• Tilaus
  • Irtonumerot
  • Mediakortti
  • Yhteystiedot
  • Avustajille
  • Arvostelupalvelu
  • Yhdistys
  • Info
  • RSS
No Result
View All Result
Kulttuurivihkot
  • Etusivu
  • Jutut
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Mielipide
      • Pääkirjoitus
      • Lukijan sana
    • Videot
      • Vaalistudio
      • Videoreportaasit
      • Studio e
  • Blogit
    • Holokaustin taiteesta
    • Kaspar Hauser
    • Kinosilmä
    • Nettiteos
    • Penkkiaktivisti
    • Susirajan virallinen Öisinajattelija
    • Vaikuttajaviestijä Älijas Gröön
    • Yksilön ja taiteen vapaus
    • Blogiarkisto
      • Diletantti klassisen…
      • Jontti avautuu
      • Lasikenkä piparkakkutalossa
      • Saman taivaan alla
      • Sivuikkuna
      • Työnimi blogille
  • Lehtiarkisto
  • Kirjat
  • Etusivu
  • Jutut
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Mielipide
      • Pääkirjoitus
      • Lukijan sana
    • Videot
      • Vaalistudio
      • Videoreportaasit
      • Studio e
  • Blogit
    • Holokaustin taiteesta
    • Kaspar Hauser
    • Kinosilmä
    • Nettiteos
    • Penkkiaktivisti
    • Susirajan virallinen Öisinajattelija
    • Vaikuttajaviestijä Älijas Gröön
    • Yksilön ja taiteen vapaus
    • Blogiarkisto
      • Diletantti klassisen…
      • Jontti avautuu
      • Lasikenkä piparkakkutalossa
      • Saman taivaan alla
      • Sivuikkuna
      • Työnimi blogille
  • Lehtiarkisto
  • Kirjat
No Result
View All Result
Kulttuurivihkot
No Result
View All Result
Etusivu Blogit Diletantti klassisen musiikin ihmemaassa

Miten räjäytetään sinfoniakonsertti? Vai pitäisikö sittenkään?

Ilkka Vartiainen kirjoittanut Ilkka Vartiainen
20.5.2013
kategoriassa Diletantti klassisen musiikin ihmemaassa
Lukuaika: 3 min

Helsingin Sanomien kolumnisti Mari Koppinen kävi pari kuukautta sitten sinfoniakonsertissa ja halusi sen jälkeen räjäyttää orkesterien vuosisataisen konseptin. Miksi? Koppisen mielestä esiintyjien pokkurointi oli niin luutunutta ja muodollista, että oksat pois, vaikka orkesteri olikin hyvä ja ohjelma hieno. Ainakaan vielä orkesterit eivät ole kuitenkaan ilmoittaneet, että ne tulevat laittamaan toimintansa aivan uusiksi.

Mutta mitä ihmettä orkesterikonsertissa pitäisi sitten muuttaa ja miksi? Ei tarvitse pitkään kuunnella katusoittajaa huomatakseen, että yleensä musiikkia on paljon mukavampi kuunnella mukavassa tuolissa, sisätiloissa säiden vaihteluilta suojassa, meluttomassa ja akustisesti hyvässä tilassa eli konserttisalissa. Kalevi Ahon Luosto-sinfonian esitys Luostotunturin rinteellä on tämän säännön vahvistava poikkeus. Mutta eihän Koppinen ollutkaan räjäyttämässä Makasiinien savuavien raunioiden tilalle saatua Musiikkitaloa…

Kun klassista musiikkia esitetään välillä myös todella hiljaa, on toki järkevää, että yleisökin kuuntelee hiljaa. Yksittäiset yskimiset tuskin haittaavat, mutta jos yli tuhannesta kuulijasta puolet yskii, ei hiljaisesta musiikista kuulu mitään. Voi olla, että tällaiseen tapahtumaan on vaikea houkutella niitä peruskoulun teinejä, jotka vuodesta toiseen ovat suunnanneet kaiken energiansa ja tarmonsa paikallaan istumisen ja hiljaa kuuntelemisen vastustamiseen. Siksi ihmetyttääkin, että he kuitenkin käyvät vapaaehtoisesti elokuvissa ja seuraavat ilman väliaikaa kolmekin tuntia valkokankaan tapahtumia. Pitäisiköhän sinfoniakonsertteihin myydä popkornia ja limua, jotta levottomimmillakin olisi jotain puuhasteltavaa esityksen aikana? Tuoleihin pitäisi kai laittaa telineet eväille? Tämä pistää kyllä kysymään, kulkeeko elitismin raja keskittymiskyvyssä. Jos vika sen sijaan onkin siinä, että ohjelmistossa pitäisi olla jotain Tähtien sotaa, niin pitäisikö välillä kokeilla vaikka Holstin Planeettoja? Tavallista sotaa saa vaikka Šostakovitšin Leningrad-sinfoniasta. Luultavasti tällaiset teokset avautuvat televisio- ja elokuvamusiikkiin tottuneille melko vaivattomasti.

Orkesterien soittajat pukeutuvat yleensä hienoihin pukuihin, jopa frakkeihin, mutta eiväthän klassisen musiikin konsertit todellakaan ole ainoita, joissa esiintymisasuja on huolella mietitty: univormuja löytyy vaikka miltä rock-keikaltakin, jos yhtään viitsii asiaan kiinnittää huomiota. Kyse on vain tyylistä ja on vaikea uskoa, että klassinen musiikki lisäisi yhtään uskottavuuttaan, jos esiintyjät yrittäisivät pukeutua jonkin muun tyylin mukaisesti. Luulisi, että silläkin on merkitystä, tunteeko muusikko itse olonsa kotoisaksi käyttämässään esiintymisasussa. Esimerkiksi Sergei Redkin voitti viimeisimmän Maj Lind -pianokilpailun melko rennossa asussa ja jos Patricia Kopatchinskajasta tuntuu paremmalta soittaa viuluaan paljain jaloin, niin haitanneeko tuo ketään, kun musiikki on kaunista? Ehkä asuvalinnat eivät sittenkään ole ihan niin jäykkiä kuin mitä stereotyyppisten käsitysten mukaan voisi olettaa, ja jos joku haluaa konserttiin visuaalista vaihtelua, niin eikö silloin kannattaisi mennä balettiin tai oopperaan? Yleisöhän on ainakin Suomessa voinut jo jonkin aikaa pukeutua melko vapaasti – poikkeuksen muodostaa päällystakin vieminen Musiikkitalon konserttisaliin.

Jäävätkö orkesterikonserttien esiintyjät etäisiksi yleisölle? Kyllähän he aika monen metrin päässä ovat parvilla istuvista kuulijoista, mutta tervehtivät kuitenkin yleisöä kumartamalla, johon yleisö vastaa taputtamalla. Vai pitäisikö esiintyjien ja yleisön kätellä toisiaan? Kun musiikkia on esitetty, yleisö tavallisesti kiittää ja ilmaisee myös innostuksensa asteen taputtamalla. Onko tämä nyt sitten jäykkää pokkurointia vai yksinkertaisesti vain vaivatonta ja käytännöllistä? Kun moinen käytäntö on melko yleisesti tunnetukin, niin miksi ihmeessä sitä pitäisi muuttaa? Voihan muusikoita haastatella, jos haluaa, ja joskus he ovat itsekin esitelleet konserttiaan, mutta jos musiikki kaipaa jotain selityksiä, niin niitähän voi laittaa ohjelmavihkoseen tai internetiin.

Näyttää siltä, että sinfoniakonserttien järjestelyillä – niillä jäykillä rakenteilla – on pyritty tekemään konserttien kuuntelemisesta helppoa, mukavaa ja vaivatonta. Luultavasti kyse on vain siitä, että mihin tahansa vieraaseen asiaan tutustumisessa on omat kynnyksensä, joten kannattaisiko klassiseen musiikkiin tutustua tämän takia ensin radiosta, äänitteiltä tai televisiosta, jonka jälkeen elävä esitys voisi tuntua vähemmän pelottavalta? Joka tapauksessa en oikein jaksa uskoa, että uutta yleisöä kannattaisi houkutella klassisiin konsertteihin tekemällä niistä jotain muuta kuin klassisia konsertteja. Jos uskoisin, että taiteella voi korvata uskonnon, sanoisin että ”tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina”, mutta luonnehtisin kuitenkin onnistunutta konserttia ennemminkin: ”Se on siinä!”

 

Avainsanat: HolstiKalevi AhoLeningrad-sinfoniaLuosto-sinfoniaMaj LindMari KoppinenMusiikkitaloorkesterikonserttiPatricia KopatchinskajaPlaneetatSergei RedkinŠostakovitš

Uusimmat

Sivistävät ideat, kirjat ja kirjastot

12.5.2025

Militarismi ja kamppailu strategisista raaka-aineista

12.5.2025

Trump pudottelee viikunanlehtiä

12.5.2025
Virpi Alanen: Kaupunkilintu

Tervetuloa keväiseen runo- ja kirjailtaan 20.5.!

9.5.2025
Uusi Nootti-museo tuntee idänsuhteiden koko kirjon

Uusi Nootti-museo tuntee idänsuhteiden koko kirjon

7.5.2025
Jyväskylän Kevät: Onko Suomessa Ateenaa?

Jyväskylän Kevät: Onko Suomessa Ateenaa?

6.5.2025
Vuokralle tarjotaan: työpiste Helsingin Suvilahdessa Kulttuurivihkojen toimitilassa

Vuokralle tarjotaan: työpiste Helsingin Suvilahdessa Kulttuurivihkojen toimitilassa

6.5.2025

Rauhanmanifesti raikaa ikkunoista Eurooppa-päivänä 9.5.

2.5.2025
Kulttuurivihkojen keväässä runsas runousanti

Jyväskylän Kevät: Keskustelu kirjan Henki ja elämä pohjalta

29.4.2025

Valikoiva rasismi: suomalainen ryssäviha ja Ukrainan sota

22.4.2025
Jyväskylän Kevät: Naisnäkökulma eettisyyteen

Jyväskylän Kevät: Naisnäkökulma eettisyyteen

17.4.2025
Uusi elokuva kertoo Etyk-prosessista: ”Diplomaattiset prosessit voivat saada aikaan positiivisen ja kestävän muutoksen”

Uusi elokuva kertoo Etyk-prosessista: ”Diplomaattiset prosessit voivat saada aikaan positiivisen ja kestävän muutoksen”

16.4.2025
Kulttuurivihkojen kunta- ja aluevaalistudio

Kulttuurivihkojen kunta- ja aluevaalistudio

14.4.2025

Sote-palvelujen karsiminen on poliittinen valinta – vaihtoehtoja on!

13.4.2025
Kulttuurivihkot valvoo vaali-iltana

Kulttuurivihkot valvoo vaali-iltana

10.4.2025

Vasemmistolainen kulttuurilehti

Päätoimittaja (painettu lehti) Marissa Mehr
Päätoimittaja (verkkolehti) Elias Krohn
Julkaisija Domirola Oy

Kaasutehtaankatu 1 / 12
00540 Helsinki
+358941145369
ISSN 2242-6736 (verkkojulkaisu)

Mikä Vihkot?

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

 

No Result
View All Result
  • Etusivu
  • Jutut
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Mielipide
      • Pääkirjoitus
      • Lukijan sana
    • Videot
      • Vaalistudio
      • Videoreportaasit
      • Studio e
  • Blogit
    • Holokaustin taiteesta
    • Kaspar Hauser
    • Kinosilmä
    • Nettiteos
    • Penkkiaktivisti
    • Susirajan virallinen Öisinajattelija
    • Vaikuttajaviestijä Älijas Gröön
    • Yksilön ja taiteen vapaus
    • Blogiarkisto
      • Diletantti klassisen…
      • Jontti avautuu
      • Lasikenkä piparkakkutalossa
      • Saman taivaan alla
      • Sivuikkuna
      • Työnimi blogille
  • Lehtiarkisto
  • Kirjat
  • Tilaus
    • Irtonumerot
  • Yhteystiedot
  • Avustajille
  • Arvostelupalvelu
  • Yhdistys
  • Mediakortti
  • Info