Yksi tämänvuotisten Sodankylän elokuvajuhlien (14.–18.6.) kotimaisista elokuvatapauksista oli Peter von Baghin ja Jouko Aaltosen ohjaaman elokuvan Lauluja utopiasta ensi-ilta 16.6. Elokuva kertoo Agit Prop -lauluyhtyeen tarinan kuudelta vuosikymmeneltä haastattelujen, Agit Propin musiikin ja arkistopätkien avulla. Dokumentissa korostuu alkujaan folk-taustaisen poliittisesti kantaaottavan kvartetin musiikillinen kunnianhimo ja suuri kansainvälinenkin merkitys. Yhtye on myös 1990-luvulta alkaen kerännyt uusia faneja itseään nuoremmista ikäluokista.
Elokuva oli yksi syyskuussa 2014 edesmenneen, Sodankylän elokuvajuhlien pitkäaikaisena taiteellisena johtajanakin tunnetun von Baghin keskenjääneistä hankkeista. Hankkeen toinen puuhamies Jouko Aaltonen suunnitteli ja ohjasi elokuvan valmiiksi. Aaltonen on aiemmin tehnyt poliittista laululiikettä laajemmin käsitelleen elokuvan Kenen joukoissa seisot?.
Lauluja utopiasta keräsi elokuvajuhlien ison teltan miltei täyteen katsojia ja sai innostuneen vastaanoton. Yllätysesiintyjänä ensi-illassa lauloi kvartetin jäsen Sinikka Sokka.
Kulttuurivihkojen videolla seurataan ensi-illan tunnelmia ja haastatellaan Jouko Aaltosta elokuvasta ja Agit Propista.
”Agit Propin laulutapa oli uusi. Kokoonpano oli musiikillisesti korkeatasoinen ja omaperäinen. Se ilmaantui aikana, jolloin tällaiselle musiikille oli kansainvälinen tarve. Tästä aiheutui se, että Agit Propia vietiin kuin Abbaa konsanaan”, Aaltonen kertoo yhtyeen suosion syistä 1970-luvulla.
Yhtyeen musiikki on kestänyt hyvin aikaa.
”Agit Propin tyyli loksahti kohdalleen hyvin aikaisessa vaiheessa. Siitä tuli suorastaan ikoninen hyvässä ja pahassa mielessä. Se on maailman kärkeä, kuten von Bagh elokuvassa toteaa. Agit Propin ohjelmiston suuri teema on solidaarisuus, toisista huolehtiminen ja tietty työväenliikkeen pitkän linjan ja rakentamisen jatkumo, joka ilmenee monissa klassikkoteksteissä. Agit Propilla on paljon Brechtin tekstejä ja suomalaisten vasemmistolaisten runoilijoiden hienoja tekstejä, jotka jo itsessään ovat ajattomia. Ne yhdistettynä Eero Ojasen sekä omiin sävellyksiin että hänen sovituksiinsa luovat yhdistelmän, joka kantaa yli vuosikymmenten”, Aaltonen pohtii.