Välimeri on muuttunut pakolaisten ja turvapaikkahakijoiden haudaksi. Vuonna 2014 yhteensä 3 279 ihmistä menetti vaarallisella merimatkalla henkensä. Pelkästään tänä vuonna yli 2 000 ihmistä on kuollut yrittäessään päästä Välimeren ylitse Eurooppaan, todetaan kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n raportissa. Järjestön pääjohtaja William Lacy Swing totesi, että ”on mahdotonta hyväksyä, että 2000-luvulla konflikteja, vainoja ja huonoja olosuhteita pakenevat ihmiset joutuvat kokemaan tällaista kotimaassaan, saati sitten kuolemaan aivan Euroopan porteilla”.
Elokuun alkuun mennessä on pelastettu jo noin 188 000 ihmistä Välimeren aalloista. Heistä 97 000 on päätynyt Italiaan ja 90 500 Kreikkaan. IOM ennustaa 200 000 pelastetun rajan menevän rikki lähiaikoina. Samaan aikaan Suomi ottaa vastaan vaivaiset 294 kiintiöpakolaista vuosina 2016 ja 2017 EU:n sisäministerien sopiessa 20 000 kiintiöpakolaisen sijoittamisesta jäsenmaihin.
Välimeren ylittämisen lisäksi entistä useampi pakolainen pyrkii Eurooppaan Balkanin kautta. Pelkästään Serbian ja Unkarin rajalla kiinniotettujen ihmisten määrä on noussut yli 2 500 prosenttia sitten vuoden 2010. Vuonna 2010 rajalla otettiin kiinni 2 370 ihmistä ja tänä vuonna 60 602, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuore raportti.
Pakolaisten ja turvapaikkahakijoiden kasvava määrä on aiheuttamassa suuria poliittisia ongelmia. Yksistään Kreikkaan on YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tilastojen mukaan saapunut vuoden 2015 aikana meriteitse yli 77 000 pakolaista tai turvapaikanhakijaa, enemmän kuin koko edellisvuonna. Maan kansalaisten ja pakolaisten sosiaalis-taloudellinen asema on kestämätön. Kreikan talouskriisi ja EU:n pakkoleikkauspolitiikka ovat syösseet suurelta osin maan väestön kurjistumiskierteeseen. Samaan aikaan pakolaiskeskuksissa ei ole lääkäriä, ei toimivia vessoja, ei telttapaikkoja kaikille, eikä kunnollista ruokaa. EU:n kurjistamispolitiikan tuloksena osa kreikkalaista lapsista kärsii nälkää pakolaisten kanssa.
Italiassa, Espanjassa ja Unkarissa maahanmuutto kärjistää sisäpoliittista kehitystä. Unkarin ja Serbian rajalla pystytetään neljän metrin korkuista aitaa maiden rajojen välille. Saksassa äärioikeiston iskut maahanmuuttojien asuntoloihin ovat viime kuukausina lisääntyneet. Kesäkuun loppuun mennessä on tehty noin 200 tuhopolttoiskua. Maailman mittakaavassa edellenkin pakolaisvirta Eurooppaan on suhteellisen vähäinen. Yksistään Etelä-Afrikassa on arviolta 7 miljoonaa paperitonta pakolaista tai illegaalia maahanmuuttajaa. Pakolaisten maailmanlaajuiseksi kokonaismääräksi arvoidaan 20–30 miljoonaa henkeä.
Pakolaistilanteen kärjistymiseen on kaksi selvää akuuttia syytä. Yksi keskeinen pakolaisvirtaa kiidyttävä tekijä liittyy Yhdysvaltojen sotapolitiikaan ja sen seurauksiin. Terrorisminvastainen sota on tuottanut vain savuavia raunioita ja mittaamatonta kärsimystä. Irak ja Afganistan ovat täysin kaaoksen tilassa. Naton pommitukset eivät luoneet vakaata Libyaa, vaan sekasortoisen maan, jonka sisäistä tilaa ei kukaan hallitse. Tämän lisäksi Syyrian sisällissota on ”tuottanut” noin 4 miljoonaa pakolaista. Nyt Eurooppa joutuu selviytymään Yhdysvaltojen sotapolitiikan seurauksista.
Toinen keskeinen tekijä on EU:n talouspolitiikka, joka tuhoaa Afrikassa ihmsten elinehtojen perustaa. EU on solminut tai paremminkin pakkottanut Afrikan maat solmimaan kolme vapaakauppasopimusta (Economic Partnership Agreement / EAP) Länsi-, Itä- ja eteläisen Afrikan kanssa syksyllä 2014. Sopimuksen perusteella Länsi-Afrikka on avannut 75 prosenttia ja Itä- ja eteläinen Afrikka 83 prosenttia markkinoistaan tullivapaalle tuonnille EU-alueelta. Tämä oli EU:n ehto, jotta Afrikan maat voivat tuoda maanviljelystuotteitaan tullivapaasti Eurooppaan.
Afrikan maat vastustivat vapaakauppasopimuksia aluksi. Kenia ja Ghana, jotka haluaisivat rakentaa omaa jalostusteollisuutta, vastustivat pitkään sopimusta. Myös eteläisen Afrikan maat harasivat vastaan. EU:n uhkaus lakkauttaa kaikki tullihelpotukset sopimusta vastustavilta mailta mursi vastarinnan. Jos EU olisi toteuttanut uhkauksensa, se olisi merkinnyt esimerkiksi sitä, että Kenia ei olisi voinut myydä kahviaan EU-alueelle. Sen markkinat ovat 90 prosenttia riippuvaisia EU-alueen markkinoista. Tämän lisäksi EU:n kalastusalukset ovat tyhjentäneet Länsi-Afrikan alueen vedet ja siten tuhonnut kalastajayhteisöt alueelta. Nyt EU on aloittanut broilerin viennin Afrikkaan. Kananpojasta otetaan Euroopassa vain rintapalat ja loput viedään Afrikan markkinoille dumping-hintaan. Tämän tuloksena Kamerunissa EU:n tukirahoilla aloittaneet kanan”kasvattajat” tekevät joukkomitassa konkurssin. Yhdysvallat tuki oman maansa puuvillatuotantoa siten, että Burkina Fason tuotanto ei kyennyt kilpailemaan USA:n tukiaisilla tuotetun halvan puuvillan kanssa.
EU:n pakottamat vapaakauppasopimukset ovat riistäneet Afrikan mailta niiden mahdollisuuden suojella omaa raaka-ainetuotantoaan. EU:n uusliberalistinen talousdiktatuuri on tuottamassa miljoonia uusia pakolaisia. Samalla tavalla toimii kehittyneiden teollisuusmaiden vientituki, jonka kokonaissumma on vuosittain 350 miljardia dollaria. Tämä merkitsee sitä, että monille Afrikan maiden markkinoille virtaa EU:n alueelta tukiaisilla tuotettuja vihanneksia, jotka ovat noin kolmanneksen halvempia kuin kotimaassa tuotetut. Vuoteen 2025 mennessä arvioidaan jopa Afrikan viljelysalueesta katoavan kaksi kolmasosaa. Tämä tuottaa kaikkiaan arvioilta 135 miljoonaa uutta pakolaista.
EU:n tulee ottaa etäisyyttä Yhdysvaltojen ja Nato-maiden sotapolitiikkaan ja muuttaa radikaalisti omaa tuki-, tulli- ja talouspolitiikkaansa. EU:n harjoittama talousdiktatuuri ja -imperialismi Afrikassa on tuottamassa tilanteen, jossa EU:n väestöstä tulee Eurooppa-linnakkeen jäseniä, jonka ulko- ja sisäpolitiikkaa määrittää rasismi ja väkivalta.