Filosofinen antropologia kysyy: ”mikä ihminen on?” ja ”miten ihminen eroaa muista eläimistä?” (kts. Timo Laineen ja Petri Kuhmosen kirjaa Filosofinen antropologia, 1995).
Ihminen osaa tehdä havaintoja ja ”ymmärtää”, mutta ihminen ei ole tietävä olento.
Ihminen on maapallolla muun eläinkunnan keskellä vaikuttava yhteiskunnallinen ja kulttuurinen eläin.
*
Mustasta pikkukissastamme ei voi olla huomaamatta sitä, että Pörrimme on suuntautunut ulospäin. Kissallahan on monta kertaa parempi haju-, kuulo- ja näköaisti kuin ihmisellä. Sitä vastoin ihminen on suuntautunut sisäänpäin, pohjaan asti.
Ihmisellä on lisäksi sisäänrakennettu taipumus tehdä ”mannerheimit ja hakkaraiset”. Ja hotkaista tangomarkkinoilla olut naamaan ”rokaten”.
Anto Leikolan mukaan ”– – ne jotka jyrkimmin kiistävät oman eläimellisyytensä riistävät muuta luontoa PETOMAISIMMIN (tekstisuurennos JP)” (kts. kirjaa Kulttuurieläin, Ihmistutkimuksen biologiaa, toimittanut M. Kamppinen P. Laihonen ja T. Vuorisalo, 1989, sivu 19).
Tätä ei voi olla huomaamatta eteläpohjalaisessa maatalouskulttuurissa, johon nivoutuu harras protestanttinen kansanuskovaisuus.
”Kyllä kansa tietää” vaikkei kansa tiedä yhtikäs mitään.
*
Filosofi Sven Krohnin mukaan ”Ihminen on kulttuuriolento – – länsimaisella – – sivistyksellä on kaksi alkuperäistä juurta – – antiikin kreikkalaisuus ja Vanhan testamentin ilmentämä juutalaisuus – – arabialainen – – kulttuuri – – välitti Intiasta tuomansa lukujen merkitsemistavan länsimaihin – – Tämä merkitsemistapa sisälsi merkinnän NOLLASTA ja antoi – – sysäyksen MATEMAATTISEN AJATTELUN (tekitsuurennos JP) kehitykselle – – luonnontieteelle – – tekniikalle – – laskuKONE ja tietoKONE mukaan luettuna – – ” (Sven Krohnin kirjoitus ”Tieto, usko ja kauneus ihmisen kohtalossa” kirjassa Ajatuksen voima, toimittanut Jaana Venkula,1990, sivut 143-244)
Eksistentialismille tuon tyyppinen ajattelutapa on vierasta ja virheellistä. Ihmisen pitää keskittyä kaikessa elolliseen luontoon ja ihmiseen osana kaikkea muuta luontoa.
*
Moderni länsimainen kulttuuri on kokonaisuutena matemaattinen ja konemainen.
*
Vaikka sanotaan, että Suomi on oikeusvaltio ja että Suomessa on ajatuksenvapaus sekä mielipiteen sanomisen vapaus, kaikenlaista tuon vastaista tapahtuu täälläkin.
Hämmästyin (20.12.2017) kun näin internetistä, että Kauhavan Vapaaseurakunnan nettisivuilla oli valokuva kotitalostamme. Millaista vapautta kyseinen seurakunta edustaa?
Puoluevaltaan sitoutumattoman Domirola Oy:n Kulttuurivihkoissa julkaistun talon valokuvan kohdalla (kuvassa näkyy myös ”silmäksi muotoilema” talon ympyräikkuna) oli teksti ”tekijänoikeudet saattavat vaikuttaa kuvan käyttöön” sekä kohta, jota klikkaamalla pääsee lukemaan mainitussa Vihkoissa julkaistua blogiani ”Uusi todellisuus – 2”.
Tämä tapaus on arvoitus. Voi olla, että arvoituksen taustalla on aivan muita tahoja kuin uskovaisia. Minähän en arvostele uskontoon sisältyvää uskomista.
*
Ukrainan kriisi kulminoitui 2014 Itä-Ukrainaan. Nyt saman tyyppinen jännite syttyi äskettäin (2017) Itä-Moldovassa.
Mistä johtuu se, että noissa molemmissa tapahtumissa (Ukraina ja Moldova) näkyy kahtiajako läntiseen ja itäiseen puoliskoon.
Ehkä tuo kahtiajako juontaa alun perin siihen kulttuuriseen ”halkeamaan ja haavaan”, jossa roomalaisen kulttuuripiirin kristillinen kirkko alkoi jakautua kahtia noin tuhat vuotta sitten.
*
Myös Karl Marx pohti aikoinaan ”tajunnan ja todellisuuden” välistä suhdetta. Mutta hänkään ei kysellyt seikkaperäisemmin sitä mitä tajuaminen ja todellisuus on?
Marxin mukaan ”todellisuus” on aineellinen, Hegel ajatteli että ”todellisuus” on henkinen.
Jonkun (tajuamisen, ymmärtämisen) suhde toiseen (niin kutsuttuun ”maailmassa olemisen todellisuuteen”) on kuitenkin aina eri asia kuin ”se joku” (tajunta) ja ”se toinen” (todellisuus, tosi)?
*
Ihmisen suhteessa toiseen ihmiseen on kyse yhteisöstä ja yhteiskunnasta. Arkkitehtuurissa on kyse ihmisen suhteesta rakennettuun ympäristöön. Ihmisen suhde luontoon on olemassaolon peruskysymys. Myös taiteen suhde tieteeseen on myös tärkeä ymmärtää voidakseen aavistaa, mistä tässä maailmassa olemisesta on kyse.
Poliittisen vallankäytön suhteissa yksi valtaa käyttävä organisoitunut osapuoli tyrkyttää toiselle osapuolelle ilmiötä ja asioita ”todellisuutena” kansalle.
Diktaatuurijohtoisen valtion tilannetta, jossa yksinvaltias komentelee alamaisiaan, pidetään kierona yhteiskunnallisena suhteena. Arkkitehtuuri voi ilmentää ihmisten kulttuuria tai rakennettu miljöö voi olla ristiriidassa ihmisten kulttuurin kanssa.
Tai yhteiskunnan valtaeliitti saattaa ihailla uutta ”älykästä ja kaunista miljöötä ja arkkitehtuuria”, mutta kansa saattaa rakastaa samaan aikaan ryysyrantamaista ympäristöä yli kaiken, koska rahvas haluaa löytää rähjäisyyden keskeltä sisimpänsä, eläimellisen itsensä.
Ihmisen suhde luontoon voi perustua luonnon rajattomaan hyväksikäyttöön tai hyvän luontosuhteen ymmärtämiseen ja luonnonilmiöiden rakastamiseen.
Nykyajan ammattitaiteilijat saattavat kuvitella olevansa vapaita, mutta löytävät aina itsensä touhuamassa tieteen ja vallan keskellä.
*
Maailmassa olemisessa erottuu kosminen, kemiallinen, elollinen ja kulttuurinen ilmiö.
Tarkasteltaessa maapallolla tapahtuneita muutoksia täytyy huomata ”korkeakulttuurit”.
Tarkastelun kohteena täytyy olla tuolloin vallankäyttö, aineellinen toimentulo (taloudellisen toiminnan muodot) ja eri uskonnot, jotta pääsisi parempaan selvyyteen siitä miten asiat ovat muotoutuneet ja muuttuneet. Aina tämä on tapahtunut kulttuuristen myyttien ja niiden uudistumisen kautta.
*
Maapallon ”korkeakulttuureihin” ovat kuuluneet mm. Eurooppa, Amerikka, Kiina, Intia ja Kaukoitä.
Maapallon laajuisen kulttuuritarkastelun kohteena on oltava ainakin muinaiset ”primitiiviset uskonnot”, juutalaisuus, kristinusko, islam, hindulaisuus, buddhalaisuus ja Kiinan uskonnot.
Esimerkiksi kristillinen uskonkäsitys on vaikuttanut suuresti länsimaisen korkeakulttuurin kehitykseen. Mutta maailmaa ei saa ymmärtää yhden vaan lukemattomien eri uskontojen kuohuntana ja tilana.
Nykyisin varsinkin kristittyjen ja islamilaisten välillä näkyy isoja jännitteitä. Nuo näkemyserot ovat heijastuneet suuresti maapallon laajuisiin poliittisiin ja taloudellisiin valtapeleihin. Epäilijöille suosittelen luettavaksi Jaakko Hämeen-Anttilan kirjaa Islamin käsikirja (2005).
*
Praha on myös kristillisen uskon uudistamisen kaupunki. Vanhankaupungin ison puolen aukiolla on siitä muistuttamassa kristityn Jan Husin ja kristittyjen hussilaisten 500-vuotismuistomerkki (pystytetty 1915). Kristitty konservatiivinen eliitti poltti Husin roviolla.
*
Katselen Jarislav Gruthin kirjan Prague (Praga caput regini, 1995) pehmeyttä henkiviä valokuvia vanhan Prahan miljööstä (sivut 54 ja 55). Näen niissä valon ja tilan leikkiä ikivanhoissa seinämissä, jossa luonto on nipistellyt ja puristellut sekä pudotellut seinistä maahan rappauslaastin palasia.
*
Hegelin nationalistisessa valtioajattelussa jostakin kansasta ja kielialueesta tehdään mielivaltaisesti saman alueen vähemmistökulttuurien ”kattovalta”.
Lauttasaarelaisetkin suunnittelivat vuosia sitten Helsingistä irtaantumista. Miksi me kantolalaiset emme voisi irtaantua Suur-Kauhavan kattovallasta?
”Kansallisen katto- ja keskusvallan” valtapeli pohjautuu yksipuoliseen ”valtio- ja kuntauskomukseen”.
Tämä muutos on juuri nyt äärimmäisen ajankohtainen. Katalonia halusi vetäistä itsensä irti Espanjasta. Seuraavaksi muut pienet vähemmistöryhmät voivat seurata Katalonian esikuvaa.
Uusien kattovaltojen perustaminen täytyy lopettaa ja nykyiset kansallisvaltiot täytyy nujertaa uudella ylikansallisella vallalla.
Katalonia suuntauti 1800-luvun alussa Napoleonin aikana Ranskaan ja Katalonia onnistui tuolloin myös itsenäistymään.
Entinen diktatuurivaltio, nationalistinen ”kattovalta” Espanja on ollut sille aina vihollinen. Nyt kun Katalonian oma johto on maanpaossa ja vankilassa katalonialaisia hätyytellään, Espanjan kattovalta uhkaili eri tavoin Katalonian johtoa ja määräsi itsenäisyyskysymyksestä uudet vaalit 21.12.2017.
Espanja käyttää miten sitä huvittaa väkivaltaa, ajaa vihollisiaan maanpakoon, heittää ihmisiä vankilaan ja toimii koko ajan matemaattisen ajattelun pohjalta.
Katalonian alueparlamentti oli järjestänyt aikaisemmin Katalonian itsenäistymisestä vaalin ja itsenäisyyden kannattajapuolueet julistivat Katalonian itsenäiseksi.
Espanjan diktaattorimainen pääministeri määräsi uudet vaalit ja uhkasi antaa jopa 30 vuoden vankeuksia Katalonian kansankiihottajille. Mitä muutta poliittisten puolueiden toiminta on kaikkialla kuin kansankiihottamista ilman vankeustuomiota.
Katalonia päihitti nyt Espanjan ja kattovallan vallankaappaus epäonnistui. Pykälä 155 jäi teoriaksi.
”Espanjan kattovaltaa” edustavan pääministerin puolue menetti uudessa vaalissa seitsemän paikkaa. Kolme Katalonian itsenäisyyttä kannattanutta puoluetta sai uudessa vaalissa enemmistön parlamenttipaikoista (yhteensä 70 paikkaa), paikkoja on yhteensä 138.
Katalonian itsenäistymistä koskeneen uuden vaalin äänestysprosentti oli 83 %. Mitään ei jäänyt enää epäselväksi.
Belgiassa maanpaossa oleva Katalonian aluejohtaja sanoi uuden vaalin jälkeen, että ”Espanja on nyt voitettu”.
Koska täällä sanotaan, että ”Suomi on voitettu”?
Suomen saarinaalaiset ja saamenmaalaiset voivat ottaa nyt mallia Kataloniasta, irtaantua Suomesta ja liittyä perustettavaan maapallon laajuiseen vähemmistökulttuurien kattovaltaan.
Kansallisvaltioiden” vähemmistökulttuurien on liityttävä yhteen omaan kulttuuriin sisältyvien oikeuksien turvaamiseksi.
Kaikkien maiden vähemmistökansat irtaantukaa keskusvalloista ja liittykää yhteen vähemmistökulttuurien kansainväliseksi maailmanjärjestöksi!
*
Kirjoitin Katalonian kakkosvaalin jälkeen 22.12.2017 Ilkkaan seuraavan mielipidekirjoituksen:
”KATALONIA PÄIHITTI ESPANJAN
Mitä tarkoittaa se kun Katalonia irtaantuu Espanjasta?
Aikamme henki on valtasuhteiden uudistuminen.
Nykyiset kansallisvaltiot syntyivät ”villisti” rajautumalla vaiheittain mielivaltaisiksi alueiksi.
Noiden raja-alueiden sisään perustettiin kuvitteellisen ”kanakunta-ajattelun” pohjalta vahva edustuksellinen katto- ja keskusvalta.
Keskusvaltaorganisaatioiden alapuolella on kuitenkin aina vähemmistökansoja ja kulttuurisia vähemmistöjä, joille kattovalta ei katso voivansa myöntää vapauksia ja oikeuksia.
Kun ’kattovalta Suomi’ oli itsenäistymässä Ahvenanmaa halusi liittyä Ruotsiin. Kauhavan Kankaan kylän väki halusi suuntautua suurkuntavalmistelun aikana Lapuaan mutta Kangas pakotettiin liittymään Suur-Kauhavaan. Lauttasaarelaiset tutkituttivat vuosia sitten Helsingistä irtaantumista. Esimerkiksi Italiassa on nyt useita osa-aluetta, jotka pyrkivät irtaantumaan Italian ’kansallisesta kattovallasta’.
Tämä muutos tulee jatkumaan koska siihen on ymmärrettävät syyt.
Uusin kehitys on ensinnäkin johtanut ylikansallisen organisaatiovallan kasvuun. Siinä kansallisvaltiot heikkenevät ja velkaantuvat.
Kansainvälinen kilpailu kiristyy. Kansantalouden rinnalla tapahtuu siksi moninaista ylikansallista talous- ja muuta toimintaa.
Tuossa paineessa ’kansalliset kattovallat’ pyrkivät vahvistamaan omaa keskusorganisaatiotaan, mikä johtaa omista vähemmistökansoista ja kulttuuriryhmistä etääntymiseen.
Esimerkiksi tuleva maakuntahallinto on esimerkki tästä, siinähän kuntien valtuustot jätetään monessa kakkospäättäjiksi.
Valta on nyt entistä kauempana ihmistä. Meidät on painettu nyt maahan alistujiksi, vaikka ihmisen huomioiminen pitäisi olla yhteiskunnallisen valtapelin ydinkohta. Matematiikka ja koneet palvelevat nyt valtaa aivan liikaa.
Siksi ’alas kattovalta ja ylös kulttuurinen pienyhteisö, ei päinvastoin’.”
*
Descartesia pidetään jumalallisista auktoriteeteista (kirkko jne.) vapaan järkikorosteisen modernin filosofian perustajana.
Descartes jakoi ihmisen ”aineelliseen konemaisuuteen” ja ”aineettomaan henkeen”. Sata vuotta hänen kuolemansa (1650) jälkeen ihmistä pidettiin kokonaisuudessaan koneena (fyysikko La Mettrie, 1709-1751).
Nykyaikaisen tietotekniikan soveltaminen perustuu täysin tuohon samaan koneuskoon. Nyt robottien halutaan korvaavan kaikessa ihmiset.
Kakista uusin järkeä ja tietämistä korostava länsimainen teollis-kapitalistinen kulttuuri on ”MAAILMANKONE”. Siinä kuvitellaan, että kun kaikki saadaan toimimaan maapalolla länsimaisen kulttuurin ”arvomaailman, tiedon, tekniikan ja talouden” periaatteella, kaikki alkaa rullaamaan hyvin pienimpiäkin yksityiskohtia myöten. Mutta sinä käy täysin päinvastoin.
Korkean elintason ”länsimaisessa maailmankoneessa” kaikki on jo nyt viihdehirviötä.
Mutta maapallon muissa osissa eletään hyvin ”konkreettista todellisuutta”, jossa valitsee pysyvä nälänhätä ja sodankäynti.
Kun ihminen työnnetään sivuun, tapahtuu ”subjektin kuolema”.
Atk-digiyhteiskunnan robottiautomiljöössä on koko liikenneverkon liikennemerkkijärjestelmä. Ihminen ei voi kuitenkaan olla ja elää sen pohjalta ilman vakavia henkisiä vaurioita.
Siinä hiljenee lopuksi koko”ihmisen sielu”.
*
”Todellisuus” on siis maapallon eri kulttuureissa hyvin erilaista.
Luen kirjailija Günther Grassin kirjoittamasta ja kuvittamasta teoksesta Häpeän kieli (1989)
”Joka matkustaa Intiaan tietää valmistautua… (Häpeän kieli, sivu 193)
”Musta jumalatar, mustina/nousevat lepakot puista, / kuun edessä mustina piirtyvistä. – – Kaupunki käänsi mahansa nurin. Näin/ patsaat päällään. Näin ryömijät / jaloillaan. Näin puhtaat ja puhtaiden hienot tyttäret / rääsyissään jätteiden kimpussa (kikattelematta)…”
*
Kun länsimaisen kulttuurin ”tietämisessä ja todellisuudessa” kuvitellaan, että ihan kohta kaikki on tulossa valmiiksi samaan aikaan, valtaosa maapallon väestöstä avaa miljoonakaupunkinen ydinkeskustoista kaupunkien kaatopaikoille (kaupunkien reunoille) tuotuja jätekasseja löytääkseen niistä pikkuruisia rippeitä ruoasta (slummialueiden) nälkäisille lapsille.
*
Modernin taide, esimerkiksi minimalismi, on antanut paljon virikkeitä modernille arkkitehtuurille. Arkkitehtuuri on läheisessä vuorovaikutuksessa poliittisen vallan kanssa. Rakennetun ympäristön tehokas massatuotanto (aluerakentaminen jne.) uutta tehokasta teollista tekniikka ja teknologiaa soveltaen ”olemassaolonminimalismin” mukaisesti (Bauhaus) luotiin yhteiskunnallisen poliittisen vallan projektina tasa-arvon toteuttamiseksi (hyvä asunto kaikille halvalla, esimerkiksi kommunistinen yhteiskunta).
Lopputuloksesta tuli kuitenkin joka tavalla ”alaston luuranko”, luonnosta vieraantunut betoniympäristö josta puuttuu ”elävä hipiä”.
Ammattitaiteilijat on pantu siksi herättämään tuota ”kuollutta hipiää” henkiin niin, että nykyisin julkinen taide peittää jo lähes koko uusimman kaupunkirakenteen.
Uusin moderni arkkitehtuuri luotiin ihailemalla myös konetta (le Corbusier). Lopputuloksesta tuli siksi myös hyvin konemainen (”asumiskone” jne.) .
Ihmiset ovat saaneet nykyisin tarpeekseen ”kommunikoinnista sileiden betonisten koneseinämien kanssa”. Valtaeliitti on antanut ammattitaiteilijoille tehtäväksi muuttaa ”koneseinämät ihmisen seiniksi” mutta tuo ajatus ei ole toiminut.
Vasta kun hermeneuttinen ihminen kommunikoi hermeuttisen luonnon ja ympäristön kanssa syntyy terve identiteetti.
Kaupungista tulee ihmisen henkinen koti vasta kun ihminen jättää siinä koko ajan jälkiä toisille ihmisille ja kaupunki muotoutuu sen mukaan.
Kun taide liittyy eksistentialistisesti inhimilliseen ”itselleen olemiseen” sen ei tarvitse esittää mitään.
Tärkeintä tuossa maailmassa olemisessa on luonnonmukaisten kulttuuriolentojen, ihmisten väliset suhteet. Konetta siihen ei voi liittää ilman vakavia haittoja.
*
Länsimaisen kulttuurin valtaeliitin valtapeli on viimeksi kiihtynyt, elämää pidetään nyt valtapelikoneena.
Ajatus uudesta uljaasta ”tietoyhteiskunnasta” romahti hetkessä kasaan, koska siinä oli kyse ihmisen ja koneen liitosta.
Ensin käynnistettiin sähköpostivakoilu, seuraavaksi murskataan koko avoin internet ja ”sosiaalinen media”. Näin on tapahtumassa juuri nyt.
Kapitalismin kova valtapeli koskee nyt varsinkin viihteen kaupallista kädenvääntöä.
Yle mainostaa jo huudahtamalla kansalaisille ”suosituimmat uutiset” ja jatkaa, että tässä on ”neljä uutista, jotka sinun pitää tietää sunnuntaina” (yle.fi 17.12.2017).
Meitä ”vuodatetaan ja kusetetaan” nykyisin ihan joka asiassa (vertaa yle.fi-uutiseen ”Presidentti Niinistö: Tietovuodon laajuus huolestuttavaa”, yle.fi 16.12.2017).
Suomen valtiovelkaa ei voi saada ikinä pysähtymään.
Tämä ei johdu ainoastaan kapitalismin nousujen ja laskujen vuorottelusta (seuraavasta lamasta). Monet muutkin ”hirvíöt” ovat käyvät kiinni teollisen kapitalismin kurkkuun.
Eräs niistä on kaupallinen joulu. Joulu on alun perin uskonnollinen kristillinen, Jeesuksen syntymään liittyvä juhla.
Joulun ahneistuminen eli kaupallistuminen merkitsee kapitalistisessa lännessä nyt (2017) sitä, että joulukuusen täytyy kiiltää entistä enemmän kullalle ja hopealle. Tämä tyyli on tullut nyt muotiin koska huolet (ilmastonmuutos jne.) painavat ihmiskunnan päälle raskaampina kuin koskaan aikaisemmin.
Sodan käynnin automatisointi (miehittämättömät lentokoneet, helikopterit jne.) merkitsee tänä atk-, robotti- ja tekoälyaikana sitä, että viholliselle aiheutetaan (sodan voittamiseksi) enemmän henkistä tuskaa ja fyysistä kärsimystä kuin koskaan aikaisemmin.
Mutta elämä ei ole kone. Eikä muutu koskaan koneeksi.
*
Teollinen kapitalismi synnyttää loputtomasti tavaroita ja jätteitä, nielee kaiken suihinsa keskellä kurjistunutta luontoa mutta uskoo silti oravanpyöräkoneeseensa.
Länsimaisessa kulttuurissa ei ymmärretä sitä, että luonnon ja ihmisen väliseen terveeseen suhteeseen liittyvä ilmiöitä ei voi punnita tietopohjaisen matematiikan ja ”tieto on valtaa”-valtapelin pohjalta (poliittinen valta ja rahavalta). Kaiken maailman jalanjälkiin ja hiilinielulaskelmiin uskominen on ”hölynpölyä”.
Mutta luonto ei ole kone.
*
EU:n ehdotus luonnon hallitsemiseksi velvoittaa Euroopan maatalousyrittäjät vähentämään vesistökuormitusta, edistämään luonnon monimuotoisuutta ja torjumaan ilmastomuutosta.
Jos tämä idea toteutettaisiin Suomen Kauhavalla (tämän maan maatalousvaltaisimmalla alueella) Kauhavalla maataloustukien lopettamiseen. Kauhavanjoki kuluu Suomen saastuneimpiin jokiin, soiden ja sorakuoppien tonkiminen on katkeamatonta ja avohakkuut ”lätkäisevät” jatkuvasti myös vanhoja metsiä.
*
Eteläpohjalaiset ovat siirtyneet muinoin eräreittejä pitkin etelän barbaareina Hämeen muinaisasutusalueelta pohjoiseen Kyröön, nykyisen Vaasan lähelle. Kyröstä barbaarit siirtyivät esimerkiksi Ilmajokea ja Lapuanjokilaaksoa kohti.
Esko Koivusalon kirjoituksessa ”Jouppilan isäntiä ja torppareita” (Kytösavut IX, 1962) kerrotaan tappelijasta Matti Simonpojasta eli ”Hoppi-Matista”. Hänestä lauletaan myös vanhassa kansanlaulussa ”Joupin kyläs tapeltu/ja siit` on tehty laulu…”. Tässä meillä on ”seinäjokilainen Antti”.
Eli Lapuan ja Härmänmaan väkivaltaperinne on kukoistanut muinoin myös Ilmajoen suunnalla. Tappeluperinteeseen on täytynyt liittyä viina ja puukon käyttö.
Ikivanha suomalaisten kulttuurinen väkivaltaperinne on säilynyt ”alkuperäisenä” Pohjois-Suomessa ja esimerkiksi lapuanliike todistaa siitä, että kyseinen ”aate ja suuntaus” elää vieläkin. Vanha suomalainen yhteiskunta ei rakentunut ”kristillisen kirkon opetukseen” eikä ”sivistyksen ja lain” pohjalle.
”Suomi on valtiollisilta perustuksiltaan” aivan kuten tammisaarelainen kirjailija ja kuvataiteilija Carl-Gustaf Lilius on kirjoittanut
”muukalaisvaltainen, ulkopuoliset poissulkeva, rasistinen, diskriminoiva, suomenmielinen, luotaantyöntävä, rajansa suljettuna pitävä, militaristinen, alkoholisoiva ja väkivaltaisuuteen taipuvainen maa”.
*
Kun muutimme Turusta Kauhavalla keväällä 2011, en osannut edes aavistaa tulleeni hyvin erikoiselle seudulle. Autot ja modernit tyylit ja vaatteet saattavat hämätä pahasti.
Asuimme ensin Kauhavan keskustassa. Kiinnitin tuolloin huomiota siihen, että joka puolella keskustaa oli mätäneviä ja maahan kallistelevia taloja. Rautatieaseman lähellä oli vuosikaudet myös yksi tulipalossa tuhoutunut puutalo.
Paikallislehti Komiat julkaisi 26.10.2011 tuosta puutalosta tekemäni kirjoituksen ”Sisältä päin”. Siinä sanoin, että ”Täältä sisältä päin katsottuna tämä kyläpahanen paljastaa perimmäisen olemuksensa parhaiten ja alastomana – – oman onnensa varaan hylätyistä ja jätetyistä, hiljalleen lahoavista taloista. joissa kohisi vielä parikymmentä vuotta sitten arki niin kauniisti kuin elämä voi kuhista”.
Mielenkiintoisinta tuossa kirjoituksessa on se, että sen syntyminen heijasteli tuolloisia tuntoja omasta elämästäni.
Tässä on hyvä esimerkki miljöön ja ihmisen suhteesta. Olisi aivan luonnotonta jos kaikki näyttäisi elämässä kiiltävältä.
Ihmisenä olemiseen sisältyy aina myös karkea rösöinen puoli.
*
Käväisin 2011 junalla ensimmäisiä kertoja Seinäjoella. Ensin jopa kuvittelin näkeväni Seinäjoen ”ruutukaavakeskustan” jokirannassa fragmentteja Turun jokirannasta.
Yli-isänmaallisen lakeuden ”outo seutukeskus” on ”maaseutukaupunki Seinäjoki”.
Kyseisen ”patavanhoillisen landecityn” vaiheista saa hyvän käsityksen Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton julkaisusta Kytösavut IX (1962, katso kansikuvaa) sekä Seinäjoen kaavoitusjohtaja Martti Norjan kirjoituksesta ”Mikä saa kaupungin sykkimään? Ketteryys!” (EPARI 13.12.2017). (Huomaa vilkaista myös kansikuvaa, maisemaa hallitsee siinä maaseudun viljelty pelto.)
Seinäjoen synnytti rautatieristeys. ”Todelliseen kaupunkikulttuuriin” kasvaneelle Seinäjoki merkitsee väliaikaisuutta ja ohimenevää.
*
Ilmajoen sivukylässä (Seinäjoella) tehtiin ”alueen alkuteollisena aikana” ensin rautaa ja ruutia. Vasta sen jälkeen tuli rata ja kaukaa junat.
(Rautatie tuo nykyisin kesäisin nuoria joka puolelta Provinssirock-jonoon pääsylipunostoon uuden harmaan betonilaatikkotyylisen asemakeskuksen eteen. Seinäjoella vasta opetellaan anarkismia.)
Suuri osa seinäjokilaisista meni 1800-luvulla rautatien hommiin.
1900-luvun alussa, Venäjän vallankumousvuosina Seinäjoen ratapihan yhteen junavaunuun asettui Mannerheim. Ensin hän pakeni Pietarista Helsinkiin, Ja kiiruhti sen jälkeen isänmaaintoisen suomalaisen valtaeliitin pyynnöstä Vaasaan.
Vaasassa Mannerheimistä tehtiin kuninkaallistakin kuninkaallisempi ”Kristus” ja tämä on juurtunut seinäjokilaisiin selkäytimen syvimpään kohtaan asti.
*
Kuravellisten savikatujen Seinäjoki tempaistiin ”kaupungiksi” tyhjästä pystyyn 1960.
Seinäjoen kaupungin ”koroisilla”, Ilmajoen pitäjän Alaseinäjoen kylässä asui vuonna 1805 täsmälleen 545 asukasta.
Yhteiskunnan yleisen muutoksen laineilla käynnistynyt paikan ”tehdasaika” kolminkertaisti paikan väkiluvun 1800-luvun puoliväliin mennessä.
Tänä päivänä (2017) Seinäjoelle on 62 500 asukasta. Pelkän kapitalismi-kasvumittarin mukaan mitattuna Seinäjoki kuuluu Suomen johtaviin paikkakuntiin.
Alkiolainen valtapeli-innostus ja pikkuyrittäjyys pöllähtelevät Seinäjoella ”yhtenä multana ja asvalttina”. Ja kaikki asukkaat tuntevat toinen toisensa.
Ilmajokilaisten kartanoisäntien pellolle nousi kuortanelaisen Alvar Aallon piirtämä ”tuomiokirkko” ja hänen eri puolilla maailmaa omaksumia vitivalkoisia horisonttinauhoja. Niiden vastakohdaksi hän sijoitti pellolle pystyyn tulitikkumaisen kellotornin.
Herrat ylpeilee Aallolla Seinäjoella mutta seinäjokilainen rahvas vierastaa konservatiiviseksi ehtinyttä Aallon modernistista arkkitehtuuria.
Seinäjoen vaakuna esittää historiallista kaupunginmuuria, vaikka kaikki on Seinäjoella fyysisesti nykyaikaa, autoilla liikkumista, tavaroiden ostamista ja kaikenlaista hurahtamista.
Vanha ja moderni kaupunkikulttuuri on Seinäjoella tuntematon käsite koska ilmajokilainen maaseutukulttuuri henkii vieläkin väkevästi kyseiseen paikkaan.
Seinäjoki pelaa vanhaa imagopeliä ja aikoo pysyä tangon soidessa ja Paulan kähistessä landena.
Tämän vastakohta on eteläisimmän Suomen stadi.
*
Turku on 700 vuoitta vanha. Turku on myytti siitä, että Suomen juuret juontavat Tukholman kautta tänne kulkeutuneeseen Länsi-Roomaan.
Kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 Turkua kiillotettiin niin ahkerasti kiiltokuvaksi, ettei mikään ole näyttänyt sen jälkeen Turussa rapistuneelta ja tautiselta.
Muutto Turusta Kauhavalle….Sisältä päin…
*
Ilkassa oli 18.12.2017 uutinen ”Tiestön yhtiöittäminen on Kosken lääke tieverkon korjausvelan taittamiseksi”. Uutisotsikossa mainittiin myös kokoomuslaisen kansanedustajan Susanna Kosken ajatuksia.
Koski on porvarilliselta Pohjanmaalta Vaasasta.
Ilkka kertoi, että ”Koski pitää VALITETTAVANA sitä, että viime viikolla koululaisia joutui jäämään kotiin KAUHAVALLA kun koulubussi ei voinut ajaa liukkaalla tiellä”
Suurkuntauudistuksen ja ilmastomuutoksen yhdistelmä aiheuttaa kaikenlaista. Pitäisikö syrjäkylävanhempien viedä tämän tyyppisissä tilanteissa lapsensa kouluun omilla autoilla? Toimivaa joukkoliikennettä ei ole suurkuntiin edes tulossa.
Liikenneministeri Berner vihki muutama kuukausi sitten Kauhavalla kehuen kansainvälisen IBA-lintujensuojelualueen läpi rakennetun maantien (Kangas-Annala). Kukaan ei maininnut peltoaukean luontoarvoista tuossa vaiheessa mitään.
Rakennettiinko tie läpi IBA:n ”perseaukisen” suurkunnan verotulovaroilla? Valtion tieviranomaiset ovat pitäneet kyseistä tietä tarpeettomana eikä valtio ota kyseisen tien ylläpitoakaan hoidettavakseen.
Miksi kauhavalaiset kokoontuivat Lapuanjoen ylittävän betonisillan kyljessä virsiä? Kankaan ja Ikolan puoleinen päähän on suuntautunut aina Lapuaan ja Ylihärmään. Kun joku kauhavalainen yriti 1800-luvullas asettua Lapuan puolelle, lapualaiset varastivat häneltä talojen hirretkin.
Kirjoitin Ilkkaan mainitsemastani koulukyytiongelmasta (19.12.2017) seuraavan kirjoituksen:
”KOSKI
Koskessa juokseva vesi kohisee. Mutta mikä on maantie- ja liikenneverkko?
Autoilla liikkuminen on yhteisöllistä. Siinä pitää ottaa huomioon myös toiset. Autoiluun sisältyy myös tasa-arvo- ja vapausnäkökulma.
Näihin seikkoihin liittyvät suhteet vaihtuvat aivan muuksi uusliberalistisessa ajatuksessa yksityistää ja yhtiöittää maanteitä.
Ei pidä rakastua paksuun lompakkoon.
Suomi on tasavalta. Suomen perustuslakiin on sisäänrakennettu lasten kouluopetus (kansalaisiksi sivistäminen). Jos koulunkäynti estyy, valta luopuu tasa-arvoon tähtäävästä edustuksellisesta vallankäytöstä.
Yhteiskunta ei ole talous- ja rahastuskone. Ja ihminen pysyy ihmisluontona. Turha pinnistellä liikaa.”
*
Kirjoitin aikaisemmin tästä samasta aiheesta Ilkkaan laajemman ja eri sisältöisen mielipidekirjoituksen mutta sitä ei julkaistu Ilkassa.
*
Suomen suurkuntauudistus ei tule toimimaan koska hanketta on valmisteltu pelkästään toiminnallisesti ilman samanaikaista maankäytön suunnittelua. Suurkuntien tieverkko- ja palvelujärjestelmä ei tule toimimaan koskaan kokonaisvaltaisesti.
Esimerkiksi nykyisen Suur-Kauhavan niin sanotussa Kanta-Kauhavan entisessä kirkonkylässä on vireillä totaalinen miljöömuutos mutta kyseisen alueen liikennejärjestelyjä aiotaan pyörittää vanhalta pohjalta ilman verkon kokonaisvaltaista uudistamista. Tähänastiselle korvienvälin autoliikennehäjyilylle pitää sanoa heti ”stop”.
*
Sotekaan ei ole tulossa kuntoon. Ei pidä nuolaista sotenkaan kohdalla ennen kuin tipahtaa.
Sotessa on luvattu kaikkea kaunista, esimerkiksi ”valinnanvapautta” mutta lopputulokseksi on tulossa ”moderni torpparilaitos”. Kanta-Kauhavan itselleen kaapanneseen kolmeen terveyspalvelupisteeseen (Terveystaloon, Mehiläiseen ja ”kantakunnan” vanhaan ”terveysasema kaksineuvoiseen”) pääsee joka välissä ainoastaan paksulompakkoisimmat.
*
Ihmisenä oleminen tapahtuu myyttien varassa ”kuvittelevana kulttuurieläimenä”. Ihminen ei ole ”tietävä järkiolento” vähääkään.
Mutta mitä niin kutsuttu ”taide” on?
Pitääkö taideteoksen esittää aina jotain, jotta teos olisi taidetta? Ei tarvitse silloin kun taide ymmärretään ihmisenä olemiseen liittyvänä asiana.
Voiko mikä tahansa olla ”taidetta”? Voi ja on sitä kun ”taide” liittyy olemiseen.
”Taide” ei liity olenkaan ”järkeilyyn, tietämiseen ja estetiikkatieteeseen”.
Yrjö Hailan ja Richard Levinsin kirjassa Ekologian ulottuvuudet (1992) sivulla 24 sanotaan, että ”– – Tiedeoptimismi ei ole epäilyttävää ainoastaan – – teorioiden heikkouksien vuoksi, vaan kyse on tieteellisen kulttuurimme – – yhteiskunnallisista ja käsitteellisistä rajoituksista – –”
Saman teoksen sivulla 25 sanotaan, että ”– – Modernin TIETEEN perustana on yhteiskunnan ja luonnon suhteen pelkistäminen subjekti-objekti asetelma. Tämä näkemys heijastuu myös TAITEISIIN – – Taiteen kehityksellä on ollut aina monia yhtymäkohtia tieteen kehitykseen – –”.
Tieteen ja taiteen tekemisen huomionarvoisin yhdistävä tekijä on kuitenkin valta. Poliittinen ja taloudellinen valta nostaa huipulle ”tieteen ja taiteen todelliset osaajat” ja valta määrittelee, mikä on ”hyvää oikeaa taidetta”.
Mutta ”itselleen olemiseen” liittyvä tiede- ja taidekäsitys irtaantuu valtasuhteesta kokonaan.
*
Ammattitaiteilijoiden täytyy lopettaa puuhastelu, jossa ”taide-eliitti” toimii samalla tavalla kuin ”arkkitehtuurieliitti” poliittisen ja taloudellisen ”tietovallan juoksupoikana”.
Aikakausijulkaisun Taide (6/2017) aihe ”Julkinen taide muuttuu” liittyy uusimpaan yhteiskunnalliseen valtapeliin. Tuossa valtapelissä ”Turun tautikin” saadaan unohtumaan (Turun kulttuuripääkaupunkivuosi 2011) Turku ja turkulainen mentaliteetti saadaan näyttämään joka suhteessa terveeltä.
”Tieto on valtaa” -puolue-eliitillä ei ole kuitenkaan oikeutta loukata ammattitaiteilijoiden vapautta luovaan kriittiseen työskentelyyn.
Vähiten yhteiskunnan valtaeliitillä ja ammattitaiteilijoilla on oikeus loukata ihmisten vapautta ”itselleen olemisen taiteeseen”.
*
Ensin pitää kuolla ”tieto on valtaa todellisuus” sekä pitää hävittää ammattitaiteellinen ”taidetietäminen ja tieto-osaaminen”.
Ensin pitää tapahtua ”taiteen kuolema”, vasta sen jälkeen voi herätä henkiin vapaiden yksilöiden ”elävä itselleen olemisen taide”.
Ja uusin ”maailmassa oleminen” voi rakentua uudelle perustalle, jossa ”kaikenlainen taide on valtaa”.
*
Käsitys ”todellisuudesta ja tietämisestä” on ikuisessa muutostilassa.
Ei voi olla olemassa ”yhtä kaikille yhteistä ja samaa todellisuutta”.
Ei pidä ”tänttäröidä päissään” elämän raitilla.
*
Helsingin metropoli Etelä-Suomessa on täällä eniten vuorovaikutuksessa ”kansainvälisen maailman todellisuuden” kanssa. Mitä pohjoisemmaksi tuosta metropolista etenee, sitä enemmän tulee vastaan ”alajärveläistä halla-aholaistodellisuutta”, jossa konservatiivinen isänmaallisuus on ”tosi” ja jossa uskotaan sakeasti perussuomalais-sinisiin ”onks tietoo”-tietäjätohtoreihin.
Mutta käsitys todellisuudesta ja tietämisestä on murtumassa myös Helsingin metropolissa.
Koko maapalloa koskeva ympäristökriisi ja ilmastonmuutos on edennyt jo niin pitkälle, että Turussakaan ei ole enää samanlaisia ”oikeita talvia” kuin vuosikymmeniä sitten. Tämä sekä esimerkiksi ”uusimmat kansainvaellukset” uudistavat myös uusinta käsitystä siitä mikä on ”totta ja todellista”.
Maapallon suuria ja pieniä kulttuureja ravistelee nykyisin uudet valtavat voimat. Länsimaiden yhteinen kulttuurirakennus nitisee ja natisee kun se kallistuu ja alkaa kaatua kohti maata. Lopullisesti.
*
Olen asettanut täällä Kauhavalla ”sanahuoneeni” seinälle alhaalta ylöspäin vanhan minivärisen palettini ja sen yläpuolelle ”punaisen valun”, ”mustan valun” ja ”valkoisen valun”.
Ensimmäiseksi luovuin palettini käytöstä ja kaadoin väriä suoraan purkista (valaminen) tekemällä ensin ”mustan valun”, sen jälkeen ”valkoisen valun” ja viimeksi ”punaisen valun”.
Vasta nyt ymmärrän täysin sen miksi ja mitä tein (merkityksen tulkitseminen).
*
”Musta valu” heijastaa länsimaisen kulttuurin uusinta tilaa. ”Musta valu” ei syntynyt ainoastaan Ukrainan sodan syttymisen 2014 järkytyksestä vaan yleisesti pettymystä länsimaiseen kulttuuriin.
Elämme parhaillaan länsimaisen kulttuurin loppua.
*
Kulttuurimme elää viimeisiä päiviä ennen uusien kulttuurien valtaannousua. Tämä ilmenee nyt turvattomuustekijöiden nopeana kasvuna. Eniten meitä ravistelee nyt ilmastonmuutos ja pakolaisuus.
Teollisen kapitalismin nousujen ja lakujen aalto (talouselämä) on vaihtumassa minä hetkenä tahansa isoon romahdukseen. Jos alkaa mennä liian hyvin seuraavaksi tulee dialektisesti takaisku.
*
Kirjoitukseni ”todellisuuden ja tietämisen” lopusta kuvaavat sitä, kuinka ”sattuman valu” vaikuttaa nyt ihan kaikkeen länsimaisessa kulttuurissa.
Siinä myös arkkitehtuuri ja taide on sidottu palvelemaan yhteiskunnallista valtaeliittiä, edistysuskoa ja ikuisesti jatkuvan taloudellisen kasvun oravanpyörää.
Teollinen kapitalismi on kasannut kansainvälisesti pääomia jo niin valtavasti, että se toimii hirviönä, mikä murskaa alleen nationalistiset valtiot.
Kansallisvaltiot murenevat globaalin suurpääoman edessä jauhoksi.
*
Kysymys tajunnan ja ”todellisuuden” välisestä suhteesta on tullut ajankohtaisemmaksi kuin koskaan. Nykyajan ”todellisuus” on paljastumassa kuvitelmaksi ja harhaksi.
Eteemme kaatuu säpäleinä koko ”valmiin maailman” idea ja usko.
*
Eksistentialistisen filosofian pohjalta syntynyt ”itselleen olemisen taide” on korvaamassa kaikenlaisen ”tietämisen”.
Ammattitaiteilijat, taidekriitikot ja taiteen tutkijat ovat jäämässä vankeina ”tietämisen kukkulan” selleihin ”tieto on valtaa” -uskovaisina. Kukaan ei tahdo keskustella tuon jälkeen heidän kanssaan.
”Ulkopuolisilta suljettuun” sosiaaliseen kenttään sitoutuneilla ”taidetietäjillä” ei ole ”uudessa todellisuudessa” mitään roolia tai virkaa.
Niin kutsuttu ”ammatillinen taide” kuolee ja häviää.
Uudessa ”itselleen olemisen” maailmassa taidetta on mikä tahansa ja jokainen meistä on ”oikea taiteilija”.
*
”Historian subjekti” ja ”yleisen kehityksen tausta” ei ole ihmiskunta vaan korkeakulttuuri. Eikä ”länsimaisena ihmisenä olemisen subjekti” ole tietäminen ja osaaminen vaan kulttuurinen myytti.
Ihminen vain kuvittelee ja uskoo tietävänsä ja osaavansa.
Nyt ihminen kutsuu tietämiseksi ja osaamiseksi omassa olemassaolossaan tekemiään havaintoja. Mutta havaitseminen ei ole tietämistä.
*
Myyttien maailma sädehti Antiikin Kreikan kulttuurissa ennen Sokratesia ja Platonia. Kristillinen kirkko sai Roomassa haltuunsa johtavan uskonvalta-aseman ja kirkko edisti Välimeren piirin ”kansojen orjamoraalittamista”.
Kirkon valtaan liitettiin kohta antiikin filosofiaa, eniten Platonia. Kristillinen uskoa ja kirkko alkoi hallita koko inhimillistä elämää. Kokonainen keskiajan kaupunkikin pystytettiin ”kristillisen uskon hengessä”.
*
Länsimainen ihminen on uskonut viimeksi 1600-luvulta lähtien olevansa ”järkiolento”, sitä ennen ihminen oli heittäytynyt uskovaisena auktoriteettien johdateltavaksi.
Ensin ”henki oli kaikkialla läsnä”.
1700-luvulla ihminen alkoi vahvistamaan kansaa ”valistamisen ja sivistämisen järkiuskoa” iskulauseella ”järki ja vapaus”. Seuraavaksi (1800-luvun alusta lähtien) ihminen liitti uuteen olemassaolokäsitykseen (1700-luvun myyttiin) ”kansallisromantiikkaa” ja organisoi kansallisvaltioita. Ihminen kuvitteli nyt voivansa vahvistaa omaksumaansa ”tietämis- ja todellisuustunnetta” sulkeutumalla ”omaan joukkoon” ja karkottamalla ”ulkopuoliset”.
Teollinen kapitalismi ajoittuu samaan 1800-luvun vaiheeseen kun koneet otettiin käyttöön. Koneiden käyttö on nykyisin yleistä lähes kaikilla toiminnan sektoreilla. Uusin ”konekulttuuri” liittyy tietotekniikan soveltamiseen. Kun robottien ja ”tekoälyn” käyttö yleistyy, ihmistyötä tarvitaan entistä vähemmän, toiseksi myös inhimillistä palvelusuhdetta korvataan entistä enemmän koneilla.
Kansallisvaltioissa alkoi yleistyä kansan massoittaminen ja yksilöllisyyden tuhoaminen. Valistuksen ajoista käynnistynyt uusin kehitys on johtanut kahteen maailmansotaan ja samalla suureen pettymykseen. ”Minän kuolema” on uusimman aikakauden pahin tauti.
Ihmisen ”tietämis- ja todellisuususko” on merkinnyt sairasta luontosuhdetta (utilimia), se on johtanut vakavaan maapallon laajuiseen ympäristökriisiin ja ilmastomuutokseen.
Yhteiskunnallinen ajattelu on myös jatkuvassa muutostilassa. Kun Neuvostoliitto romahti, jäljelle jäi kommunistien johtama Kiina, josta tuli kapitalistisen maailman ”halpatyökeskus”.
Kommunistinen Pohjois-Korea on ampunut viimeksi usein pitkän kantomatkan raketteja tarkoituksenaan kehittää oma ydinpommiase. Pohjois-Korea on ollut viimeksi kovassa ”sanasodassa” USA:n uuden presidentin Trumpin kanssa. Lisäksi Trumpin ”pääkaupunki Jerusalem” lausuma uhkaa horjuttaa maapallon rauhanomaista kehitystä.
*
Kun ihmisen ”tietämis- ja todellisuususko” murtuu, syntyy sekasortoa ja ihmisjoukkojen massiivista liikkumista joka puolella maapalloa.
*
Tunnetuimman filosofimme Georg von Wrightin kirjoitukset kuten ”Edistyksen myytti” ja ”Viimeistä ajoista” (ajatusleikki) (kts. von Wrightin kirja Tieto ja ymmärrys, 1999) ovat myös tehneet minuun suuren vaikutuksen.
Niistä käy ilmi pessimismi sen suhteen, että ihminen kykenisi korjaamaan ”tietouskossaan” ihmisen itse aiheuttamat ongelmat. Maapallon ilmastokaan ei ole kone, jota voi rassailla.
Viimeksi tähän on liittynyt Lähi-idän sodankäynti, Jerusalemin julistaminen Israelin pääkaupungiksi sekä uudelleen käynnistettävä ”avaruuden valloittaminen” aikamme ”uuden Rooman” eli USA:n toimesta.
Hidasliikkeistä sotapakolaisaaltoa seuraa arvaamaton ympäristöpakolaisuusmyrsky.
Kansallisvaltioiden äärioikeisto on siksi nyt varpaillaan. ”Generation identity” pelkää, että maahanmuutto tuhoaa eurooppalaisen identiteetin. Mutta sen tuhoutuminen on luonnollinen ja hyvä asia. Itävallassa äärioikeisto pääsi ensimmäisen kerran valtion hallitukseen. Se on huono asia, perussuomalaisiakaan ei olisi pitänyt päästää koskaan Suomen hallitukseen.
Suomalaiset kuvittelevat että ”korkeampi hengen luomu” Suomi on ollut ja on tullut lopulliseksi valmiiksi.
Suomen uutisointia leimaa siksi pikkunippelipyörre, siinä yleisen kehityksen kannalta merkittävät kansainväliset uutiset työnnetään taka-alalle.
Suomen valtiovalta yllyttää suomalaisia uskomaan yli kaiken itseensä.
Suomalaisten kulttuurisen muuttumisen liikkumisvara on minimaalinen, 4,7-5.5 %.
*
Ensin luvattiin maapallon laajuisesti, ettei yksityisiä sähköposteja urkita, nyt alkaa palvelinfirmojen kilpailu ja rahastus, unelma uudesta avoimesta ja läpinäkyvästä tietoteknisestä tietoyhteiskunnasta on romuttumassa kovaa vauhtia. Kohta Suomessakaan ei ole konehulluja.
JATKOKERTOMUS (25.12.2017)
Ihmisen ja koneen välinen suhde voi katketa yhdessä silmänräpäyksessä.
Tätä kirjoitusta 24.12.2017 kirjoittaessani tietokoneeni ”kuvaruutu välähti” ja heti sen jälkeen eteeni avautui pelkkä ”valkoinen kenttä”.
Kone ei kysäissyt tuota ennen minulta ”haluatko tuhota koko kirjoituksesi?”.
Vastaava välähdys tapahtui ensimmäisen kerran Turussa työpaikallani. Tuolloin hävisi kuvaruudustani sata sivua pitkä teksti. Kirjoitukseni koski asukkaiden suunnitteluun osallistumista ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten demokratiaa. Minut oli määrätty kaupunkisuunnittelusta Turun keskusvirastoon ”Turun osallistumisasiamieheksi”.
Kun soitin huoneeseeni ”asiantuntija-apua”, kaupungin atk-asiantuntija sanoi koneeni tyhjän kuvaruudun nähtyään, että ”tämä ei ole mahdollista”.
Ymmärtääkseni kirjoittamani teksti tallentui ennen häviämistä tietokoneeni kovalevylle ja ”datakeskukseen”.
Onneksi minulla on vanhat paperikopiot tekstistäni, jokainen A4-arkki skannattin ja siirrettiin digitaalisena koneeni kirjoitusohjelmaan.
*
Kirjoitan ajan hermolta. Tekstini kuvaavat maailmassa olmistani tässä ja nyt.
Noiden ”katoamisvälähdysten” jälkeen mielessäni on syntynyt ajatus, että koko ihmisen luoma atk-järjestelmä on ehkä tuhoutumassa jonain päivänä kokonaisuudessaan yhdessä sekunnissa.
Datayhteiskunnan loppu ei tapahdu niin, että jäljelle jää ”raunioita ja toimivia ohjelmia” saman tyyppisesti kuin konkreettisessa sodassa jää jäljelle sortuneita rakennuksia ja vielä käyttökelpoisia asuinpaikkoja.
*
Minulla on ollut tapana kirjoittaa blogi Kulttuurivihkoihin siten, että ensi lähetän päätoimittajalle luonnoksen (kirjoituksen idea ja kirjoittamisprosessin lähtökohta).
Sen jälkeen lähetän päätoimittajalle ”täydennettyjä ja laajennettuja kuvauksia” (ensin luonnos, sitten A, B, C, D jne.).
Tämän kirjoituksen viimeksi päätoimittajalle lähettämäni versio oli sähköpostissani ”versio E, 22.12.2017”.
Jatkoin kirjoittamista version E jälkeen 23. ja 24.12.2017.
Täydennän nyt versiota E sen mukaan kuin muistan mistä ja mitä kirjoitin (aiheet ja aineistot).
*
Espanjan ”kansallisen kattovallan” katalonialaisille määräämä uusi vaali 21.12.2017 (Katalonian itsenäistyminen) päättyi itsenäisyyden kannattajapuolueiden voittoon.
Sen jälkeen kun olin kirjoittanut Ilkkaan (22.12.2017) mielipidekirjoituksen ”Katalonia päihitti Espanjan” kirjoitin uuden (jo toisen) kirjoituksen Ilkkaan samasta aiheesta.
Se oli tämä (24.12.2017 laatimani) kirjoitus:
”MATTI JA PATTI?
Katalonian ja Espanjan välisessä riidassa on kyse valtaeliittien kädenväännöstä.
Eliitti ei ole sama kuin ”kansa”. Kansa ei voi muuta kuin seurata sivusta kuinka pelissä käy.
Tätäkö se kansanvalta (demo/kratia) on?
Kansanäänestyksen järjestämisenkin päätti valtaeliitti, ei kansa.
Uhkailu (shakki) ei auta ratkaisemaan syntynyttä tilannetta. Nyt on pakko kysyä sitä mihin ”hegeliläinen kansallisvaltio” perustuu ja kuinka ”puoluevalta” toimii osana ”nationalistisen valtio-orgaanin valtapeliä”?
Valtaeliitin valtajärjestelmä (puoluevalta) ei edusta suoraan kansaa sillä puoluevaltakomento sitoo ”kansaa edustavaa” eliittiä.
Onko isoin vika nyt kansassa?
Kuinka kansalaiset saattavat ”äänestää väärin” vaikka kansallisvaltiossa kansaa sivistetään äänestämään oikein?
Pitäisikö syntynyt pattitilanne pyrkiä laukaiseman ”kansaa edustavan eliitin” säätämän lain pohjalta?
Ei sillä lait on tarkoitettu muutettaviksi.
Kansanäänestys ja laki ovat keinoja, ei ”demokratian idea”.
Nyt näkyvissä demokratiaepäkohdissa eliitti ei edusta kansaa ja alistaa aktiivisesti edustuksellisena ”keskus- ja kattovaltana” omia vähemmistöryhmiä.
*
Jos kansalaiset ”äänestävät väärin”, pitäisikö myös heitä poliisipamppuilun sijasta kuulustella ja rangaista?
Päätöksen kansanäänestyksestä teki puoluevalta. Puolueissa istuu kansan valitsemia kansanedustajia. Heidän tulisi edustaa kansaa mutta ”puolue päättää kaikesta”.
Pitäisikö nyt pidättää vuorostaan Espanjan pääministeri, kuulustella häntä, laittaa hänet vankilaan tai karkottaa hänet maanpakoon?”
*
Kattovaltana toimivat nationalistiset valtiot ovat liittyneet yhteen Euroopan unionina lisätäkseen valtaansa kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa ja voidakseen suojella toinen toistensa keskusvaltakäytäntöä (eli voidakseen komennella omia kulttuurisia vähemmistöjä).
Jos unioni muuttuisi liittovaltioksi uudella yhteisvaltapelillä voitaisiin puolustaa paremmin vähemmistöjä sortoa vastaan.
”Seikka on saletti”. Jo riittää 100 vuotta nationalistista Suomea ja 400 vuotta ”länsimaista tietovaltaa”.
Nyt on maailmanvallan ja ”kansallisten kattovaltojen” vähemmistöjen vuoro.
*
Ilkkan 1.11.2017 julkaisemassa mielipidekirjoituksessani väitin, että ”Kansakunta-ajattelu perustuu myös koko kansakuntaa yhdistävään yhteiseen vihaan” ja että kyseisen ajattelutavan loi alun perin Hegel.
Yhteisen vihaamisen vastakohta on (dialektisesti ajateltuna) yhteinen rakastaminen (kohteena oma kansa ja maa). Kun Hegel yllyttää yhteiseen ”kansakuntarakkauteen”, hän yllyttää henkiajattelullaan samalla kansaa yhteiseen vihaan.
Täällä Suomessa tuon vihan kohde on ”ryssä” (Venäjä), Saksassa se oli Ranska. Ranskalaisten yhteisen vihan kohde on ollut myös Espanja (Napoleon).
Hegelin ajatuksenjuoksua kuvaa hyvin myös tämä puhe: logiikan (=teesi, väite) antiteesi on luonto ja niiden synteesi on henki.
Yhtenen henkiuskoinen isänmaarakkaus kiihottaa etsimään yhteistä konkreettista vihakohdetta. Nyt Espanjassa uskotaan voitavan ”yhtenäistää espanjalaisen kansakunnan rivejä” katalonialaisiin suunnatulla yhteisellä vihalla.
*
Suomalaisia nationalismisankareita (kuten entisiä presidenttejä) ylistävä Helsingin Sanomat julkaisi 24.12.2017 lehden lopussa (pikkujuttuna alareunassa) uutisen ”FC Barcelona nöyryytti Real Madridia…”.
Seuraavaksi ”ILO Lapinmaa” päihittää Lapin maaoikeusväännössä Suomen 10–0. Katalonian esimerkkiä seuraten.
Suomessa ei ole tuon jälkeen varaa ylläpitää jäljelle jäävääkään aluetta. Tämä Ilkassa jouluna 2017 julkaistu kirjoitukseni toimii väitteeni perusteluna.
(Etelä-Pohjanmaalla on viimeksi väitelty syrjäkylien kuoppaisista, hiekoittamattomista maanteistä ja siitä johtuvista koulukuljetusten takkuilusta.)
”KOSKI Koskessa juokseva vesi kohisee. Mutta mikä on maantie- ja liikenneverkko?/Autoilla liikkuminen on yhteisöllistä. Siinä pitää ottaa huomioon myös toiset ihmiset. Autoiluun sisältyy myös tasa-arvo- ja vapausnäkökulmia./Näihin seikkoihin liittyvät suhteet vaihtuvat aivan muuksi uusliberalistisessa ajatuksessa yksityistää ja yhtiöittää maanteitä./Ei pidä rakastua paksuun lompakkoon./Suomi on tasavalta. Suomen perustuslakiin on sisäänrakennettu lasten kouluopetus (kansalaisiksi sivistäminen).
Jos koulunkäynti estyy, valta luopuu tasa-arvoon tähtäävästä edustuksellisesta vallankäytöstä. Yhteiskunta ei ole talous- ja rahastuskone. Ja ihminen pysyy kaikessa ihmisluontona. Turha pinnistellä liikaa.
*
Eksistentialisti ylistää kuvaa kuvan monimerkityksellisyyden takia. Kuva, varsinkin DADAKUVA, tekee meistä jokaisesta ”itselleen olemisen taiteilijan”.
Eksistentialistia surettaa eniten ”subjektin kuolema”, käytin tuon ilmaisun kohdalla 1990-luvun alussa lausahdusta ”ihmisen hajoaminen”, Ja palasin samaan aiheeseen Turusta Kauhavalle muutettuani omakustanteessani ”Ikkuna”.
Don DeLillon postmodernissa romaanissa Esittäjä (2001) on kuvattu hyvin ”ihmisen hajoaminen”, esimerkiksi kuvauksessa ”he – – laahustivat toistensa ohi – –”.
*
”Ulkopuolisille kauhavalaaset sanoo ei!”.
Maatalousvaltaisella Kauhavalla eletään körtteinä vanhassa ”kristillis-isäntämaallisessa kansankotiuskossa”.
Kauhavan joulu.
Jouluaaton aamuvarhaisena kuuluu katkeamaton supina ”joulua joulua joulua…”.
Jeesus on kuitenkin täällä näkymätön, keskellä Kanta-Kauhvan kauppojen tavaratulvaa Kristus on myös sanaton.
Jukuripäinen usko ja paksu lompakko on hatara yhdistelmä.
