Itävallassa konservatiivit (ÖVP) ja äärioikeiston Vapauspuolue (FPÖ) muodostivat uuden hallituksen kaksi kuukautta vaalien jälkeen. FPÖ on ollut Itävallan hallituksessa viimeksi Jörg Haiderin johdolla 2000-luvun alussa, silloinkin yhdessä konservatiivisen ÖVP:n kanssa, jota Sebastian Kurz nyt johtaa.
Tuolloin FPÖ sai vuoden 1999 vaaleissa 26,9 prosenttia äänistä. Puolueen vaalivoitto merkitsi 13 vuotta kestäneen sosiaalidemokraattien ja konservatiivien hallituspohjan murtumista, maan sisäpoliittisten koordinaattien hajoamista ja FPÖ:n nousemista poliittiseksi voimatekijäksi. EU-maat asettivat sanktioita Itävallalle Haiderin Hitleriä ihannoivien lausuntojen vuoksi. Puolue jäi hallitukseen. FPÖ:n hallituskautta seurasi puoleen jyrkkä syöksykierre ja puolueen hajoaminen. Puolueen kurssi muuttui vuoden 2005 puoluekokouksessa, jolloin sen johtoon valittiin nykyinen puoluejohtaja Heinz-Christian Strache ja puolue siirtyi oppositioon. Tämän jälleen puolueen kannatus on noussut ollen tämän vuoden vaaleissa 26 prosenttia.
Uudessa hallituksen FPÖ:n kovan linjan edustajat saivat keskeisiä ministerisalkkuja. FPÖ:n puheenjohtaja Strachesta tuli varaliittokansleri. Hänellä on ollut kiinteät yhteydet erilaisiin uusfasistisiin piireihin. Strache osallistui 90-luvulla uusfasististen puolisotilaallisten järjestöjen sotilaallisiin harjoituksiin. Erityisesti hänen yhteytensä rasistisiin ja ideologialtaan uusfasistisiin Burschenschaft-opiskelijakorporaatioihin on nostanut keskusteluja siitä, mikä niiden vaikutus on kaikkiaan FPÖ:n politiikkaan.
Wienin Burschenschaftissa on jopa voimassa edelleen vuonna 1878 ensimmäisen kerran käyttöönotettu arjalaispykälä, joka kieltää juutalaisilta järjestön jäsenyyden. Nykyisin sen virallinen nimi ei ole arjalaispykälä vaan syntyperäperiaate (Abstammungsprinzip), jonka mukaan järjestön jäsenyys ei ole sallittu juutalaisille tai muille eri rotuisille. Ylipäätänsä Burschenschaft-organisaatioiden jäsenillä on voimakkaat asemat FPÖ:n johdossa. Toisen maailmansodan jälkeen Burschenschaft-korporaatiot ovat toimineet ”uusfasistisina kaaderikouluina”.
Itävallan sisäministeriksi nousee FPÖ:n pitkäaikainen strategi Herbert Kickl, joka kuuluu puolueen kovan linjan äärioikeistolaisiin. Hän aloitti uransa FPÖ:ssä Jörg Haiderin puheiden kirjoittajana. Hän on useampien viime vuosien vaalien provokatiivisten FPÖ-vaalilauseiden kehittäjä. Niihin kuuluvat sellaiset FPÖ:n vaalikamppailutunnukset kuin ”turvallinen eläke turvapaikkamiljoonien sijaan” (”Sichere Pensionen statt Asyl-Millionen”); ”kotimaa kotoisissa käsissä” (”Heimatland in Heimathand”); ”Wienistä ei saa tulla Istanbul”; ”länsimaat kristittyjen käsissä” (”Abendland in Christenhand”). Kicklin alaisuudessaan ovat poliisivoimat. Niiden vahvuutta hallitus on päättänyt lisätä 2000 henkilöllä. Tämän lisäksi erilaiset Itävallan turvallisuuselimet, joiden tehtävänä on aiemmin ollut muun muuassa uusfasistien toiminnan tarkkailu.
Puolustusministeriksi nousee FPÖ:n Mario Kunasek, jolla on sanottu olevan myös yhteyksiä erilaisiin äärioikeistolaisiin ryhmittymiin. Näin FPÖ:n hallussa on koko valtiollinen väkivaltamonopoli (armeija, tiedusteluelimet, poliisi, tulli). Itävallan vihreää presidentiä Alexander van den Belleniä ei näytä häiritsevän se, että valtion väkivaltamonopoli keskittyy nyt vapauspuolueen kovan ytimen käsiiin.
Timo Soini saa uuden ystävän, kun Itävallan ulkoministeriksi valittiin FPÖ:n mandaatilla lähi-itäekspertti Karin Kneissl, jota pidetään pro-eurooppalaisena. Hän on esittänyt tosin kovaa kritiikkiä EU:n suuntaan, tukenut Katalonian itsenäisyyspyrkimyksiä ja väittänyt, että vuonna 2015 tulleet pakolaiset ovat todellisuudessa talouspakolaisia. Hänen lisäkseen infrastruktuuriministeriksi tulee FPÖ:n presidenttiehdoksa Norbert Hofer.
Itävallan presidentti van der Belleninille tärkeää oli se, että muodostettu hallitus suhtautuu EU:hun myönteisesti. Liittokansleriksi noussut Kansanpuolueen johtaja Sebastian Kurz sanoi hallituksen olevan Eurooppa-myönteinen, mutta vastustavan yhdentymisen syventämistä. Strache painotti puolestaan hallituksen olevan monessa mielessä EU-kriittinen. Hallituskumppanit ovat sopineet, että hallitus ei järjestä kansanäänestystä EU-jäsenyydestä. Turkin jäsenyysneuvottelut vaaditaan katkaistavaksi. Hallitus haluaa toisaalta parantaa lännen suhteita Venäjään.
Puolueet ilmoittivat pyrkivänsä palauttamaan valtaa kansallisille hallituksille ja lisäämään Itävallassa samankaltaista suoraa demokratiaa kuin mitä Sveitsissä on käytössä. Maahantulopolitiikkaa kiristävä uusi hallitus haluaa myös lisätä yhteistyötä EU:n itäeurooppalaisten jäsenmaiden kanssa.
ÖVP/FPÖ-hallituksen 160-sivuinen ohjelma lupaa enemmän poliiseja ja rasistista maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa sekä sosiaalisen turvaverkon ja työelämän heikennyksiä uusliberalismin hengessä. Sisäpoliittinen prioriteetti ilmoitetaan olevan taistelussa poliittista islamia vastaan.
Pakolaiset ja turvapaikanhakijat eivät hallituksen suunnitelmien mukaan tule saamaan monia sosiaalitukia ennen kuin ovat olleet maassa viisi vuotta. Pakolaisten ja turvapaikkahakijoiden on luovutettava tulevaisuudessa viranomaisille kaikki käteinen raha, kun he tekevät turvapaikkahakemuksen. He eivät tule tulevaisuudessa saamaan tukea rahan muodossa, vaan ainoastaan esimerkiksi ostoseteleinä.
Heidän myös edellytetään hallituksen suunnitelman mukaan antavan viranomaisille kaikki kännykässä olevat henkilökohtaiset tiedot. Turvapaikanhakijoiden lapset eivät enää pääse tavallisiin kouluihin, vaan heidät lähetetään pakolais- ja turvapaikkakeskuksiin perustettaviin niin sanottuihin ”siltakouluihin”.
Työelämän ”joustavuus” on kirjoitettu hallituksen ohjelmaan isolla. Tavoitteena on, että yritys voi tilanteen vaatiessa venyttää päivittäistä työpäivää 12 tuntiin ja viikkottaista työaikaa 60 tuntiin. Työntekijöille ei makseta tästä ylityökorvauksia, vaan ne kompensoidaan työnantajan haluamana ajankohtana vapaana. Vastaavat sopimukset asiasta tullaan siirtämään paikallissopimusten piiriin, siis yritystasolla yrittäjän ja yksittäisen työntekijän väliseksi asiaksi. Työttömiin kohdistuvia määräyksiä tullaan tiukentamaan. Yritysverotuksen alentaminen ja työsuojelumääräysten heikentäminen ovat myös uuden hallituksen asialistalla. Kaikkiaan hallitus suunnittelee 14 miljardin verohelpotuksia. Aiemmin on FPÖ:n puheenjohtaja Strache selittänyt, että omaisuusvero on ”epäoikeudenmukainen ja epäsosiaalinen”. Hän on myös leimannut perintöveron ”marxilaiseksi”.
Hallituksen tavoitteet näyttävät täyttävän monet vapauspuolueen ”märät” unelmat. FPÖ:n puheenjohtaja Strache iloitsee: ”Me molemmat löydämme tavoitteemme 75-prosenttisesti ohjelmasta! Suurenmoinen mahdollisuus!”
Itävallan sosiaalidemokraattinen puolue näyttää olevan halvaantunut nykyisessä poliittisessa tilanteessa. Enemmänkin puolueen sisällä näyttävät olevan vahvoilla ne, jotka ovat viemässä puoleen politiikkaa vielä enemmän oikealle. Vihreät putosivat parlamentista, ja puolue on poliittisen voimattomuuden tilassa. Itävallan ay-liike on odottavalla kannalla. Sen johto haluaa odottaa ja katsoa, millä tavoin uusi hallitus tuo päätettäväksi työelämän heikennyksiä koskevat lait. Erilaiset radikaalit vasemmistolaiset ryhmittymät valmistelevat valtakunnallista mielenosoituspäivää, joka olisi 13. tammikuuta.
Äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen parlamenttiryhmän puheenjohtaja Alice Weidel onnitteli Itävallan uutta hallitusta todeten: ”Itävalta tulee muuttumaan, ja paljon”. Hän ilmoitti iloitsevan tulevista muutoksista.
Saksalaisen äärioikeiston johtava lehti Junge Freiheit antoi Itävallalle onnentoivotukset. Lehden mukaan Itävalta on ottanut esikuvan roolin, jolla tulee olemaan vaikutusta koko Euroopan politiikkaan. Lehden mukaan Itävallassa vallitsee innostunut muutoksen tunnelma, kun taas Saksassa kristillisdemokraatit ja demarit yrittävät jatkaa katastrofaalista politiikkaansa. Erityisen innostunut Junge Freiheit -lehti on Itävallan hallituksen julistamasta taistelusta poliittista islamia vastaan. Sen mukaan nyt turvallisuusviranomaisilla on mahdollisuus sulkea islamilaiset uskonnonharjoittamisen paikat ”terrorismipropangandan vuoksi”. Lehden mukaan nyt tulee mahdolliseksi islamilaisten lastentarhojen johdonmukainen kontrolli ja jopa niiden sulkeminen. Sen lisäksi lehden mielestä on merkittävää, että niiden maahanmuuttajien ja pakolaisten vähimmäisturvaa voidaan vähentää, jotka halveksivat ”perustuslaillisia arvoja” kuten Itävallan perinteitä ja kulttuuria.
Eurooppa on menossa vaarallisella tavalla oikealle. Uusliberalismi on valtaamassa lisää alaa, ja muslimivastaisesta rasismista on tulossa Itävallan valtion virallista politiikkaa. On aika herätä.
