Uusi museo helsinkiläisellä twistillä

Helsingin kaupunginmuseo avasi uuden museon Senaatintorin kulmalla Torikortteleissa. Museo on kokonaiselämys, jossa niin miljöö, näyttelyt kuin sisustuskin kertovat menneisyyden helsinkiläisestä arjesta.   Uudessa Helsingin kaupunginmuseossa Senaatintorin kulmalla viisi vanhaa rakennusta ja palanen modernia arkkitehtuuria muodostavat ajallisesti kerrostuneen kokonaisuuden. Samalla ajatuksella luotiin myös kutsuva museosisustus, joka leikittelee muistoilla kaupungin arjesta. Tuloksena on kokonaiselämys helsinkiläisellä twistillä.

Kaupunginmuseo miettii muun muassa seuraavia kysymyksiä: Miltä citykanista tuntuu nukahtaa pensaan alle? Voiko sohvaryhmä viedä aikamatkalle? Millaisia tuntemuksia herättää 1980-luvun Suosikki-juliste tai 1920-luvun virvoitusjuomaetiketti?   Senaatintorin kulmalla Torikortteleissa sijaitsevan Uuden Helsingin kaupunginmuseon sisustussuunnittelu lähti ajatuksesta, että vapaan pääsyn museossa täytyy panostaa paitsi näyttelyihin, myös muihin tiloihin. Tavoitteena oli luoda uudenlaista julkista, avointa tilaa, jonka kaupunkilaiset voisivat ottaa omakseen.   

Helsinkiläisten tarinoiden äärelle 

Helsingin kaupunginmuseo on maailman ainoa museo, jonka aiheena on Helsinki. Kaupunginmuseossa menneisyyden helsinkiläinen arki kerrostuu kutsuviksi oleskelutiloiksi ja kohtaamispaikoiksi. Itse museo muodostuu eri aikakausien rakennuksista – viidestä vanhasta ja yhdestä uudesta. Samoin sisustuksessa eri vuosikymmenten elementit ovat suloisessa sekamelskassa. Sisustusta suunnittelemaan valittiin helsinkiläinen sisustusarkkitehtitoimisto Kakadu.

”Tämä on ollut mahtavan mielenkiintoinen toimeksianto. Tiloja on viiden talon kokonaisuudessa moneksi ja niillä on kiehtova menneisyys, joten meillä on ollut mistä ammentaa ideoita”, sanoo Milka Tulinen Kakadusta. Kakadu onkin tuonut sisustukseen paljon elementtejä, jotka saattavat töytäistä liikkeelle muiston poikineen.  

Sisääntuloaulassa sijaitseva sohvaryhmä esimerkiksi vie jugendista ysäriin ja kutsuu istuskelemaan vaikkapa hienostuneessa funkkissohvassa tai 1950-luvun nojatuolissa. Sohvapöytien kansissa on käytetty kuhunkin aikakauteen sopivia jäljennöksiä museokokoelmien etiketeistä ja käärepapereista. Aulassa voi myös istuskella kaupunkieläinten seurassa, sillä tammenterholamppujen alla aikaa viettää citykani ystävineen.  

Eläinveistokset on tehnyt kuvataiteilija Jasmin Anoschkin. Kalusteissa on otettu aitoa vanhaa tavaraa luovaan uusiokäyttöön. Esimerkiksi vanhoja ovia on museokaupan myyntitiskinä ja hyllyinä, ja toisaalla entisajan lasinegatiiveista on rakennettu väliseiniä. Kaupungin tarinoita kertoo myös aulan seinälle rakennettu liikkuva ja aitoja esineitä sisältävä aikajana, joka kuljettaa museokävijän muutamassa minuutissa Helsingin historian päävaiheiden läpi.  

Vapaan pääsyn ehdoilla suunniteltu museo avaa kaupunkilaisten käyttöön historiallisen miljöön, jota harva on aiemmin nähnyt.

”Halusimme luoda uudesta museostamme kokonaiselämyksen, joka alkaa kadulta, jatkuu sisäpihoilla ja läpäisee kaikki tilat”, kertoo museonjohtaja Tiina Merisalo Helsingin kaupunginmuseosta.  

”Meille on aina vapaa pääsy, joten suunnittelimme koko museon sisustusta myöten matalan kynnyksen periaatteella. Täällä voi paitsi käydä näyttelyissä, myös piipahtaa ostoksilla, oleskella tai vaikka tehdä töitä. Museossa on myös kolme hienoa sisäpihaa, joista esimerkiksi Falkmanin pihalle ei ennen ole päässyt kuin poikkeustapauksissa.” 

Särkyneitä sydämiä ja omaa Helsinkiä 

Tunteet, kaupunkilainen arki ja omakohtaiset kokemukset korostuvat uuden museon avajaisnäyttelyissä.  

Mitä tehdä muistoille, joita ei halua säilyttää mutta joita ei osaa heittää poiskaan, kaupunginmuseo pohti. Ratkaisuksi muodostui Museum of Broken Relationships. ”Särkyneiden suhteiden museo”, joka koostuu nimettömästi lahjoitetuista esineistä ja niihin liittyvistä erotarinoista. Museum of Broken Relationships on kiertänyt aiemmin muun muassa Berliinissä, Taipeissa, Lontoossa ja Buenos Airesissa ja kasvattanut esinekokoelmaansa jokaisessa kohteessaan.  

Helsingissä kerättiin eroesineitä ja -tarinoita helmi-maaliskuussa 2016. Keräys tuotti lähes sata esinettä, joista noin puolet nähdään näyttelyssä ja loput sivustolla brokenships.fi. Sinne voi myös lisätä oman eromuistonsa näyttelyn ajan eli 11. syyskuuta asti.   

1970-lukulainen baari ja jukeboksi

Toinen toukokuussa avattava näyttely, Helsingin valitut palat, tekee sukelluksia Helsingin menneisyyteen ja tuo pintaan yhteisiä muistoja kaupungin historiasta. Näyttelyssä voi muun muassa pötköttää hetekalla 1950-luvun kodissa, kävellä 1930-luvun kadulla tai ihailla yhdeksänkymmentä vuotta vanhaa pienoismallia vuoden 1878 Helsingistä. Näyttelyssä voi vierailla myös 1970-lukulaisessa keskiolutbaarissa, jonka jukeboksiin kaupunkilaiset saivat valita rakastetuimpia Helsinki-biisejä maaliskuussa 2016 järjestetyssä äänestyksessä. 

Aikakoneessa Signe Branderin sadan vuoden takaiset valokuvat heräävät eloon uuden teknologian avulla. Aikamatka vie myös 1960–80-luvun Helsingin kaduille ja pihoille. Aikakone on audiovisuaalinen elämys. Kaupungin vanhin rakennus Sederholmin talo saadaan jälleen kaupungin nuorimpien käyttöön, kun avautuu päivitettynä osana uutta museokokonaisuutta. Lasten kaupungissa Helsingin menneisyys tulee tutuksi leikkien ja yhdessä puuhaillen.

Ollessaan edellistä kertaa auki Lasten kaupunki keräsi puolentoista vuoden aikana peräti 110 000 kävijää. Parhaat palat, kuten 1970-luvun mummola, Sederholmin puoti ja kansakoululuokka säilyvät, kun taas uutuuksiin kuuluu mm. kaikkein pienimpien museovieraiden oma merellinen leikki-, luku- ja leponurkkaus. Lasten kaupungissä hyödynnetään muun muassa seinäprojisointeja, ääntä, animointia ja 3D-virtuaaliteknologiaa.

Helsingin kaupunginmuseo, Aleksanterinkatu 16. Avoinna maanantaista perjantaihin kello 11–19 ja lauantaista sunnuntaihin 11–17. Kaupunginmuseoon on aina vapaa pääsy.  