Kesän Kulttuurivihkoissa (3–4/2019) on erikoisteemana vaihtoehtoiset elämänmuodot. Haastattelemme filosofi Tere Vadénia kulutusyhteiskunnan lopusta ja positiivisen muutoksen mahdollisuuksista. Omavaraiselämästään kertovat pohjoisnorjalaiseen kalastajakylään muuttanut Marinella Himeri sekä monista modernin elämän mukavuuksista luopunut biologi Rainer Rajakallio. Henry Vistbacka on valinnut palkkatyön sijasta joukkorahoituksella rahoitettavan ”luovan sekatyön”, ja Työstäkieltäytyäliitto kertoo palkkatyön vahingollisuudesta. Teemapaketissa kerrotaan myös, miten ei-normatiiviset ihmissuhteet haastavat kulutusyhteiskunnan malleja.
Lehdessä on myös monenlaista muuta antia: Jan Otto Andersson selvittää laajassa artikkelissaan, mihin hävisi imperialismi-käsite maailmanpolitiikan hahmottamisesta. Kirjallisuudentutkija Milla Peltonen valottaa suomalaisen työläiskirjallisuuden uutta kukoistusta, ja kirjallisuudentutkija Ritva Ylönen pohtii, millainen on Kalle Päätalon Iijoki-sarjan anti historiankirjoituksena. Haastattelemme dosentti Jouko Jokisaloa rasismin normalisoitumisesta, vierailemme pioneeripalatsinakin toimineessa Anitškovin palatsissa Pietarissa ja kysymme, tarjoaako liveroolipelaaminen välineitä yhteiskunnallisten utopioiden testaamiseen.
Lehti on ostettavissa Kulttuurivihkojen verkkokaupasta edullisesti sekä postitettavana irtonumerona että helposti ladattava digilehtenä.
Teema: Vaihtoehtoista elämää!
Modernin kulutusyhteiskunnan loppu
Filosofi Tere Vadén pohtii kestävämmän elämän mahdollisuuksia.
Omavaraiselämää Pohjois-Norjassa
Marinella Himari muutti Helsingistä pieneen kalastajakylään.
Rimpuilu kapitalismin verkoissa sai riittää
Biologi Rainer Rajakallio on omistautunut vuosia omavaraistalouden rakentamiselle.
Tutkimusmatkailija
Henry Vistbacka rahoittaa moninaista luovaa työtään joukkorahoituksella.
Vastikkeetonta rahaa kaikille!
Työstäkieltäytyjäliitto ei suostu vaatimaan vain mahdollista.
Monisuhteisuus rikkoo kulutusoletuksia
Länsimaisessa kulutusyhteiskunnassa parisuhde näyttäytyy romanttisen rakkauden ideaalina. Ihmissuhdeanarkismi purkaa normeja ja tarjoaa vaihtoehtoisia malleja rakkaussuhteille.
Muita aiheita
Rasismi on normalisoitunut 2000-luvulla
Kallonmittaajien ja skinien tilalle on tullut salonkikelpoisempi kulttuurirasismi, todistaa dosentti Jouko Jokisalo.
Pätkärunoilijoita ja lähiöpentuja
Työläiskirjallisuus elää vahvasti 2010-luvunkin Suomessa, osoittaa tutkija Milla Peltonen.
Kalle Päätalo historiankirjoittajana
Tutkija Ritva Ylönen pohtii muun muassa Iijoki-sarjan historiallista ja dokumentaarista luonnetta.
Anitškovin palatsin muuttuvat kasvot
Pioneeripalatsinakin toimineessa arvorakennuksessa tiivistyy suolle perustetun Pietarin kaupungin omalaatuinen historia.
Larp poliittisena utopiana
Voiko liveroolipelaaminen tarjota välineitä yhteiskunnallisten utopioiden testaamiseen?
Hävisikö imperialismi?
Jan Otto Andersson käy läpi imperialismi-käsitteen käyttöä Korean ja Vietnamin sotien ajoilta tähän päivään.
200 sanaa
Professori Markku Kuisma arvioi Sipilän hallituksen perintöä, Marxipaanit lukevat Pääomaa kansan keskellä ja kuvataiteilija Maaria Oikarinen kertoo kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaikutuksesta työhönsä. Kollegat muistelevat äskettäin edesmennyttä musiikkituottaja ja laulaja Pekka Aarniota.
Mielipide: Kirjoittajakoulutusta kansliasta
Kirjailija Leena Krohn ihmettelee valtioneuvoston kanslian opasta informaatiovaikuttamisesta.
Levyjä, leffoja, oopperaa, kirjoja
Levynurkassa Mikko Pöllä arvioi turkkilaisen Gaye Su Akyolin uusimman levyn sekä Rytmihäiriö-yhtyeen Seitsemän surman siunausliiton. Espoo Ciné -festivaalin annista ovat Kirsi Vanhamaan esittelyssä Christian Petzoldin Transit ja Ulaa Salimin Sons of Denmark. Aitiopaikka-palstalla Rita Dahl arvioi Kansallisoopperassa esitetyn Alban Bergin Wozzeckin.
Kirja-arvioissa Laura Lindstedtin Ystäväni Natalia, Sini Monosen ja Susanna Välimäen toimittama Musiikki muutosvoimana, Heikki Pesosen, Tuula Sakaranahon ja Sini Paukkusen toimittama Uskonnot ja maailmanpolitiikka, Wolfram Eilenbergerin Taikurien aika. Filosofian suuri vuosikymmen 1919–1929, Lamppu Laamasen Andy – Rock’n’Roll Star ja Ville-Juhani Sutisen Kadotettu sukupolvi.
Kaunokirjallisuutta, sarjakuvaa, kuvataidetta
En omista
Gia Virkkusen runoja.
Otteita tuoreista runoteoksista.
Sinikka Huuskon Suolaruusu, Hannu-Pekka Lappalaisen lähtöön, teille ja Anni Mäentien Aurinkotuoli.
ReComstruktio
Kimmo Sarjen 1960–70-luvun vaihteen teoksia ja tekijän postmanifesti.
Kuva/Tekstit
Kulttuurivihkojen uuden taittajan Milla Toukkarin teoksia.
Kolumneja
”Jääkiekko on lihaa, sekä kaukalossa että suihkulähteessä” – Jouni Avelin seurasi paidattomuutta koskevaa keskustelua Suomen jääkiekkomestaruuden jälkeen. Urheiluaihe on myös Markku Soikkelilla, joka pohtii nyrkkeilykehän näyttämöllisyyttä. Martti Berger puolestaan kertoo venäläisen baletin vahvasta perinteestä Italiassa.
84 sivua, vain 10,90 e!
Irtonumerot noin viikon toimitusajalla verkkokaupastamme tai sähköpostitilauksena laskulla: tilaus(ät)kulttuurivihkot.fi (hinta sisältää postikulut).
Verkkokaupasta saatavissa myös erityisen edullinen digilehti kaikille lukulaitteille ja tietokoneelle (vain 4,90 e).
