo Niminen Vaasasta kirjoitti Ilkkaan 22.5.2016 (mielipide ”Lentosotakoulun perineet tärkeitä”), että ”Kauhan lentosotakoulun kantahenkilökuntaan kuuluneiden tapaaminen…yhteisöllisyys syntyi aikoinaan siitä, että asuimme kentän kyljessä…leikkikenttänämme oli koko varuskunta-alue. Vaikka meitä monesti hätisteltiin pois marssijonojen hänniltä…ilot ja surut koettiin yhdessä”.
Miksei auto- ja junaonnettomuuksissa kuolleille pystytetä monumentteja? Pitäisikö ihmisen kuolla nationalistis-militaristis-isänmaallisesti, että se olisi muistokiven arvoinen?
Kauhavalla tarvitaan nyt uuden myytistön pystyttämiseksi uutta verta (toisinajattelua).
Kauhavalaiset tarvitsevat muita arvoja ja näkökulmia olemiseensa. Kauhava ei pärjää huomisen haasteissa despoottisesti omaan häkiin lukitulla militarismiporukalla.
Vain toisenlaisuuden sallimisessa syntyy erilaisuutta arvostava AVOIN demokraattinen yhteiskunta. Siinä kuullaan myös asukkaita sekä osataan arvostaa VAPAATA yksilöä sekä ylikansallista (globaalia) ajattelua (monikulttuurisuutta).
*
Mutta mikä ja mitä on tuo uusi myyttinen yrittäjyys-porvarillinen NATO-kansa?
Merentakaista ”maailmanpoliisia” (USA, uusi Rooma) ihaileva NATO-kansamme on tuhoamassa Paasikivi-Kekkosen rakentaman LUOTTAMUS- JA YSTÄVYYSPÄÄOMAN. Kohta meillä ei ole hyviä henkisiä suhteita ITÄÄN lainkaan?
Suomalaiset nuijivat taas itäistä minäänsä säpäleiksi. Suomalaisten sielunelämän myyttinen ”alkukotihan” löytyy idästä Siperiasta. Itä ja suomalaisena oleminen ovat yhtä ja samaa.
Myyttisessä NATO-villityksessä Suomi on taas Eetu Iston Hyökkäys-taulu (1899) sekä kuvitelma putipuhtaasta länsimaisesta suomalaisuudesta, jota ei ole ollut ikinä olemassa.
Ja kunnianosoitus kuten Nobel-palkinto ja Euroviisuvoitto (voitto Ukrainalle) on nyt puhdasta kansanvälistä myyttistä valtapolitiikkaa. Kun Suomi on voittanut jääkiekossa Venäjän myyttinä, se merkitsee sitä, että Suomi päihittäisi Venäjän myös sodassa. Konkreettinen ”todellisuus” voi olla kuitenkin aivan muuta.
Onneksi uusliberalistinen kapitalismi on päättymässä ja valtatasapaino maapallolla vaihtumassa.
Yhteiskunnallisten ristiriitojen kärjistyessä vasemmistolainen ajattelu alkaa saada taas konkreetista kannatusta nyt tavarafetisismiin tukehtuneen väestön keskuudessa.
Länsimainen kulttuurimme on hädässä, koska ITÄ on saanut konkreettisen niskaotteen lännestä.