• Tilaus
  • Irtonumerot
  • Mediakortti
  • Yhteystiedot
  • Avustajille
  • Arvostelupalvelu
  • Yhdistys
  • Info
  • RSS
No Result
View All Result
Kulttuurivihkot
  • Etusivu
  • Jutut
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Mielipide
      • Pääkirjoitus
      • Lukijan sana
    • Videot
      • Vaalistudio
      • Videoreportaasit
      • Studio e
  • Blogit
    • Holokaustin taiteesta
    • Kaspar Hauser
    • Kinosilmä
    • Nettiteos
    • Penkkiaktivisti
    • Susirajan virallinen Öisinajattelija
    • Vaikuttajaviestijä Älijas Gröön
    • Yksilön ja taiteen vapaus
    • Blogiarkisto
      • Diletantti klassisen…
      • Jontti avautuu
      • Lasikenkä piparkakkutalossa
      • Saman taivaan alla
      • Sivuikkuna
      • Työnimi blogille
  • Lehtiarkisto
  • Kirjat
  • Etusivu
  • Jutut
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Mielipide
      • Pääkirjoitus
      • Lukijan sana
    • Videot
      • Vaalistudio
      • Videoreportaasit
      • Studio e
  • Blogit
    • Holokaustin taiteesta
    • Kaspar Hauser
    • Kinosilmä
    • Nettiteos
    • Penkkiaktivisti
    • Susirajan virallinen Öisinajattelija
    • Vaikuttajaviestijä Älijas Gröön
    • Yksilön ja taiteen vapaus
    • Blogiarkisto
      • Diletantti klassisen…
      • Jontti avautuu
      • Lasikenkä piparkakkutalossa
      • Saman taivaan alla
      • Sivuikkuna
      • Työnimi blogille
  • Lehtiarkisto
  • Kirjat
No Result
View All Result
Kulttuurivihkot
No Result
View All Result
Etusivu Blogit Diletantti klassisen musiikin ihmemaassa

Kuka kuuntelee Beethovenia vuonna 5000?

Ilkka Vartiainen kirjoittanut Ilkka Vartiainen
16.9.2013
kategoriassa Diletantti klassisen musiikin ihmemaassa
Lukuaika: 3 min

Tommi Uschanov pohtii kolumnissaan Helsingin Sanomissa 25.8., kannattaisiko elää 500- tai 1000-vuotiaaksi, kun nykyvanhuksenkin on vaikea ymmärtää nuorisoa ja sietää tutun elämänmenon käymistä yhä käsittämättömämmäksi. Tähän liittyen Uschanov kysyy, kuka kuuntelee Beatlesia vuonna 5000. Kiinnostava kysymys. Entä kuka kuuntelee klassista musiikkia vuonna 5000? Kenpä tietäisi sen, mutta voihan sitä hieman pohtia, millaiset seikat voisivat asiaan vaikuttaa.

Aloitetaan kuitenkin Beatlesista: mikä siitä tekee Beatlesia? Melodiat ja sointurakenteet? Niiden perusteella voi toki tunnistaa lukuisia Beatles-kappaleita, mutta kelpaako Beatles-fanille mikään muu kuin Beatlesin omat esitykset? Ei kai sentään… Kyllä sen ihan oikeaa Beatlesia pitää olla! Mutta klassisessa musiikissa ei vaadita eikä voida vaatia ehdottomasti säveltäjän omaa esitystä, vaikka monet 1900- ja 2000-luvun säveltäjät ovatkin sekä esittäneet että levyttäneet teoksiaan.

Esimerkiksi Šostakovitšin Pianokvinteton pianistina voi olla säveltäjän sijaan moni muukin hyvä pianisti ja eiköhän Lindbergin pianokonsertoistakin tule tarjolle hyviä esityksiä muidenkin kuin Lindbergin itsensä soittamana.Kun klassiset sävellykset saavat erilaisia tulkintoja, silloin eri aikakausien muusikot ja kuulijat voivat kokea ties minkä aikakausien teokset itselleen mielekkäiksi. Beatlesin Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band puolestaan kuulostaa aina jokseenkin samalta, koska kyseessä on yksi ja sama äänite. Erot ovat vain äänentoiston laadussa. Kun tulkinta ei esityksessä muutu, tuleeko Kersantti Pippurista vuosisatojen myötä yhä vieraampi ja vieraampi, vai siirtyykö kuuntelukokemus tulevaisuudenkin kodeissa vanhemmilta lapsille, jolloin siitä tulee osa lasten kulttuurista äidinkieltä?

Vaikka Beatlesia on kuunneltu jo yli 40 vuotta, ei tämä aika ikuisuusnäkökulmasta ole juuri mitään ja siksi Uschanovin esittämää kysymystä onkin parempi tarkastella nimenomaan klassisen musiikin kautta. Tällöin ruvetaan saamaan riittävästi aikaperspektiiviä jo asian empiiristäkin arvioimista varten: modernia klassista musiikkia on esitetty jo noin sata vuotta eli suunnilleen yhtä kauan kuin jazzia, Mozartia yli 200 vuotta, Palestrinaa yli 400 vuotta, Machauta yli 600 vuotta ja Hildegard Bingeniläistä yli 800 vuotta. Kannattaa muistaa, ettei siitä sentään ihmisikää ole, kun keskiaikainen yksiääninen laulu oli suorastaan muotia ja luostarikuorojen levytyksiä ostettiin tavaratalojen levyosastoilta. Ja ainakin Vox Silentii ja Anonymous 4 esiintyvät edelleen aktiivisesti.

Vaikka vanhempi sukupolvi siis taivastelisikin nuorison toilailua tyyliin ”oi aikoja, oi tapoja” ja teinit pälyilisivät keski-ikäisiä fossiileita epäluuloisesti, niin vieläkin esitetään ja kuunnellaan niiden menneiden vuosisatojen kappaleita, joiden säveltäjillä oli aika erilainen maailmankuva kuin nykyihmisillä. Ilmeisesti teoksia on onnistuttu tulkitsemaan tavoilla, jotka tekevät niistä koskettavia nykykuulijoillekin. On sitten kokonaan eri juttu, ovatko tulkinnat ollenkaan sellaisia, kuin säveltäjät ovat tarkoittaneet. Tätähän ei pysty mitenkään tarkistamaan. Koska menneet säveltäjät eivät voineet verrata teoksiaan kaikkeen siihen heidän jälkeensä sävellettyyn musiikkiin, mitä me voimme kuulla, ainakin siksi suhteemme heidän musiikkiinsa on väistämättä erilainen kuin heillä itsellään. Muistelen kuitenkin Olli Mustosen todenneen, että hyvä sävellys sietää erilaisia tulkintoja.

Kuunnellaan vaikka Johann Sebastian Bachia. Kuinka eri tavoin hänen musiikkiaan ovat soittaneet esimerkiksi Pablo Casals ja Pieter Wispelwey sellolla, Svjatoslav Richter, Glenn Gould ja András Schiff pianolla tai vaikka Wanda Landowska ja Ton Koopman cembalolla! Ainakaan ei tarvitse pelätä, etteikö tulkintoja rukattaisi uusiksi aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Luultavasti paljon suurempi uhka jonkin musiikin säilymiselle on kaikki se tuleva musiikki, joka syrjäyttää suuren osan nyt kuuntelemastamme musiikista. Tuleeko se edes Euroopasta?

Nyt soitetaan Stravinskya ja Rautavaaraa eikä Pleyeliä tai Cherubinia, mutta soitetaanko vuonna 5000 mitään, mikä nyt kuuluu kantaohjelmistoon? Kuka tietää, mutta ei kai se aivan mahdottomalta tunnu, jos yli 800 vuotta vanhaa musiikkiakin viitsitään esittää. Luultavasti ihminen ei sittenkään edes sellaisessa ajassa muutu siinä määrin, etteikö todella vanhastakin musiikista saataisi iloa irti. Onko vuonna 5000 edes sellaisia soittimia kuin nyt tai onko sillä mitään väliä? Millä on väliä, on se, että pyrkisimme elämään tavalla, jolla vältettäisiin tulevaisuudessakin täysimittainen ydinsota tai sellaiset ekologiset katastrofit, jotka kyseenalaistaisivat ihmisen säilymisen lajina. Vain tällä ehdolla voimme spekuloida, kumpi kestää kauemmin: Euroopan unioni vai Beethovenin Yhdeksäs sinfonia.

Avainsanat: BeatlesBeethoven Yhdeksäs sinfoniaHildegard BingeniläinenKlassinen musiikkiMachauMozartOlli MustonenPalestrinaPianokvintettoSgt. Pepper's Lonely Hearts Club BandŠostakovitšTommi Uschanov

Uusimmat

Virpi Alanen: Kaupunkilintu

Tervetuloa keväiseen runo- ja kirjailtaan 20.5.!

9.5.2025
Uusi Nootti-museo tuntee idänsuhteiden koko kirjon

Uusi Nootti-museo tuntee idänsuhteiden koko kirjon

7.5.2025
Jyväskylän Kevät: Onko Suomessa Ateenaa?

Jyväskylän Kevät: Onko Suomessa Ateenaa?

6.5.2025
Vuokralle tarjotaan: työpiste Helsingin Suvilahdessa Kulttuurivihkojen toimitilassa

Vuokralle tarjotaan: työpiste Helsingin Suvilahdessa Kulttuurivihkojen toimitilassa

6.5.2025

Rauhanmanifesti raikaa ikkunoista Eurooppa-päivänä 9.5.

2.5.2025
Kulttuurivihkojen keväässä runsas runousanti

Jyväskylän Kevät: Keskustelu kirjan Henki ja elämä pohjalta

29.4.2025

Valikoiva rasismi: suomalainen ryssäviha ja Ukrainan sota

22.4.2025
Jyväskylän Kevät: Naisnäkökulma eettisyyteen

Jyväskylän Kevät: Naisnäkökulma eettisyyteen

17.4.2025
Uusi elokuva kertoo Etyk-prosessista: ”Diplomaattiset prosessit voivat saada aikaan positiivisen ja kestävän muutoksen”

Uusi elokuva kertoo Etyk-prosessista: ”Diplomaattiset prosessit voivat saada aikaan positiivisen ja kestävän muutoksen”

16.4.2025
Kulttuurivihkojen kunta- ja aluevaalistudio

Kulttuurivihkojen kunta- ja aluevaalistudio

14.4.2025

Sote-palvelujen karsiminen on poliittinen valinta – vaihtoehtoja on!

13.4.2025
Kulttuurivihkot valvoo vaali-iltana

Kulttuurivihkot valvoo vaali-iltana

10.4.2025
Kulttuurivaalit! – Helsingin kuntavaalipaneeli

Kulttuurivaalit! – Helsingin kuntavaalipaneeli

10.4.2025
Kolme ystävää – Tarinankerronnan ilot ja surut

Kolme ystävää – Tarinankerronnan ilot ja surut

10.4.2025
Tampere Film Festival on Suomen kansainvälisin elokuvatapahtuma

Tampere Film Festival on Suomen kansainvälisin elokuvatapahtuma

5.4.2025

Vasemmistolainen kulttuurilehti

Päätoimittaja (painettu lehti) Marissa Mehr
Päätoimittaja (verkkolehti) Elias Krohn
Julkaisija Domirola Oy

Kaasutehtaankatu 1 / 12
00540 Helsinki
+358941145369
ISSN 2242-6736 (verkkojulkaisu)

Mikä Vihkot?

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

 

No Result
View All Result
  • Etusivu
  • Jutut
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Mielipide
      • Pääkirjoitus
      • Lukijan sana
    • Videot
      • Vaalistudio
      • Videoreportaasit
      • Studio e
  • Blogit
    • Holokaustin taiteesta
    • Kaspar Hauser
    • Kinosilmä
    • Nettiteos
    • Penkkiaktivisti
    • Susirajan virallinen Öisinajattelija
    • Vaikuttajaviestijä Älijas Gröön
    • Yksilön ja taiteen vapaus
    • Blogiarkisto
      • Diletantti klassisen…
      • Jontti avautuu
      • Lasikenkä piparkakkutalossa
      • Saman taivaan alla
      • Sivuikkuna
      • Työnimi blogille
  • Lehtiarkisto
  • Kirjat
  • Tilaus
    • Irtonumerot
  • Yhteystiedot
  • Avustajille
  • Arvostelupalvelu
  • Yhdistys
  • Mediakortti
  • Info