Ihmiskunnalta on aika loppumassa. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n elokuussa 2021 julkaisema raportti osoitti, että aikaa maapallon keskilämpötilan nousun rajaamiseksi 1,5 asteeseen on niukalti. Nykyisillä päästötavoitteilla maapallon lämpötila on nousemassa 2,7 astetta. Financial Timesin Martin Wolfin mukaan Glasgow´n kokous ”saattaa olla viimeinen mahdollisuus asettaa ihmiskunta tielle kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä”.
Ilmastomuutos on osa laajempaa ekologista kriisiä. Luonto on kovaa vauhtia tuhoutumassa: väestönkasvu, metsäkato, tehomaatalous, maailman pohjavesivarantojen ja kalastusalueiden katoaminen, tuholaismyrkkyjen ja muovien aiheuttama saastuminen ja vieraslajien leviäminen. Lista on lähes loputon.
Nykytilanne heijastuu erityisesti nuoren sukupolven voimakkaana ilmastoahdistuksena. ”Suomalaisnuorista 42 prosenttia kertoi, että he epäröivät lasten hankkimista ilmastokriisiin liittyvien huolien vuoksi.” Kaikkiaan 43 prosenttia suomalaisnuorista allekirjoitti väitteen, jonka mukaan ”ihmiskunta on tuhoon tuomittu”.1
Ilmastokokouksen asialistalta on poissa keskeinen ilmastokriisiin, ihmiskunnan kehitykseen, energia- ja raaka-ainetilanteeseen vaikuttava tekijä: asevarustelu ja sotateollinen kompleksi. Kioton ilmastokokouksen päätösasiakirjasta vuonna 1997 jätettiin tämä osa Yhdysvaltojen painostuksesta tietoisesti pois. Samaa linjaa jatkettiin Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015. Glasgow on jatkamassa tätä sotateollisen kompleksin ja militarismin linjaa. Ihmiskunnan määrittelyä määrittää edelleen Rooman ajan toteamus: Jos haluat rauhaa, varustaudu sotaan. Vieläkään ei ole huomattu, että elämme ydinaseaikakaudella, jolla rauhan säilyminen on sivilisaation ainoa keino pelastua. Tämä merkitsee turvallisuuskäsitteen täydellistä muuttumista. Turvallisuus on mahdollista taata ainoastaan yhdessä toisen osapuolen kanssa, ei sitä vastaan.
Lääkärit ydinsotaa vastaan (International Physicians for the Prevention of Nuclear War – IPPNW) Saksan järjestö vaatii, että keskusteluissa asevoimia ja asevarustelua ei saa jättää tarkastelun ulkopuolelle puhuttaessa ilmastokriisistä. Yhtenä keskeisenä vaatimuksena on se, että asevoimien ja asevarustelun CO2-jalanjälki on tehtävä läpinäkyväksi ja riippumattomien tarkkailijoiden on kyettävä tarkistamaan annetut tiedot. Saksan IPPNW:n puheenjohtaja, Dr. Angelika Claussen esitti vaatimuksen ”aseistariisuntaa osana ilmaston suojelua”.
Eri maiden asevoimat ja asevarustelu ovat globaalisti merkittäviä hiilidioksidipäästöjen tuottajia. Yhdysvaltojen armeija on suurin institutionaalinen fossiilisten polttoaineiden käyttäjä maailmassa. Pentagonin oma arvio on, että se käyttää päivässä 350 000 barrelia öljyä. Tähän määrään ei ole laskettu alihankkijoiden tai aseiden toimittajien kulutusta. Yhdysvaltojen armeija käyttää enemmän fossiilisia polttoaineita kuin Afrikka kaikkiaan, toteaa Hampurin yliopiston professori Jürgen Scheffran, joka johtaa ilmastomuutos ja turvallisuus -tutkimusprojektia. Aseistuksen kehittyessä kasvavat yleensä myös niiden tuottamat CO2-päästöt. Suomelle tarjottu F-35-hävittäjä käyttää jopa 60 prosenttia enemmän polttoainetta kuin aikaisempi kone. Lentotuntia kohden F-35-hävittäjä tarvitsee 5 600 litraa polttoainetta, sen edeltäjä F-16 sitä vastoin ”ainoastaan” 3.500 litraa. Oma lukunsa ovat sodat ja konfliktit ilmastokriisin syventäjänä. Oil Change International -järjestö arvioi Pentagonin vuosina 2003–2007 käymän, kaksi biljoonaa dollaria maksaneen Irakin sodan synnyttäneen yli kolme miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä kuukaudessa.
Asevoimat ja asetuotanto ovat sidoksissa fossiiliseen energiaan. Näin ne tehokkaasti sementoivat koko yhteiskunnan riippuvuuden fossiilisista polttoaineista. Militarismi on nousemassa yhdeksi keskeiseksi esteeksi tiellä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Yksikään turvallisuuspolitiikan tai armeijan edustaja ei ole sanonut sanaakaan siitä, millaisen pitäisi olla hiilineutraalin yhteiskunnan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Joka tapauksessa on selvää, että F-35-hävittäjä ei tule käyttämään hiilineutraalia energiaa.
Yksi keskeinen kysymys on niin sanottu ilmastorahoitus. Pariisin sopimuksen yhteydessä vauraat maat lupasivat kehitysmaille tukea 100 miljardia dollaria vuosittain vuoteen 2020 mennessä. Lupaukset eivät ole toteutuneet. Toissa vuonna summa oli OECD:n mukaan 76,9 miljardia – mitätön summa globaaleihin asevoimien menoihin nähden. Niihin käytettiin Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin mukaan viime vuonna 1 981 miljardia dollaria.
Suomessa keskustellaan niin sanotun ilmastovelan otosta, joka liittyy energian tuotannon ja kulutuksen uudistamiseen. Nyt tarvitaan massiivisia satsauksia ilmastokriisin lieventämiseksi, yhteiskunnan varustamiseksi lämpötilan nousuun ja sen tuomiin vaikutuksiin sekä koko talouden transformaatioon hiilineutraaliin suuntaan. Ilta-Sanomien pääkirjoituksessa 16.10.2021 todettiin asiasta: ”Ilmastotavoitteiden toteuttamisesta syntyykin melko varmasti suuri määrä ’ilmastovelkaa’, jota jää valtion vastuulle sukupolvien ajaksi. Liiallinen velkaantuminen johtaa ojasta allikkoon, mutta juuri tästä jälkipolville jäävästä valtion ’ilmastovelasta’ on turha hätääntyä. Vaihtoehto olisi tuleville polville vielä huonompi ja kalliimpi.” Pääkirjoituksessa todetaan edelleen: ”ilmastoinvestoinneista valtion vastuulle kertyvä fiskaalinen velka on luultavasti ’lastemme’ mielestä -… pienempi paha kuin velan vaihtoehtoinen vääjäämättä syntyvä toisenalainen ilmastovelka olisi.”
Nykyhallitus on satsaamassa ilmastotoimien sijaan hävittäjiin. Vuonna 2040 syntyvät ”saavat” olla kyseisen velan maksajia, jos hävittäjät hankitaan. Tällä toimella hallitus on ensinnäkin junttaamassa yhteiskunnan kiinni fossiiliseen aikakauteen ja toiseksi jättämässä lapsillemme ja lapsenlapsillemme mittavan ”militarismivelan” ilmastotoimien sijaan. Sen lisäksi se on mahdollisesti sitomassa Suomen F-35-hävittäjien myötä Yhdysvaltojen geopoliittiseen strategiaan.
”Tärkeiden sotavarusteiden hankinnoilla syntynyt riippuvuus rajoittaa strategista toimintavapautta ja alistaa käytännössä Suomen Yhdysvaltojen etuvartioksi Venäjää vastaan, jos tilanne näiden suurvaltojen välillä vakavasti kriisiytyy”, kirjoittaa turvallisuuspolitiikan asiantuntija Pekka Visuri.
Yhdysvaltojen presidentin ilmastopoliittinen lähettiläs John Kerry totesi nykytilanteen vaatimuksen seuraavasti: ”Ilmastokysymyksessä ainoa tie on yhteistyö, jotta me kykenisimme murtautumaan tämänhetkisestä maailmanlaajuisesta itsemurha-liitosta.”
Militarismi ja asevarustelu on vetämässä ihmiskuntaa kuiluun. Aseistariisunta ja kollektiivinen turvallisuuspolitiikka ovat ainoat tiet, mitä ihmiskunnalla on käytettävissään. Asevoimat ja sen tuhovoimat – nämä ihmiskunnan kuoleman enkelit – on nostettava Glasgow’n kokouksen keskusteluihin ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Suomessa hallituksen tulee luopua mielettömästä hävittäjähankinnasta ja miettiä uusia puolustus- ja turvallisuuspoliittisia ratkaisuja, jotka eivät naulaa meitä pitkään velkavankeuteen ja fossiiliseen yhteiskuntaan.
Erasmus Rottendamilaisen (1466–1536) toteamus vuodelta 1517 on ajankohtainen: ”Miksi ihmiset käyttävät niin paljon älystään itsensä vahingoittamiseen ennemmin kuin panisivat kaiken viisautensa onnensa säilyttämiseen?”
