Yhdysvaltojen uusi presidentti astui virkaan 20. tammikuuta 2017. Hänen vaalivoittonsa on herättänyt hämmennystä, suurta epävarmuutta ja erityisesti eurooppalaisen äärioikeiston piirissä valtavaa odotusta tulevasta politiikasta.
Huoli tulevasta kehityksestä on suurta Euroopassa. Saksalaisen Spiegel-lehden kolumnistin Jakob Augsteinin mukaan Trumpin vaalivoitto merkitsi ”lännen loppua” ja ”liberalismin kauden päättymistä”. Hänen mukaansa ”Trumpin voitto on viimeinen todiste siitä, että liberaali demokratia on perimmäisessä kriisissä”. Hänen mukaansa se uhkaa hävitä taistelun tuhokapitalismin kanssa. Liberaali eliitti on huolissaan Trumpin mahdollisesta protektionistisesta talouspolitiikasta, vapaakauppasopimusten hylkäämisestä ja Naton roolin vähättelemisestä. Se pelkää myös Yhdysvaltojen ja Venäjän lähentymistä. Mutta liberaalieliitti ei ole huolissaan rikkaita suosivan talous- ja yhteiskuntapolitiikan jatkumisesta.
Median roolista
Trumpin vaalivoiton taustoista on keskusteltu kiivaasti. Lännessä keskeiseksi selittäväksi tekijäksi on nostettu Venäjä ja sen väitetty epäsuora tuki Trumpin vaalikampanjalle. Yhdysvaltalainen media voidaan kuitenkin nimetä Trumpin yhdeksi keskeiseksi tukipylvääksi. Esivaalien aikana erilaiset tv-asemat antoivat Trumpille lähetysaikaa vajaan kahden miljardin dollarin edestä. Hillary Clintonin oli tyytyminen puoleen siitä ja Trumpin vastustaja Ted Cruz sai esivaalien alkuvaiheessa vain vaivaisen kuudesosan kyseisestä ajasta. Trumpin kilpailijat käyttivät tv-mainontaan esivaalitaistelun aikana 266 miljonaa dollaria. Trump ainoastaan 10 miljoonaa dollaria.1 Hän oli kultakaivos amerikkalaisille tv-yhtiölle.
ABC:n, CSB:n ja NBC:n uutisia katsoi vuonna 2015 keskimäärin 32 miljoonaa ihmistä. Journalisti Anne Curry totesi, että amerikkalaiset tv-asemat tarvitsivat Trumpia kuin crack-riippuvainen ainettaan.2 Tämän tiivisti CBS:n johtaja Leslie Moonves toteamalla maaliskuussa, että ”sirkus” Trumpin ympärillä ”ei ehkä ole hyväksi Amerikalle, mutta se on pirun hyvä CBS:lle”.3
Trumpin esiintyminen nosti kaikkien tv-kanavien katsojamääriä. CNN:llä oli vuonna 2016 jopa ns. prime time -aikaan 170 prosenttia enemmän katsojia kuin vuonna 2014. Tämä näkyi tv-kanavien mainosdollareissa. CNN vaati 30 sekuntisesta mainoksesta Trump-Clinton-kaksintaistelun aikana jopa 200 000 dollaria. Se on noin 40 kertaa enemmän kuin tavallisena iltana. CNN:n mainostuotto kasvoi arviolta 100 miljoonaa dollaria. Yhteensä yksityiset uutisasemat tekivät vuonna 2016 ennätysliikevaihdon eli arviolta noin 2,5 mrd. dollaria.4
Trumpin provokatiiviset puheet saivat median seuraamaan häntä kuin hai laivaa. Usein suurten tv-asemien reportterit olivat paikalla tuntia ennen hänen esiintymistään ja näyttivät tyhjää esiintymislavaa ja samalla toimittajat pohtivat, mitä räväkkää tällä kertaa oli tulossa. Hänen puheensa näytettiin usein suoraan ja sensuroimattomana. Amerikkalaisen median on syytä katsoa peiliin.
Toinen Trumpin keskeinen väline on Twitter, jossa hänellä on 15 miljoonaa seuraajaa. Trump itse ihmetteli, että hän tarvitsee vain twiitata jotain olematonta ja ”sekunttien sisällä se on uutisissa”. Tässä Trumpille työtä tekevät myös ns. mielipiderobotit.5
Trump ja vasemmisto
Vasemmiston piirissä Trumpin voitto on herättänyt hyvin ristiriitaisia tunteita. Hänen avoin rasisminsa, äärinationalisminsa ja naisvihamielisyytensä sekä ilmastomuutoksen kieltäminen ja rikkaita hyödyttävien veroratkaisujen puolesta liputtaminen on tuomittu laajalti. Tietyllä positiivisella varauksella on suhtauduttu Trumpin kielteiseen suhtautumiseen vapaakauppasopimuksiin ja hänen linjauksiinsa Natosta menneisyyden militaristisena organisaationa. Trumpin lausuntoa Irakin sodasta ”mahdollisesti Yhdysvaltojen historian huonoimpana ratkaisuna” ja vaatimusta ydinaseiden olennaisesta vähentämisestä on tervehditty varovaisella tyytyväisyydellä. Merkittävä on myös Trumpin esittämä näkemys siitä, että Yhdysvaltojen tulisi luopua maailmanpoliisin roolista.
Trumpin politiikka ei ole kuitenkaan mitään rauhanpolitiikkaa. ”Make America Great Again” -tunnus merkitsee myös lisäsatsauksia asevarusteluun. Hän on vaatinut myös Naton eurooppalaisten jäsenmaiden asevarustelun voimakasta lisäämistä. Tässä on nähtävissä Trumpin pyrkimys tukea yhdysvaltalaista aseteollisuutta ja sen työpaikkoja. Suomikin on osallistumassa tähän mahdollisesti hankkimalla miljardeilla F-35 hävittäjiä. Erityistä huolta herättävät Trumpin lausunnot Yhdysvaltojen Israelia tukevasta politiikasta, Kiinan vastaiset lausunnot sekä Trumpin ja eurooppalaisen äärioikeiston mahdollinen yhteystyö.
Trumpin voitto – ”Vasemmiston murskatappio”
Saksalaisen äärioikeistolaisen Junge Freiheit -lehden päätoimittaja Dieter Stein intoutui käyttämään omissa arvioissaan ydinvoimalaonnettomuutta kuvaavia metaforailmaisuja. Trumpin voitto oli hänen tulkintansa mukaan vasemmiston ”Supergau” ja sen ”toinen Fukushima”. Kaikkiaan Steinin mukaan Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi merkitsi politiikassa ”Berliinin muurin murtumista”, jonka ytimessä oli ”poliittisen korrektiuden muurin murtuminen”.
Äärioikeiston piirissä poliittinen korrektius mielletään puhetavaksi, jossa muu yhteiskunta tuomitsee lausunnot vihapuheeksi ja kiihotukseksi kansanryhmää vastaan. Trumpin avoin rasismi maahanmuuttajien ja erityisesti meksikolaisten suhteen julistetaan uudeksi ”avoimeksi” poliittiseksi kulttuuriksi.
Äärioikeiston näkemyksen mukaan Trumpin voitto merkitsi sen poliittisen agendan tappiota, joka tavoittelee ”kansallisvaltion lakkauttamista”, vaatii ”avoimia rajoja”, propagoi ”sukupuolten ja perinteisten perhearvojen hävittämistä” ja gender-tutkimuksen diktatuuria sekä ajaa ”monikulttuurista yhteiskuntaa”.
Euroopan äärioikeisto: ”meidän presidentti”
”Onnittelut Yhdysvaltojen uudelle presidentille ja vapaalle Amerikan kansalle”, julisti ranskalaisen äärioikeiston Kansallisen rintaman (FN) – puolueen puheenjohtaja Marine Le Pen Trumpin vaalivoiton jälkeen. Hän jatkoi: ”Tänään USA ja huomenna Ranska”.
Marine Le Penin mukaan Donald Trump ja Englannin pääministeri Theresa May ovat oikeastaan omaksuneet hänen ohjelmansa, jotka tiivistyvät kahteen iskusanaan: ”taloudellinen patriotismi” ja ”älykäs protektionismi”. Näiden lisäksi yhteisiä linjauksia FN:n ja Trumpin politiikan välillä ovat laittomien maahanmuuttajien karkottaminen, tuotannon pitäminen kotimaassa ja maahanmuuttajien tulon pysäyttäminen. Marine Le Penin mukaan Brexit ja Trumpin vaalivoitto olivat hänen alkuperäisen ohjelmansa menestystarinoita.
Marine Le Pen kiiruhti jopa tapaamaan Donald Trumpia. Hän vieraili Trump Towerissa New Yorkissa. Tapaamista ei kuitenkaan järjestynyt eikä hän saanut yhteisselfietä Trumpin kanssa. Marine Le Pen joutui tyytymään tapaamiseen Trumpin luottomiehen Guido Lombardin kanssa, jolla on erityisen läheiset suhteet italialaiseen oikeistopopulistiseen Pohjoinen liitto (Lega Nord) -puolueeseen.
Isossa-Britanniassa EU- ja maahanmuuttovastaisen UKIP-puolueen johtohenkilön Nigel Faragen arvion mukaan Trumpin vaalivoitto oli merkittävämpi kuin brexit. Ei olekaan ihme, että Trumpin mukaan Faragesta tulisi loistava Britannian Yhdysvaltain-suurlähettiläs.
Unkarin ulkomaalaisvastaisen pääministerin Viktor Orbánin mukaan Trumpin valinta oli ”suurenmoinen uutinen” ja todistaa ”demokratian olevan yhä elossa”. Orbánin mukaan Trump ilmaisi heidän välisessään puhelinkeskustelussa Unkaria kohtaan tuntemansa arvostuksen. Keskustelun yhteydessä Trump kutsui Orbánin vierailulle Washingtoniin, johon hän sanoi, ”että en ole käynyt siellä pitkään aikaan, koska minua on kohdeltu kuin mustaa lammasta”. Tähän Trump oli vastannut nauraen: ”niin minuakin”. Tämän Orbánin ja Trumpin läheisten suhteiden vuoksi Unkarin uusfasistinen puolue Jobbik on eri linjoilla kuin muu Euroopan äärioikeisto. Puolueen puheenjohtaja Gabor Vona onnitteli kylläkin Trumpia vaalivoitosta, mutta toisessa yhteydessä puolueen tiedottaja Adam Mirkoczki kuvasi Trumpia ”arvaamattomaksi puoli-idiootiksi”.
Euroopan äärioikeiston keskeisten puolueiden edustajat kokoontuivat Trumpin presidentiksi nimittämisen jälkeisessä euforiassa Koblenzissa juhlistamaan ”patriotismin kevään alkamista”. Siellä brittieuroparlamentaarikko Janice Atkinson hehkutti, että ”Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on Euroopalle kuin ydinkärjellä varustettu brexit”. Vaihtoehto Saksalle -puolueen puheenjohtaja Frauke Petry intoutui julistamaan, että ”Trump avasi umpikujan, ja aivan samoin me aiomme tehdä Euroopassa.” Euroopan äärioikeiston tavoitteena on tehdä tulevissa vaaleissa trumpit.
Euroopan liberaaleilla ei ole varaa tulevissa vaaleissa vain toistaa, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan tuleviin vaaleihin Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa. Eikä riitä, että vasemmisto keskittyy identiteettipolitiikkaan. Jos on aikomus todella estää ”patriotismin kevään” tulo, niin silloin on syytä muuttaa nykyisen uusliberalistisen talous- ja yhteiskuntapolitiikan suuntaa, pysäytettävä jatkuva sosiaalistaloudellisen eriarvoisuuden kasvu ja otettava alempien sosiaalikerrosten ahdistus ja hätä tosissaan. Maahanmuuton ja pakolaispolitiikan osalta on noudatettava humaania politiikkaa nykyisen hädän lieventämiseksi. Samalla on lopetettava taloudellista eriarvoisuutta lisäävien maailmantalouden globaalien rakenteiden tukeminen ja aloitettava toimet oikeudenmukaisen kansainvälisen talousjärjestelmän aikaansaamiseksi sekä etsittävä ulospääsy jatkuvan taloudellisen kasvun politiikasta.
2 http://www.nytimes.com/2016/03/27/opinion/sunday/my-shared-shame-the-media-helped-make-trump
3 http://fortune.com/2016/03/01/les-moonves-cbs-trump
4 http://www.politico.com/media/story/2016/09/media-tv-numbers-004783
5 http://www.npr.org/sections/thetwo-way/2016/01/23/464129029/donald-trump>>
