Kulttuurivihkot 2-3/2013
Kansallisteatterin Neljännen tien idea on kunnianhimoinen: käsitellä kolmessa tunnissa Suomen talouspoliittinen historia itsenäisyyden ajan alusta eurokriiseihin teatterin keinoin. Tulos on loistava ja osoittaa, että laajastakin aiheesta on mahdollista punoa sisäisesti looginen, uskottava ja koherentti näytelmä.
Vaikka käsiteltävät asiat ovat usein mutkikkaita, ne on esitetty kepeästi ja hauskasti ja avautuvat helposti muillekin kuin talouspolitiikkaan vihkiytyneille. Näytelmä ei kuitenkaan typisty valistuksellisuuteen: sen maailma ja tunnelmat jäävät mieleen pitkäksi aikaa.
Repliikit ovat suureksi osaksi suoraan eduskunnassa ja muualla pidetyistä julkisista puheista, pöytäkirjoista sekä näytelmää varten tehdyistä lukuisista haastatteluista. Painopiste on 1990-luvun lamassa ja pankkikriisissä, niitä edeltäneissä pääomamarkkinoiden vapauttamisessa ja konsensuspolitiikassa sekä nykyisessä eurokriisissä. Teoksesta piirtyy tarina siitä, kuinka Suomi kääntyi pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentamisen tieltä markkina- ja eurouskoon.Paradigman muutokselle avaavat tietä fiktiiviset olennot Konsensuskeiju, Luottamuskeiju, Emu ja Mikki Hiiri.
Valtaosa poliitikoista näyttäytyy nyökyttelijöinä ja ajelehtijoina. Totuudentorven roolin 1990-luvun alun katastrofaalisten talouspäätösten yhteydessä saa Jukka Puotilan esittämä ja imitoima Esko Seppänen eduskunnan pankkivaltuuston kokouksissa esittämillään tiukoilla kysymyksillä ja eriävillä mielipiteillä. Hänellä on näytelmässä ansiokkaita monologeja myös valtionyhtiöiden kohtalosta ja finanssitaloudesta.
Henkilöhahmotovat muutenkin mainioita. Esimerkiksi Juha Variksen esittämä Jyrki Katainen on aivan itsensä näköinenkin, repliikkiensä jälkeistä hymyään myöten. Antti Litjan näyttelemä Paavo Lipponen on leukojaan kiristelevä jämäkkä johtaja, jonka esityksiä varsinkaan puoluetovereista harva uskaltaa kritisoida. Kun Virpa Puisto (Sari Puumalainen) sitä eräässä kokouksessa sosiaalipolitiikan osalta yrittää, Lipponen hirmustuu. Kukaan ei sano mitään Puiston tueksi, mutta Maija Rask (Kristiina Halttu) ojentaa hänelle paperilappusen: ”kiitos Virpa kun jaksat puolustaa köyhiä”. Sittemmin Lipponen nostaa Raskin opetusministeriksi.
Näytelmässä tulevat esiin EU- ja Emu-jäsenyyksien yhteydet julkisen sektorin leikkauksiin ja tuloerojen kasvuun Suomessa. Uusliberalistisilla talousopeilla haettiin lentokyvytöntä lintua näytelmässä muistuttavan Emun (Anna-Riikka Rajanen) hyväksyntää. Pahempaakin oli luvassa: nykyinen eurokriisi ja kriisimaiden tukemiseksi naamioidut, suureksi osaksi saksalais- ja ranskalaispankkien pelastamiseen tähdätyt operaatiot.
Euroopan komission näkökulmaa lavalle tuo Seppo Pääkkösen esittämä José Manuel Barroso. Selväksi tulee, kuinka hän pyrkii käyttämään kriisiä hyväkseen komission vallan lisäämiseksi ja EU:n liittovaltioluonteen vahvistamiseksi. Oppejaan uudistaneen Kansainvälisen Valuuttarahaston (Mikki Hiiri, roolissa Katariina Kaitue) varoitukset leikkauslinjan tuhoisuudesta eivät komissiota kiinnosta, ja nobelisti Paul Krugmanin (Kristiina Halttu) sekä taloustoimittaja Jan Hurrin (Aarni Kivinen) analyysit maalaavat synkkää kuvaa työttömyyden riivaaman Euroopan tulevaisuudesta. Punainen Ristikin luokittelee Euroopan jo kriisialueeksi.
Ryhmäteatterin johtajan Esa Leskisen ohjaama teos on läheistä sukua Susanna Kuparisen ohjaamille Ylioppilasteatterin Valtuusto-trilogialle ja Ryhmäteatterin Eduskunta- ja Eduskunta II -näytelmille. Poliittisen dokumenttiteatterin aalto on yksi viime vuosien kiinnostavimpia ilmiöitä suomalaisessa teatterissa. Parin tunnin teatteriesitys ei vielä tee katsojasta asiantuntijaa, mutta se voi valottaa poliittista todellisuutta kirjallisia lähteitä intensiivisemmin ja virittää ihmisten kiinnostusta. Kuuluvathan politiikkaan myös tunteet ja kokemuksellisuus.
Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän Neljäs tie Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä. Ohjaus Esa Leskinen. Lavastus Kati Lukka. Musiikki Paula Vesala ja Joel Attila. Äänet Raine Ahonen. Taustatoimittajat Susanna Kuparinen, Jari Hanska, Seppo Konttinen, Antti Berg. Rooleissa Juha Varis, Jukka Puotila, Katariina Kaitue, Kristiina Halttu, Sari Puumalainen, Seppo Pääkkönen, Timo Tuominen, Jouni Haapakoski, Aarni Kivinen, Antti Litja, Sari Mällinen, Anna-Riikka Rajanen (TeaK).
