”Valmistaudutaan ydinsotaan”, julisti Wiener Zeitungin otsikko jo 4.1.2022. Professori Heikki Patomäen miestä ”aito ydinsodan riski” on olemassa ja Suomen jäsenhakemus voisi olla yksi askel kohti Naton ja Venäjän ydinsotaa.1 Ukrainan sodan myötä maailma on ajautunut ydinsodan partaalle. Putinin uhkaukset ja Donald Trumpin kommentti, jonka mukaan hän olisi käyttänyt ydinaseita Venäjää vastaan jo kauan sitten, jos hän olisi yhä presidentti, osoittavat, kuinka todellinen uhka globaalille selviytymiselle on.
Ydinsodan vaaraa ovat lisänneet nationalististen itä-Euroopan maiden vaatimukset Natolle. Viron parlamentti Riigikogu vaati Ukrainaan lentokieltoalueen perustamista maailmansodan vaarasta riippumatta. Puolan hallitus halusi luovuttaa MiG-29-hävittäjiä Ukrainalle. Vastuun asiasta Puola halusi siirtää Yhdysvalloille. Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan kyseiset toimet tulisivat johtamaan sotaan Naton ja Venäjän välillä. Ihmiskunta on siirtynyt oman tuhonsa äärelle.
”Maapallo valmistautumassa uuteen aikaan. Ihmisen jälkeiseen.” (Hanna-Leena Ylinen)
Ydinasekilpailu kovenee Euroopassa
Tohtori Inga Blum, joka on International Physicians for the Prevention of Nuclear War -järjestön (IPPNW) kansainvälisen johdon jäsen, varoittaa käynnistyneen ydinasekilpailun vaaroista. Naton puolustusdoktriini perustuu ydinasepelotteeseen. Naton itälaajennus voimistaa ydinsodan uhkaa. Asevarustelussa ydinaseiden merkitys on kasvanut merkittävästi.2
Saksassa Olaf Scholzin (SPD) hallitus päätti uhrata 100 miljardia euroa lisää asevarusteluun budjetin ulkopuolelta. Yksi keskeinen päätös on se, että Saksa tulee korvaamaan Tornado-hävittäjät amerikkalaisilla F-35-hävittäjillä, jotka mahdollistavat ydinaseiden käytön sodassa. Saksan vasemmistopuolueen kansanedustaja Gesine Lötzsch toteaa, että ”F-35-hävittäjä, joka voi kantaa ydinaseita, on selvästi hyökkäysase.”
Blum korostaa Scholzin hallituksen päätöksen merkitsevän ydinasevarustelukierteen voimistumista ja ydinsodan vaaran kasvamista. Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock (vihreä) vaatii Saksalta ”uutta sotilaallisuutta” ja antaa täyden tukensa ”Saksan ydinpeloitteen” voimistamiselle (FAZ 18.3.2022).
Scholzin hallituksen asevarustelupäätöksen jälkeen samppanjakorkit paukkuivat asetehtaiden yritysten johtoportaissa. Saksan suurimman asevalmistajan Rheinmetallin osakekurssi nousi kahdessa päivässä 60 prosenttia.
Professori Christoph Butterwegge varoitti Saksan yhteiskuntarauhan uhraamisesta sokealle asevarusteluhulluudelle. On selvää, että asevarustelumenot tulevat olennaisesti rasittamaan valtiontaloutta ja nostamaan vaatimuksia sosiaalivaltion leikkauksista. ”Loppujen lopuksi sota seuraa lopulta varustautumista, kuten ukrainalaiset parhaillaan kokevat”, toteaa Butterwegge. Nämä toteamukset koskevat myös Suomea, joka päätti uhrata miljardeja euroja 64:n F-35-hävittäjän hankkimiseen.
Saksan hävittäjähankinta osana ydinasestrategiaa
Saksa suunnittelee ostavansa 35 kappaletta F-35-hävittäjiä. Saksan hävittäjähankinta on olennaisesti sidoksissa Yhdysvaltain ja Naton ydinasestrategiaan. Nato on ydinaseliitto (Nuclear Alliance), jonka puolustusdoktriini perustuu ydinasepelotteeseen. Siihen sisältyy ratkaisevana vaihtoehtona ennaltaehkäisevä ydinaseilla tehtävä ensi-isku.3 Ydinaseiden ensi-iskun mahdollisuutta Venäjää vastaan väläytti ennen Ukrainan sotaa Saksan puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer lokakuussa 2021 ja korosti sen vastaavan ”Naton ydinajatusta”. (https://deutsche-wirtschafts-nachrichten.de/515382/Verteidigungsministerin-Kramp-Karrenbauer-droht-Russland-mit-nuklearem-Erstschlag ).
Saksan hävittäjähankinta liittyy olennaisesti Yhdysvaltain uusien B61-12-ydinaseiden sijoittamiseen Rheinland-Pfalziin vuodesta 2023 alkaen. F-35-hävittäjien elektroniset laitteet ovat tekninen edellytys uusien Yhdysvaltojen ydinaseiden käytölle. Teknisesti ne pystyvät kuljettamaan kohteeseen Yhdysvaltain ydinpommeja. Täten Saksa antaa oman panoksensa Naton ydinpelotuskonseptiin.4
F-35-hävittäjät ja B61-12-ydinaseiden tekniset ominaisuudet mahdollistavat rajoitetun ydinsodan ja tekevät sen toteutumisen Euroopassa todennäköisemmäksi. Toisin kuin Saksassa nykyisin olevat B61-sarjan ydinpommit, uusi B61-12 voidaan ohjata pyrstöevien avulla, ja sen räjähdysvoima on vaihteleva. Blumin mukaan uusien ydinaseiden suurempi osumatarkkuus alentaa sen käytön kynnystä. Suomen presidentti Kekkonen varoitti jo vuonna 1978 siitä, että uudet ydinaseet luovat edellytykset rajoitetun ydinsodan käymiselle ja ydinsodan eurooppalaistamiselle.
International Campaign to Abolish Nuclear Weapons -järjestön Suomen koordinaattori Kati Juva muistuttaa, että rajoitettu ydinsodan seurauksena olisi sellainen noki- ja pölypilvi, joka viilentää ilmastoa ja heikentää ruoantuotantoa siten, että jopa kahta miljardia ihmistä uhkaa nälkäkuolema.
B61-12 on osa Yhdysvaltojen uutta ydinasedoktriinia. Tämän doktriinin mukaan ydinaseet eivät ole enää pelkästään poliittisia pelotteita vaan joustavan sodankäynnin välineitä. Ajatus siitä, että niiden käytön vaikutuksia voitaisiin rajoittaa paremman kohdentamistarkkuuden avulla, on kuitenkin harhainen. Jokaisen yksittäisen pommin räjähdysvoima on moninkertainen Hiroshiman pommiin verrattuna.
”Ydinaseille ei ole turvallisia käsiä”
Blum toteaa, että ”ydinaseiden lisääminen Saksassa voisi johtaa kriisin kärjistymiseen ja ydinasevarustelukilpailuun koko Euroopassa”. Hänen mukaansa Venäjä kokee Büchelin ydinaseet uhkana. Putin ilmoitti jo vuonna 2015, että hän reagoisi vastatoimilla B61-12-ydinaseiden sijoittamiseen Saksaan. Helmikuun 28. päivänä pidetty kansanäänestys, jossa Valko-Venäjä luopui ydinaseettomasta vyöhykkeestä, osoittaa, että suunnitelmat sijoittaa venäläisiä ydinaseita Valko-Venäjälle eivät ole pelkkää ajatusleikkiä.
Blumin mukaan tämä merkitsee sitä, että ”F-35-hävittäjien hankkiminen valmistelee Saksan ensimmäistä ydinasevarustelua sitten Pershing-ohjusten käyttöönoton”. Tämä ”ydinasekilpailu uhkaa koko Eurooppaa”.
”Niin kauan kuin turvaudumme ydinaseisiin oman turvallisuutemme takaamiseksi, muut etsivät niitä ja niiden käytön vaara kasvaa”, on Blumin toteamus. Hänen mukaansa tämä oivallus sai Helmut Schmidtin, Naton kaksoispäätöksen isän, vuonna 2009 liittymään Egon Bahrin, Hans-Dietrich Genscherin ja Richard von Weizsäckerin joukkoon vaatimaan radikaalia luopumista ydinpelotteen periaatteesta ja ydinaseiden vetämistä pois Saksasta.
Blum toteaa ykskantaan: ”Ydinaseille ei ole turvallisia käsiä.” Hän vetoaakin, että Saksa liittyisi Yhdistyneiden Kansakuntien ydinaseiden kieltosopimukseen, jonka kansainvälisen yhteisön suuri enemmistö hyväksyi demokraattisesti.
Nato-Suomi olisi ensi-iskun kohde
Suomi on sitonut itsensä F-35-hankinnalla vaarallisesti osaksi Yhdysvaltojen ja Naton ydinasestrategiaa. Suomen Nato-jäsenyys veisi Suomen siihen asemaan, josta presidentti Kekkonen varoitti: ”Ydinsodan aikakautena sotilasliitossa olevien pienvaltojen osa” on olla ”maantieteellisen sijaintinsa vuoksi yleensä puskurivyöhykkeellä, muutenhan niitä ei sotaliitossa tarvittaisi, ja varsinkin jos niillä on ydinaseita alueellaan, ne joutuvat ydinsodan alettua todennäköisesti vastaanottamaan ensimmäisen iskun”.
