”Meille ilmastokriisin hillitsemiseen tähtäävä mielenosoitus 20.9. ei ollut Fridays for Future. Meille se on Fridays for Past, Present and Future, koska globaali pohjoinen on varastanut meiltä ja meidän perheiltämme menneisyyden ja tulevaisuuden.”
Näin liikkeen yksi kärkihahmo Abena Kennedy-Asante (Abeni) perustelee globaalin pohjoisen rodullistettujen tuntoja. Maahanmuuttajille, värillisille ja pakolaisille näyttäytyvät nykyisen koululaisten ja nuorten liikkeen edustajat usein valkoisina etuoikeutettuina nuorina, jotka kamppailevat tulevaisuuden puolesta näkemättä globaalin maailman menneisyyden vääryyksiä, rikoksia ja kasvavaa eriarvoisuutta.
”Talomme palavat jo viisisataa vuotta”
Me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka kokee ilmastokriisin vaikutukset. Me olemme viimeinen sukupolvi, joka voi vielä vaikuttaa ilmastomuutoksen kehitykseen. Tämä on Fridays for Future -liikkeen viesti läntisen maailman talouden ja politiikan eliitille. Liikkeen synnyttäjä ruotsalainen 16-vuotias Greta Thunberg tiivisti sanoman päättäjille Maailman talousfoorumissa (World Economic Forum, WEF):
”Me nuoret vain synnyimme tähän maailmaan, ja yhtäkkiä edessämme on kriisi, jonka kanssa meidän on elettävä koko elämämme, samoin lastemme, lastenlastemme ja tulevien sukupolvien.”
Globaalin etelän ihmisten luontoa ja ympäristöä on tuhottu jo vuosisatojen ajan. Abeni, joka edustaa Bpoc Environmental Climate Justice Kollektiv -liikettä, muistuttaa, että ilmastomuutosta ja globaalia ekologista kriisiä ei voi ajatella ilman tämän tosiasian tunnistamista. Nykytilanteessa on myös välttämättä pidettävä mielessä, että valtaosa maailman väestöstä ja suurin osa maapallon luonnon- ja energiavaroista sijoittuu globaalin etelän alueille. Niiden hyödyntäminen ja käyttö on ehdoton edellytys globaalin pohjoisen nykyiselle kulutukselle ja elintasolle. Läntisten teollisuusvaltioiden kulutus- ja elintapa ei ole globaalisti mahdollista luonnonvarojen niukkuuden ja ilmastokriisin vuoksi.
”Haluan, että olette yhtä peloissanne kuin minä. Joka päivä. Ja haluan teidän toimivan. Haluan teidän toimivan niin kuin talonne palaisi. Koska se palaa”, Greta Thunberg sanoi Davosissa läntisen maailman eliitille tammikuussa 2019.
Abena Kennedy-Asante muistuttaa: ”Globaalin etelän ihmisten elinehtoja on tuhottu jo vuosisatojen ajan. Meidän talomme on palanut jo 500 vuoden ajan, sillä orjuuttaminen ja kolonialismi yhdistyivät ympäristön tuhoamiseen ja raaka-aineiden ryöstöön. Myös nykyaikana palavat meidän talomme ja metsämme Angolassa ja Brasiliassa. Siksi meille ilmastokriisi ei ole vain tulevaisuuden kysymys.”
Globaali etelä ilmastokriisin kourissa
Globaalin pohjoisen osuus ilmastokriisin syntyyn on kiistaton. Globaalisti rikkaat pohjoiset teollisuusmaat käsittivät 2000-luvun alussa vajaan viidenneksen maailman väestöstä, mutta olivat vastuussa yli 70 prosentista vuoden 1850 jälkeen ilmakehään päästetyistä hiilidioksidipäästöistä.
Globaalin etelän asukaiden talot ovat jo liekeissä 2000-luvun alusta lähtien. Ilmastokriisin vaikutukset ovat sytyttäneet konflikteja ja sotia. Niiden vaikutukset ovat heijastuneet pakolaisvirtana globaaliin pohjoiseen. Jo vuonna 2007 YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon totesi Darfurin kriisin taustalla olevan ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus. Sudanin sademäärät alkoivat vähetä parikymmentä vuotta sitten ilmaston lämpenemisen seurauksena. Ilmastomuutoksen aiheuttama pitkään jatkunut kuivuus oli yksi keskeinen syy Syyrian sisällissodan synnylle. Syyrian hedelmällistä pohjoisosaa kuritti vuosina 2006–2010 kuivuus, joka pudotti maan maataloustuotantoa kolmanneksella. Jopa puolitoista miljoonaa ihmistä joutui lähtemään maaseudulta kaupunkien laitamille, jossa väestöpainetta aiheuttivat jo valmiiksi Irakin pakolaiset. Samaan aikaan kaupungeissa kyti tyytymättömyys hallituksen väärinkäytöksiin.
Tyynessä valtameressä sijaitsevat atollisaaret Tuvalu, Tokelau ja Kiribati ovat vaarassa tulla merenpinnan nousun ensimmäisiksi uhreiksi. Mosambikissa ja Zimbabwessa muuttuneet lämpötilat ovat tänä vuonna aiheuttaneet voimakkaita tuhomyrskyjä.
Ilmastokriisin konkreettisten vaikutusten lista globaalin etelän asukkaille on pitkä. He elävät jo keskellä ilmastokriisiä. Tiedossa on vain pahempaa. Abenin mukaan Malissa ilmaston lämpeneminen saattaa olla jopa 3 astetta, jonka seurauksena maissisato tulee puolittumaan ja pohjavesivarannot supistuvat arvioilta 60 prosenttia. Ekologisesta kriisistä on tulossa mittava sosiaalinen kriisi.
Globaali eriarvoisuus ja hiilidioksidipäästöjen uuskolonialistinen rakenne
Vuosituhannen alussa maailman väestön köyhin 45 prosenttia tuotti 7 prosenttia päästöistä, kun rikkain 7 prosenttia oli vastuussa puolesta kaikista maailman päästöistä. Saksa tuottaa 400 kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin Mali vuosittain. Luku ei pidä sisällään niitä päästöjä, jotka sisältyvät Saksan tuontiin Intiasta ja Kiinasta.
Oxfamin uuden tutkimuksen (2019) mukaan rikkain prosentti maapallon väestöstä tuottaa CO2-päästöjä 175 kertaa enemmän kuin maapallon väestön köyhin 10 prosenttia. Yksistään maapallon rikkain 10 prosenttia on vastuussa noin puolesta CO2-päästöistä. Maapallon 3,5 miljardia köyhintä ihmistä vastaa vain 10 prosentista CO2-päästöistä.
Ihmiskunnalla ei ole enää varaa luksuskulutukseen. Jenan yliopiston sosiologian professori Klaus Dörre on todennut: ”Vuosituhannen vaihteesta lähtien ilmastolle vahingollisten päästöjen kasvu liittyy lähes yksinomaan elämäntapojen kasvuun, joihin liittyy luksuskulutus.”
Hiilidioksipäästöjen rakenne vastaa vallitsevaa globaalia eriarvoisuutta. Maailman 26 rikkaimman ihmisen varallisuus on samansuuruinen kuin maailman köyhimmän puolikkaan, sanoo hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam. Järjestön raportin mukaan miljardöörien yhteenlaskettu omaisuus kasvoi 2,5 miljardilla dollarilla joka päivä viime vuonna. Maailman 3,8 miljardin köyhimmän ihmisen omaisuus puolestaan laski 11 prosentilla viime vuonna, järjestö sanoo. Tämä eriarvoisuus konkretisoitui Davosin talousfoorumin yhteydessä. Kokoukseen saapui 1 500 henkilöä omalla yksityissuihkukoneella. (FAZ 23.1.2019) Maailmassa on tällä hetkellä arviolta 18 000 yksityissuihkukonetta, jotka käyttävät arvoiolta 22 miljardia tonnia polttoainetta ja tuottavat siis mittavat määrät hiilidioksidipäästöjä.
”Ei vain hiilidioksipäästöt heijasta uuskolonialistisia rakenteita”, toteaa Abeni ja jatkaa: ”muovijätettä viedään Saksasta suureen tyyliin Indonesiaan ja Malesiaan”. Miljoonia tonneja elektroniikkaromua päätyy vuosittain Ghanaan. Suomestakin viedään arvioiden mukaan elektroniikkajätettä joka vuosi kehittyviin maihin yhteensä noin 5 000 tonnia eli lähes kilo henkeä kohti.
Abeni nostaa keskusteluun myös ympäristörasismi-käsitteen, joka syntyi vuonna 1980 mustan kansalaisoikeusliikkeen piirissä. Saastuttavat tehtaat sijoitettiin tuolloin Yhdysvalloissa usein mustien asuma-alueiden läheisyyteen. Nuorten mustien aktivisten julisteissa luki: ”Olemme huolissamme tulevaisuudestamme – älkää vahingoittako tulevien sukupolvien elämää.”
Tänä päivänä Euroopassa toteutetaan eri muodoissa ympäristörasistista politiikkaa. Venäjällä öljytuotonto tuhoaa alkuperäiskansojen luonnollista asuinympäristöä. Vuonna 2013 koko Suomen pinta-alasta liki 53 000 neliökilometrillä on kaivosyhtiön jonkinasteinen varaus tai varaushakemus kaivostoiminnalle. Se on noin 14 prosenttia Suomen pinta-alasta. Valtaosa, noin 45 650 neliökilometriä, tästä alueesta on varausta tai varaushakemusta, joka ei vielä oikeuta malminetsintään. Lisääntyvä kaivosyhtiöiden toiminta erityisesti Lapissa varjostaa saamelaisten elämää. Itäisessä Euroopassa monet romaniyhteisöt elävät kaatopaikkojen tai ympäristöä saastuttavien tehtaiden lähistöllä.
”Mustat ihmiset, alkuperäisväestön edustajat ja värilliset kärsivät myös globaalissa pohjoisessa eniten ympäristön tuhoutumisesta”, Abeni toteaa.
Fridays for Past, Present and Future -liike vaatii välittömästi mm. fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamista ase- ja autoteollisuudessa. Tämän lisäksi tulee purkaa Euroopasta subventoitu teollinen lihantuotantojärjestelmä, joka aiheuttaa sademetsien tuhoamista mm. Brasiliassa, Argentiinassa ja Indonesiassa.
Massiiviset ympäristötuhot, kolonialismi ja uuskolonialistiset rakenteet ovat hyvin tiiviisti toisiinsa yhteydessä. Ilmastokriisin torjuminen edellyttää myös sosiaalisen kysymyksen ratkaisua.