Uutiset ovat huolestuttavia. Etelä-Eurooppa ja Balkanin alue ovat kuumuuden kourissa. Sunnuntain Helsingin Sanomat (6.8.2017) otsikoi: ”Hengenvaarallinen helle piinaa Etelä-Eurooppaa”. Uusimpien tutkimusten mukaan tällaiset helleaallot ovat tulevaisuutta ja seuraukset sen mukaiset. Ennustetaan, että säästä johtuvat kuolemat saattavat 50-kertaistua vuosisadan loppuun mennessä. Ihmisiä arvioidaan kuolevan Euroopassa vuonna 2100 sääoloista johtuen noin 152 000 vuodessa.
Me elämme jo alkaneen ilmastomuutoksen aikakautta1. Kansan Tahto -lehden kolumnissa (4/2017) Olli Salo kirjoittaa: ”Kukaan ei voi enää uskottavasti olla huolissaan siitä, että olisimme luomassa katastrofaalisen tilanteen. Olemme luoneet sen jo. Jos tahtoisimme, ettei tilanne olisi toivoton, olisi pitänyt toimia maailmanlaajuisesti vähintään 10 vuotta sitten. Enää ei tarvitse.” Hänen mukaansa ilmastomuutos on ”globaali sodanjulistus” ja jatkaa: ”Ilmastomuutos ei ole mikään Facebook-tapahtuma, mihin voi ilmoittautua osallistuvansa jos tahtoo.” Hänen mielestään olisi tärkeää opettaa kasvavalle sukupolvelle muuta kuin digiloikan tarjoamia asioita: ”Ihmisten täytyy osata viljellä juureksia, rakentaa sään kestäviä suojia, kalastaa ja säilöä ruokaa. On pakko opetella käyttämään lähellä olevia resursseja kestävästi”.
Ilmastokatastrofin vakavuus on ollut tiedossa jo viimeistään 1990-luvun alusta lähtien. Tuolloin tutkijat jo totesivat, että ihmiskunnalla on aikaa noin 20–30 vuotta ilmastomuutoksen torjumiseen. Tuo ennakkoaika on käytetty globaalin uusliberalistisen kapitalismin ja siihen liittyvän finanssipääoman ylläpitämiseen sekä talouskasvun kiihdyttämiseen. Nyt aika on loppumassa. Amerikkalainen ilmastomuutoksen tutkija Dargan Frierson toteaa: ”Seuraavat muutamat vuodet ovat olennaisia ilmastomuutoksen vastaisessa taistelussa.” Tilanne on menossa aivan toiseen suuntaan. Eri maiden johtavat poliitikot ovat kyvyttömiä tositoimiin ilmastomuutoksen torjumiseksi. He käyttävät mieluimmin ihmiskunnan väheneviä resursseja aseteollisuuden ja militarismin ruokkimiseen. Ilmastomuutoksen ja sen seurausten näkökulmasta sotilasliitto Naton tavoite käyttää 2 prosenttia bruttokansatuotteesta asevarusteluun on täysin järjen vastainen vaatimus ja rikos ihmiskuntaa vastaan. Venäjänkin panostaa militarismin lisäämiseen, mutta ilmeisesti resurssien heikkouden vuoksi maan varustelubudjettia on tänä vuonna leikattu yli 20 prosenttia. Tähän linjaa voisivat Nato ja Suomi yhtyä.
Tuore tutkimus2 ennustaa lämpötilan nousevan lähes väistämättömästi yli kaksi astetta. Tutkijoiden mukaan on olemassa 95 prosentin todennäköisyys, että maapallon ilmakehä lämpenee yli kaksi celsiusastetta tämän vuosisadan aikana. Huolestuttavaa tutkimukseen osallistuneen Adrian Rafteryn mukaan on se, että kahden asteen ennuste on ”parhaan tapauksen skenaario”. Hänen mukaansa siihen voidaan päästä vain ”suurin, kestävin toimin kaikilla rintamilla seuraavien 80 vuoden aikana”. Tutkimuksen mukaan maapallo tulee lämpenemään kaksi astetta vuoteen 2100 mennessä, vaikka ihmiskunta lopettaisi yhtäkkiä fossiilisten polttoaineiden käytön kokonaan. Mikäli päästöt jatkuvat vielä 15 vuotta, niin maapallon keskilämpötila tulee nousemaan kolme celsiusastetta.
Tutkimusta on kritisoitu sen perusoletuksesta, jonka mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ei tehdä todellisia lisätoimia ja vähätellään Pariisin ilmastosopimusta tai sääolojen epävakauden torjumiseksi tehtäviä varotoimia. Pariisin ilmastosopimuksen toteutuminen on vaarassa kariutua nykyiseen kansainvälisen politiikan kasvaviin ristiriitoihin. Diplomatian ainoat muodot nykyaikana ovat pakotteet ja vastapakotteet, sotaharjoitusten lisääminen maalla, merellä ja ilmassa sekä asevarustelukierteen kiihdyttäminen. Kasvavan militarismin ja sotahysterian ilmapiirissä ei ihmiskunta ole kykenevä yhteisiin toimiin ilmastomuutoksen torjumiseksi.
Nykyinen kiristyvä kansainvälinen tilanne ruokkii fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa. Vaihtoehtoisten energiaratkaisujen kehittämiseen tarvittavat varat ohjautuvat aseteknologian kehittämiseen. Fossiilisiin energialähteisiin perustuva talous toimii keskeisenä katalysaattorina militarismin kasvussa ja kansainvälisen tilanteen kärjistymisessä. Yhdysvaltojen uusien Venäjä-pakotteiden yhtenä keskeisenä tekijänä EU:n johdossa ja erityisesti Saksassa on nähty olevan energiapolitiikka. Taustalla on Yhdysvalloissa käyttöön otettu fracking-menetelmä3 ja siihen liitetyt suuret odotukset sekä taistelu Euroopan energiamarkkinoista.
Yhdysvaltojen fracking-toiminta nostatti lännessä käsittämätöntä optimismia. Saksalainen Welt-lehti otsikoi 22.7.2012: ”Amerikka on jättiläismäisen raaka-ainevallankumouksen äärellä”. Sen odotettiin mahdollistavan Yhdysvaltojen energiaomavaraisuuden seuraavan 100 vuoden ajaksi sekä lännen riippumattomuuden arabiöljystä ja Venäjän maakaasusta. Suunnitelmana oli, että Yhdysvalloista tulee Euroopan energiamarkkinoilla keskeinen toimija. Se tuo Eurooppaan liuskekaasua nestemäisessä muodossa.4 Lännen ja erityisesti Yhdysvaltojen energiatalouden pelastaja ja toivo on osoittautunut kalliiksi ja ekologisesti tuhoisaksi.
Yhdysvaltojen strategisena tavoitteena on alentaa Venäjän osuutta Euroopan energiamarkkinoista. Yhdysvaltojen toiveet energiavallankumouksesta ovat olleet korkealla. Sitä heijastaa se, että jo Obaman aikana aloitettiin viiden vientisataman rakentaminen liuskekaasu- ja -öljykuljetuksia varten. Päävientikohde on Eurooppa. Projekti on aloitettu. Yhdysvallat toi Portugaliin huhtikuussa 2016 ensimmäisen Euroopan markkinoille tarkoitetun erä nestemäistä kaasua (170 000 kuutiota). Määrä vastaa Portugalin viikon energiatarvetta. Kesäkuussa 2017 saapui ensimmäinen nestemäisen kaasun lasti Puolaan. Erityisesti Baltian maat ja Puola ovat toivoneet Yhdysvaltojen nestemäisestä kaasusta pelastusta Venäjän energiariippuvuudesta. Nestemäisen kaasuerä Puolaan oli viesti alkavalle G-20-kokoukselle siitä, että USA on päättänyt mullistaa Euroopan energiamarkkinat. Jatkoa seurasi. Ensimmäinen nestemäinen liuskekaasuerä saapui Iso-Britanniaan 8.7.2017. Lasti vastasi Iso-Britannian puolen päivän energiatarvetta. Yhdysvalloilla on ollut kuitenkin suuria vaikeuksia kaupata liusketuotteitaan Euroopaan. Kaikkiaan tätä projektia uhkaa Venäjän ja Saksan Nord Stream -putkiprojekti Itämeren poikki.
Frackingista on vaarassa tulla viimeinen naula ilmastomuutoksen arkkuun. Aiemmin on tiedetty se, että vesisärötys vaarantaa alueen pohjavedet. Yhdysvaltojen Wyomingissa pohjavedestä on löytynyt samoja kemikaaleja, joita vesisärötyksessä käytetään, ja osa niistä on myrkyllisiä tai syöpää aiheuttavia. Mutta vesisärötys itsessään tuhoaa luontoa porausalueelta ja on saattanut jopa aiheuttaa maanjärjestyksiä erityisesti johtuen runsaan jäteveden pumppaamisesta huokoisiin kivilajeihin kuten kalkkikiveen. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Oklahomasta näyttää tulleen erityinen maanjäristysriskialue. Mutta vakavin ympäristöongelma, joka liittyy frackingiin, on mittavat metaanipäästöt.5 Fracking in tehnyt Yhdysvalloista maailman johtavan metaanipäästöjen tuottajan. Sen vaikutuksesta maapallon metaanipäästöt ovat kasvaneet 40 prosenttia.
Kriisin syventyessä ja katastrofin lähestyessä tukeutuminen myytteihin on vaarallista. Fracking-buumiin liitetyt odotukset ovat fossiilikapitalismin ja Yhdysvaltojen maailmanpolitiikan hegemonian iltapäiväsatu, joka on ohjaamassa yhdessä militarismin kanssa ihmiskuntaa katastrofiin.
1 Ilmastomuutoksen kehityksestä kertova video:
3 Fracking (vesisärötys eli hydraulinen murtaminen) on menetelmä, jolla porataan fossiilisia energiavaroja 1-2 kilometrin syvyydessä olevista liuskekivihuokosista, öljyliuskeesta. Menetelmä vaatii paljon vettä ja kuluttaa paikallisia vesivaroja. Se on aiheuttanut myös pohjavesien pilaantumista. Menetelmässä maahan porataan 1–2 kilometriä syvä pystysuora reikä. Siihen pumpataan suurella paineella vettä, hiekkaa ja kemikaaleja, jolloin kova paine lohkoo huokoista kiveä ja kaasu irtoaa.
4 Nestemäisen kaasun (LNG engl. liquefied natural gas) kuljettamiseen tarvitaan erityisiä LNG-säiliöaluksia, koska normaalissa ilmanpaineessa maakaasu pysyy nesteenä ainoastaan, jos sen lämpötila on alle −163 °C. Tässäkin herää kysymys menetelmän energiatehokkuudesta.
5 Metaani on verrattuna hiilidioksidiin yli 100 kertaa voimakkaammin vaikuttava kasvihuonekaasu. Ilmastojärjestelmä reagoi erittäin nopeasti metaanipäästöihin.
