15.3.2019
Kevät tulee tänä vuonna maapallon ilmaston lämpenemisen johdosta Suomessa kuukautta aikaisemmin kuin ennen.
Keski-Euroopan varhainen lämmin sää on aiheuttanut nyt jo lepän siitepölyn kulkeutumista etelästä pohjoiseen Suomeen.
Siksi nenäni vuotaa ja kurkussani on koko ajan paksua limaa sekä aivastelen vähän väliä.
*
Ilmaston lämpeneminen vähentää talvella rakennusten lämmityskustannuksia. Ilmastonmuutos tekee kuitenkin ihmiset aivan erityisen huolestuneiksi.
Maatalousvaltaisilla seuduilla ollaan ehkä eniten riippuvaisia luonnonvaroista ja ilmaston muuttumisesta, koska maataloustuotanto saattaa puolittua Suomessa taas kerran.
JA muuttolintujen muutto ja pesintä täällä Suomessa saattaa päättyä dramaattisesti (jos pakkaset yllättävät kesken kaiken).
Kävin 9.3.2019 Kauhavan Kangas-Annalan suunnitellulla IBA-peltoalueella ja näin pieniä merkkejä siitä, että lintujen muutto on jo alkanut.
*
Tämä toistuu täällä joka päivä.
Kun menen asuntomme vessaan en saa ovea lukkoon sillä ovenkahva repsottaa.
Ja kun astun asunnosta ulos käytävälle, kuulen kuinka asuntomme tuulikaapin sisäovi loksahtaa selkäni takana auki. Tämä talo on kallellaan.
Ja kun tulen pihalle, minua seuraa tiukkailmeisiä itsekseen höpiseviä katseita: ”sä et kuulu meihin – OMIIN”.
*
Suomen ensimmäinen nuorisotalo (NS) perustettiin 1800-luvulla Kauhavalle. Kauhavalaisessa kulttuurissa korostuu 2000-luvullakin maalaisliittolaisella alkiolaisuudella huumatun epäeksistentialistisen nuorison koppikset ja traktorit parkkipaikoilla.
*
Saksalaisilla on tapana sanoa ”JÄRJESTYS SE OLLA PITÄÄ”. Kauhavalaista järjestystä kuvaa sana törkyläjä.
Täällä uskotaan kuitenkin eniten suomalaiseen puhtauteen.
Sauna ja saunominen eli ”muinais-sote” on myytti ja magiakultti.
Saunassa hikoillaan juoden suoraan pullosta viinaa ja kupataan (poistetaan magian voimalla ”pahaa verta hyvästä verestä”).
*
Ei pidä kuvitella, että elämä on yksi ainoa ”tarina ja todellisuus”. Sattuman vyöryä etenevä ihmiselämä on tuhat erilaista ”tarinaa ja todellisuutta”.
Siksi on viisainta elää ”tässä ja nyt”. Eilisiä ei pidä haikailla.
*
Kun katselin tänään vanhoja 1960-luvun nuorisokapinan aikaisia musiikkivideoita (Renegadesta lähtien, myös minulla oli jo noihin aikoihin pitkä tukka) en katsellut niitä voidakseni saada kontaktin ”aistimaani entiseen täälläoloon”. Kuuntelin vanhoja mustavalkoisia musiikkivideoita voidakseni palauttaa mieleeni musiikin avulla jotain eilisen katseita, muotia, seksuaalisuutta ja entisiä liikeratoja.
Muistin, että minulla oli jo 1960-luvulla pitkä tukka.
Mutta myös siitä tuli minulle paha olo.
*
Sotilas, matemaatikko ja filosofi René Descartes keksi lämpimässä uunissa itseään lämmitellen perustan ihmisen tietämiselle ja modernille luonnontieteelle.
Renéssäkin oli kuitenkin eniten runoilijasielua.
Kaikkea epäiltyään ja kaiken kuvittelemiseksi pääteltyään filosofi Descartesin aivoissa välähti yksi asia, jota hän ei epäile.
Se oli ”epäilemisen epäileminen”.
René ajatteli, että on materialistinen esine (kuten kahvikuppi) ja ihmismieli (halu juoda kupista kahvia). ”Täälläolo” tapahtuu siis dualistisesti keskellä aineellisia olioita ja ”tietoista sielua”.
René päätti juoda kupin kahvia ja lausahti kuuluisan ajatuksensa ”AJATTELEN, SIIS OLEN”.
Ihmisenä olemista ei pidä kuitenkaan ajatella ottamatta huomioon ”ihmisenä olemiseen” sisältyvää kuvittelemista.
Tässä on koko tarina ”tietämisestä” ja ”olemisen unohtamisesta”
*
Ihminen kuvittelee voivansa kasvaa ”kaikkitietäväksi ja kaikkihallitsevaksi”.
Ihmislajin kaikkivoipaisuus pysyy kuitenkin ikuisesti utopiana.
Hyvä esimerkki tästä on uutinen: ”Tutkimushanke mammutin herättämiseksi henkiin – – ajautui vaikeuksiin” (yle, ulkomaat 12.3.2019).
Tuohon hulluuteen vaikuttaa innostaneen eräs fiktiivinen elokuva.
*
Parhaillaan näemme omilla silmillämme ja tunnemme nahoissamme sen kuinka ihmiskunta vaeltaa ”tietouskoisena ja kaikkivaltiaan ahneena” harhateillä (otsoniaukko ja ilmaston lämpenemisen seurauksena maapallon elollisen luonnon kuoleminen).
Maailma muuttuu kuitenkin nytkin yllätyksellisesti (sattumien vyöryssä).
”Kaiken tietäminen ja tieto” sekä ”kaiken hallitseminen” on harhaluulo.
*
”Keksittyjä faktoja ja vakaata uskoa – kaunokirjallisuuden ja tietokirjallisuuden välillä sijaitsee kolmas kirjallisuuden haara” (yle 10.3.2019).
***
Vuosisatoja kestänyt länsimainen tietämisen ja hallitsemisen kulttuuri on nyt kriisissä.
1800-luvun alkupuoliskolla alkanut teollinen vallankumous ja tottaalikoneellistaminen on johtanut luonnonvarojen rajattomaan hyväksikäyttöön, ihmisen sairaaseen teknologiseen elämäntapaan sekä ilmastonmuutokseen. Käsillä saattaa olla luonnon ja ihmiskunnan viimeiset hetket.
*
Säätietoja tulostavat tietokoneohjelmat heilahtelevat nyt ”sekoillen” laidasta laitaan sillä haavoittunut ilmakehä yllättää ”tekoälymallit” hetki hetkeltä.
Myös valtioiden yhteiskuntajärjestykset horjuvat kun kansainvälinen kapitalistinen ”uusliberalismikone” nielee kaikki varat ja jyrää kaiken murskan alleen.
*
PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄN JOHTAMA SUOMEN VALTION HALLITUS KAATUI 8.3.2019. Tuon jälkeen on käyty väittelyä siitä, mistä hallituksen kaatuminen johtui.
Hallituksen kaaduttua kariutui samalla maakuntauudistus- ja sote-laki.
Soten kaatuminen tapahtui epädemokraattisen maakuntauudistuksen, uusliberalistisen ulkoistamisen sekä ”valinnanvapautta” koskeneen erimielisyyden johdosta.
Suomen hallituksen hajoaminen johti heti riitaan sote-pomojen ja puoluepoliitikkojen kesken sekä kiinteistöbisnekseen. Oma vika. Ei olisi pitänyt ”nuolaista ennen kuin tipahtaa”.
”Asiantuntijoiden” mukaan ”Sipilän sote” olisi johtanut epädemokraattiseen yhteiskuntaan. Kunnanvaltuustojen valta-asemaa olisi taas heikennetty.
*
Säädetyllä rajoittamislailla pyritään vaikuttamaan nyt siihen, että edustuksellinen kuntavalta ei pääse ulkoistamaan sote-palveluja ennen sotea koskevan lain voimaantuloa.
Kuntaliiton varatoimitusjohtajan mukaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on maksanut tähän asti satoja miljoonia euroja (Iltalehti 9.3.2019).
Keskustalainen diplomi-insinööri, atk- ja digisuurliikemies pääministeri Juha Sipilä suosi vuosikaudet valinnanvapaudella keskustapuoluehenkisiä maataloustukirikkaita ja muita porvarillisia hyväosaisia.
Kun hallituksen sote-laiva meni karille kapteeni Sipilän ohjaamana, Sipilä karkasi ensimmäisenä paikalta (kts. myös entisen keskustalaisen Paavo Väyrysen kommentteja Suomen hallituksen kaatumisesta, yle uutiset 8.3.2019).
”Sote-farssi voi vaarantaa yhteiskunnan kehittämisen” (Iltalehden pääkirjoitus 9.3.2019). Sote-romahdus osui nationalistisen valtiorakenteemme ytimeen.
*
Samaan aikaan on vireellä myös pyrkimys jakaa maatalousvaltainen Suur-Kauhava kahtia (HÄXIT) ja ehdotus muuttaa suurkunnan nimi Härmäksi on vireillä.
Suomen suurkuntauudistuskin on raakile.
***
”Tutkimus: Grönlannin jääpeite sulaa entistä nopeammin – vettä sataa talviaikaankin” (yle ulkomaat, 7.3.2019). Meriveden pinta saattaa nousta maapallolla jopa seitsemän metriä.
Teollinen kapitalismi ja nationalistinen itsekkyys on tehnyt maapallon epäterveelliseksi, vaaralliseksi ja turvattomaksi paikaksi.
Uusliberalistis-teollinen kapitalismi jättää maapallolla pahaa jälkeä kaikkeen. Vallitseviin ongelmiin kuuluu nyt esimerkiksi ilmastonmuutos, ilmaston saasteet, räjähdysmäinen väestönkasvu, eliölajien laajamittainen sukupuuttoon kuoleminen, maaperän heikkeneminen, muovijätteen myrkkyjen ja kemikaalien päättyminen vesistöihin (kts. ”YK: saasteet ja luonnon tuhoutuminen aiheuttavat miljoonia kuolemantapauksia”, yle ulkomaat 13.3.2019).
*
Toimet nyt vallitsevien epäkohtien korjaamiseksi ovat olleet usein huvittavia.
Katselin viimeksi Suomen valtion monopolissa Alkossa juomapakkausten hiilijalanjälkilukuja. Viinamyyjälle on pääasia ”häiriöttä jatkuva uusliberalistis-kapitalistinen kulutuskulttuuri” (kuluttamisen lisääminen ja rahatulojen kasvu).
Kohta meille ilmoitetaan, että ”ilmastonmuutostorjunta” on jo myöhäistä ja että kolmatta maailmansotaakin on käyty jo pitkään.
Onneksi kapina tätä käynnissä olevaa kehitystä on alkanut jo. Esimerkki: ”Ilmastomielenosoittajat kiipesivät Helsingissä eduskuntatalon pylväisiin…” (yle uutiset 6.3.2019).
***
Kulttuurin muoto on eri asia kuin sen sisältö.
”Maaseutukaupunki Seinäjoen liikekeskustaan (CBD)” on rakennettu ensimmäiest tornitalot toriparkin takia (autoliikenteen ja bisneksen, ei ihmisten takia).
*
Kari Wallenius kirjoitti ”Miten Seinäjoella rakennetaan” (Ilkka, mielipide 8.3.2013) ja ehdotti Seinäjoelle rakennettavaksi ensisijaisesti aukeita alueita ja puistoja.
Kirjoitin siksi seinäjokilaiseen sanomalehti Ilkkaan tämän mielipidekirjoituksen:
”TORNITALO. Koska luonto on pakko vapauttaa piirsin kymmenisen vuotta sitten tornitalon, johon mahtuu 150 000 asukasta. Torneihin tullaan sähköisillä luotijunilla ja helikoptereilla. Torneissa on pysty- ja vaakasuuntaiset hissit. Torneissa on kaupunkikulttuurifunktiot. Torneissa on myös eri ikäisiä materiaaleja ja tiloja, luonnonvaloa, nurmikenttiä sekä puita ja pensaita. Torneissa asuu onnellinen kansa sillä se ei ole syyllistynyt maapallon elollisen luonnon hyväksikäyttöön.”
Paljon suurempiakin torneja on suunniteltu maapallolle.
Ihmisen pahuus, omahyväisyys ja itserakkaus on kuitenkin johtanut tavarafetisistiseen perheinstituutioon ja luontoalueita nielevien omakotitalomattojen rakentamiseen. Ja mieluiten niin, ettei oman talon lähellä näy muita ihmisiä.
*
Oman tornisuunnitelmani luonnostelin omakustanteeseeni Uusfuturismin manifesti (Turun kuva 13. osa, iSBN 978-952-67175-4-8, Turku 2010).
Tornitaloideani ei liity stalinistiseen kansanjoukkojen massoittamiseen eikä diktatuuriin (esimerkiksi Stalinin kommunismi) eikä edistysuskoiseen tekniikka- ja konehurmokseen.
Pääasia tornitalossani on se, että maapallon luonto ja eläinkunta voi hyvin ja että, yksilövapaus ”itselleen olemiseen” toteutuu (ihmisen kulttuurista, uskonnosta ja ihonväristä riippumatta) sekä se että kulttuuriset vähemmistöt ja nyt ”pilkatut alakulttuurit” (kuten homoseksualistit) tulevat hyväksytyiksi teräksenlujan universaalin maailmanvallan sisällä.
*
Ilkka julkaisi tornitalo-mielipidekirjoitukseni 10.3.2019 otsikolla ”TORNITALOSSA ASUU ONNELLINEN KANSA”.
Seuraavan päivän Ilkassa (11.3.2019) oli pääuutinen, minkä mukaan Seinäjoella valmistuneiden tornitaloasuntojen asuntokauppa sujuu hitaasti.
Perinteisen maatalousvaltaisen yhteiskunnan kulttuuri on vaikeuttanut tässäkin tapauksessa muutosta parempaan.
***
Kiinnostuin 2000-luvun alussa Turun historiankirjoituksen uudistamisesta sekä paikallisesta kulttuurista ja myytistöstä. Ehdotukseni ei kuitenkaan kelvannut Suomen valtiolle.
Turusta Kauhavalle muuton jälkeen olen kirjoittanut kymmenisen vuotta tämän maaseutuvaltaisen seudun omituisesta kulttuurista ja myytistöstä. Ne ovat avautuneet minulle vähän kerrallaan.
Viimeksi minusta on tuntunut siltä, että vasta nyt olen saavuttamassa kokonaiskäsityksen tällä seudulla vallitsevasta kulttuurista ja myytistöstä.
Eteläpohjalainen maatalousvaltainen kulttuuri on äärettömän konservatiivinen ja epäeksistentialistinen.
Lakeuden kansa vihaa eniten niitä jotka rohkenevat rynniä ennakkoluulottomasti yksilönä läpi ryteikköjen.
***
Olen ihmetellyt usein Kauhavalla ja Seinäjoella sitä, miksi noiden eteläpohjalaisten muodollisesti ”kaupunkitaajamien” keskeltä löytää vieläkin vanhoja hylättyjä, alun perin maatalouden harjoittamiseen liittyneitä lahoavia rakennuksia ja rakennelmia (kuten ulkorakennuksia Ja maakellareita).
*
Kulttuurin pääsuunta ei muutu koskaan jyrkin rajoin.
Niin, että ensin on eräkulttuuri, sitten alkaa maatalouskulttuurin kausi ja kolmanneksi käynnistyy kaupunkikulttuuri ja sitä seuraa yksistään huomisen globaalikulttuuri.
Esimerkiksi Kauhavan ja Härmien kulttuuri on ollut jo satoja vuosia yhdistelmä erä- ja maatalouskulttuuria.
*
Renkolantien maatilakeskuksen navetan päässä on puusee, jossa on vierekkäin kolme reikää.
Miksi pyllynreikiä on samassa pikkutilassa niin monta?
Johtuuko tämä siitä, että ”koko talonväki” on tullut mukaan kun joku on käynyt puuseessä asialla. Vai valinnanvapauden takia? Tai esimerkiksi jos jonkun puuseessä seisaallaan pissanneen miehen pissaa on osunut jonkun reiän kylkeen niin voihan sitä istahtaa viereiselle kuivalle reiälle.
Kolmireikäisen puuseen on sanottu rakentaneen uuden nuoren vaimon löytäneen isännän ”uusperheelle”.
Kolmesta reiästä yksi reikä onkin muita pienempi.
*
Maatalouskulttuurissa huolehditaan ainoastaan talon omasta väestä ”renkiä ja piikoja yksituumaisuuteen massoittamalla ja orjamoraalittamalla”.
Tähän viittaa sekin kun näkee rivin linnunpönttöjä täällä ainoastaan puolen metrin välein ”kartanoulkorakennuksen” päädyssä.
Mihin ajatukseen ”rivipönttöasumisen” toteuttaminen perustuu?
Reikien koko viittaa niissä kottaraiselle sopivaan pesäkoloaukkoon.
Pöntössä pesivä lintu tarvitsee lajille sopivan reviirin ja reikäaukon. Viereisiin ”rivipönttöihin” ei pesi siksi muita lintuja.
Kyseinen linnunpönttörivi on ”luonnonmukaisuuden vastainen”.
*
Lintujen elämä on jatkuvaa taistelua hengissä pysymiseksi liikuttavaa ja tunnelmallista taustaa vasten.
Esimerkiksi sinitiaisilla pesäkolon aukko on pieni koska muutoin esimerkiksi käpytikka voi napata hetkessä nokkaansa munat tiaisen pesästä.
Tiaisen pöntön pesäkoloaukon kohdalle kiinnitetään usein reiällinen varkautta ennalta ehkäisevä metallilevy. Se estää aina nälkäistä tikkaa nakuttelemasta tiaisen pesäkolon puista aukkoa suuremmaksi.
(Tämän tyyppinen ihmisen harjoittama”ehkäisytoiminta ja luonnonsuojelu” ei ole kuitenkaan sama asia kuin ”luonnon seuraaminen”).
Koska maatalousvaltaisilla alueilla hallitaan ja hyödynnetään rajatta luontoa, ”maatilatilakartanolla” ei pohdiskella tämän tyyppisiä kysymyksiä ollenkaan.
*
Mustaihoinen ihminen ja villi susi on lakeudella ”tänne kuulumaton ulkopuolinen”.
Tummaihoiset nuoretmiehet rikkovat kuulemma ”puhtaita kristillisiä avioliittoja”.
Kansanedustajaehdokas Jukka Mäkysen (PS) vaalimainosteksti (vaalikevät 2019) ”Suomeen tulleet turvapaikanhakijat ovat pääasiassa nuoria taistelukuntoisia muslimimiehiä – tiedämmekö todella, keitä he ovat?” on hyvä esimerkki rasistisesta arvomaailmasta.
*
”Maaseutukulttuurinen Seinäjoki” on (toisin kuin Kauhava) yhdistelmä maatalous- ja kaupunkikulttuuria.
Seinäjoki on samalla ”kaupunkikuntana” osa valtiorakenteemme seudullista keskusverkkoa.
Eksistentialismi on seinäjokilaistenkin mielestä ”sairas ajattelutapa” koska siinä nähdään myös ristiriidat hedelmällisinä.
Eksistentialisti kasvaa yksilönä ilmiöiden ja asioiden merkitysten tulkitsijaksi, jolle ei kelpaa ”orjamoraalinen massaan kiinni kasvaminen”.
Tämä on lakeuden kansan mielestä ärsyttävä piirre.
*
Kansallisvaltiolla on erä- ja maatalouskulttuurin yhdistelmän mukaisilla seuduilla on suuria ongelmia saada paikalliskulttuureja omaksumaan modernin valtion kansanvaltaisia (yhtenäisiä ja yhdenmukaisia) toimintaperiaatteita.
Esimerkiksi valtiovallan suosittelemia toimenpiteitä koulukiusaamisen estämiseksi.
Tai esimerkiksi soveltamaan modernin rakennuksen ulkoseinärakennetta ”tieto on valtaa”-periaatteella niin, että muurattuun julkisivuun täytyy tehdä myös ilmarakoja kosteuden jatkuvaksi poistumiseksi ulkoseinän sisältä ja homeongelman syntymisen ennalta ehkäisemiseksi. Jos näin ei toimita, koulujen home- ja ilmatointiongelmasta voi aiheutua koululaisille ja koulujen henkilökunnalle muutakin kuin astmaa, myös esimerkiksi muistihäiriöitä.
***
”Luen Komiat-lehden ensimmäiseksi vaikka posti olisi tuonut muitakin lehtiä” (Komiat 27.12.2013).
Kauhavan seudun paikallislehteä Komiat lukemalla aukeaa kuitenkin hyvin kapea näkökulma kauhavalaiseen vallankäyttöön. Paikallislehti tarjoaa hyvin ”kuvitteellisen todellisuuden”.
”Paikallisen tosimedian” ja puoluepoliittis-taloudellisen valtapelin (Kauhvalla Komiat ja keskustapuolue) suhde on usein arvoitus.
Koska paikalliset lehdet ovat aina eniten mielikuvituksen tuotetta, niihin täytyy suhtautua kriittisesti.
*
Sanomalehtien uutisiin täytyy suhtautua aina varauksellisesti. Uutinenhan on aina makuasia.
”Tiedostava todellisuus” syntyy vai,n kun ottaa itse selvää tapahtumien ja uutisten taustoista.
Esimerkiksi kauhavalaisen paikallislehden uutinen ”Törky pois katukuvasta, Kauhava komiaksi – siivoustalkoilla” (Komiat, 3.5.2013) ei kerro kuntakeskuksen mätänevistä taloista mitään.
Paikallislehtien otsikot ovat usein paikalliskulttuuria eniten paljastavia.
Esimerkiksi ”Kauppatie elävöityi viikonloppuna PUUKKOBULEVARDIKSI” (Komiat 19.6.2013).
”Toritoiminnan kehittäminen alkoi kyltin uusimisella” (Komiat 22.5.2013).
*
Suurkuntauudistuksen jälkeen keskustapuoluevaltaisella Kanta-Kauhavalla on tapahtunut isoja muutoksia. Kauhava on vääntelehtinyt viimeksi villisti kuin ameeba suunnasta toiseen.
Kaikesta huomaa, että tätä paikallista yhteiskuntakonetta käyttää yksinvaltiaina muutama äijä.
Kauhavalaiset eivät halua usein kuitenkaan edes tietää, mikä soppa tästä kaikesta on tulossa.
*
”Kanta-Kauhavan” merkittävin teollinen yritys Finn Power muutti 2018 Kauhavalta Seinäjoen uuteen tehdasrakennukseen.
Sitä ennen ”Kanta-Kauhavan” vanhoja homekouluja lakkautettiin vahdilla. Koulujen homeongelmista syntyy täällä jatkuvasti uusia juoruja.
”Kanta-Kauhava” on ärsyttänyt vuosia härmäläisiä entisen Kauhava-pikkukunnan kahmiessa valtaosan uuden suurkunnan rahavaroista ”Kanta-Kauhvan” hyväksi. Suur-Kauhava on haluttu jakaa siksi kahtia.
Kauhavan suurkunnasta eroaisi Alahärmä ja Ylihärmä. Myös kunnan nimi on esitetty muutettavaksi (Härmä). Näistä seikoista on uutisoitu paikallisissa lehdissä vain vähän.
”Kaupungintalo pimeäksi – väistötiloilla Yrittäjäopistoon” (sisäilman takia, Komiat-lehti 13.2.2013). Vanha kaupungintalo purettiin mutta se ei herättänyt huomiota.
Tarkastuslautakunta haluaa kaupungille lakimiehen ja parempaa johtamista. (Komiat 25.9.2013).
Kauhavan kunnanjohtajakin on vaihdettu tuon jälkeen.
Suur-Kauhavalla on 16 000 asukasta.
1500 kauhavalaista haluaa selvittää kymmenen vuoden takaisen kuntaliitoksen purkamishalut – ”suuri joukko ihmisiä on suutuksissa” (neuvoa antava kananäänestys Alahärmän ja Ylihärmän eroamiseksi, yle uutiset 6.3.2019).
*
”Kanta-Kauhavan” keskustassa sijaitseva Nahkalan koulu peruskorjattiin viitisen vuotta sitten ”tilapäiseksi suurkouluksi”.
Työn toteutti kauhavalainen Reticon Oy ja sen omat sivu-urakoitsijat. Reticonin päätoimiala on rakennussaneeraus, sama kauhavalainen firma rakentaa asuintaloja ja muita rakennuksia. Internetin yritystietojen (kaupparekisterin) mukaan kauhavalaisen Reticon Oy:n toimitusjohtaja on Reima Olavi Haapoja, hallituksen jäsen on Timo Pekka Renko (Komiat 8.5.2013 sekä internet)
*
Koulun oppilaita noudettiin Nahkalan koulun pihanurmikolta pitkään vanhempien henkilöautoilla ajamalla autolla suoraan pihanurmikolle.
Maaseutuvaltaisilla seuduillahan on tapana ajaa autoilla suoraan pellolle ja metsään ja siksi ne ovat usein täynnä autonromuja, auroja ja maatalouskoneita.
Tein muutama vuosi sitten kuntalaisaloitteen Nahkalan koulutontin (rakennusluvan) asemapiirroksen laatimiseksi siten, että siihen on merkitty lisää autopaikkoja mutta ehdotukseni ei johtanut toimenpiteisiin.
Rakennuslupaa ei saa myöntää, jos asemapiirroksessa on puutteita.
Toimin Turussa myös rakennuslupalupatarkastajana ja rakennuslautakunnassa kaupunginhallituksen edustajana.
***
Nykyaikaisessa valtiossa ja kunnassa on paljon erilaisia toimintoja ja rakenteita.
Yhteiskunnan toiminnot on jaettu perinteisesti yksityiseen ja julkiseen sektoriin.
Uusliberalistisen kapitalismin yleistyminen on murtanut tuon kahtiajaon.
*
Julkishallinnollista kuntaa kutsutaan nykyisin kosnerniksi.
Konsernilla tarkoitetaan kahden tai useamman yrityksen muodostamaa taloudellista kokonaisuutta. Konsernia koskee myös osakeyhtiölaki.
Osakeyhtiölain pohjalta voi sanoa, että kunnan omistaman konserniyhtiön ei ole pakko luovuttaa kaikkia yhtiön tietoja kuntalaisille tai asukkaita edustaville henkilöille. Valtuutetuilla menee tuossa kohtaa sormi suuhun.
Kuntaorgaaneilla on nykyisin myös yritys- ja yhteisötunnus (Y-tunnus). Tämäkin seikka viittaa uusliberalismin mukaisen ajattelun voimistumiseen ”julkisen demokratiahallinnon” sisällä.
Aikaisempaa kuntamallia kutsuttiin toisinaan myös termillä ”johtajakunta”. Nyt ”julkista kuntaorgaania” johtaa osakeyhtiöiden toimitusjohtajat sekä yksityisen sektorin pankinjohtajat ja kiinteistöhuijarit.
*
Kun kaikkien kansalaisten inhimilliseen kohtelemiseen perustuva yhteiskunta alkaa muuttua yrityksen kaltaiseksi koneeksi, siinä ei ole enää kyse tasa-arvoisesta ja kansanvaltaisesta demokratiasta.
Valtion ja kunnan hallinnossa ”kaiken tietäminen ja hallitseminen on harhauttavasti valtaa”. Entisenä Turun kuntaorgaanin virkamiehenä ajattelen, että minulle ”taide on valtaa” koska nyt eläkepäivillä kuvaa tehdessä ei välitä mitään ”tietämisestä ja todellisuudesta”.
”Tietämisen ja hallitsemisen utopia” toteutuu kuvitelmassa, että uusliberalistis-kapitalistinen delegointi, kilpailuttaminen ja ulkoistaminen on kaikkivoipaista ja johtaa ”kaikkeen edistykselliseen hyvään”.
*
Pääsin 1980-luvulla katselemaan Turussa aivan vierestä sitä, kuinka kunnan työpaikkakulttuuri ja poliittinen valtapelikulttuuri muuttui totaalisesti kun toteutettiin muotiin tulleen uusliberalistisen ajattelutavan pohjalta vallan delegointia.
Koko siihenastinen julkisen vallankäytön perinne murtui, kun ratkaisuvaltaa siirrettiin valtuustosta alaspäin lautakunnille ja virkamiehille. Sen toteuttivat Turun kuntaorgaanin juristit työhuoneissa ja kopiokoneiden ääressä.
Hallinto-orgaani alkoi elämään asukasnäkökulmaa vierastanutta maailmaansa.
Kuntahallinnon kulissien sisällä alkoi vaikuttamaan kokonaan uudenlainen työpaikkakulttuuri, jossa oli vain vähän yhteistä siihenastisen hallintokulttuurin kanssa.
Eikä kuntalainenkaan ole enää entisensä. Uusliberalistis-teknologinen elämäntapa on johtanut ”subjektin kuolemaan” sammumisen täydellisimmässä muodossa.
*
Koko ihmiskunta on nyt luisumassa uusliberalistisen kapitalismin sekä länsimaisen kulttuurin rappeutumisen takia umpikujaan, josta ei ole ulospääsyä.
Tuon umpikujan näkyvimpiä merkkejä ovat otsoniaukko, ilmastonmuutos sekä Maapallon elollisen luonnon pahoinvointi.
Evoluution mukaisesti kehittynyt maapallo ei kestänyt uusliberalistis-teollista tehokapitalismia.
Näen nyt silmissäni pelkän ”mustan valun”.
*
Kansainvälinen uusliberalistinen kapitalismi on aiheuttaa myös se, että Suomen nationalistinen valtiokin hajoaa.
Ei edes ”hallittu rakennemuutos” voi pelastaa enää tätä valtiota.
Jos pitkään vireillä ollut sote olisi mennyt äskettäin läpi, ainoastaan maakuntahallinnon yritys ja yksityisyritys olisivat saaneet luvan tuottaa sote-palveluita, mutta ei kunnan edustuksellinen kunnanvaltuusto.
*
Keskustapuolueen kannatus on ollut sote-ehdotuksen takia jatkuvasti pohjalukemissa.
Keskustalla oli pitkään sote-pallo jalassa, mikä jätti jälkensä äänestäjiin. Raskaan rautapallon takia sote kaadettiin.
*
”MAAKUNTIEN SOTE-MUUTOSJOHTAJILTA kylmää kyytiä hallitukselle:
”Poliittinen jääräpäisyys kaatoi soten, jonka me olimme valmiina toimeenpanemaan (yle uutiset 10.3.2019).
”Nyt lähti SOTE-PALLO jalasta – Kaikkonen…” (yle uutiset 10.3.2019).
Suomen hallituksen kaatuminen johtui keskustapuolueen harjoittamasta valtapelitaktiikasta puolueen kannatuksen nostamiseksi pohjamudasta.
*
Pitäisikö hallituksen kaatumisesta syyttää perustuslakia tulkinnutta lakivaliokuntaa (eri puolueiden poliitikkoja) tai valiokunnan käyttämiä ”tieto on valtaa” –asiantuntijoita tai kaikkia niitä, jotka uskovat ajatukseen ”tieto on valtaa”? Ei tietenkään.
*
Nykyinen Suomen perustuslaki lupaa kansalle aivan liikaa ”kaikkea hyvää”. Tämä johtuu poliittisten puolueiden välisestä kiristyvästä valtataistelusta.
Eikö myös Suomen valtiojärjestystä pidä siksi muuttaa?
*
Uusin kansainvälinen kehitys herättää monia hankalia kysymyksiä. Mutta vaikka tulevaisuudesta voi tehdä ainoastaan arvailuja, siitäkin täytyy sanoa jotakin.
*
Kun Kauhavalle tuli ensimmäinen erä pakolaisia 25.9.2015, joukossa oli myös yksi vauva (Jukka Paason omakustanne ”NYT TULOO” Kauhava 2015, ISBN 978-952-6675-31-2, sivu 9, kts. myös omakustanteeni ”NYT TULOO-2”).
Hän on kohta iältään kahdeksan vuotta. Pitäisikö myös hänen, Suomessa kasvaneen lapsen oppia sanomaan pakolaisille/turvapaikanhakijoille suomalais-kauhavalaisittain ”EI”.
***
Huomispäivän suurin uhkakuva Maapallolla on se, kun hädissään olevia pakenevia ja turvallista paikkaa etsiviä kansanjoukkoja pysäytetään nationalististen valtioiden rajoille tarjoamatta turvapaikanhakijoille vettä, ruokaa ja yöpymispaikkaa.
Ei vaikka merenpinnan nouseminen (saarivaltioiden jääminen veden alle) tapahtuu maapallonlaajuisesti.
Yksikään valtio ei voi olla enää hetkeäkään turvassa rajojensa sisällä.
*
Toinen suuri huomispäivän uhkakuva on yleinen nälänhätä ja lääkepula maapallolla. Siinä suurella osalla maapallon väestöä ei ole lainkaan ravintoa ja lääkkeitä.
*
Kolmanneksi perinteinen sodankäynti on muuttumassa ”digisodankäynniksi”. Sotilailla ei ole ”atk-sodassa” pienintäkään mahdollisuutta päästä piiloon, säilyä hengissä ja palata hengissä perheensä luo.
Hyökkäävä ryhmittymä pystyy ”digisodassa” tuhoamaan ATK-tekniikalla kokonaisen valtion infrastruktuurin (vesijohtoverkon, sähkön, autoliikenteen, bensan saannin jne.).
*
Mitä enemmän yhteiskuntien funktioita automatisoidaan ja digitalisoidaan yleisen rahoituskriisin takia, sitä lähempänä on ”fasistis-totaalinen digivalvontayhteiskunta”.
*
Viidenneksi valtiovalta saattaa pyrkiä vaikuttamaan mielipiteen ilmaisemisen rajoittamisella ja sensuurilla siihen, että yleisten epäkohtien ajatellaan johtuvaksi muusta kuin valtioiden toiminnasta.
***
Kun teollinen yhteiskunta käynnistyi, ajattelijat tekivät kapitalistisen talouden aiheuttamista ongelmista monenlaisia havaintoja. Heihin lukeutui myös Karl Marx.
Hegelin ”henkiluentoja” yliopistossa kuunnelleen Karl Marxin omissa kirjoituksissa korostuu ”aineelliset suhteet ja talous (pääoma)”.
Kaiken inhimillisen elämän ja toiminnan perusta on ”aineellisissa suhteissa”. Terävimpänä tämä seikka aukeaa näkyviin maapallon historiasta.
*
Marx arvioi teollisen kapitalismikulttuurin ensimmäistä vaihetta (taloudellinen nousu ja dialektiikka), mutta tuo vaihe eteni monin kohdin eri tavalla kuin Marx alun perin arvioi.
1800-luvun nousuvaiheen jälkeen on tapahtunut kapitalismin yleistyminen sekä kansainvälinen uusliberalismi johti nykykriisiin (kapitalistisen kulttuurin laskuvaihe ja lopun alku).
*
Euroopan unioni on eurooppalaisten valtioiden poliittinen ja taloudellinen liitto.
EU:n edeltäjä oli toisen maailmansodan raunioille 1951 perustettu hiili- ja teräsyhteisö. Sillä tähdättiin sodan jälkeiseen rauhaan ja jälleenrakennustyön.
Hiili- ja teräsyhteisö sekä EU:n toiminta on ollut pääasiassa taloudellista. EU ei ole liittovaltio (kuten esimerkiksi Yhdysvallat) mutta unionin taloudellinen ja poliittinen toiminta on laajentunut niin paljon, että unionista on toivottu muodostettavan liittovaltio.
Jos unionista tehtäisiin liittovaltio siitä voisi tulla isompi mahtitekijä maapallolla kuin Yhdysvallat.
Unionin kansallisten jäsenvaltioiden toiminta perustuu paljon unionin yhteisiin rahavaroihin. Koska Britannia on yksi unionin rikkaimmista jäsenvaltioista sen yritys erota unionista (BREXIT) on aiheuttanut suurta huolta muissa jäsenvaltioissa.
Jos lisäksi joku toinen iso jäsenmaa haluaa myös erota unionista siitä voi aiheutua jäsenvaltiopako ja koko unioni saattaa ajaa karille. Unionin rahavarojen hupenemisen seuraukset näkyisivät tukien kuten maataloustuen vähenemisenä jäsenmaissa ja ilmastonmuutokseen yhdistettynä kyseinen kehitys voi johtaa kansallisten valtioiden vakaviin talouskriiseihin.
Kansainvälisellä rahalla eläminen on lisääntynyt valtioissa. Kun lainaa ottaa julkinen valtiolaitos rahaa saa kansainvälisistä rahalähteistä vaikka kuinka paljon kunhan hakijavaltion kehitys (rakenneuudistukset) ovat hyvällä mallilla ja valtion kehitys viittaa jatkuvaan vaurastumiseen.
Kansainvälisen uusliberalistis-kapitaistinen ”rahatalouspyörähtely” on kiihtynyt viimeksi kovalla vauhdilla.
”Rahatalouden räjähtäminen” etenee nyt äärimmäisen nopeasti pilvenpiirtäjissä. Ilman ”pilvenpiirtäjien ilmaista rahaa” valtiot eivät tule kohta toimeen missään.
*
Totaalikansainvälistyvissä kansallisvaltioissa ei voi elää enää ”maassa maan tavalla”, sillä nationalistinen valtio-orgaani on kuolemassa (kts. maatalousyhteiskuntaa arvostelevan filosofin Ernest Gellnerin kirjaa Nation and nationalism, 1983).
Nopeasti lisääntynyt kansainvälinen taloudellis-poliittinen vuorovaikutus on luonnollinen seuraus teollis-kapitalistisen talouselämän uusliberaalista suuntauksesta.
Uusliberalistinen talous ja politiikka alkoi 1970-luvulla, kun Kiina (joka saattoi tarjota länsimaille rajattomasti halpaa työvoimaa) käynnisti uuden vuorovaikutuksen, jossa kapitalistinen ja kommunistinen systeemi alkoivat kohdata toisiaan taloudessa ja politiikassa.
Neuvostoliitto pysytteli kuitenkin pitkään kommunismiin ”sulkeutuvana valtiona” ja Neuvostoliitto hajosi siksi 1989. Tuon jälkeen ennustettiin ”historian loppua”. Mutta sitä ei tullut koska kommunistinen Kiina jatkoi käynnistämäänsä uudistusta.
*
Äskettäinen Yhdysvaltojen kahtia jakautuminen on johtanut viimeksi länsimaiden ja Kiinan välisten suhteiden uudelleenarvioimisen. Trump yrittää murskata kommunistisen Kiinan 1978 aloittaman uudistuksen jolla tähdättiin vuorovaikutukseen ja yhteistyöhon kapitalistisen ja kommunistisen vallan välillä.
Nyt kun Donald Trumpista uutisoidaan päivittäin häntä pilkkaavia uutisia, poliitikot ja media unohtavat mainita noiden hyökkäysten räksytysten todellisen syyn. Se on kansainvälisen uusliberalistisen talouden ja politiikan raunioituminen USA:n liittovaltiossa tapahtuneen kahtiajaon johdosta.
***
Kunnassa oli aikaisemmin (sodan jälkeen 1950-luvulla) pienessä omakotitalossa asuva yksi lääkäri, jolla oli eteisen komerossa pieni nahkainen lääkärinlaukku.
Nyt moderneilla terveysasemilla on monta valkotakkista ”tieto on valtaa”-lääkäriä ja aseman huoneissa on alati uusiutuvia kalliita atk-digitaalikoneita.
Mitä enemmän erilaisia funktioita yhteiskunnassa, sitä kalliimpi rakenne.
Nykyisessä uusliberalistis-kapitalistis-teollisessa valtiossa on niin paljon funktioita, että ”nationalistinen valtio tukehtuu omaan pullaansa” (kuolee).
*
Nationalistinen yhdessä yhtenäisesti toimiminen ei elätä ikuisesti.
Myös puhe siitä, että kaikkien kansalaisten täytyy olla positiivisia niin kaikki edistyy, on harhauttamista.
*
Valtion ja kuntien toiminta perustuu kansallisvaltiossa lakeihin ja asetuksiin sekä määräyksiin sekä ennalta suunniteltuihin organisaatioihin ja koulutettuun henkilökuntaan.
Valtion ja kuntien toiminta perustuu kaikessa järkeilyyn ”TIETO ON VALTAA”.
*
Yhteiskunnan muuttuessa toimintoja muutetaan koko ajan ja samalla erilaisten tehtävien lukumäärä lisääntyy ja muutoksesta aiheutuvat kustannukset kasvavat koko ajan.
Nykyisen valtion ja kunnan toiminta on tietovaltaisuuteen kätkettyä totaalibyrokratiaa.
*
Sitä mukaan kun nykyinen uusliberalistis-teollis-kapitalistinen yhteiskunta paisuu, yhteiskunnan lupaukset ja sitoutumiset murtuvat ilmastonmuutoksen edetessä.
Tietovaltainen ja hallintouskovainen valtio ja kunta ei voi saada aikaan mitään vallitsevien ilmasto-ongelmien korjaamiseksi, sillä se yrittää korjata ongelmia aivan väärältä pohjalta.
Mitä pitempään puolueiden lupaukset ”kaikesta hyvästä” jatkuvat, sitä varmempaa on se, että valtion ja kunnan kapitalistisesta rahakriisistä tulee ikuinen.
Julkisella vallalla ei tule olemaan koskaan riittävästi rahaa.
Tästä huolimatta monet kuvittelevat, että ”iso raha ja hallittu rakenneuudistus” voi pelastaa myös nationalistisen valtion.
***
Suur-Kauhavan kuntaliitokseen on sisältynyt monia erikoisia pirteitä. Ne juontavat maatalousvaltaisen seudun kulttuuriin ja myytistöön.
Niihin on liittynyt pitkään juridisia ongelmia.
Kuntaliitos tehtiin neljän kunnan kesken (Kauhava Ylihärmä Alahärmä ja Kortesjärvi).
Uuden suurkunnan nimeksi sovittiin ”Kauhava”. Suurkunnan entisiä kirkonkyläkeskuksia luvattiin kehittää suurkunnan yhteydessä yhtä paljon.
Entisiin kuntakeskuksiin suunniteltiin myöhemmin osayleiskaavat. Yhtä suurkuntapääkeskustaa ei haluttu suurkuntaan (vrt. ehdotukseni blogissani ”Suurkunnan yleiskaava”).
Vaikka kunta on kokonaisuus, suurkunta jaettiin neljään osaan. Kauhavalle tarjottiin Hallintokeskus ja kehityskeskus, Ylihärmälle Tekninen toimi ja Vapaa-aikapalvelut, Alahärmälle Sivistysosasto sekä Kortesjärvelle Maaseutu- ja lomatoimi.
Uuden suurkunnan liikenne muodostui myös kuntaliitoksen jälkeen yksityisautoilun varaan. Matka omalla autolla suurkunnan neljään palvelukeskukseen on sata kilometriä. Ja esimerkiksi koulu- ja terveyskeskusmatkoista on tullut aina vain pitempiä.
*
Kuntaliitoksen jälkeen alettiin puhumaan niin sanotusta Kanta-Kauhavasta.
Kuntaliitokseen suhtauduttiin sen jälkeen ikään kuin siinä olisi kyse entisen Kauhavan pikkukunnan laajentamisesta suuremmaksi. Entisestä Kauhavasta tuli diktaattori.
”Kanta-Kauhava” lakkautti pikavahtia ”homeisia syrjäkyläkouluja” ja ryhtyi rakentamaan entiseen kirkonkylään superkallista monitoimitaloa, johon sijoitetaan huomisessa myös koulutoimintoja.
Myös uuden seudullisen pelastusaseman paikaksi tuli ”Kanta-Kauhava”. Myös terveystalopalvelut (entinen valtion virastotalo),
Myös Meil uudisrakennuksen palvelut sekä suurkunnan uusi ”Terveysasema” (kts. Aviisi 7.3.2019, ”HYVINVOINTIKESKUKSELLE keskeinen sijainti Kauhavalla”, keskuksen rakentaminen tapahtuu 2020) tulevat sijoittumaan ”Kanta-Kauhavalle”.
Ainoastaan ”Kanta-Kauhavan” ”hyvinvointikeskukseen” tulee konkreettiset lääkäripalvelut.
Myös ”Kanta-Kauhavan” liikekeskusta (CBD) on siirtymässä jo kolmannen kerran uudelle kohtaa entistä Kauhavan kirkonkylää.
*
Esimerkiksi nämä seikat merkitsevät epätasa-arvoa Kauhavan suurkunnan kokonaisuudessa (palvelujen saatavuus, liikkuminen omilla autoilla ilman joukkoliikennettä).
Myös valtaosa liitoskuntien yhteisistä rahavaroista on käytetty ”Kanta-Kauhavan piikkiin”.
*
Härmissä tämä on koettu siten, että uudessa suurkunnassa on kyse ”uudesta kuntien pakkokuntaliitoksesta” (vrt. 1960-luku Suomessa).
Muutamat suurkunnan poliitikot esittivät, että Härmien mahdollisuus erota Kauhavan suurkunnasta tulee selvittää, toiseksi tulee selvittää suurkunnan nimen ”Kauhava” muuttaminen Härmäksi.
*
Näiden ilmiöiden taustalla on paikallinen maatalouskulttuurinen myytistö. Siinä ei osata kuvitella uutta suurkuntaa yhtenä yhteisenä kokonaisuutena vaan yhdestä suurkunnan liitososasta muodostuu ”uuden kuntakokonaisuuden isäntäkunta”.
Ensin isäntänä toimi vanha Kauhava, viimeksi vanhat Härmät ovat halunneet tuon aseman itselleen.
*
Kauhava-Härmänmaan kuntaliitos on epäonnistunut ja sitä tulee siksi arvioida myös Suomen perustuslain pohjalta. Perustuslain mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteen sopiviin alueisiin. Perustuslain mukaan Suomi on tasavalta, hallinnon tulee perustua kuntien asukkaiden itsehallintoon ja lakeja on noudatettava tarkoin.
***
Kauhavan suurkunnassa on virastojen, palvelujen sekä kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen lisäksi muun muassa seuraavia ”julkisia toimintoja ja elimiä”:
tarkastuslautakunta, henkilöstö- ja konsernijaosto, kehittämistoimikunta, nuorisovaltuusto. asukaslautakunnat, elämänlaatulautakunta, hallintotoimi (keskusvaalilautakunta, vaalilautakunta), sivistystoimi (kasvatus- ja opetuslautakunta, musiikkiopiston johtokunta), vapaa-aikalautakunta, tekninen toimi (tekninen lautakunta, ympäristölautakunta)
Nämä seikat heijastavat edustuksellisten valtapelureiden käsitystä ihmimillisen ja yhteiskunnallisen elämän keskeisimmästä sisällöstä.
*
Kuntavaalissa valitaan kunnanvaltuuston jäsenet (varsinaiset jäsenet ja varajäsenet).
Kunnanhallituksen tehtäväpiiri on laaja. Kunnanhallitus vastaa ensisijaisesti kuntahallinnon valmistelusta.
Valtuuston päätehtävä on puolestaan ylimpien päätösten tekeminen.
Virkailijoiden tehtävä on valmistella asioita sekä palvella asukkaita.
Kunnan asioita koskeva valmistelu ja päätöksenteko tapahtuu toimielimissä. Esimerkiksi lautakuntien sekä johtokuntien toiminta on kuitenkin ”vuotava”.
*
Jos kansalaisvaltaa halutaan lisätä, myös kuntalakia täytyy muuttaa sekä kansallista puoluevaltaa täytyy rajoittaa hallinnossa.
Kunnan lautakunnat ovat kunnanhallituksen alaisia ”toimielimiä”. Lautakuntien tehtävistä päättäminen kuuluu kunnanvaltuustolle.
Lautakuntien tehtäviin sisältyy myös se, että ne avaavat asioihin myös kuntalaisnäkökulman.
*
Vallitsevaan poliittiseen valtapelijärjestelmään sisältyy monia epäkohtia. Suurin syy vallitseviin epäkohtiin on kansallinen puoluevalta.
Ei riitä, että Suomen perustuslaissa mainitaan, että ”rekisteröidyillä puolueilla on oikeus asettaa ehdokkaita eduskuntavaaleissa”.
Perustuslaissa ei ole edes mainintaa puolueiden ryhmäkurista.
Puolue voi pakottaa ryhmäkurin avulla kansanedustajan toimimaan vastoin edustajan käsitystä ”oikeudesta ja totuudesta”. Käsitystä ”oikeudesta ja totuudesta” ei voi luovuttaa puolueorganisaatiolle murtamatta demokratian perusideaa.
*
Muutos kohtia parempaa on kuitenkin mahdollinen.
Lakeja ja määräyksiä täytyy muuttaa radikaalisti ja osa eduskunnan säätämästä lainsäädännöstä pitää hävittää.
Kansalliset puolueet tulee huomisessa korvata kansainvälisillä globaalipuolueilla.
Huomisen teräksenluja maailmanvalta painaa tähänastiset kansalliset valtapelit alas.
*
Sipilän hallituksen esitys Suomen valtion maakuntahallinnoksi on konservatiivinen ja epädemokraattinen.
Kansallisten puolueiden vallankäyttö on maailmandemokratian kannalta ongelma. Kansalliset puolueet tulee hävittää ja niiden tilalle tulee perustaa globaalipuolueita.
Nyt kuntaorgaanin kunnanhallituksen jäseneksi voidaan valita kuntaorgaanin oma valmisteleva virkamies, joka on samalla puoluetoimiston tai -järjestön johtaja, vaikka hänellä on keskeinen valta-asema puolueorganisaation toiminnassa, vaikka tuo henkilö ei olisi ollut kuntavaalissa edes ehdokkaana.
Vaalin jälkeen puolueet jakavat vaalituloksen mukaisen ”valtakakun”.
Sekin tapahtuu kummallisesti. Puolueet sopivat vaalien jälkeen pidettävissä kokouksissa esimerkiksi luottamusmiespaikoista. Puolueet voivat valita jäseniksi myös lautakuntiin ketä henkilöitä vaan ja nuo henkilöt sitoutetaan aina edustamaan puolueen käyttämää aatteellista valtapäämäärää.
Valtuuston kokoukset ovat avoimia kuntalaisille mutta ei kunnanhallituksen eikä luottamuselinten kokoukset (niissä kokoushuoneiden ovet pidetään aina lukittuina).
***
Tähänastiset näytöt modernin rakentamisen osaamisesta ovat olleet ”Kanta-Kauhavalla” surkeita (esimerkiksi tiilimuurauksista on puuttunut usein ilmaraot).
Siksi on hyvä jos uudisrakennuksia rakentavat täällä muualta tulleet rakentajat.
Kauhavalla ei noudateta aina valtakunnallisia rakentamismääräyksiäkään.
Autopaikkoja (lasten vanhemmille) ei rakennettu ei rakennettu esimerkiksi Kauhavan entisen kirkonkylän Nahkalan koulun tontille lisää vaikka kouluun tungettiin lisää satoja koululaisia lakkautettujen homekoulujen syrjäkyläalueilta.
Syrjäkyläkouluista esimerkiksi ”Ylikylän ongelmakoulu” myytiin kyläyhdistykselle eurolla. Nyt kyseinen yhdistys on alkanut tekemään tuolla koulurakennuksella bisnestä. Ylikylän koulu on punaisesta tiilestä muurattu 1970-luvun modernin kouluarkkitehtuurin mukainen rakennus.
Entisen Kauhavan kirkonkylän suuri moderni punatiilinen koulukeskus purettiin (ei ilmarakoja, rakennusteknisiä ilmastointiongelmia jne.). Nyt koulun tontille rakennetaan isolla rahalla ”monitoimitaloa”.
***
Kaatunut sote puhututtaa nyt myös lakeudella ja Suur-Kauhavalla.
”Terveystalo muuttaa Kauhavan virastotaloon” (Komiat, 29.2.2013). Tuon jälkeen rakennettiin Mehiläiselle uudisrakennus ”Kanta-Kauhavan” keskustaan. Sipilän hallitus ja sote kaatui tuon jälkeen keväällä 2019 (kts. yle uutiset).
Kaukana nykyisestä ”Kanta-Kauhavan” liikekeskustasta nousee parhaillaan pellolla uusi S-market. Monet kauhavalaiset eivät ole huomanneet sitä kuinka pitkä matka sinne tulee asunnoilta vanhuksilla rollaattorilla.
Samalle suunnalle tulee myös uusi ”Terveysasema”.
Monet keskustan liiketilat ovat viimeksi eet. Kohta niitäkin puretaan.
*
Suur-Kauhavan hallintokeskuksessa ”Kanta-Kauhavalla” löytää monesta kohtaa entistä kirkonkylätaajamaa pieniä hylättyjä mätäneviä puutaloja villinä rehottavan puuston keskellä.
Muinaisen erätalouden aikana kodat ja savupirtit jätettiin samalla tavalla käytön jälkeen mätänemän keskelle metsää. Sama perinne elää vieläkin tällä 2000-luvulla.
Jossain toisessa kunnassa rakennusvalvonta olisi antanut keskustataajamassa vuosikausia mätänevien rakennusten omistajille purkumääräyksen. Mutta Suomen valtion lakien alainen Kauhavan kuntaorgaani ei käytä tässäkään kohtaa sille määrättyä kansallisvaltiollista valtaa (kaavoitusmonopolia. määräyksiä jne.).
Mätänemään jättämisessä on kyse myös erämaatalouden aikaisesta ”sielunmaisemaperinteestä”. Sen kruunaa jungilainen syvyyspsykologia jossa tontin uudehkon päärakennuksen kylkeen ostetaan koristeeksi vanha ruosteinen polkupyörän romu.
*
Keskiajalla oli yleinen (veistämättömistä hirsistä rakennettu) yksihuoneinen ikkunaton pohjaltaan neliön muotoinen savupirtti eli savutupa (tuvan pohja oli usein vain 3×3 m).
Tuvassa alkeellisen lämmittävän kiukaan savu tuli suoraan sisätilaan. Tuvan lattia oli pelkkä kovaksi poljettu maapohja.
Kun muuan englantilainen matkailija näki parisataa vuotta sitten savupirtin ja sen nokiset asukkaat (suomalaiset) hän kutsui heitä päiväkirjassaan ”Jumalan hylkäämiksi”.
Alkeellinen asuminen on jatkunut Suomenniemellä hyvin pitkään. Savupirttejä oli Suomen valtion syrjäseuduilla maailmansotien välissäkin.
*
Suuret monihuoneiset, lankkulattialliset, suurikkunaiset ja savupiipulliset asuintalot (sisäänlämpiävät huoneet joissa varaavat takat jne.) alkoivat yleistyä vasta 1700-luvulla.
1700-luvun puolivälin eteläpohjalainen fooninki on ”ulkomaista tuntitavaraa” (tyyliltään klassismia) ja niissä on antiikin aikaisia koristeita kuten hammasrivejä ja munasarjoja (joista kauhavalaisetkaan eivät ole voineet tietää mitään).
*
Erätalouskulttuurin merkit näkyvät tänä päivänäkin Kauhava-Härmänmaan seudulla monella tavalla.
Entisen Kauhavan vaakunan keskellä oli puukko. ”Rakkain puukkosi?” (Komiat 12.6.2013).
Alahärmän kunnan vaakunassa oli musta karhunpää. Viittaus Lapuaan?
*
Eräkulttuurin merkit tunnistaa myös lakeuden kielenkäytössä kuten ilmaisuissa ”riista ja peto”. Sana ”susi” viittaa maatalousvaltaisella lakeudella ”muukalaisuhkaan”.
Esimerkiksi ”Luonto- ja erämessuilla puukkoperinteestä KARHUNHAUKKUUN (suurennos JP) ja Stand upiin” (Ykköset, 7.3.2019).
Konservatiivisella Kauhavalla harrastetaan vieläkin esimerkiksi raviurheilua sekä pesäpalloa. Muualla Suomessa niistä on luovuttu jo puoli vuosisataa sitten.
*
Modernia käsitettä ”rakennussuojelu” sekä ”rakennukseen uuteen käyttöön ottaminen (peruskorjaamalla)” ei tunneta Kauhavalla.
Vanhat puutalot on tapana jättää vieläkin käytön jälkeen mätänemään. Monista vanhoista mätänevistä taloista on tehty täällä jäteromuille eräänlainen ”pakettikuori”.
Erätalouden aikainen kulttuuri ilmenee täällä myös siinä, että kunnan taajamissa ei myönnetä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia puunkaatolupia.
”Kanta-Kauhavan” keskustataajamassa on tapana kaataa moottorisahalla puita (ilman puunkaatolupaa) yhdellä kertaa vaikka kymmeniä.
***
Härmän häjyjen 1800-luvun väkivaltaisesta puukkoriehumisesta on esitetty monta eri teoriaa. Mutta esimerkiksi professori Heikki Ylikankaan teoria ”tilattomiksi jääneistä isännän pojista” ei pidä mielestäni täysin paikkansa.
Sana ”PUUKKO” tarkoittaa ainoastaan Suomessa myös asetta. Kaikkialla muualla maapallolla sanalla ”puukko” viitataan esineeseen, jolla viilletään (esimerkiksi leipää).
Puukko on liittynyt Suomenniemelllä alun perin ikivanhaan erätalouden aikaiseen kulttuuriin.
Härmän häjyjen puukkovalta (joukkoväkivalta) purkautui seudun ikivanhan erätalouskulttuurin ja maatalousvaltaisen kulttuurin yhdistelmän pohjalta.
Tämä tapahtui samaan aikaan kun täällä alettiin markkinoimaan nationalistis-valtiollista yhtenäiskulttuuria. Härmäläiset ja kauhavalaiset vihasivat koko kansakunnan yhtenäisyyteen pyrkivää nationalismia ja erityisesti Alahärmässä silloin tällöin oleskellutta J. V. Snellmania.
Tuota ”yhdistelmäkulttuurista” perinnettä seurasi maailmansotien välissä puhjennut äärioikeistolais-natsistinen Lapuanliike.
*
Härmän häjyjen väkivaltainen joukkokäyttäytyminen pulppusi erätalouden aikaisesta ”villistä oikeuskäytännöstä”. Se ei perustunut organisoidun valtiollisen yhteiskunnan periaatteisiin ja välikäteen (oikeuslaitokseen) vaan ”välittömään miesten väliseen kommunikointiin”, jossa riitaa ratkottiin myös ikivanhaa erämaa-asetta puukkoa käyttäen.
*
Perustetun Suomen valtiolaitoksen sisällissodassa ”valkoisia” johtanut kenraali Mannerheim oli joukon johtajana härmänmaalaisella kulttuurille täydellinen vastakohta.
Ensinnäkin Mannerheim oli alun perin Österlandin ruotsalaistaustaista aatelistoa. Hän oli aatelisena ennalta organisoidun Ruotsin kuninkaallisen järjestelmän kasvatti.
Toiseksi hän oli opiskellut sodankäyntitaitoa valtiollisesti organisoidussa Venäjän keisarikunnassa ja oli ollut Pietarissa keisarillisen sotaväen palveluksessa.
Siksi ei ollut ihme, että pian Vaasaan asettumisensa jälkeen Mannerheim vain käväisi Ylihärmässä, johon hänet pyydettiin noutamaan avuksi ”härmäläistä miesrohkeutta”.
*
Härmän häjyjen Isotalon ja Rannanjärven ”väkivaltainen miesrohkeus” on käännetty tunnetulla tavalla seudun kansanrunoudessa ympäri ”sankaruudeksi ja ihailuksi” (kts. Härmän laulukirjat).
Härmän häjyjen harjoittaman julman väkivallan vaihtuminen ihailun kohteeksi ei ole johtunut yksinkertaisesti halusta siivota pois seudun agraariväestön tuntema häpeä.
Tuon ”pyörähtäminen” on ihmislajille tyypillinen universaali ilmiö.
Puukkoväkivallassa ei ole kuitenkaan mitään ihailemista. Ei myöskään lapuanliikkeen jäsenten Helsingissä toteuttamassa Suomen valtiolaitoksen presidentin muiluttamisessa.
***
Eteläpohjalaiset siirtyivät muinoin eräreittejä pitkin Etelä-Suomesta Vaasan edustalle ja siitä edelleen esimerkiksi Lapuanjokilaakson seudulle.
On mahdollista, että eteläpohjalaisten esi-isät lähtivät alun perin etelästä pakoon Ruotsin kruunun ristiretkiarmeijan ja novgorodilaisten jatkuvaa sodankäyntiä 1200-luvulla.
Lapuanjoen sivuhaaran Kauhavanjoen ensimmäiset asukkaat saapuivat Kauhavalle 1600-luvun alussa. Muuttajat olivat tulleet rannikon suunnasta Kustaa Vaasan antaman käskyn mukaisesti asuttaakseen myös ”Ruotsin Itämaan” sisäosia.
Muuttajat toivat mukanaan jokea pitkin Kauhavalle myös korkealuokkaisempien rakennustyyppien kuten asuintalojen ja aittojen hirsiä.
*
Ruotsiin kuuluneella Österlandilla (Suomennimellä) elettiin keskiaikaa noin 1100-luvulta 1500-luvun loppuun (nuijasotaan) asti. Kun erätalouden rinnalle tuli maatalouden harjoittaminen se merkitsi sitä, että eränkäyntiä jatkettiin maatalouden rinnalla. Siis molempia samanaikaisesti.
Eränkäynti asumattomille alueille (erämaihin) merkitsi pyyntiretkiä (erämaiden luonnonvarojen hyödyntäminen eli korvessa metsästäminen ja kalastaminen) sekä lisäksi oikeutta kasketa metsää ja oikutta verottaa ”lappalaisia”.
Erä- ja maatalouskulttuurin yhdistelmä alkoi päättyä vasta, kun siirryttiin säänneltyyn maanomistukseen (yksityiseen ja julkiseen).
*
Ihminen on elänyt pitkään maapallon erämaissa ”luonnon antimista” (metsästellen lintuja, kalastellen kaloja jne.).
Juutalais-kristillisen raamatunmyytin mukaan syntiinlankeemus tapahtui kun ihminen luopui eräkulttuurista ja alkoi korostamaan ”tiedoillaan ja taidoillaan” maa- ja metsätaloutta.
Maatalouden harjoittaminen johti myös paikkaan (liikkumattomuuteen) kiinnittymiseen sekä uudenlaiseen suuralueen aluerakenteeseen.
Tämä vahvistui Österlandissa siirryttäessä sarkajaosta 1700-luvun isojakoon. Uuteen aluerakenteeseen liittyi myös syrjäisimpien syrjäkylien asuttamisen tehostaminen.
Asutus levisi näin laajoille luontoalueille. Se edellytti jatkuvaa liikkumista laajalla alueella. Tästä muodostui sitä ongelmallinen aluerakennetyyppi. Ongelma paheni kun teknis-teollinen yhteiskunta syntyi (isommat tiet ja motorisoidut kulkuvälineet).
Nykyisessä muodossa kyseinen aluerakenne perustuu yksityisautoiluun ja sitä pidetään nykyisin vakavana ympäristöongelmana.
*
Nykyisen ilmastonmuutoksen aikana syrjäkylien autioittamisesta on paljon suurempi hyöty ihmiskunnalle kuin se, että syrjäisiä seutuja pyritään pitämään asutettuina.
Tämä on vieläkin ymmärrettävämpää kun maataloustuotanto pysyy Suomessakin ilmastomuutoksen takia alhaisella tasolla.
***
Heimolla tarkoitetaan sukuja ja klaaneja joilla kuvitellaan olevan joku muinainen yhteinen kantaisä. Maatalousvaltaisella Härmänmaalla tuon muinaisen johtajan nimi olisi ollut ”HÄRMÄ”.
Heimokulttuurin vastakohta on ”ennalta suunnitelmallisesti organisoitu yhteisökulttuuri”. Vahvimmassa vastakohtamuodossa yhteisö on organisoitunut yhtenäiseksi kansallisvaltioksi pyrkien hävittämään samalla paikalliset heimoperinteet.
Vanhaan kansanheimoon kuuluminen tekee eteläpohjalaisesta tänä päivänäkin ”oman”.
Esimerkiksi vuonna 1831 Kauhavalla syntynyt puukkojunkkari Pukkilan Jaska (Jaakko Jaakonpoika) sekä Matti Haapoja (Isossakyrössä 1845 syntynyt heimon murhaaja ja puukkojunkkari) kuuluu seudun ”omiin”.
On hyvin erikoista, että Etelä-Pohjanmaalla palvotaan ”omia väkivallan tekijöitä”. Tuon ilmiön lähempi tarkastelu paljastaa sen syyt.
*
Ala- ja Ylihärmässä ei ollut pitkään lainkaan kunnanjohtajia.
”Härmäläisten kuntapomoina” toimi kauan vanhan perinteen mukaisesti ja (erä- ja maatalouskulttuurin yhdistelmän pohjalta) vaikutusvaltaisimpien maatilojen isännät.
*
2009 perustettu Suur-Kauhava haluttaisiin jakaa nyt 2019 kahtia niin, että molemmat Härmät muodostaisivat kahtia jaetun Suur-Kauhavan toisen puoliskon. Tämä sekä aiempi kuntapakkoliitosten vastaisuus tulee ymmärrettäväksi kuvatun ”maatilaisäntämallin” pohjalta.
Kanta-Kauhavan rooli valtiollisen lainsäädännön mukaan yhtenäisesti organisoituna ”suurkuntapomona” on ärsyttänyt eniten härmänmaalaisia (Suur-Kauhavan hallintokeskusvalta sijaitsee Kauhavan entisessä kirkonkylässä).
Suurkuntauudistus on härmänmaalaisista eräänlainen 1960-luvun kuntapakkoliitos.
Härmäläiset ovat Kauhava-Härmänmaalla eniten erä- ja maatalousvaltaisia. Parhaiten härmäläiset tunnetaan puukon käytöstä tappovälineenä (aseena).
Alun perin ”erä- ja maatalouskulttuuriset puukkohäjyt” kuuluivat Lapuanjokilaaksossa Lapuan suurpitäjään (vrt. maailmansotien välinen Lapuanliike).
***
Suomen valtio syntyi vihreän kullan maana eli maa- ja metsätalousvaltaisena alueena.
Aluksi haluttiin asuttaa kaikki syrjäisimmätkin seudut.
Yhteiskunta muuttui kuitenkin yleisen kansainvälisen kehityksen mukaisesti eli teollistui ja kaupungistui. Samalla uudistui entinen ajattelu- ja elämäntapa.
Suomen syrjäisimmillä seuduilla kuten Etelä-Pohjanmaalla säilyi kuitenkin valtiollisen yhtenäisyysajattelun vastaisia paikalliskulttuuria voimia.
*
Kansallisvaltioiden velka paisuu kaikkialla maapallolla räjähtämällä. Kansallisvaltioita ei voi kuitenkaan pitää hengissä pelkällä rahalla.
Rahanahneus on tehnyt nationalistiset valtiot hulluiksi.
Rahanahne Suomi on pyrkinyt viimeksi edistämään aktiivisesti ”TEKOÄLYÄN KÄYTTÖÄ SEKÄ TOTAALIDIGITALISOINTIA”.
Tämän merkit ovat näkyneet ”SOMEUSKOON KASVATTAMISESSA” sekä ”UUSLIBERALISTIS-KAPITALISTISEN RAHANKIERRON VAUHDITTAMISESSA”.
*
Kun esimerkiksi ilmoittaa mobiililaitteella rakennuksen oven lukon rikkoutumisesta pian sen jälkeen mobiilipuhelimeen ilmestyy mainos jossa joku firma myy lukon korjaamista. Miksi tällaista tapahtuu demokraattisessa oikeusvaltiossa?
Mikä ihmeen demokratia?
Kun ”DIGITOTAALIVAKOILU JA -VALVONTA” loikoilee kotisohvalla emme elä demokratiassa.
Tuo temppuilu ei pelasta ihmiskuntaa armottomilta ilmastonmuutosiskuilta. Ihmisen voi pelastaa ainoastaan se kun läsnä on toinen ihminen.
*
RAHANAHNEUS on pannut suomalaiset kahmimaan luonnon rikkauksia myös ulkomailla.
Keskustapuolue on ilmastonmuutoshuolesta huolimatta puolustanut Suomen metsäteollisuuden suuryritysten epäeettistä bisnestä ulkomailla ja samalla Suomessa suomalaisia metsätalousyrittäjiä.
STORA ENSON TOIMINTA BRASILIASSA on tuosta politiikasta tuore esimerkki. Brasilialaiset ovat raivoissaan kun suomalaiset kiihdyttävät valloituksillaan sellutuotantoa metsiä Brasiliassakin massiivisesti kaataen
Monitoimikoneilla ja tekoälyroboteilla tehokkuudessa äärimmilleen viety sellutuotanto romuttaa kuitenkin ”Suomen ilmastomaineen” mutta ei pelasta valtiota kuihtumasta.
”Maapallon kasvipeitteinen ala kasvaa…” (yle ulkomaat, 1.3.2019). Tutkijat ovat ihmeissään Kinan ja Intian saavutuksissa.
***
Mistä johtuu se, että eteläpohjalaiset keksivät KATKEAMATTA uusia ”silmänkääntötemppuja” voidakseen jatkaa oman paikallisen kulttuurin ja myytistön kehumista.
Kaikki maapallon vähemmistökansat ovat kuitenkin samanarvoisia.
Onko katkeamatta itseään kehuvilla eteläpohjalaisilla heikko itsetunto?
Eteläpohjalaiset ovat joutuneet usein häpeään yhdenmukaista ja yhtenäistä Suomen valtiota korostaneiden silmissä.
Esimerkiksi paljain eteläpohjalaisnyrkein käydyssä Suomenniemen aateliston vastaisessa NUIJASODASSA, Härmän häjyjen PUUKKOTAPPELUISSA sekä maailmansotien välisessä äärioikeistolaisessa LAPUANLIIKKEESSÄ.
Nuijasodan takia täkäläinen ”suomalainen” aateli murskattiin ja Suomeen tuotiin Ruotsin kuningaskunnasta uusi ruotsalainen aatelisto, Isotalo ja Rannanjärvi pantiin vankilaan sekä lapuanliikkeen maine sisällissodan jatkajana ja kommunistien maasta karkottajina aiheutti myöhemmin politiikan, jolla ”nuoltiin vanhoja haavoja”
Eteläpohjalaisten suurin ylpeydenaihe ”fooninki” ei ole lakeuden kansan keksintö.
Sekin on alun perin riikinruotsalaisten Ruotsin Österlandiin (Itämaahan, Suomennimelle) tuoma klassistinen rakennustyyppi. Alun perin fooninki kulkeutui tänne Välimereltä saakka läpi Euroopan.
Lakeuden kansa tuskailee ”ahtaassa pikkuympyrän kulttuurissa” koska se ei ymmärrä, että kaikki on ollut maapallolla aina kansainvälistä.
*
Tänä sotien, ilmastonmuutoksen ja muiden isojen uhkakuvien aikana on arvokkainta organisoida teräksenkova GLOBAALI MAAILMANVALTA.
Nationalistisen valtion ja regionalististen seutujen kuihtumista ei pidä murehtia.
Miksi seinäjokilaiset vierastavat kuitenkin Lähi-idästä sotaa paenneita ”ulkomaalaisia” (turvapaikanhakijoita) ja Seinäjoen Aaltokeskustan kansainvälistä modernismia?
Miksi kansallisen valtioajatuksen vastaiset ”nurkkakuntaeteläpohjalaiset” vastustavat teollista kaupunkikulttuuria ja metropolisoitumista eivätkä osaa arvostaa eksistentialistista yksilövapautta, universaalisuutta ja globaalia monikulttuurista kansainvälisyyttä?
Lakeuden kansa on patavanhoillinen.
Maapallollahan voi syntyy tilanne, jossa miljoonia ihmisiä elää nälänhädässä ja tuolloin vain kansainvälinen yhteisö voi auttaa tuon ongelman ratkaisemisessa.
Koko ihmiskunnan täytyy puhaltaa nyt yhteen ja samaan hiileen.
”Ensin omat, sitten muut”-ajattelutapa on pahuutta.
*
Rajansa sulkevaan nationalismiin herääminen synnytti aikoinaan pohdintoja eri sektoreilla kuten filosofissa, kirjallisuudessa, kuvataiteessa, arkkitehtuurissa ja musiikissa.
Tätä seurasi UUSIA TAIDEILMAISUMUOTOJA. Niillä pyrittiin todistamaan sitä, mikä on kansallista alkuperää. Myöhemmin nuo taidemuodot leimattiin mielikuvituksen tuotteiksi.
Kun esimerkiksi kuvataiteilijat kävivät 1800-luvun lopulla Itä-Karjalassa etsimässä merkkejä suomalaisten alkujuurista, he löysivät idästä ”venäläisen sielunmaiseman”.
Kun Kuortaneella syntynyttä ”arkkitehtimaestroa” Alvar Aaltoa kehuttiin maailmansodan sodan jälkeen ”suomalaiseksi modernistiksi”, joka osasi pehmentää arkkitehtuurin kansainväistä kovuutta ”suomalaisella pehmeydellä”.
Myöhempi tarkastelu on paljastanut sen, että Aallon modernismi on kaikessa kansainvälistä.
Postmodernia Aalto ei uskaltanut edes ajatella.
Puhumattakaan eteläpohjalaisesta ”apilakorosteisesta maaseutuarkkitehtuurista”.
*
Maapallo on viimeksi nopeasti kansainvälistynyt (uusliberalistis-kapitalistinen talous ja politiikka).
Kuoreensa sulkeutunut nationalismi tekee siksi nyt kuolemaa.
Myös paikallisen kulttuurin korostamisesta muodostun nationalistiselle valtioille vakava ongelma koska paikallinen kulttuuri ja myytistö ei tukeudu omaan valtioon, kansainvälistymiseen eikä modernisaatioon.
*
Käsitteellä moderni viitataan yksinomaan uuteen ja jatkuvaan uudistumiseen.
Postmoderniin ilmaisutapaan sisältyy sitä vastoin uuden ja vanhan perinteisen yhdistäminen.
Se moderni, minkä varaan teollinen yhteiskunta rakennettiin (esimerkiksi Saksan Bauhausin opetus) pohjautui järkiperäiseen ”TIETO ON VALTAA” -ajatteluun.
En usko, että moderni ja/tai postmoderni johtaa edistykseen.
*
Seinäjoella on peruskorjattu vanhaa ”umpinaista navettaa” Seinäjoen uudeksi taidetaloksi.
Kuinka samaan aikaan markkinoitu käsite ”maaseututaide” poikkeaa modernista ja postmodernista?
*
Oman käsitykseni mukaan suunnitteilla oleva ”maaseututaide” perustuisi nykyajan taidekäsitykseen sekä edistysuskoon yhdistyneenä maaseudun paikollisuuteen.
Tuin tyyppinen ajatus on kuitenkin ”syntyessään kuollut ajatus”.
*
Taiteen tekemisessä on keskeistä se, että yksilöllä on luomisprosessissa eksistentialistinen vapaus ”itselleen olemiseen” ilman ennakkoluuloja ja ennakkoehtoja.
Taiteilija-apurahojen jakamiseen liittyvä poliittinen valtapeli uhkaa taiteen vapautta.
Regionalistisia maaseutuperinteitä markkinoivan epäeksistentialistisen Seinäjoen ”kaupungin” itserakas nykykulttuuri murtuu vasta vuosisatojen päästä.
Vasta tuon jälkeen Seinäjoellakin vallitsee avoin ja ennakkoluuloton yksilövapautta korostava kaupunkikulttuuri.
Pelkkä nenärengas ei tee modernia ihmistä.
****
Kuvalla kertominen merkitsee minulle vaistonvaraista ”itselleen olemista”. Kuva ei liity siinä tietouskoon eikä todellisuus- ja edistysuskoon.
Minulle kuvien tekeminen on pakomatka.
Täälläolon pinnalta ”itselleen olemisen syvyyteen”. Viimeksi syöksyin kuvanteon aikana ”dadaistiseen itselleen olemiseen”.
Vierastan järkipohjaista taidetietämistä ja taidetutkimusta. Taidekaupasta puhumattakaan.
***
Pohjanmaan museossa (Vaasassa) on taiteilija (alun perin nykykuvanveistäjä) Tiina Laasosen näyttely Päivän kierto. Maakuntalehti Ilkan otsikko Laasosen näyttelystä on ”ARJESTA TAITEEN VOIMA” (Ilkka 1.3.2019, kulttuuri).
Näyttely koostuu viidestä installaatiosta. Laasosen näyttely on nähtävillä Vaasassa 19.5.2019 asti.
Näyttelyssä on Laasosen vanhempia (moderneja) ja uusimpia puisia esineitä.
Koska Laasosen taidetta on arvioitu pelkästään estetiikan (taidetieteen) pohjalta
avaan siihen myös eksistentialistisen näkökulman.
*
1960-luvun taidetermillä installaatio tarkoitetaan sitä, että taiteilija asettaa paikkaan/huoneeseen (tilaan) esimerkiksi värikästä valotaidetta.
Installaatio tarkoittaa myös esineiden asettamista paikkaan.
Installaatiossa näyttelytila ja taideteokset sulautuvat yhteen kokonaisuudeksi (esimerkiksi taidemuseon sisätilassa).
Tämä poikkeaa vanhasta näyttelykäytännöstä, siinä korostui museoon nähtäväksi asetettujen teosten erillisyys. Päähuomio kiinnittyi tuolloin jokaiseen taideteokseen erikseen.
Installaatiossa taide yhtyy muuhunkin kuin vain tilaan tai fyysiseen paikkaan.
Taide voi yhtyä installaatiossa myös osaksi instituutiota ja yhteiskunnallis-poliittista valtapeliä.
Installaatio toimii siten myös poliittisen ja taloudellisen ”tieto on valtaa”-valtapelin (kilpailun) työkaluna.
*
Ilkan uutiseen liitetyn valokuvan mukaan eräässä nähtävillä olevassa Laasosen installaatiossa on maaseutuvaltaisen seudun puuesineitä (esimerkiksi vanha puinen kaulin).
Tuo installaatio on nimeltään ”ARJEN HELMIÄ”.
Laasonen on syntynyt vuonna 1968 maatalousvaltaisella Kauhavalla mutta hän on vaikuttanut eniten Seinäjoella.
Laasonen on tehnyt aikaisemmin nykykuvanveistäjänä abstrakteja puuteoksia. Niissä on korostunut kansainvälinen modernismi. Mutta Laasosen modernien töiden lähempi tarkastelu paljastaa sen, että niissä on vaikutteita perinteisestä paikallisesta eteläpohjalaisesta kulttuuriperinteestä (ja myytistöstä).
Osaavatko maaseutuhenkiset eteläpohjalaiset ajatella kansainvälisesi ja modernisti?
Ilkan uutisen mukaan Laasonen harrastaa nykyisin kirpputoreilla kiertelyä. Hän kerää nykyisin löytämiään vanhoja esineitä tehdäkseen niistä taideteoksia.
***
Miksi eteläpohjalaiset ovat huolestuneita paikallisesta maaseutukulttuurisesta identiteetistä teollistumisen ja kansainvälistymisen yleistyessä?
*
Museon tiedotteessa sanotaan ”Pohjanmaan museossa on esillä TIINA LAASOSEN nykykuvanveistoa” (1.3.2019) ja että taiteilijan uusimmissa töissä käsitellään myös ”muistamisen merkitystä (Muistin sävyt -sarja).
Näyttelyn uusimmat teokset liittyvät Laasosen työstämään Muistin sävyt -sarjaan, jonka teokset käsittelevät ”muistamisen merkitystä oman identiteetin säilyttämisessä”.
*
Identiteetti liittyy kuitenkin minään, mutta ei muistamiseen. Identiteetti liittyy kysymykseen ”kuka MINÄ olen?”.
*
Uusimpiin Tiina Laasosen teoksiin on koottu kotikäytössä olleita puisia tarve-esineitä, jotka taiteilija on kerännyt kirpputoreilta.
Tilataideteoksessa ”ARJEN HELMIÄ” (2019), on kyse kollaasimaisesta tilataideteoksesta, jossa teoksen vanha esineistö kertoo tarinoita maaseudun arkielämästä.
*
Kirpputori on postmodernina nykyaikana muodissa. Kirpputori on vanhojen esineiden myymis- ja ostamispaikka.
Kirpputori ei ole vain paikka, jossa näkee, mistä esineistä ihmiset ovat halunneet luopua.
***
Mitä on OLEMINEN, MUISTAMINEN, MIELI ja TAHTOMINEN?
Mitä on ”tietoinen tajuissaan oleminen”, mitä on ”tiedostamaton” (” alitajuntainen”)?
Ei ole mahdollista ”tajuta alitajuntaisesti” sillä se merkitsisi tietämistä?
Jos oleminen olisi ”havaituksi tulemista” muistaminen olisi ”yhteyden ylläpitämistä”?
*
Jean-Paul Sartre on kirjoittanut kirjoitukseensa ”Minän ulkoisuus” (kirjoitettu alun perin vuonna 1937/lisäys JP), että ”minä ei ole – – tietoisuudessa: se on ulkona, maailmassa”.
”Psykologit ovat ymmärtäneet – – väärin minän olemisen tavan: kun ymmärrämme tietoisuuden olemuksen oikein huomaamme, ettei minän paikka ole sen keskuksessa.
Se (MINÄ/lisäys JP) ylittää tietoisuuden…ja on transsendentti objekti, ei subjektiivisuuden ydin…” (katso julkaisua Jean-Paul Sartre ”Minän ulkoisuus”, suomennos ja esipuhe Antti Kauppinen 2004, esipuhe sivu 9).
Tämä ennakoi Vincent de Coorebyterin mukaan ranskalaisille jälkistrukturalismille leimallisia teesejä ”subjektin kuolemasta” (sama lähde, sivu 9).
*
Miksi identiteetti pitää ”säilyttää aina samana ja ehyenä”?
Identiteetti muuttuu joka hetki?
*
Onko ”TIETÄMISEN JA TODELLISUUDEN TOISENLAINEN TULKINTA” mielisairautta?
Mitä tarkoittaa ihmisen kyky erottaa mikä on todellista, mikä ei?
Liittyykö ajatus ”subjektin kuolemasta” enemmän tieto- ja todellisuususkoon kuin eksistentialismiin?
Voiko ”tietouskolla” herättää kuolleen henkiin?
*
Tieteeseen (tietouskoon ja tieteelliseen tutkimukseen) perustuva psykologia ja eksistentialistinen ”tiedostava (konkreettinen) oleminen” ovat kaksi eri asiaa.
”Tietouskoinen minä” merkitsee fasismia (vrt. lapuanliike).
*
Identiteetti ei liity muistamiseen eikä tietämiseen ja todellisuususkoon.
Teollisessa yhteiskunnassa tapahtuu jatkuvaa siirtymistä (liikkumista) alueelta toiselle sekä nopeasti vaihtuvaa inhimillistä vuorovaikutusta (useita ”avioliittoja”, asuinpaikan jatkuvaa vaihtamista ja myös toiseen valtioon siirtymistä). Tuolloin tapahtuu jatkuvasti uuteen kulttuuriympäristöön sopeutumista.
*
Identiteetti voi olla ”alun perin ulkopuolisten syöttämä”, esimerkiksi käsitys uskonnosta voi olla omaksuttu omilta vanhemmilta.
Myös puhe paikan hengestä sekä kollektiivimuistista on kuvittelua.
*
”Olemisaistimus” on tuonpuoleisuudesta kuvittelua. ”Olemisaistimus” ei liity tietämiseen eikä todellisuususkoon.
Tämän sisältyy myös se, että myös ihmisen identiteetti liittyy tuonpuoleiseen.
*
Ihminen on tuudittautunut pitkään ajatukseen siitä, että ihmislaji pystyy ”tietämään ja hallitsemaan järjellisesti”.
Tuon erehdyksen jäljet näkyvät nyt ihmiskunnan ja luonnon kärsimyksissä.
Aikaisemmin kuviteltiin (1), että autiolle saarelle yksin joutunut ihminen selviää ”tietävän ja hallitsevan minän avulla” autiolla saarella niin, että hän pääsee pois tuolta saarelta takaisin sivilisaation keskelle ja pelastuu (kts. Daniel Defoen Robinson Crusoe, 1719).
Myöhemmin on ajateltu (2), että koska nykyisin ”yksilö tuotetaan yhteiskunnallisin metodein” tapahtuu yksilön ”subjektin (minän) kuolemaa”.
Tämän uuden ajattelutavan mukaan ihminen ei voi pelastua ”autiolta saarelta”.
*
Teollisen kapitalismin aiheuttamat maailmansodat ovat syttyneet 1700-luvun lopun ja valistuksen ja teollisen vallankumouksen alkuaikoina keksityn nationalismin yhteydessä. Ennen maailmansotaa on toteutettu kansakunnan yhtenäiseksi ja yhdenmukaiseksi kasvattamista ja opettamista eli ”massoittamista” vallankäytön maksimoimiseksi.
Samalla on hävitetty ihmisten yksilöllinen ”MINÄ”.
***
Nykyajan moderni ihminen uskoo, että ihmisen kykyihin sisältyy ”tietäminen ja hallitseminen”.
Mutta ihminen ei pysty voittamaan ilmastonmuutoksen haastetta ”rationaalisen tietouskon” pohjalta ratkaisematta ”subjektin (minän) kuolemaan” sekä ”olemisen unohtamiseen” liittyvät kysymykset.
Ilmastonmuutoksen aiheuttaman tuhon jäljet voi nähdä nyt myös omin silmin.
Valaiseva esimerkki on uutinen ”TORNADOT jättivät jälkeensä maiseman kuin sodan jäljiltä…” (yle ulkomaat, 4.3.2019).
Onneksi kansan keskuudessa on alettu vihertymään uudelta kansainväliseltä pohjalta pyrkimättä valtaan uutena suurena kansallisena yleispuolueena.
*
Viimeksi sodat ja ilmastonmuutos on pannut myös minut ratkomaan käytännön kysymyksiä. Niihin on sisältynyt myös ajatus keskittämisen eduista.
Koko aluerakenteen keskittäminen perustuu ajatukseen, että kaupunkikulttuurinen keskitys antaa parhaat mahdollisuudet luonnon vapauttamiseen sekä vapaan yksilön ”itselleen olemiseen”.
Maapallon väestön täytyy siirtyä nyt nopeasti maaseudulta suuriin taajamiin.
Mutta tämäkään muutos ei merkitsisi yleistä inhimillistä edistystä.
*
Yksilön ja taiteen vapauden kaappaaminen edistysuskoisen kansallisen puoluepoliittisen kontrolliin ja valtapelin työkaluksi on rikos ”universaalia ihmisyyttä” vastaan.
