Esimerkiksi Kreikan ja Italian VALTIO ovat olleet viimeksi suurissa TALOUSONGELMISSA. Nyt myös esimerkiksi eteläisen Afrikan Zimbabwessa talous kyntää syvemmällä kuin koskaan – pääkaupungissa sähköt palavat vain yöllä (25.7.2019).
Tämän tyyppisen kehityksen jatkuessa ja liittyessä aikakautemme muihin haasteisiin valtiojohdon paineet kasvavat myös siksi, koska omien kansalaisten ääni kovenee.
Euroopan unioni on perustettu taloudellisen yhdentämisen takia. Viimeksi unioni pyrkinyt keskittämään ylikansallisesti myös pakolaisuutta ja pyrkinyt siihen, että jäsenvaltiot sopisivat yhdessä myös SOTAPAKOLAISPOLITIIKASTA.
Seuraavassa vaiheessa nähdään se millaisia muotoja ILMASTON LÄMPENEMISEEN LIITTYVÄ ympäristöpakolaisuus saa eri puolilla maapalloa kun se purkautuu laajemmin.
*
Yhdysvaltain korkein oikeus päätti rahoituksen myöntämisestä rajamuurin rakentamiselle – Trump: ”Suuri voitto” (yle.fi ulkomaat 27.7.2019).
Guatemala taipui sopimukseen turvapaikanhakijoista Yhdysvaltojen kanssa – kansalaisjärjestöt eivät pidä Guatemalaa ”turvallisena maana” (yle.fi, ulkomaat 27.7.2019).
*
Italian poliisi löysi äärioikeiston hallussa olleen OHJUKSEN (yle.fi, ulkomaat 15.7.2019). Suomessa Tampereen kaupunginvaltuuston varajäsen erotettiin perussuomalaisten valtuustoryhmästä (yle.fi 24.7.2019), koska hän oli osallistunut äärioikeistolaisen kesäleirin järjestämiseen.
Epävirallisten tietojen mukaan kyseisellä leirillä olisi AMMUTTU ministereiden kuvia.
Tämän tyyppiset uutiset viittaavat alkuperäisen kansallisuusaatteen toteuttamiseen pyrkivien ”kiihkonationalististen puolueiden” sisällä syttyneeseen valtataisteluun. Riitely voi johtaa myös useisiin puoluekahtiajakoihin.
Suomessa perussuomalaisten suosio on ollut viimeksi nousussa mutta seuraavaksi PS-aatteen ja -liikkeen suunta on ehkä luisumassa puoluejohdon käsistä.
*
Miksi ihmiset suosivat usein YKSIPUOLISESTI ”OMAN YHTEISÖN” SAMANLAISUUTTA? Ja vierastavat samalla ERILAISUUTTA JA VUOROVAIKUTUSTA ”ULKOPUOLISTEN IHMISTEN” KANSSA (esimerkiksi vastapuolen eri kieltä, uskontoa ja kulttuuria).
Miksi erilaisuuden suvaitseminen ja ymmärtäminen on monille niin vaikeaa? Ihmisenä oleminen ja toimiminen on tapahtunut kuitenkin maapallolla aina vuorovaikutuksessa.
Toiseksi miksi kansalaiset ovat kaivanneet usein lujaa johtajaa?
*
Ihmisenä oleminen on ristiriitaisuutta, ahdistusta ja katkeamattoman muutoksen ja koko ajan vastaan tulevan erilaisuuden sietämistä.
Friedrich Nietzschen mukaan ”orjamoraalinen kristinusko” on kesyttänyt ihmisen sydämen ja kieltänyt monien viettien arvon (kristinuskoonhan sisältyy katumus ja alistuminen).
Kun Friedrich Hegel puhuu hengenfilosofiassaan siitä kuinka ”henki toteuttaa maailmansuunnitelmaansa” tämän taustalla on hänen omaksumaansa kristinusko. Koska tämä ilmiö sisältyi keskeisesti ”alkunationalismiin”, se (usko) johti ”erilaisuutta sietävästä vuorovaikutuksesta” irtaantumisen ja kokonaisen kansan samanlaisena yhtenäistämiseen ja yhdenmukaistamiseen ja ”massoittamiseen”.
Nykyaikaiseen suvaitsevaan uusnationalismiin” sisältyy sitä vastoin myös kansainvälisyyttä ja vuorovaikutusta erilaisten kansojen kesken.
Sotilaallisesti vartioitujen valtiorajojen sisällä olevat ”suljetut valtiot” ovat kehittyneet hyvin eri suuntiin. Tämän voi havaita myös siitä, että kansallisvaltioiden välillä ei toimi edes rautatiet.
MAAPALLO kaipaa kuitenkin nykyisin enemmän kuin koskaan TIIVISTÄ KANSAINVÄLISTÄ VUOROVAIKUTUSTA JA PÄÄTÖKSENTEKOA.
Monien mielestä tämän tyyppisistä kysymyksistä väitteleminen on turhaa koska sitä olisi pitänyt käydä jo vuosikymmenet sitten.
*
Kauhavalla on ollut vuodesta 2016 ”Tuu jo kotia”-kampanja. Sillä on houkuteltu PALUUMUUTTAJIKSI ”omia kauhavalaisia”. Toisten mielestä suomalaisten tulisi synnyttää myös enemmän ”suomalaisia lapsia” keskellä maapallon väestönräjähdystä (maapallolla on nykyisin 8 miljardia ihmistä).
*
Sana DIALEKTIIKKA on muodostettu kreikan kielestä ja se tarkoittaa KESKUSTELUA.
Kreikkalaisten filosofien välisellä VUOROVAIKUTTEISELLA KESKUSTELULLA pyrittiin etsimään TIETOA JA TODELLISUUTTA. DIALEKTIIKKA merkitsi samalla TIETOVALTAISUUTEEN PYRKIMISTÄ JA KILPAILEMISTA.
Dialektiikka on ymmärretty ja kuvattu eri aikakausina eri filosofien kirjoituksissa eri tavoin.
Dialektisessa VÄITTELYSSÄ ilmenevä RISTIRIITAISUUS JA VASTAKKAISUUS on nähty yleensä hedelmällisenä. Väittelyä sisältävä vuorovaikutus, johon sisältyy isoja jännitteitä, voi johtaa kuitenkin myös vihaan toista osapuolta kohtaan.
Kieli ei ole itsessään TOTUUS.
Yhteisöjen välinen vuorovaikutus voi perustua myös pelkästään vihaan ja väkivaltaan (”dialektinen vihavuorovaikutus”) tai molemminpuoliseen ymmärrykseen (ymmärrysviha).
*
Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen Euroopan vanha valtapelieliitti tunsi suurta huolta ”Euroopan järjestyksestä” kansanvaltaihanteen nousun takia.
1800-luvun alussa vaikuttaneen HEGELIN omaksumassa dialektisuuskäsityksessä TODELLISUUS ON HENKISTÄ, MARXIN mukaan sitä vastoin MATERIALISTISTA.
MARXIN edustaman DIALEKTISEN JA HISTORIALLINEN MATERIALISMIN on sanottu tavallisesti viittaavan TODELLISUUDEN SISÄISIIN RISTIRIITOIHIN historian lähtökohtana. Varsinkin siihen ristiriitaan, mikä on ilmennyt teollisen kapitalismin aikana varakkaan omistavan tahon sekä sitä köyhemmän väestön välillä.
1800-luvun saksalainen poliitikko ja sotapäällikkö Otto von Bismarck toteutti pitkään vihavuorovaikutusta ja sodankäyntiä yhdistääkseen hajanaisen Saksan. Saksa aiheutti myöhemmin samalta hyökkäyspohjalta ja Hegelin nationalistisella filosofialla suurta harmia koko ihmiskunnalle kahdella maailmansodalla. Sama ”vihaamisen vire” uhkaa tänä päivänäkin ihmiskuntaa. NYKYINEN SAKSA on osoittanut uudestaan RISTIRIITAISUUDEN JA HAJANAISUUDEN merkkejä.
Vihavuorovaikutus voi ilmetä myös paikallisella tasolla. Esimerkiksi Härmä-Kauhavan puukkojunkkarit käyttivät pahaa vihaa ja väkivaltaa kohotakseen myöhemmin hyvin ihmisiä paikallisen väestön sankareiksi.
Kirjoitin 21.7.2019 Ilkkaan tähän kysymykseen liittyvän mielipidekirjoituksen:
”KAIKKI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUKSESSA
Hegelin kansallisuusaatteen mukainen valtio organisoidaan siten, että kansanryhmä valtaa ensin itselleen maa-alueen ja se jälkeen alueen ympärille muodostetaan sotilaallisesti vartioidut rajat.
Tuon jälkeen syntyy kuvitelma siitä, että kaikki on syntynyt suljetun alueen sisällä ”oman kansan” vaikutuksessa. Jos ”ulkopuolinen valta” (kuten naapurivaltio) onnistuu valtaamaan osan ”kansanalueesta” se pyritään valtaamaan takaisin.
Ennen 1800-lukua valtakeskusten välillä oli ainoastaan avoimia vyöhykkeitä (”ei-kenenkään alueita”). Eri kansanryhmät olivat katkeamatta kulttuurisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikki on tapahtunut aina vuorovaikutuksessa (ruokakulttuuri, arkkitehtuuri jne.).
Tästä käy esimerkkinä eteläpohjalaiseksi kehuttu ”pohjalaistalo”. Talon alkuperä juontaa antiikkiin mutta viimeksi se on kulkeutunut ruotsinkielisen rannikon kautta ”klassistisessa muodossa” lakeudelle saakka. Ensimmäiset ”fooningit” siirrettiin vaasalaisesta ”klassismin katutilasta” (kapea ja korkea katu) Ilmajoelle 1750.
Myöskään uskontoon sisältyvät käsitykset eivät ole syntyneet irrallisina vaan vuorovaikutuksissa ja muuttuvat siksi koko ajan.
Koska ihmisen kyvyt ulottuvat ainoastaan kuvittelemiseen, uskonnon harjoittamisella on luonnostaan vahva sija yhteiskunnassa (ihminen ei ole ”tieto-olento”).
Kristillis-messiaanisen profetian (tulevaisuutta koskevan ennustuksen) pohjalla on käsitys, että ”Kristus” on koko ihmiskuntaa hallitseva Jumalan valtakunnan kuningas (hallitsija) maan päällä. Tulevaisuuden ennustaminen ei ole tiedettä.
Hegelin luoma ajatus siitä, että maailmassa ”henki toteuttaa suunnitelmaansa” juontaa alun perin ikivanhaan käsitykseen ”taivaallisesta kuninkaasta maan päällä”. Myös länsimaisen kulttuurin maailmanherruus juontaa tähän käsitykseen.
Kristinusko on lähinnä selitettävissä Kreikan ja Rooman kulttuurikehityksen pohjalta. Hajoamassa ollut Rooman maallinen valta valitsi yhdeksi valtapelityökalukseen kristinuskon.
Uskontojen sisältämien muotojen taustalla on ”yleinen kulttuurikehitys”. Esimerkiksi kun kreikkalaiset uskoivat myyttisten Jumalien ja ihmisten välisiin ”väliolentoihin” (viestinviejiin), tätä käsitystä vastaa kristittyjen enkelit.
Kristitty eksistentialisti Søren Kierkegaard teki havainnon siitä, että Soktatesin ja Jeesuksen väliltä löytyy vuorovaikutusilmiöitä. Tietäjäksi järkeilemällä pyrkiminen (Sokrates) ja ”armolahjauskonnon harjoittaminen” (Jeesus) ovat eri asioita myös yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta.
Kierkegaard hyökkäsi hegeliläistä järkeilyä vastaan koska ihmisenä oleminen on täynnä ristiriitoja ja epätäydellisyyttä toisin kuin ”abstrakti filosofian käsitejärjestelmä”.
Kreikkalaisten filosofia ja siirtokunnat muokkasivat myös nykyisen Israelin alueen muinaista kulttuuria. Rooman paavi pyrkii vieläkin vaikuttamaan aktiivisesti maapallon kansoihin ja kulttuureihin.
