Ruotsalainen vasemmistolainen ajatuspaja Katalysis on käynnistänyt seuraavia Ruotsin eduskuntavaaleja silmälläpitäen verkkokampanjan taistelussa uusien, liikkuvien ja erityisesti nuorten äänistä. Ruotsin vaalit ovat kahden vuoden kuluttua ja vasemmisto on tällä hetkellä gallupeissa altavastaajana ja oppositiossa samaan aikaan kun äärioikeisto riehuu somessa.
”Heräsimme kylmään hikeen vuoden 2022 vaalien jälkeen Ruotsissa ja teimme sen uudelleen, kun Trumpista tuli presidentti toisen kerran! Mitä tapahtui?” kysyy keskustelun aloittanut demaritaustaisen ajatuspan johtaja Daniel Suhonen Ruotsissa.
Asia on ajankohtainen myös Suomessa. Vaalityö on aloitettava heti ensi vuoden kunnallisvaaleja varten.
Äärioikeisto johtaa työväenliikettä sosiaalisessa mediassa Ruotsissa. Koska podcastit ja videot suoratoistavat lähes jokaisen nuoren matkapuhelimeen 24/7, oikeisto on siellä Suhosen mukaan täysin hallitseva. He asettivat asialistan julkisessa mediassa ja sanomalehdissä. Vasemmisto ei ole siellä, koska pitää kiinni vanhoista totuuksista. Vasemmiston täytyy Suhosen mukaan joko muuttua tai kuolla.
Suhosella on takanaan hyvä suunnitelma siitä, kuinka he Katalysissa voivat voittaa keskustelun ja nuoret puolelleen. Hän uskoo, että sinä, minä ja kaikki muut olemme ainoita, jotka voivat tehdä sen. On hämmästyttävää lukea tätä vetoomuskirjettä. Ei siksi, etteikö asia ole tärkeä, vaan siksi, että se paljastaa sen kamalan tosiasian, että ruotsalainen vasemmisto ei ole ajan tasalla, mitä uudenlaiseen ääntenkalasteluun ja vaalivaikuttamiseen tulee. Mutta olemmeko mekään?
Vasemmistoliitolla on selkeää nousukiitoa, kiitos Orpon–Purran äärioikeistolaisen hallituksen kovaan politiikkaan kyllästyneiden äänestäjien sekä Li Anderssonin mahtavan äänivyöryn EU-vaaleissa. Vasemmistoliitto on ollut Helsingissä kokoomuksen ykköshaastaja poliittisesti, ja viimeisimmissä vaaleissa myös kannatuksessa. Tällä hetkellä Helsingissä on vasemmistoliitolla, vihreillä ja demareilla enemmistö. Viimeksi niukka vasemmistoenemmistö (demarit ja kansandemokraatit) on ollut Helsingin kaupunginvaltuustossa vasemmistolla vuonna 1973.
Nyt on selvästi ilmassa aistittavissa porvaripolitiikan kovien säästöjen uhriksi joutuneiden keskuudessa vasemmistoliiton myötätuuli. HSL:n jatkuvat lippujen hintojen korotukset, Hekan ylisuuret vuokrankorotukset ja keskustelut terveyskeskusmaksujen palauttamisesta sekä kulttuurin ylisuuret leikkaukset (jotka eivät koske Kansallisoopperaa jostain kumman syystä) ovat saaneet monet aiemmin vihreitä äänestäneet mutta vasemmistolaisesti ajattelevat kannattamaan ja äänestämään vasemmistoa.
Vasemmistoliitto ja kokoomus ovat tänä vuonna kamppailleet suurimman puolueen asemasta niin eurovaaleissa kuin HOK-Elannon vaaleissa, tiivistää Kansan Uutisille Helsingin apulaispormestari ja ensi vuoden kunnallisvaalien pormestariehdokas Paavo Arhinmäki Jussi Virkkusen jutussa ”Vasemmistoliiton nousukiito jatkuu Helsingissä, kannatus kasvanut useita prosenttiyksiköitä – Kevään kuntavaaleissa lähdemme kokoomuksen ykköshaastajana” (KU 24.11.).
Nuoret, naiset ja kulttuuri-ihmiset ovat perinteisesti vasemmistolaisesti orientoituneita eli he eivät enää ”pelastusta” kaipaa. Kenelle viestit olisi sitten suunnattava?
Vasemmistoliitto tarvitsisi noustakseen demarien ohi ensi kevään historiallisiksikin luonnehdittavissa vaaleissa liikkuvien äänestäjien ja työväenluokkaisten poikien sekä miesten ääniä. Ehdokasasettelulla on siksi merkitystä. Noustakseen suureksi puolueeksi vasemmistoliitto tarvitsee uusia äänestäjiä ja voittaa ensin verkossa äärioikeiston.
”Avaamme mediakanavan, joka ottaa taistelun kaikkialla, missä oikeisto näyttää läsnäolonsa ja missä popularisoimme luokkataisteluamme. Jo tänään Start the Presses -podcastimme on kasvanut räjähdysmäisesti, mutta haluamme tavoittaa vieläkin laajemman yleisön! Haluamme julkaista lisää podcasteja, dominoida Tiktokia ja lyödä kiilaa oikeistolaiseen Youtubeen. Jos epäonnistumme, oikeisto voittaa kaikki vaalit tulevaisuudessa”, Suhonen kirjoittaa kuin opastukseksi kaikille pohjoismaisille vasemmistopuolueille, jotka tänään valmistautuvat taisteluun äänistä äärioikeiston kanssa.
Suhosen sanomisen voi allekirjoittaa myös suomalainen vasemmistolainen, joka on sekä kyllästynyt että kauhuissaan sosiaalisen median ja mediakentän oikeistohegemoniasta. Huolimatta siitä, että vasemmisto puhuu ja tekee jatkuvasti hyvien asioiden puolesta tavallisen kansalaisen näkökulmasta, sen sanoma tyssää siihen, ettei se pääse kunnolla esille siitä huolimatta, että esimerkiksi Kansan Uutiset on jo vastannut tähän huutoon suosituilla politiikan podcasteillaan.
”Meillä ei ole oikeiston oligarkkeja, mutta meitä on monia ja meidän on kerättävä 400 000 kruunua luodaksemme median, jonka haluamme nähdä. Jos 1 000 ihmistä antaa 500 kruunua, olemme maalissa. Olen jo tehnyt tämän lahjoituksen itse ja mietin, haluatko murskata oikeisto-oligarkkimedian kanssani”, Suhonen muistuttaa vasemmistoa sen alkuperäisestä joukkovoimapotentiaalista.