Muutosilmastokarnevaalit

1. HISTORIALLISEKSI LUONNEHDITUN PARIISIN ILMASTONMUUTOSKOKOUKSEN kansainväliseltä sopimusasiakirjalta odotettiin aivan liian paljon.

Hurmoshenkisen kokouksen tärkeimmäksi puheenaiheeksi kohosi sopimustekstin fokusointi ja juridinen sitovuus.

Myönteisimmäksi seikaksi kokouksessa tuli päätöksen tekeminen ja sopimuksen aikaansaaminen. Mutta sopimuksen sisällöstä voi olla montaa eri mieltä.

Kokouksen jälkeen käynnistynyt puolueorganisaatioiden messiaaninen itsekehuskelu nakertaa uskottavuutta sopimuksesta.
Ympäristöministeri Tiilikaisen (keskusta) mukaan sopimus hyödyntää suomalaisyrityksiä.

Tiilikaisen ilmastomuutostorjuntafilosofia on puhetta kapitalistisesta yrittäjyydestä ja edistysuskosta, hyödyn irtiotosta, kilpailussa pärjäämisestä ja talouskasvun lisäämisestä.

Teknologia- ja koneuskolla oli kokouksessa sovelletussa ajattelutavassa keskeinen sija. Ihmistä ja kulttuuria koskevat humanistiset seikat jäivät taka-alalle.

Neuvottelutuloksen mukaan päästötavoitteet ovat ristiriidassa maapallon lämpötilanousun kanssa. Päästövähennykset ole sitovia. Maapallon rikkain valtio Kiina saa osallistua vapaaehtoisena kokouksessa luotuun rahoittamisjärjestelmään (uutiset 12.-13.12.2015).

Fossiilisten polttoaineiden käytön radikaalikaan vähentäminen ei voi yksistään pelastaa ihmiskuntaa maapallonlaajuiselta katastrofilta. Myös muut ympäristökriisikysymykset on nostettava neuvottelupöydälle.

Isoin ongelma oli nytkin se, että neuvottelut tapahtuivat konservatiivisen ajattelutavan ja valtapelin pohjalta. Ajattelijoiden tulee siksi kokoontua pohtimaan vaihtoehtoisia malleja tulevien kokousten organisointitavoille.

Ympäristöoikeudenkäynneissä on käsitelty miljoonia maapallon yksittäisiä paikkoja koskevia ympäristöriitoja. Niissä on ollut kyse esimerkiksi paikallisten yrittäjien pyrkimyksestä rakentaa yrittäjätoimintaa edistävä maantie kansainvälisen lintujensuojelualueen (IBA) läpi.

Paikalliset ympäristöriidat on voittanut joka kerta ihminen (eläinlaji), muu elollinen luonto on ollut oikeudenkäynneissä äänetön osapuoli. Nyt maapallon valtavaltiot yrittävät ratkaista konservatiiviselta kulttuuripohjalta koko maapallon ilmakehää koskevan kriisin.

Poliittinen ja taloudellinen kulttuuri on perustunut ajatukseen ”tieto (tietämien) on valtaa (hallitsemista)”. Ihminen on synnyttänyt ilmasto-ongelmankin ”kaiken tietävänä ja kaikkivaltiaana” kulttuuriolentona. Samalta pohjalta ihminen uskoo voivansa torjua myös ilmastonmuutoksen.

Pariisissa sopimusosapulia (valtioita) oli yhteensä 195. Itsenäisiä valtioita on kuitenkin maapallolla tuota enemmän ja lisäksi monilla alueilla on pyrkimyksiä perustaa oma valtio. Maapallo on luonnollisesti jatkuvassa kulttuurisessa muutostilassa.

Pariisin valtapeliin kuului se, että toisinajattelijoita ei päästetty sotkemaan eurooppalaisen valtakeskuksen ilmastoneuvotteluja.

Neuvottelua käytettiin Pariisin kaupunki-imagopelinä. Siinä Pariisista haluttiin synnyttää kokonainen ”lännen myyttikeskus”, jossa asiat ratkeavat paremmin kuin muissa paikoissa.

Maapallon eri intressiryhmät jakautuivat Pariisissa kahteen päälohkoon, ne ovat länsimaiden ristimät ”teollisuusmaat ja kehitysmaat”.

Päälohkot jakautuvat edelleen pienempiin ryhmiin kuten EU, sateenvarjoryhmä, Yhdysvallat, Kiina, nousevat taloudet, pienet saarivaltiot, köyhimmät kehitysmaat jne.

Luokitteleminen on kuitenkin kansojen, valtioiden ja luonnonmiljöön kohdalla aina virhe ja syrjimiseen johtava ajattelutapa.

Maapallon intressityhmät ja valtiot ovat tukehtumassa omaan ”pullaansa”. ”Pala”, ilmastonmuutoksen torjuminen, on liian iso purtavaksi.

Hyvää ilmastokokouksessa on kuitenkin se, että maapallon valtaryhmät joutuvat sovittamaan yhteen erilaisia näkökulmia edes yhden yhteisen ylikansallisen sektorin puitteissa.

Ilmastosopimisessa yhtäkään kansaa ei saa pitää toista kansaa parempana. Nationalistinen valtapeli ja puoluevalta oli nytkin globaalin sopimisen pahin jarruttaja. Myös korruptiivinen valtakulttuuri on kasvanut maapallolla ja luottamus oikeuslaitoksen puolueettomuuteen mietityttää.

Omissa vaalirahoitussotkuissa umpisolmuun mennyt puolue-eduskuntamme on yrittänyt puuttua eduskunnan rahoituspäätöksillä jopa tuomioistuinten toimintaan (harmaan talouden ”torjuminen”, Pauliine Koskelon haastattelu, yle.fi 8.12.2015).

Suutari (eduskunta) ei meinaa pysyä lestissään (alkuperäisessä yhteiskuntasopimuksessa) kun vetelät on sen omissa housuissa (puolueiden vaalirahoitussalailu ja korruptiivinen valtapeli).

”Pehmeä huoneenvaltaus” takkuili Pariisin ilmastokokouksenkin kohdalla pahasti. Ympäristökriisin perimmäisiä syitä ja syy-seuraus-suhteita kierrettiin ja kaarreltiin Pariisissakin kuin kissa kuumaa puuroa. Edistys ei ollut nähdyssä valtapelissä myytti.

Maapallon supervallat tekevät ilmastosopimisestakin jatkotarinaa siirtomaaherruudelle.

Maapallon koneet, autot ja suihkukoneet janoavat jatkossakin lisää raaka-aineita ja polttoainetta. Ilman luonnonarojen riistoa, kansojen alistamista ja kapitalistisia rahapelejä ilmastonmuutostorjuntaakaan ei voi muka saada toimimaan.

Mytologinen ihminen ei piittaa maailmassa olemisen vaaroista, josta ihmistä on varoitettu vuosituhannet esimerkiksi valtaosin länsimaiseen kulttuuriin juontavan Raamatun kertomuksista lähtien.

Koska kyseiset ikivanhat viisaudet ja varoitukset huomioidaan eri tavalla eri yhteiskunta-, talous- ja elämäntapajärjestelmissä niiden uusiminen on koko ajan ajankohtainen kysymys. Yritys yhdistää eksistentialismi ja marxilaisuus käy tuosta uudistamisesta hyvänä esimerkkinä.

Ihminen on yliarvostanut itseään ja aliarvostanut muun elollisen luonnon vaikka ihmiseen on sisäänrakennettu sama perimä kuin on koko maapallon elollisella luonnolla. Ihminen ei näytä suostuvan luonnon seuraamiseen, mieluiten ihmislapsi pelaa likaisia valtapelejä.

Planeettamme alkupisara on kuihtumassa kasaan.

Pariisin kokous on perustunut länsimaisen edistys- ja yrittäjyysuskon ja teknologisen elämäntavan jatkamiseen, sopeuttamisneuvoihin ja lievitystemppuiluun. Ja muihin ihmiselle tyypillisiin valtapeleihin ja temppuiluihin.

Pariisin ilmastokokouksen messukeskustunnelmainen pylväsrivistö oli bisneskilpailuhenkistä mielikuvaleikkiä. Varsinkin rahavalta- ja bisnespiirit olisi pitänyt laittaa kokouksessa tiukalle.

Samaan aikaan miljoonat pakolaiset kyyristelivät valkoisissa teltoissa ympäri Lähi-itää ja Eurooppaa odottaen uutta kotipaikkaa.

Pariisin kokouksenseuraus on MUUTOSILMASTOKARNEVAALIT (katso 2). Siinä mennään nykyistä ilmastovaltapeliä pidemmälle.

Siinä kaikki pannaan menemään Pariisista kohti ”ihmiskunnan paratiisia”.

Vallitseva ongelma liittyy siihen, että koko huone missä ihmiskunta nyt asuu, on alkanut sortua ihmiskunnan ja muun elollisen luonnon niskaan. Yhtenen huoneemme (maapallo) uhkaa muuttua avaruuden kylmäksi kalikaksi. Taivaalla on jo iso reikä (otsinoniaukko).

Lattia on täynnä kuoppia, kantavat seinät ovat ohentuneet pelottavasti ja katto on alkanut romahdella alas.

Huoneen yhdellä nurkalla myrskyää ja tulvii, toisella reunalla on tyyntä, kolmannella sivustalla riehuu hirmumyrsky, neljännellä on niin rutikuivaa että ravinnontuotanto on pysähtynyt kokonaan.

Ja miljoonat sota- ja ilmastopakolaiset vaeltavat huoneessa ristii rastiin etsien paikkaa, johon voisivat asettua pysyvästi asumaan. Kaikkialla on ”tuli perseessä”.

Luonnon kriisi ja ihmisen kriisi (nälänhädät, sodat jne) etenevät luonnollisesti aina samanaikaisesti. Ilmastokriisin aikana ei ole tapahtumassa sattumalta joko muita kriisejä. Kuten kansainvälinen sodankäynti, pakolaistulvat ja nationalististen valtioiden henkisen ja aineellisen perustan romahtaminen.

Ilmastonmuutoksen kauhukuviin voi tutustua lukemalla esimerkiksi Helsingin Sanomien artikkelia ”Sotia syttyy, valtiot romahtavat…” (15.7.2015).

Äärioikeisto on kaapannut viimeksi kansalliset symbolit työkalukseen (HS Kuukausiliite 8.12.2015. Perinteinen nationalistinen ääni ja uusi ylikansallinen valta vääntävät kättä. Häviäjäksi on tulossa kovaa vahtia kansallisvaltio, voittajaksi monikulttuurinen globaali valta.

Sipilän hallitus on tukenut toimillaan perussuomalaisten kannatuksen laskun ehkäisemiseksi. Se aikoo määrätä maahantulokielon ulkomailla oleskeleville, kerron rikkomisesta seuraisi vankeusrangaistus, ehdotuksella voi olla oikeusjärjestelmän kannalta vakavia vaikutuksia (HS 12.12.2015, akatemiaprofessori Matti Koskenniemen mielipidekirjoitus).

”Uuslapuanliikkeen” suorasta (laittomasta) nationalismitoiminnasta on tullut jo maan tapa Suomeen ”tunkeutuneita” karkotettaessa.

Kauhavalla turvapaikanhakijoita on kielletty tekemästä itse ruokaa, luvatta asunnossaan kokannut hätääntynyt pakolainen vietiin äskettäin poliisiautolla Seinäjoelle putkaan (Ilkka 15.12.2015).

Oikeus omaan asumis- ja ruokakulttuuriin sisältyy kansainvälisiin ihmisoikeuksiin.

Nykykehitys näyttää masentavalta mutta äärioikeistolais-nationalistiset liikkeet ja bisnespiirit näkevät Suomen nykykehityksessä positiivista, mahdollisuuden nousta valtaan.

Liikkumisen vapauttaminen ja rajoittaminen vuorotellen on johtanut siihen että ”pehmeä huoneenvaltaus” takkuilee ja maahanmuuttofasismi huoneessa syvenee.

Uustotalitarismi uhkaa ihmiskuntaa. Vihapuhe voimistuu ja hallittu järjestyksen ylläpitäminen murenee. Vastakkaisten aatteiden ja ideologioiden uusia yhteenottoja ei voi estää.

Koko rationaalisen länsimaisen kulttuurin perusta on uhattuna.

Muutosilmastokarnevaalissa ihmiskunnan yhteinen tupa alkaa romahtaa kasaan.

Mutta länsivallat eivät suostu nytkään katsomaan itseään peilistä.

Kehitystä jyrätään vain jääräpäisesti eteenpäin ja ongelman sylttytehdas, länsimainen kulttuuri, pysyy itsestään hiljaa.

Länsimaat käyttävät atk-pohjalista militaristista väkivaltakoneistoa (tähtien sotakoneistoa) murskatakseen ”ongelman varsinaiset aiheuttajat” kuten Isiksen.

Lähi-idän sota- ja pakolaiskriisin juuret ovat vuosikymmeniä vanhat. Ensin USA tuki islamisteja myös Afganistanissa. Nyt USA on murskaamassa islamisteja.

Toisinajattelun tukehduttaminen ja mielipiteen ilmaisemisen rajoittaminen kasvaa ympäristökriisin syvetessä. Koko ihmiskuntaa on huolestunut vallitsevasta tilanteesta ja vanhat valtasysteemit näyttävät jähmettyneen asemiinsa.

Ihmiskunta on jakautunut tähän asti lukemattomiin suljettuihin valtasaarekkeisiin. Ne ovat kilpailleet vuosisadat verisesti keskenään ja yrittävät tänä päivänäkin sinnitellä eteenpäin traditionaaliselta pohjalta. Tahtomatta uudistua kulttuurisesti.

Jatkuva talouskasvu (katkeamattoman talouskasvun ”oravanpyörä”, bkt-usko), raaka-aineiden ja energiavarojen rajaton hyväksikäyttö, nationalistinen itsekorostus ja teknologinen elämäntapa muodostavat ristiriitaisen yhdistelmän, mikä on epäsuhteessa ihmiskunnan yhteisen huoneen yhteiseen ylikansalliseen peruskorjaustarpeeseen nähden.

Huoneessa erikseen toimivat leirit eivät pysty sopimaan perusteellisesti edes yhdestä ainoasta toimenpidekokonaisuudesta (kuten ilmastonmuutostorjunnasta).

Ensimmäinen yksituumaisuus tulisi koskea yhteisen huoneemme kestävyyttä eli ”elollisen luonnon maapallostatiikkaa”.

Luonnon lisäksi pitäisi voida sopia monista muista toimenpiteistä joihin kuuluu esimerkiksi kansainväliset ihmisoikeudet ja pyrkimys estää valtioiden harjoittama väkivalta (sodat jne.).

Mutta ei.

Karl Marx oli oikeassa: kapitalistisen talouselämän lait sanelevat kaiken muun inhimillisessä elämässä.

Charles Baudelaire näki tulevaisuuteen: eläimellisestä ihmisestä tulee länsimaisessa tietouskovais-teollisessa kulttuurissa ”tahriutunut elostelijapaska”.

Valtakulttuurit, suurvallat ja supervaltiot polkevat alleen muut kulttuurit. Alimmaisena poljetaan murskaksi kaiken pohjalle vanhat vähemmistökulttuurit.

Mikään ei voi muuttua maapallolla ennen kuin länsimaat katsovat itse itseään peilistä kriittisesti.

2. MUUTOSILMASTOKARNEVAALEISSA eletään peräänantamattomasti länsimaisen kulttuurin edistysuskossa.

Kaikkien kansojen yhteisessä huoneessa, ilmakehässä tapahtuva ja jatkuvasti paheneva muutos yllätti ensimmäiseksi länsimaat.
Käynnistynyt ”kestämätön kaaoskehitys” uhkaa myös länttä itseään. Mutta ongelma yritetään kuitenkin ratkaista kiireellä samalta pohjalta kuin se aiheutettiin.

On käynyt ilmi ettei ihmisen aiheuttamaan ongelmaan voi ehkä enää vaikuttaa. Ongelmaan pyritään siksi sopeutumaan samalta pohjata kuin se aiheutettiin. Siis yritetään sopeutua jatkuvaan sodankäyntiinkin.

Ei haluta tunnustaa, että ongelma johtuu länsimaisessa teollisessa kulttuuripiirissä pitkään vallinneesta henkisestä muutoksesta ja kriisistä, katkeamattomasta talouskasvusta ja taloudellisen kasvupelin laajentumisesta maapallonlaajuiseksi. Edistys on siinäkin myytti.

Länsimainen valtaeliitti yrittää peräänantamattomasti todistella, että kännissä oleva kehityskin on pohjimmiltaan kuitenkin terveellä pohjalla.

Ja koska kehitys on terve, sitä voidaan jatkaa ikuisesti epäilemättä, että ongelman perimmäinen syy kätkeytyy länsimaiseen kulttuuriin ja sen edistysmyytistöön.

Tätä uskomusta voi verrata rikoksesta syytetyn vastaukseen ”en tunnusta”. Houkutus kieltää toisinajattelu on samaan aikaan hyvin korkealla.

Parhaillaan käynnissä olevassa kehityksessä pyritään toimimaan tähänastisen teknologisen elämäntavan ja nationalismivaltapeleihin sisältyvän uskomusten pohjalta.

Muutosilmastokarnevaali pohjautuu mytologiselle ihmiselle tyypillisellä tavalla itsekkyyteen, itserakkauteen, ahneuteen ja kohtuuttomuuteen.

Muutosilmastokarnevaalissa luvataan omille lisää kaikkea kaunista ja hyvää. ”Ulkopuoliset” pysykööt siitä kaukana.

Talouskasvuorjamoraali, kestämätön kehitystie ja henkiseen uudistukseen alistumaton länsimainen valtakulttuuri on tullut kuitenkin tiensä päähän.

Kapitalistisesta edistysuskoisesta tekopyhyysmafiasta on tullut maailmanlaajuinen tauti.

Taikauskoinen kansallinen itsekkyys ja kapitalistinen yrittäjyys on kaapannut kaiken vallan. Päästövaihtokauppatalous mahdollistaa nyt katteettomienkin lupausten tekemisen.

Luonnon seuraamista tärkeämpää on luonnon hallitseminen ja hyödyn irti repiminen.

Maapallon venepinnan nousun ja kuivuuden uskotaan vaihtuvan vedenpinnan laskemiseen ja aavikoiden metsittymiseen.

Turvapaikanhakijoita aletaan siirrellä entistä liberaalimmin omien rajojen sisällä ja perustettavissa ”ulossiirtelykeskuksissa” pakolaisia aletaan heitellä muille maille vierahille.

Ihmisten luokitteleminen on kuitenkin rikos ihmisyyttä vastaan.

Presidentinlinnan ulkopuolella mellakoivia lomautetaan huomenna uneen uusilla entistä kovemmilla kumiluodeilla.

Ja aurinko alkaa kiertää taas maapalloa. Ihme muuttuu todeksi.

3. ILMASTOKONKRETISMI

Valkoinen valtapoliitikko (poliitikko) moittii mustaa miestä ”tänne kuulumattomaksi” (ihminen ja paikka) ja kehoittaa runoilijaa täydentämään mustan miehen torjuvaa rasistista puhetta ”siipien havinalla”.

Taiteen tehtävä on tässä yhteydessä palvella rasistisia päämääriä.

Vasta ”siipien havinalla” täydennettynä valkoisen miehen likainen ja ruma puhe on tunnelmaa myöten nationalismiin kasvatettua kuulijakuntaa koskettava.

Sibelius on tunnustanut musiikkinsa omaksi uskontunnustukseksi (katso Ilkka Vartiaisen blogi Kulttuurivihkoissa 8.12.2015). Sibeliusta on sanottu myös natsihenkiseksi. Väinö Linnan ”Tuntemattoman sotilaan” taustalla pilkistää Sakari Topeliuksen Maamme-kirja heimoineen. Konkreettinen sodankäynti on kuitenkin raaka ja verinen helvetti.

Porvoolaisen Runebergin naisseikkailujen ja suomalaisen sisämaajärvimaiseman ylistämisen taustalta paljastuu kansainvälinen romantiikka (aate, runous). Topeliuksen eteläpohjalais-maakuntamyytistön pohjalla on käsityksiä Ranskan suuresta vallankumouksesta (sana ja runous). Iston nationalistisen maalauksen (nainen valkoisessa hameessa) esikuva on varastettu kansainvälisestä vallankumousromantiikasta (kuva).

Hitler suosi taideharrastajana ja diktaattorina arkkitehti Albert Speeriä (1905-1981), koska Speer synnytti suuruudenhullulla klassismityylillään ”siipien havinaa” natsipuolueen rotuoppiin (asia) ja alueelliseen laajentumisohjelmaan (paikka).

Arkkitehtuurikin pantiin palvelemaan natsivallan iskulausetta ”Heil, Sieg”.
Nämä esimerkit kuvaavat sitä kuinka yhteiseen tupaan osataan muurata nationalismin taikauskoista uskontunnustusmuuria. Nationalismi on taikausko.

Kun katsoo pienestä pallon muotoisesta maapallokartasta Euroopan valtioita. ne muodostavat pienen pienten läiskien kasauman, maat ovat siinä kuin pikkuruisia kärpäsenpaskoja.

Se, että eurooppalaiset suhtautuvat kielteisimmin maahanmuuttoon (IOM:n teetättämä galluptutkimus, yle.fi 10.12.2015) johtuu eurooppalaisten kiihkonationalistisesta yhteiskuntatraditiosta. Eurooppalaiset kansanryhmät vahtii mustasukkaisesti omaa reviiriään ”ulkopuolisilta”, Suomi todennäköisesti kärkijoukossa.

Ego-Euroopan unionissa vallitsee vapaan liikkumisen periaate mutta sen katsotaan kuuluvan vain ”omille”. Nyt EU tekee Ukrainan sodan jälkeen omaa piikkilanka-aitaakin Euroopan ympärille. Turvapaikanhakija-aaltoa hyödynnetään Euroopassa yksipuolisesti talouskasvun ja väestöpolitiikan takia.

Uusi ilmastonmuutostorjunta (malli).

Nationalismi oli oman aikakautensa tuote. Mutta ajat ovat nyt toiset.

Ihmiskunnalla on nyt luonnon kriisissä ja ilmastonmuutoksessa ensimmäisen kerran iso konkreettinen yhteinen haaste voitettavana. Siihen vastaaminen ei voi onnistua vanhojen nationalististen uskomusten ja ajattelutapojen pohjalta.

Monikulttuurisuus ja globalisoituminen on jo pysyvä uusi ilmiö.

Ilmaston muuttumisen torjumiseen ei voi vaikuttaa ”jäätyneellä taikauskolla”, valloittamalla maapallon miljoonia paikkoja yksittäisten väestöryhmien reviireiksi ja omaisuudeksi eikä massoittumisella.

Tämänhetkinen maahanmuuttajavastaisuus ja nationalistinen johtajuuspalvonta ovat uuden globaalin ajattelun vastakohtia. Samoin länsivaltojen harjoittama länsimais-kansainvälinen sodankäynti.

Koska asiat ja paikat ovat ylikansallisessa kulttuurissa kaikkialla yhteisiä suljetuista paikalliskulttuurisista ajattelu- ja toimintatavoista ja on luovuttava kokonaan.

Sartren eksistentialistinen filosofia ja ”paikan henkeä” (genius loci) koskeva ajattelutapa avaavat kokonaan uudenlaisia näkökulmia myös ympäristökriisiin (maaperän saastuminen, väestönräjähdys jne.) sekä ilmastonmuutokseen.

Maailmassaolon olosuhteet pakottavat ihmiset vapaiksi, ilman valitsemispakkoa kohti vapautta. Tämä merkitsee samalla sitä, että ihminen on perimmältään kaikessa yksin.

Maapallolla on nykyisin miljardeja maailmoja. Jokaisen vapaan yksilön ja maailman on otettava vastuu myös ilmastomuutoksesta.

Massoittumiseen perustuvien valtiuden lupaukset ja keskinäiset juridiset sopimukset eivät riitä maapallon pelastamiseksi. Vaarallisinta on massoittuminen joidenkin vahvojen johtajapersoonien ympärille.

Luontomiljöön hyvinvoinnin kohottamiseen on vaikutettava konkreettisilla toimilla. Se voi onnistua vain siten, että miljardi maailma tarkistaa omaa ajattelu- ja elämäntapaansa.

Eri kulttuureja, myyttejä ja kuvastoja koskevat jännitteet pitää avata ja tunnustaa se, että ihminen on ei sen enempää kuin mytologinen eläin.

Ihmiskunnan ja jokaisen yksilöllisen maailman on tunnustettava se, että maapallo on ihmislajille yksi ainut yhteinen paikka ja että ihmiskunnalla on oltava yksi yhteinen maailmankatsomusintressi, jossa suvaitaan miljardeja erilaisia maailmankatsomuksia.

Ihmiskunnan on syytä varoa maailmanlaajuista ”ilmastomassoittumista” ja yksinvaltaisuuteen perustuvaa ”ilmasto-hitlerismiä”.

”Pirstaleisuuden” korostaminen massoittumisen ja diktatuurijohtajuuden sijasta on perusteltua.

Yksilövapaudesta ja luovuudesta tietämättömät, yhden totuuden seuraamiseen taipuvaiset massoittumisyksilöt saattavat kuvitella, että ilmastonmuutosongelmakin ratkeaa kunhan vain poraa sähköporalla sinivalkoisten kumiluotipoliisien varjeluksessa biljoonia reikiä talojen kattoihin.

Pelkästään kristinusko on synnyttänyt muiden uskontojen joukossa tuhansia eri tyyppisiä kristillisiä uskonsuuntauksia. Silti monet kristityt pilkkaavat vakaumuksellaan muunlaisia kuin kristittyjä uskonkäsityksiä (islamilaisuutta, hindulaisuutta jne.). Uskonelämän kohdallakaan ei ole yhtä ainutta totuutta.

Maapallo on nykyisin täynnä ”ulkopuolisilta” suljettuja pikkureviirejä (kulttuurisia pakoissa massoittumisia) ja vain ”omille” omistettuja suljettuja uskomuksia ja maailmankatsomuksia. Niiden yhdistäminen yhtä ainutta johtotähteä seuraavaksi massoittumiseksi olisi vaarallinen kehitys.

Kreikan kulttuurihistoriasta ja mytologiasta löytyy selityksiä länsimaisen kulttuurin alkuperälle. Miksi juuri Kreikan valtio-orgaani on ollut romahtamassa ensimmäisenä kasaan?

Länsimaisen kulttuurin syntykohtu Kreikka on edelläkävijä – maailma globalisoituu.

Se, että maapallon kaikki yksittäiset paikat ovat yhteisiä ja että ihmiskunnalla on yksi yhteinen globaali maailmankatsomus, mikä perustuu vapaiden yksilöiden miljardeihin erilaisiin maailmankatsomuksiin, merkitsee elollisen luonnon seuraamista ja kunnioittamista luonnon haltuunoton ja hallitsemisen sijasta.

Jos tältä pohjalta saadaan aikaan uusi kansainvälinen sopimus, se voisi johtaa luonnon kannalta parempaan elämäntapaan ja syrjäyttää teollis-teknologisen kulttuurin synnyttämät elämän jatkuvuuden kannalta ongelmalliset teknologiset tyylit.