Tänä vuonna tuli kuluneeksi Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ilmestymisestä 150 vuotta, Maria Jotunin syntymästä 140 vuotta ja Väinö Linnan syntymästä 100 vuotta. Kaikki kolme kirjailijaa ja heidän teoksensa elävät vahvasti meidänkin ajassamme. Teemapaketissa kirjallisuudentutkija Sakari Katajamäki puhuu toimittamastaan Seitsemän veljeksen uudesta kriittisestä editiosta, teatteriohjaaja Mikko Roiha kertoo, millaista on ohjata Maria Jotunin näytelmiä ja kirjallisuudentutkija Maria Laakso pohtii Väinö Linnan teosten merkitystä ja tulkintoja meidän aikanamme. Eksentrisenä lisänä klassikkoteemaan on Juri Nummelinin essee työväenliikkeen ja kirjallisuuden historian kummajaisesta Kasperi Tantusta.
Lisäksi Kari Sallamaa vertailee Jörn Donneria ja Pentti Linkolaa suomalaisen älymystön edustajina. Syvennymme japanilaiseen mestariohjaajaan Yasujiro Ozuun uudelta kannalta: komediaohjaajana. Lehdessä on laaja artikkeli myös yleisnero Aleksanteri Ahola-Valosta, joka sisältää uutta tietoa etenkin hänen Valko-Venäjän kaudestaan.
Lehti on ostettavissa Kulttuurivihkojen verkkokaupasta edullisesti sekä postitettavana irtonumerona että helposti ladattavana digilehtenä.
Teema: Klassikkojen juhlaa
Seitsemän veljestä saa uudet lukuohjeet
Kirjallisuudentutkija Sakari Katajamäki kertoo toimittamastaan Kiven Seitsemän veljeksen uudesta kriittisestä editiosta.
Mikko Roiha ohjaa klassikkonäytelmiä oman aikalaisuutensa läpi
“Yritän aina ymmärtää, mihin maailmaan näytelmä on kirjoitettu, ja katsoa sitten rinnakkain tätä omaa aikaamme. Äkkiä ne ovat moderneja niin sisällöltään kuin rakenteeltaankin”, teatteriohjaaja toteaa.
Kultainen vasikka on moraalisten ristiriitojen tanssia
Keinottelu houkuttaa ensimmäisen maailmansodan pula-aikaan sijoittuvan Maria Jotunin näytelmän hahmoja.
Väinö Linnan kulttuuristen kerrostumien karnevaali
Jokaisen sukupolven on määriteltävä suhteensa Tuntemattomaan sotilaaseen uudelleen, sanoo kirjallisuudentutkija Maria Laakso.
Linnan tuntematon alkutuotanto
Väinö Linnan ensimmäisiä teoksia Päämäärää ja Mustaa rakkautta on moitittu sentimentaalisuuden ja esteettisen epätasaisuuden vuoksi. Teokset tarjoavat epätäydellisyydessäänkin todisteita Linnan lahjakkuudesta.
Totuutta etsimässä
Väinö Linna uskoi ensin kirjailijan olevan jotain erityistä. ”Sitten hyväksyin oman lähtökohtani, kansanihmiset, ja katsoin että heitä minun juuri kuuluukin kuvata”, kertoi Linna Kulttuurivihkojen haastattelussa vuonna 1975.
Vallankumousrunoilija Kasperi Tanttu ja kaksivaimoisuuden ylistys
Tänä vuonna uudelleen julkaistu Tantun pienoisromaani …vain kaksi on ehkä ensimmäinen suomalainen kaunokirjallinen teos, joka käsittelee – ja jopa suosittelee – polyamoriaa.
Muita aiheita
FlipFlop liikuttaa lapsia
Kaksikielisen lastenmusiikkiorkesterin esitykset inspiroivat myös lasten vanhempia.
Donner ja Linkola – suomalaisen älymystön pihtipielet
Sivistyneistömme on aina ollut hyvin yhdenmukaista. Myös äskettäin edesmenneet Jörn Donner ja Pentti Linkola edustivat tyylipuhtaasti yhteiskuntakerrostumaansa, Donner ruotsinkielistä ja Linkola fennomaanista siipeä, kirjoittaa Kari Sallamaa.
Suomalainen valkovenäläinen
Kuvataitelija Aleksanteri Ahola-Valo niitti mainetta 1920-luvun Valko-Venäjän taidepiireissä. Olga Ruohon essee esittelee monilahjakkaan taitelijan.
Yasujiro Ozu komediaohjaajana? Älä naurata!
Japanilaismestarin elokuvien huumori vaatii keskittymistä.
Kuvataide
Rock ’n’ Marx ’n’ Lenin
Kimmo Sarjen Montaasirapsodian aiheena on 1970-luvun nuorvasemmiston graafinen politiikka.
Kaunokirjallisuus
Meripaimen
Jusu Annalan runo.
200 sanaa
Helsinkiläinen teatteriryhmä Studio Total on valinnut kivijaloikseen kansainvälisyyden ja visuaalisuuden.
Ilmaiset kirjakassit tekevät kauppansa neuvoloissa – nyt myös saameksi.
Kino Metso vie laatuelokuvia keskisuomalaisille
Valaise kansat kaiken maan, sydämet saata hehkumaan! Karri ”Paleface” Miettinen esittelee Jouko Aaltosen kirjan Agit Prop – Lauluja utopiasta.
Levyjä, kirjoja
Levynurkassa J. Tuomas Harviainen arvioi Hannu Salaman & Hepa Halmeen levyn Lähtöpassi tulevaan, Ulverin Flowers of Evil, Ihsahnin Pharos ja KMFDM:n In Dub. Lisäksi Jorma Mäntylä arvioi Palefacen & Laulavan unionin levyn Tie vapauteen.
Kirja-arvioissa Kersti Juvan Löytöretki suomeen, Hillary Mantelin Kuningashuone, Henrik Meinanderin Kaleidoskooppi, Risto Kormilaisen Sanan kortteeri, Matti Puolakan Vain ihmisellä on historia, Maria Lassila-Merisalon Tarinallinen journalismi ja Onni Hirvosen toimittama Tunnustuksen filosofia ja politiikka Hegelistä nykypäivään.
Keskustelua
Marxilaisten tärkeä panos yliopistomaailmassa
Raimo Lovio jatkaa keskustelua 1970–80-lukujen vasemmistolaisesta sivistyneistöstä.
Kolumneja
Siirtyykö Texas 1800-luvulta nykypäivään, pohtii Mikko Pöllä. Mieleen jää mikä tahansa, mitä toistetaan riittävästi, muistuttaa Jouni Avelin. Martti Berger kertoo, mikä on Valdain klubi, ja Markku Soikkeli toteaa toksisen maskuliinisuuden olevan yhä voimissaan.
Lehden kansi on taidegraafikko Hannu Hyrskeen kädenjälkeä.
68 sivua, vain 10,40 e (kotiinkannettuna)!
Irtonumerot noin viikon toimitusajalla verkkokaupastamme tai sähköpostitilauksena laskulla: tilaus(ät)kulttuurivihkot.fi (hinta sisältää postikulut). Irtonumerot myynnissä myös Akateemisen kirjakaupan Helsingin keskustan myymälässä ja Rosebudin CityCenterin myymälässä (Asematunneli, Helsinki). Tulossa myyntiin myös Helsingin yliopiston Tiedekulmaan (Yliopistonkatu 4).
Verkkokaupasta saatavilla myös erityisen edullinen digilehti kaikille lukulaitteille ja tietokoneelle (vain 4,90 e).
Kestotilaukset (tilaajalahjaksi voit valita tämän uusimman numeron)
