Suomen ja Pohjoismaiden historian emeritusprofessori Markku Kuisma arvioi Kulttuurivihkojen verkkolehden videohaastattelussa Juha Sipilän hallituksen perintöä, yliopistojen ja sivistyksen ahdinkoa, markkinoiden ja valtion suhdetta sekä Venäjä-politiikkaa (katso video jutun alla).

Sipilän hallituksen aikana epäluottamuksen ilmapiiri on levinnyt Suomessa, Kuisma toteaa. Tämä on kristallisoitunut erityisesti sote-kysymyksessä.

”Rakennetaan himmelimäisiä byrokratiarakenteita, joita yritetään yhdistää yhteiskunnallisten toimialojen tekemiseen markkinaehtoisiksi, mikä ei ole järkevä ja hyvä tapa eikä herätä luottamusta. Se herättää sellaista käsitystä, että hallituksen tavoite on jokin muu kuin rikkiolevan korjaaminen ja epäkohtien poistaminen uudistamalla.”

”Keskustelevan uudistamisen rikkominen ja lopettaminen on keskeinen saldo tämän hallituksen työskentelystä.”

Epäluottamuksen ilmapiiri on vaarallinen kaikupohja ääri-ilmiöille, Kuisma varoittaa.

Yliopistosta tuli epämiellyttävä työpaikka

Kapitalististen markkinoiden ylivertaisuudesta on Kuisman mukaan tullut kaikenkattava oppi, samaan tapaan kuin sosialismi oli joillekin aikoinaan.

Ennen eläkkeellejäämistään Kuisma ehti kokea akateemisen kapitalismin ja markkinahenkisyyden tunkeutumisen myös yliopistomaailmaan.

”Yliopistossa kilpaiu on ollut aina kovaa ja raakaa. Sinne ei olisi tarvinnut sitä tuoda yhtään lisää.”

Yliopistosta tuli Kuisman mukaan kilpailun lisäämisen ja leikkausten myötä epämiellyttävä työpaikka.

”Vanhassa yliopistossa elimme intohimosta tieteeseen ja taiteeseen. Nyt meille on opetettu, että te olette täällä vain töissä, täyttäkää digihössötyslomakkeitanne ja raportoikaa raporttejanne, joita kukaan ei koskaan missään lue. Se on turhauttavaa ja työtehoja laskevaa.”

Pyrkimys tehdä yliopistoista vain tuotannon ja innovaation tutkimuslaitoksia on Kuisman mukaan ajatuksena hölmö ja tuhoon tuomittu ja siinä tuhlataan yhteiskunnan varoja.

Liennytystä Venäjä-yhteistyöllä

Kuisma on tutkinut laajasti Suomen taloushistoriaa ja siihen liittyen myös Suomen ja Venäjän taloudellisia suhteita. Hän on erittäin huolestunut lännen ja Venäjän välisen varustelukilvan kiihtymisestä.

”On mieltä puistattavaa, että sitä pidetään aivan normaalina, hyväksyttävänä, vähän hienonakin asiana: meillä on näin hienoja laitteita joilla pystytään tuhoamaan. Tämä on lipsahtanut kaikilta järkeviltä raiteilta pois.”

Kuisman mukaan olennaista olisi olla tekemisissä venäläisten kanssa ”arjen tasolla, kansalaisyhteiskunnan tasolla ja taloudessa niin paljon kuin mahdollista”.

”Vanhan viisauden mukaan jos ei kulje tavara ja kauppa rajojen yli, kulkevat panssarivaunut. Tämä on unohdettu totaalisesti. Halutaan estää kauppaa, kun pitäisi ongelman ratkaisemiseksi kiihdyttää kauppaa.”

Toinen keskeinen poliittisesti neutraali kanssakäymisen muoto olisi kulttuuri, sekä viihde että klassinen kulttuuri.

”Kenellekään ei ole mitään hyötyä siitä, että työnnämme Venäjää vielä ahtaampaan nurkkaan. Se vahvistaa epädemokraattisia, ehkä sotaisiakin piirteitä ja voimia Venäjällä”, Kuisma korostaa.

ILMOITUS