”Terrorismin vastaisen” sodankäynnin aikana olemme tottuneet näkemään lehdissä uutisia Yhdysvaltojen ”lennokki-iskuista” väitettyjä terroristeja vastaan, erityisesti Pakistanissa ja Afganistanissa, mutta myös esimerkiksi Somaliassa, Libyassa ja Jemenissä.
”Lennokit” eli kauko-ohjattavat hävittäjät tappavat vuosittain tuhansia viattomia siviilejä, myös lapsia, kerrotaan Naiset Rauhan Puolesta -liikkeen julkaisussa Kauko-ohjattu sota – tappamista etätyönä (2015). Lehden muotoon tehty tietopaketti on ensimmäinen suomeksi ilmestynyt julkaisu aihepiiristä. Siinä ei käytetä vakiintunutta ”lennokki”-nimitystä, jotta nämä sotilaiden kauko-ohjaamat ohjuksia ampuvat lentokoneet erottuisivat siviilien käyttämistä ilma-aluksista tai leluista.
Julkaisussa kerrotaan esimerkiksi Afganistanin erikoisoperaatioiden tiedusteluanalyytikkkona toimineesta Daniel Halesta, jonka työnä oli auttaa valitsemaan kauko-ohjattavien hyökkäysten kohteet. Kerran hän paikallisti henkilön, joka oli ollut tekemisissä kotitekoisten räjähteiden valmistuksen kanssa. Eräänä aamuna mies ajoi moottoripyörällä vuoristossa ja tapasi neljä muuta henkilöä juomassa teetä leiritulen äärellä. Hale välitti tiedon eteenpäin, ja kaikki viisi surmattiin tuhansien kilometrien päästä kauko-ohjatulla iskulla.
Kun viisi ihmistä, joista ainakin neljä olivat ilmeisen viattomia, kuolivat, Hale tajusi, ”ettei ollut enää tekemisissä minkään moraalisen, tervejärkisen tai rationaalisen kanssa”.
Tapaus ei ole mikään poikkeus. Kansainvälinen lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestö arvioi, että Pakistanissa tällaisissa iskuissa kuolleista 2 300 – 3 000 ihmisestä noin 80 prosenttia on ollut siviilejä.
Toisin kuin usein luullaan, siviiliuhrien syynä ei ole se, etteivätkö teknologia ja kauko-ohjaajien näkemät kuvat olisi riittävän tarkkoja. ”Riittää, että henkilö on tekemisissä epäilyttävän ryhmän kanssa”, Jarmo Pykälä kuvaa artikkelissaan uhrien valikointikriteerejä. Kauko-ohjainten ääressä istuva sotilas on ”yhtä aikaa tuomari ja teloittaja”. Syytteitä ei lueta eikä todistusaineistoa esitellä.
Julkaisussa kerrotaan myös Yhdysvaltojen puolustusministeriön linjauksesta, jonka mukaan suuryritysten vetämässä maailmantalouden globalisaatiossa jokaisella maalla on oma roolinsa. Yhdysvallat pyrkii eroon useista tuotannollisista aloista, koska monia tavaroita on kannattavampaa tuoda halpatuontimaista. Sen sijaan Yhdysvallat panostaa “turvallisuusvientiin” eli sotateollisuuteen. “Kun aseet ovat maamme teollisuuden huippuvientituote, millainen mahtaa olla tämän tuotantolinjan markkinointistrategia”, kysyy julkaisussa siteerattu sotaveteraani ja rauhanaktivisti Bruce K. Cagnon.
Mieleen tulee helposti tämän linjauksen mahdollinen yhteys esimerkiksi Ukrainan kriisin varjolla tapahtuvaan varustautumiseen, Venäjän demonisoimiseen ja geopoliittisen vastakkainasettelun kärjistämiseen Euroopassa.
Yhdysvaltain puolustushallinnon avaintermi on Full Spectrum Dominance, taistelukentän kaikkien ulottuvuuksien kontrolli, joka perustuu satelliittivälitteiseen avaruusteknologiaan. Se ulottaa lonkeronsa vahvasti myös Pohjoismaihin, etenkin Ruotsiin. Kiirunassa sijaitseva Esrangen raketti- ja avaruuskeskus on maailman suurimpia satelliittivastaanottoasemia, joka osallistuu myös Yhdysvaltojen kauko-ohjattavien hävittäjien hyökkäyksiin. Kiirunan lähistöllä sijaitsee myös Euroopan suurin asevoimien käyttämä testausalue (NEAT), jonka kokemuksia on Persianlahden sodasta lähtien hyödynnetty avaruusjohtoisen sodankäynnin kehittämisessä.
Suomen Lapissa, Kemijärven ympäristössä taas sijaitsee 11 000 neliökilometrin laajuinen, Uudenmaan maakuntaa isompi, miehittämättömien lentokoneiden testausalue. Aluetta operoi suomalainen Robonic Ltd, jonka asiakkaina on eurooppalaisia lentokonevalmistajia. Siellä on testattu esimerkiksi kauko-ohjattuja tiedustelulentokoneita, muun muassa Afganistanin Isaf-joukkoja varten.
Kauko-ohjattu sota -julkaisu: https://naisetrauhanpuolesta.wordpress.com/kauko-ohjattu-sota/
