asuimme betonissa
nyt kotimme on muuttunut säleiksi
pakenemme naulasadetta
mihin tahansa tuhka-aukiolta teräspuistosta
viiltävää aaltopeltiä kadut ennen värikkäät
paikkatieto haaveiden repeämiä
rakkaudesta puhuminen
miten, ihmiset tunnistamatonta ainetta
hengitämme ikkunoita joiden lasi kulkee tuulessa
kaukaa aika pysähtynyt maa