• Tilaus
  • Irtonumerot
  • Mediakortti
  • Yhteystiedot
  • Avustajille
  • Arvostelupalvelu
  • Yhdistys
  • Info
  • RSS
No Result
View All Result
Kulttuurivihkot
  • Etusivu
  • Jutut
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Mielipide
      • Pääkirjoitus
      • Lukijan sana
    • Videot
      • Vaalistudio
      • Videoreportaasit
      • Studio e
  • Blogit
    • Holokaustin taiteesta
    • Kaspar Hauser
    • Kinosilmä
    • Nettiteos
    • Penkkiaktivisti
    • Susirajan virallinen Öisinajattelija
    • Vaikuttajaviestijä Älijas Gröön
    • Yksilön ja taiteen vapaus
    • Blogiarkisto
      • Diletantti klassisen…
      • Jontti avautuu
      • Lasikenkä piparkakkutalossa
      • Saman taivaan alla
      • Sivuikkuna
      • Työnimi blogille
  • Lehtiarkisto
  • Kirjat
  • Etusivu
  • Jutut
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Mielipide
      • Pääkirjoitus
      • Lukijan sana
    • Videot
      • Vaalistudio
      • Videoreportaasit
      • Studio e
  • Blogit
    • Holokaustin taiteesta
    • Kaspar Hauser
    • Kinosilmä
    • Nettiteos
    • Penkkiaktivisti
    • Susirajan virallinen Öisinajattelija
    • Vaikuttajaviestijä Älijas Gröön
    • Yksilön ja taiteen vapaus
    • Blogiarkisto
      • Diletantti klassisen…
      • Jontti avautuu
      • Lasikenkä piparkakkutalossa
      • Saman taivaan alla
      • Sivuikkuna
      • Työnimi blogille
  • Lehtiarkisto
  • Kirjat
No Result
View All Result
Kulttuurivihkot
No Result
View All Result
Etusivu Blogit Diletantti klassisen musiikin ihmemaassa

Diletantti ottaa kantaa ottaako kantaa

Ilkka Vartiainen kirjoittanut Ilkka Vartiainen
16.9.2020
kategoriassa Diletantti klassisen musiikin ihmemaassa
Lukuaika: 3 min

Kävin katsomassa Anna Tuorin kiehtovan taidenäyttelyn, mutta viime aikoina Tuori on ollut myös yhtenä osapuolena keskustelussa, jossa ihmetellään, pitäisikö taiteen olla kantaa ottavaa ollakseen hyvää. Tuori ei esimerkiksi haastattelussaan Yleisradion nettisivuilla rajaa ajatuksiaan pelkkään kuvataiteeseen, vaan asia koskee muitakin taiteenlajeja, kuten musiikkia. No johan Eppu Normaalikin kysyi, voiko kitaraa soittamalla parantaa maailmaa, mutta miten on, voiko kantaaottavuus parantaa klassista musiikkia?

Populaarimusiikki on nykyisin tyypillisesti laulettua ja siis sanoitettua musiikkia, jonka kantaaottavuus riippuu vahvasti tekstittäjästä. Klassinen musiikki on sen sijaan usein instrumentaalimusiikkia, mikä sai Šostakovitšin pohtimaan muistelmissaan, riittääkö pelkkä musiikki ilmaisemaan kaiken sen mitä haluaisi. Ainakin hän 13. sinfoniallaan halusi Jevgeni Jevtušenkon runoa käyttämällä estää Babi Jarin tragediaa unohtumasta. Kenen pitäisi säveltää kaikista niistä paikoista, joita nyt halutaan unohtaa Venäjällä?

Mutta kuten Šostakovitš, moni muukin klassisen musiikin kuuluisimmista säveltäjistä on säveltänyt sekä osallistuvaa että kantaa ottamatonta musiikkia ja parhaimmat niistä ovat säilyneet kantaohjelmistossa riippumatta siitä, kumpaan joukkoon teokset ovat sattuneet kuulumaan. Miten on, haluaisimmeko olla ilman Mozartin Figaron häitä tai sinfonioita ja pianokonserttoja, Beethovenin yhdeksättä sinfoniaa tai myöhäisiä pianosonaatteja ja jousikvartettoja, Schubertin Forellia ja Forellikvintettoa tai myöhäisiä pianosonaatteja ja jousikvintettoa, Chopinin Vallankumousetydiä tai nokturnoja, Verdin Nabuccoa tai Otelloa, Ravelin Chansons madécassesia tai pianokonserttoja, Brittenin Sotarequiemia tai sellosinfoniaa, Bergin Wozzeckia tai viulukonserttoa, Sibeliuksen Finlandiaa tai sinfonioita, Ahon Hyönteiselämää tai ties kuinka monelle soittimelle sävellettyjä konserttoja…

Jotenkin tuntuu, että väittely siitä, pitäisikö taidetta tehdä taiteen vuoksi vai pitäisikö sen olla jotenkin yhteiskunnallisesti osallistuvaa, on kovin aikansa elänyt. Miksi osallistuvan ja ei-osallistuvan taiteen pitäisi olla toisensa pois sulkevia vaihtoehtoja? Tai kuten eräs melko hyvin tuntemani henkilö on eri valintatilanteissa todennut: ”Molempi parempi.”

Meillä on lukemattomia toimintoja, joilla emme yritä parantaa maailmaa. Kuka katselee urheilukisoja, kuka täyttää sanaristikoita, kuka kerää rahoja tai ties mitä, joten pitäisikö kaikki tällainenkin toiminta pyrkiä korvaamaan jollain osallistuvalla toiminnalla, jos taiteenkin pitäisi aina olla osallistuvaa? Toisaalta jos joku asia kertakaikkiaan saa jonkun taiteilijan tekemään osallistuvan teoksen niinkin hyvin, kuten vaikka Šostakovitš toisen pianotrionsa tai kahdeksannen jousikvartettonsa – näiden 1900-luvun suosituimpiin kuuluvien kamarimusiikkiteosten osallistuvuus tulee juutalaisen musiikin vaikutuksesta – niin miksi moiset teokset pitäisi jättää tekemättä ja teosten käsittelemät asiat tuomatta esille?

Jos nyt joku ehdottomasti haluaa kokea erityisen osallistuvaa taidetta, niin kannattaa mennä Helsingin taidemuseoon, jossa on Laura Gustafssonin ja Terike Haapojan kolmiosainen näyttely Museum of Becoming. Mediataiteen valtionpalkinnon 2016 voittanut osa Epäihmisyyden museo käsittelee tapoja, joilla ihmisyyttä on eroteltu epäihmisyydestä ja miten tällaisella erottelulla on päädytty käyttämään hyväksi ja sortamaan toisia lajeja tai ihmisryhmiä. Mutta kiinnittäkää huomiota myös musiikkiin: kyseisen installaation käyttämä Messiaenin Aikojen lopun kvarteton viides osa, jossa ylistetään Jeesuksen ikuisuutta, herättää tulkinnallisia kummasteluja. Jos näyttelyvieras ei satu musiikkia tuntemaan eikä ota siitä selvää, hän saattaa vain kokea sen ehkä jotenkin installaatioon sopivasti haikeansurullisen lohdullisena. Teoksen tunnistava voi kuitenkin jäädä miettimään, onko musiikki valittu siksi, että Messiaen sävelsi sen keskitysleirillä, mikä rinnastetaan siihen, miten ihmiset ovat kohdelleet ja kohtelevat valtavia määriä eläimiä pitäen niitä keskitysleiriolosuhteissa. Vai onko Messiaenin otsikoltaan selkeästi kristillinen musiikki sittenkin tarkoitettu jatkumoksi niille kankaille heijastetuille Raamatun, eri filosofien ja teologien teksteille, joilla on oikeutettu milloin naisten, milloin eläinten alistaminen ja kaltoinkohtelu?

Avainsanat: Aikojen lopun kvartettoAnna TuoriBabi JariChopinEppu NormaaliFigaron häätForelliForellikvintettoHyönteiselämääKalevi Ahokantaaottava taidekantaaottavuusKlassinen musiikkiLaura GustafssonMessiaenMozartMuseum of BecomingpopulaarimusiikkiSchubertŠostakovitšTerike HaapojaVallankumousetydi

Uusimmat

Virpi Alanen: Kaupunkilintu

Tervetuloa keväiseen runo- ja kirjailtaan 20.5.!

9.5.2025
Uusi Nootti-museo tuntee idänsuhteiden koko kirjon

Uusi Nootti-museo tuntee idänsuhteiden koko kirjon

7.5.2025
Jyväskylän Kevät: Onko Suomessa Ateenaa?

Jyväskylän Kevät: Onko Suomessa Ateenaa?

6.5.2025
Vuokralle tarjotaan: työpiste Helsingin Suvilahdessa Kulttuurivihkojen toimitilassa

Vuokralle tarjotaan: työpiste Helsingin Suvilahdessa Kulttuurivihkojen toimitilassa

6.5.2025

Rauhanmanifesti raikaa ikkunoista Eurooppa-päivänä 9.5.

2.5.2025
Kulttuurivihkojen keväässä runsas runousanti

Jyväskylän Kevät: Keskustelu kirjan Henki ja elämä pohjalta

29.4.2025

Valikoiva rasismi: suomalainen ryssäviha ja Ukrainan sota

22.4.2025
Jyväskylän Kevät: Naisnäkökulma eettisyyteen

Jyväskylän Kevät: Naisnäkökulma eettisyyteen

17.4.2025
Uusi elokuva kertoo Etyk-prosessista: ”Diplomaattiset prosessit voivat saada aikaan positiivisen ja kestävän muutoksen”

Uusi elokuva kertoo Etyk-prosessista: ”Diplomaattiset prosessit voivat saada aikaan positiivisen ja kestävän muutoksen”

16.4.2025
Kulttuurivihkojen kunta- ja aluevaalistudio

Kulttuurivihkojen kunta- ja aluevaalistudio

14.4.2025

Sote-palvelujen karsiminen on poliittinen valinta – vaihtoehtoja on!

13.4.2025
Kulttuurivihkot valvoo vaali-iltana

Kulttuurivihkot valvoo vaali-iltana

10.4.2025
Kulttuurivaalit! – Helsingin kuntavaalipaneeli

Kulttuurivaalit! – Helsingin kuntavaalipaneeli

10.4.2025
Kolme ystävää – Tarinankerronnan ilot ja surut

Kolme ystävää – Tarinankerronnan ilot ja surut

10.4.2025
Tampere Film Festival on Suomen kansainvälisin elokuvatapahtuma

Tampere Film Festival on Suomen kansainvälisin elokuvatapahtuma

5.4.2025

Vasemmistolainen kulttuurilehti

Päätoimittaja (painettu lehti) Marissa Mehr
Päätoimittaja (verkkolehti) Elias Krohn
Julkaisija Domirola Oy

Kaasutehtaankatu 1 / 12
00540 Helsinki
+358941145369
ISSN 2242-6736 (verkkojulkaisu)

Mikä Vihkot?

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

 

No Result
View All Result
  • Etusivu
  • Jutut
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Mielipide
      • Pääkirjoitus
      • Lukijan sana
    • Videot
      • Vaalistudio
      • Videoreportaasit
      • Studio e
  • Blogit
    • Holokaustin taiteesta
    • Kaspar Hauser
    • Kinosilmä
    • Nettiteos
    • Penkkiaktivisti
    • Susirajan virallinen Öisinajattelija
    • Vaikuttajaviestijä Älijas Gröön
    • Yksilön ja taiteen vapaus
    • Blogiarkisto
      • Diletantti klassisen…
      • Jontti avautuu
      • Lasikenkä piparkakkutalossa
      • Saman taivaan alla
      • Sivuikkuna
      • Työnimi blogille
  • Lehtiarkisto
  • Kirjat
  • Tilaus
    • Irtonumerot
  • Yhteystiedot
  • Avustajille
  • Arvostelupalvelu
  • Yhdistys
  • Mediakortti
  • Info