Kun puhumme LÄÄKETIETEESTÄ, sillä tarkoitetaan esimerkiksi luonnontieteeseen ja biologiaan liittyvää tiedettä. Mutta sen taustalla on esimerkiksi kysymys: ”mitä on tieto ja teoria?”. Tämän tyyppisiä kysymyksiä ei voi käsitellä ilman filosofiaa.
Filosofisten kysymysten esittäminen merkitsee ihmisenä olemisen perustaan liittyvien kysymysten esittämistä. Ennen niiden esittämistä ihminen uskoo johonkin. Nyt uskotaan kaikessa tietämiseen ja samalla esimerkiksi kansallliseksi valtioksi organisoitumiseen.
Käsitteellä tieto tarkoitetaan ”tosi uskomusta”. Mutta koska emme tiedä mikä on TOSI, esittämämme kysymysten joukko jää avoimeksi. Voimme vain sopia siitä, että eräviäkin mielipiteitä täytyy sallia. ”Hulluinakin pidettyjä mielipiteitä”.
Se miten esimerkiksi lakivaltioksi organisoituminen tapahtuu ja sisältää, ei selviä pelkällä yleisellä valtiofilosofialla ja oikeusfilosofialla. Sen lisäksi täytyy perehtyä moneen muuhun valtiota koskevaan seikkaan. Ne liittyvät esimerkiksi valtiollisen organisoitumisen käytännön järjestelyyn. Ja sen kautta saatuun kokemukseen.
Tällöin jätetään avoimeksi sem voiko ihmisellä olla myös ”puhdasta järkitietoa”.
*
Kykeneekö ihminen tietämään järjellään? Valtioksi organisoituminen perustuu uskomukseen ”tietävästä ihmisestä”. Entä lääketiede? Eikö sekin perustu valtaosin uskomukseen?
Vastaako nykyinen KANSALLISIKSI VALTIOIKSI ORGANISOITUMINEN tämän aikakauden keskeisimpiin kysymyksiin kuten ilmastokriisiin? Onko kansalliseen organisaatioon sulkeutumisessa myös hyvää vaikka esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen edellyttää valtioilta aiempaa enemmän kansainvälistä toimintaa?
Onko valtio ikuinen, voiko valtiokin tuhoutua kun uudet voimat alkavat vaikuttaa? Kun kansallinen valtio tulee liian kalliiksi ylläpitää johtaako se valtion tuhoutumiseen?
Eikö valtiota voi kehittää ilman väkivallan käyttöä (militarismia)? Onko rauha aina pelkkä tavoite ja utopia?
Voiko jokaista liikettä ja ajatusta ohjata ja ohjelmoida laeilla? Miksi kansallisvaltio ei huomioi eksistentialistista olemassaoloa ollenkaan?
Jos kaiken takaa tulee vastaan aina valtio herättämättä huolestuneisuutta, se on huolestuttavaa.
*
Onko ilmastonmuutos edennyt jo niin pitkälle ettei ihminen kykene enää vaikuttamaan tapahtuvaan dramaattiseen muutokseen? Tapahtuuko seuraavaksi kaikkialla yhteiskunnallisia kumouksia?
Onko kaikki epäonnistuminen jo tapahtunut? Tämän päivän liikenneverkkoa ja rakennettuja alueita myöten.
Suomi on oikeusvaltio (lain mukaan vapauksia ruokkiva ja tasa-arvoinen, ei esimerkiksi poliisivaltio). Yhteiskunnallista kehitystä pyritään siinä ohjaamaan ensisijaisesti lainsäädännön avulla suomalaisten hyväksi (kieli ja kulttuuri). Syrjintä on siinä kielletty. Luonnonympäristö on erikseen oma kokonaisuus mutta lait koskevat sitäkin. Onko Suomi enää oikeusvaltio?
Lakeja kumotaan ja uusia lakeja säädetään koko ajan. Suomen valtion perustaan kuuluu esimerkiksi perustuslaki. Muita valtiovallan säätämiä lakeja ovat mm. terveydenhoitolaki ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista (uusi potilaslaki).
Kulttuuritutkijat selvittävät valtion sisällä vaikuttavia seutujen kulttuurieroja.
*
Paikallinen arki on joka suunnalla erilainen. Kun muutimme 2010 Turusta Kauhavalle, ensimmäiseksi minulle sanottiin: ”me emme tarvi muita”. Kaikki omakustannekirjoitukseni pantiin tuolloin paikallisessa kirjastossa alimpaan laatikkoon (ilman diaarionumeroa, kirjoituksilleni ei muka löytynyt edes edes hyllypaikkaa). Äskettäin puretussa taidetalossa kuvateokseni sijoitettiin syrjäiseen nurkkaan.
Tuolloinen kunnansihteeri Lehtinen sanoi minulle, että ”älä tee aloitteita, sillä se ei ole täällä tapana”.
Kun vilkaisin netistä Kauhavan valtuustoam yhdenkään valtuutetun kohdalla ei ollut mainintaa valtuutetun puolueesta (puolueet käyvät keskenään kilpailua). Koko Kanta-Kauhavan kunnan keskusta oli netissä militaristisesta syystä harmaalla. Entinen kirkonkylä sisälytyi välittömästi viereiseen kovaa meteliä pitäneeseen sotilaslentokenttään. Seinäjoella käydessäni ihmettelin sitä, onko siinä kyse ”linnusta vai kalasta”.
Vanhemmat vievät Kauhavalla lapsiaan kouluun polttomoottorisilla autoilla. Tämä vaarallinen ja ympäristövihamielinen tapa ei ole tavallinen monessa kunnassa.
*
Nationalistinen valtio ja aikansa eläneillä käsityksillä lapsia ruokkiva koulu? Sekin toimii Kauhavalla toisin kuin muualla tässä valtiossa.
Perusopetuslain mukaan koululaisten liikenneyhteyksien on oltava kouluihin turvallisia ja lyhyitä. Niin oli ennen Kauhavallakin. Keskustalainen kuntavalta myi kuitenkin viimeksi kaikki kyläkoulut, myös peruskorjattavissa olevia homekouluja pilkkahinnalla. Eräälle kyläyhdistykselle kunta myi koulun yhdellä eurolla ja rakennutti liitoskuntien harmiksi entiseen Kauhavan kirkonkylään yhden uuden ison kalliin koulun, josta on hyvin pitkät koulumatkat esimerkiksi Kortesjärvelle. Kunnan asukkaiden (koululaisten vanhempien) mielipiteitä ei tuon prosessin aikana juurikaan kuultu.
KAUHAVALLA KAIKKI ON JO TOISIN.
Vanhalla maatalousvaltaisten arvojen seudulla kirkko seisoo vieläkin keskellä kylää. Myös maalaisliitto (puolue) perustettiin aikoinaan Kauhavalla. Voi olla että Kauhavalla keskustapuolue kuihtuu kasaankin (ilmastonmuutosvallankumouksen kesäpakkasilla?).
Rauli Mickelssonin väitöskirjassa ”Suomen puolueet” (2017) (sivuilla 51 ja 52, Maalaisliiton esiliikkeet jne.) on mielenkiintoisia seikkoja Lapuanjokilaakson maatalousvaltaisen kulttuuritaustaelementeistä. Tapahtuneeseen muutokseen on liittynyt viimeksi se, että perussuomalaisuuden kannatus on noussut sen jälkeen kun 2014 kasarmi (sotilaslentokenttä) oli lakkautettu ja alueelle ja oli perustettu kansainvälinen pakolaiskeskus.
Arkkitehtuuri on Kauhavalla tuntematon käsite. Kauhavalla ei tunneta esimerkiksi akateemista käsitettä ”rakennussuojelu”lainkaan . Katkeamatta jatkuva sotilaskoneiden räjähtely taivaalla (infarktivaara) ei häiritse militaristisia konehulluja kauhavalaisia mutta yksikin pakolainen on heille liikaa ”suvakkihuora”. Katuelämä puutuu ”Kauhavan kaupungissa” kokonaan.
*
Kauhavalaiset ”kyläpomot” eivät tarvi aluerakenteen asiantuntijoita. He olivat aloittaneet suukunnan (kuntaliitosalueen) ”yliskaavallisen suunnittelun” samoihin aikoihin kuin olimme muuttaneet Turusta Kauhavalle (noin 2010) vetäisemällä kartalle pitkän suoran viivan (kunnanjohtajan kädellä?). Kyseiselle kohtaa alettiin rakentamaan maantietä jonka päähän tuli uusi betonisilta Lapuanjoen yli.
Viivan kohdalle oli suunniteltu luontoystävien piirissä kansainvälistä lintujensuojelukohdetta (IBA, KANSAINVÄLINEN lepoalue lintujen muuttomatkalla). Suuret kauhavalaisjoukot kannattivat ajatusta mutta kyseiselle kohtaa rakennettiin maantie vaikkei sille ollut liikenteellisesti tarvetta (valtio vetäytyi tästä syystä hankkeesta). Lopulta tietä pitkin hurauteltiin kovaa ja tien penkereitä käytettiin maataloususkollisten uskovaisten virrenveisuupaikkoina.
Tuon jälkeen kantakauhavalaiset rakensivat liitoskuntien varoja hyödyntäen uuden suuren koulukeskuksen ja hyvinvointiaseman (uuden terveyskeskuksen). Liitoskuntien kesken leimahti samalla suuret riidat. ”Elokuvakaupunki sai HÄKSETINSÄ”. Keskustapuolueen suosio alkoi laskea ja perussuomalaisten suosio nousta.
*
Olin tullut keskelle hyvin omituista paikalliskulttuurista maaseutua. Opin ymmärtämään sitä paremmin vasta myöhemmin luettuani sosiologi Erik Allardtin kirjoitusta brittiläisestä sosiaaliantropologista ja filosofista Ernest Gellneristä (Suomi muutosten yhteiskunta, 1989. ”Maatalousyhteiskunta ja kansallisvaltio evät sovi yhteen”).
Asuimme aluksi vuoden Kanta-Kauhavan pääkeskustassa. Muutimme sen jälkeen Kantolan suomenkieliseen fooninkikylään Renkolantielle (16) vaimoni lapsuudenkotiin. Korjaustyöstä tuli minulle paljon päänvaivaa.
Asuinpaikkamme on itäisintä ja vanhinta syrjäkylää Kauhavalla.
Ensin maatalousvaltaisella Kauhavalla talon (muinoin) hirret numeroitiin ja koko hirsitalo siirrettiin sen jälkeen uuteen paikkaa. Myöhemmin kokonainen hylätty asuinrakennus (johon joku oli ihastunut) kuljetettiin ensin jollekin pellolle ja sen jälkeen (muutaman vuoden päästä) samalle kohtaa tehtiin sokkelit ja siirretty talo nostettiin sen päälle. Perinnekulttuurisella Kauhavalla ei ole käsitystä nykyaikaisesta rakentamisesta. Esimerkiksi ilmaraot puuttuvat usein muuratuista taloista. Taloista on tehty aina hyvin umpinaisia.
Asuintalomme kohdalla oli ollut matalahko pohjalaistalo mutta se tuhoutui tulipalossa 1980. Samalle kohtaa oli tehty talkootyönä osaksi elementtitalotyyppinen asuinrakennus. Talkootalo on täynnä rakennusteknisiä virheitä, esimerkiksi ojarummusta tehty ”jätesäiliö” on puoli kuutiota.
Taloa korjatessani toinen jalkani tuli kipeäksi.
Menin ensin 4.11.2014 yrittäjien Kauhavan yksityisen terveystalon lääkärille (kirurgian tohtori) ja sen jälkeen Seinäjoelle jalkahermotutkimukseen sekä myöhemmin myös akupunktioon. Jalkahermot todettiin terveiksi ja jalkani alkoi parantua itsestään.
Myöhemmin menin paikalliseen terveysasema ”Kaksineuvoiseen” (kunnan vaakunassakin oli aikaisemmin puukon kuva). Sen jälkeen paikallisen terveysaseman lääkärit tekivät minusta syrjityn koekanin ja eräs heistä väänsi suonenvedossa jäykistyneitä jalkalihaksiani ja aiheutti ehkä samalla kylkeeni NIVELRIKON (sen puoleiset lihakset ovat nyt kyljessäni kipeitä).
Monia muitakin muutoksia alkoi minussa tapahtumaan (2021 jälkeen), mutta terveysaseman paikalliset yleislääkärit eivät kiinnittäneet huomiota niihin. He eivät ilmeisesti uskoneet minua kun valitin kipujani. Kanteluni eduskunnan oikeusasiamiehelle ja Seinäjoen sairaalassa vuoden 2022 alussa otettu magneettikuva mursi tuon käsityksen, kun selässäni näkyi tukoksena välilevyn pullistuma jne.
*
Kansallisen ja kansainvälisen muutoksen erot ovat viimeksi puhututtaneet paljon. Taiteen ja yksilön vapaus on ollut pitkään samalla suuren mielenkiinnon kohteena. Kansainvälisyyden lisääntymisen rinnalla on noussut esiin myös ”oikeus itsemääräämisestä” eli se, että yksilön täytyy saada potilaana oikeus vaikuttaa häntä koskeviin asioihin itsenäisesti. Vanhat konservatiiviset (paikalliset lääkärin pomomaisuutta ja ammatillisuutta korostaneet) ajattelutavat ovat olleet väistymässä ”yksilöllisen vapautumisaallon” tieltä.
Olin tutustunut Turussa ”itsemääräämisoikeuden” parissa työskenteleviin ihmisiin (esimerkiksi käytännöllisen filosofian professoriin Juhani Pietariseen ja hänen avustajiinsa) ja taiteen harrastajana minua kiinnosti myös ”estetiikkatiede”.
Kun helsinkiläiseen Kulttuurivihkojen toimitus pyysi minua kirjoittamaan kyseisestä aiheesta, aloitin blogikirjoittelun otsikolla ”Yksilön ja taiteen vapaus”. Sen yhteydessä kiinnostuin harrastajana enemmän myös filosofiasta, varsinkin Sartren eksistentialismista.
Tuon aikakauden kuvateokseni ovat tutkielmia ja ne liittyvät esimerkiksi sana ja kuvan käytön eroihin tai esimerkiksi sattuman ja löytämisen korostamiseen (”kuva on valtaa”). Niissä esimerkiksi väri saa valua vapaasti ilman tietouskoista älyllistä ohjailua (sivellintä jne.). Tuo aika oli filosofista kapinaa tieto- ja hallitsemisuskoa vastaan.
Kaikkihan voi olla täälläolossa aivan toisin kuin nyt tietouskoisina kuvitellaan.
*
Koska jalkavaivani alkoivat tulla alati kipeämmiksi, kävin terveysasemalla monen lääkärin hoidossa. Eräs kauhavalainen lääkäri sanoa pamautti minulle ”mitä sä siitä välität”. Lopulta yksi lääkäri suostui kirjoittamaan minulle lähetteen sairaalaan. Mutta ongelmani tuntuivat pysyvän kuitenkin samanlaisena. Aloin suhtautumaan kriittisesti myös lääketieteeseen.
Valtioajatuksen taustalla on myös utopistinen kuvitelma ”koko kansakunnan terveydestä” (KANSANTERVEYS). Siinä uskotaan kaiken toimivan tässä maailmassa tieteellisesti ja hallitusti.
Ihmislaji on kuitenkin yksilöllinen miljoonia vuosia vanha ja äärettömän monimutkainen eläin, joten suhtautuminen ihmiseen tieteellisesti ja hallitusti herättää aina vaikeita kysymyksiä.
VALTIO on myös käytännön toiminnan kenttä. Siksi ei riitä kun tuntee esimerkiksi VALTIOFILOSOFIAA ja LAKEJA. Niihin sisältyy kuitenkin keskeinen osa terveydenhuollon käytäntöä.
EDUSKUNNAN hyväksymästä TERVEYDENHUOLTOLAISTA näkyy se, että lain säätämisen taustalla käynnissä on olleita yleisiä muutoksia (ja esim. Potilaslaki juontaa kansainväliseen näkökulmaan ) ja se on osana kansalliseksi systeemiksi organisoitumista ja (esimerkiksi kulloisenkin poliittisen tilanteen) mukaisen yhteiskuntajärjestyksen ylläpitämistä.
1972 lakkautettiin vanha KUNNANLÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄ ja kuntia kehotettiin rakentamaan TERVEYSKESKUS. Tämän taustalla oli ajan ilmiönä KANSANTERVEYSLAKI. Sama valtion kasvutendenssi jatkuu. Tuleviin muutoksiin liittyy myös uusien laitteiden hankinta uusiin hyvinvointiasemiin. Tasakattoisen terveysaseman uusi nimi on SOTEN (sosiaali ja terveys) pohjalta hyvinvoinkikeskus.
Terveydenhuoltolain mukaan (7 §) ”SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ ohjaa valtakunnallisten yhtenäisten lääketieteellisten hoidon perusteiden toteutumista. Ministeriö laatii ”ohjelmoi” yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin LAITOKSEN kanssa yhtenäiset hoidon perusteet.”.
”Lääketieteellinen hoito” perustuu yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimuksiin ja opetukseen. Lisensiaatin tutkinto johtaa lääkärin ammattiin (yleislääkäri). Lääkäri diagnosoi ja hoitaa potilaita. Tämä vanha järjestelmä on myös uusiutumassa eli lääkäriltä vaaditaan jatkossa lisää tietoa ja osaamista (vaikka tietäminen on avoin kysymys).
LÄÄKÄRIN OSAAMISTAVOITTEISIIN sisältyy eettinen ja vastuullinen TOIMINTAKYKY. Se on samalla osa yhteiskunnallisesti vastuullista toimintaa lakivaltiossa.
Mitä enemmän julkinen sairaanhoitovalta kilpailee YKSITYISEN LÄÄKEHOITOSEKTORIN kanssa, sitä nopeammin katoaa esimerkiksi esimerkiksi LÄHETE valtapelikäytäntönä ja sitä täydellisemmin UUSLIBERALISTINEN TALOUS vaikuttaa myös terveydenhoitoon.
*
Ihmisessä on koko eläinkunnan evoluution historia, tämä haastaa eniten lääketieteen mielekkyyden. Hyppy magiasta kemiaan on ollut lyhyt. Kapitalistinen talous on osannut hyödyntää eniten kemiaa (esimerkiksi lääketeollisuus, apteekit ja lääkäreiden hoitosektorit). Mutta evoluutio on ollut paljon muutakin kuin kemiaa.
Lääkärin ammatin kaksi kriittisintä kysymystä ovat: mikä vaiva (sairaus kysymyksineen) potilaalla on ja miten (jos sairauteen voi) vaikuttaa jotta potilaasta tulisi terve. Niin kutsutulla ”yleislääkäreillä” on ensimmäiseen kysymykseen nyt liian yksitotinen vastaus. Yleislääkärin tulkintaan ei voi luottaa koska hänen käyttämillä analysointikeinoilla ei pääse selville kuin muutamaan asiaan vaikuttavaan seikkaan.
Kun potilas saa kuulla siitä (piirisairaalan magneettikuvauksen jälkeen) siitä, että hänellä on esimerkiksi välilevyn pullistuma selkärangassa, häneltä ei saa vaatia heti vastausta siihen, puututaanko sairauteen leikkauksella vai annetaanko tilaisuus myös johonkin muuhun toimenpiteeseen sairaudesta paranemiseksi.
Terveydenhuoltolakia täydentävä POTILASLAKI antaa potilaalle oikeuden myös tiedonsaantiin ja itsemääräämiseen. Lääkärit voivat olla potilaan omaa tahtoa vastaan ainoastaan minimaalisimmalla tavalla. Esimerkiksi maatalousvaltaisessa kulttuurissa saattaa lääkärillä olla kuitenkin halua vaikuttaa potilaaseen enemmänkin.
Potilaslain 5 §:ssä on potilaan TIEDONSAANTIOIKEUDESTA. Sen mukaan ”Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan…Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa…Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön…”.
Potilaan on saatava tietää myös jo etukäteen hoitoon liittyvistä seikoista. Mutta kun olin vuoden ilman leikkausta (odotellen itsemääräämisen pohjalta että vaivani paranisi itsestään kuntoillessani) hoitotaho (leikkausosasto) ei ottanut kertaakaan yhteyttä minuun kertoakseen esimerkiksi sen, että leikkausta ei suoriteta puolen vuoden jälkeen lähetteen käsittelystä.
Siitäkään ei sanottu minulle, että kiireellisessä tapauksessa leikkaus on tehtävä kolmen kuukauden sisällä lähetteen saapumisesta (potilaat eivät tiedä yleensä tällaisista aikarajoituksista).
Valtion ja kuntien kansalaiset eivät kuitenkaan voi tuntea koko lainsäädäntöä ja niihin liittyviä yksityiskohtia. Monissa maissa on alettu tästä syystä myös hävittämään lakeja.
Hoitotoimenpiteet perustuvat aina myös lainsäädäntöön.
Potilaan hoito voi olla kiireetöntä tai kiireellistä. Laki takaa potilaan TIEDONSAANTIOIKEUDEN ja muut yksilölliset oikeudet.
Terveydenhuoltolain 50§:ssä on KIIREELLISESTÄ HOIDOSTA kolmen kuukauden sisällä. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että potilas saa välittömästi tarvitsemansa hoidon vaarantamatta potilaan tilaa.
Oma kysymys on se, miksi puhe on nimenomaan kolmesta ja kuudesta kuukaudesta. Jos esimerkiksi on paineita vaihtaa kolme kuukautta neljäksi kuukaudeksi, se kertoo ainakin käynnissä olevasta yhteiskunnallisesta muutoksesta (politiikka, talous jne.).
*
Sain TRAFICOMILTA ilmiöitä paljastavan kirjeen ja laajennetun lääkärintarkastuksen jälkeisen uuden ajokortin (olen nyt 44 v.). Kirjeessä luki kesken kaiken töksähtäen ”Jos olet ajokiellossa tämän ajokortin vastaanottaminen ei palauta ajo-oikeutta…sinun on palautettava (tämä uusi) ajokortti poliisille”. Siis kun joku seikka on heikkoa ja epävarmaa (esimerkiksi lääketiede), jokin toinen seikka kuten kansalaisten valvonta muuttuu vahvaksi (esimerkiksi poliisi julkisen järjestyksen valvojana).
Jos ei kaipaa uusissa olosuhteissa jonkun läheisyyttä, kaipaa väkevästi jonkun muun läheisyyttä. Esimerkiksi minä kaipaan nyt ilmastokatastrofin aikana yli kaiken eläinkunnan läheisyyttä. Onnekseni meillä on kuusi kissaa.
*
Kinastelu ”TOSIUUTISISTA” päättyi heti kun Ukrainan sota alkoi.
ILMASTONMUUTOSVALLANKUMOUKSEEN johtavan nykyisen yhteiskunnan rakenteiden selvittämistä ei ole tehty kokonaisvaltaisesti kokonaisuudessaan. Nyt saa haista vain RAHA. Esimerkiksi pienet asuintalot ovat korvattavissa uusilla suurilla rakennuksilla, mikä säästää esimerkiksi luontoalueita. Liikenneverkko (myös esimerkiksi tietoliikenneverkko) täytyy uudistaa monella tasolla. Kaikki epäonnistuvaan yhteiskuntaan johtavat rakenteet täytyy hävittää ja uudistaa. Siinä tarvitaan uudenlaista ajattelua lähtökohdista lähtien.
Wikipediassa on mainittu monesta MAATALOUSTUKIIN VAIKUTTAVASTA seikasta. Tukia maksetaan monesta eri syystä. Tärkein niistä on elintarviketuotanto. Tukien avulla ylläpidetään myös esimerkiksi maaseudun elinvoimaisuutta. Tukien maksamiseen liittyy myös esimerkiksi vastuullisuus ja reilu kauppa. ILMASTONMUUTOS tulee vaikuttamaan moniin muutoksiin olosuhteissa, MAATALOUSTUISSA ja TALOUSELÄMÄSSÄ.
*
Kun kaiken ohjaamista ja valvontaa lisätään digitaalisella apukoneistolla, se johtaa ”kaiken kansainvälisen kuolemaan” ja yhteiskunnan epädemokraattiseksi muuttumiseen (tasa-arvon päättymiseen jne.). Nationalistisesta massojen Suomesta ei tule siinä ”tietoyhteiskuntaa” vaan ENSIMMÄINEN DIGITAALINEN POLIISIVALTIO (”paska-aivoinen hämärä väkivaltainen epädemokraattinen suurorganisaatio”).
Siinä korostuu TOTAALIKAPITALISTINEN MARKKINOINTITALOUS eli digitaalisia järjestelmiä lisätään yhteiskunnassa niin paljon, että uusi yhteiskunta on nykyistäkin isompi uhka myös ILMASTONMUUTOKSEN kohdalla.
