Putkitutkintoja kiitos – ja vain yksi kullekin

Kulttuurivihkot 3/2014, pääkirjoitus

Hallituksen kehysriihessä leikattiin muun muassa lapsilisiä, eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden indeksejä sekä lääkkeiden Kela-korvauksia. On aihetta kuitenkin nostaa esiin vielä yksi päätös, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle: Opintotuki poistuu ensi vuoden syksystä alkaen toisesta samantasoisesta tutkinnosta. Tämä merkitsee sitä, että valtiotieteiden maisteri ei voi opintotuen turvin opiskella vaikkapa matematiikan tai suomen kielen vastaavaa tutkintoa tai tietotekniikan ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut hotelli- ja ravintola-alan samantasoista tutkintoa.

 

Euroopan syrjäkylä

Kulttuurivihkot 2/2014, pääkirjoitus

Kreikka – tämän numeron teemamaa – on syvän taloudellisen kriisin keskellä. Kriisin syyt ovat hyvin helposti selitettävissä uusliberalismin ja kasinokapitalismin voittokululla. Nimittäin tänäkin päivänä Karl Marxin kuvailema, kriisiin johtanut mekanismi pätee. Pääoman kansainvälistyminen ja johdannaistalous ovat kapitalistisen järjestelmän ominaispiirteitä – eivät vääristymiä.

 

Nykyjärjestelmä syrjii myös kirkkoon kuuluvia

Kulttuurivihkot 1/2014, pääkirjoitus

Suomalaisen koululaitoksen kummallisimpia ilmiöitä tänä päivänä on oppilaiden erottelu heidän uskontokuntansa perusteella. Alaikäisten kohdalla erottelu tapahtuu käytännössä vieläkin oudommalla perusteella: heidän vanhempiensa kirkkokuntajäsenyyksien mukaan. Oppilaille opetetaan tämän mukaan joko niin sanottua omaa uskontoa tai elämänkatsomustietoa.

 

Ruotsin kieli on osa suomalaisuutta

Pääkirjoitus, Kulttuurivihkot 6/2013

Yli 60 000 suomalaista on allekirjoittanut kansalaisaloitteen ruotsin kielen opiskelun muuttamisesta vapaaehtoiseksi kaikilla kouluasteilla, ja aloite on menossa eduskunnan käsittelyyn.

»Pakkoruotsista» on Suomessa purnattu jo ainakin parikymmentä vuotta, ja mielipidemittausten mukaan suomalaisten enemmistö haluaisi muuttaa toisen kotimaisen kielen vapaaehtoiseksi. Nyt tällainen mielipide näyttää tulleen entistä salonkikelpoisemmaksi samaan tapaan kuin vaikkapa »maahanmuuttokriittisyys» ja muu vähemmistöjen »paapomisen» vastustaminen.

Sankarilliset leikkaajat

Kulttuurivihkot 5/2013, pääkirjoitus

"Tarvitaan rohkeutta tehdä kipeitä ja vaikeita päätöksiä." Tämän suuntaisia fraaseja poliittinen ja taloudellinen eliitti sekä valtamedia viljelevät huonoina taloudellisina aikoina tiuhaan. Itsensä likoon laittavia sankareita ovat tässä puheenparressa ne, jotka ajavat heikennyksiä julkisiin palveluihin, sosiaaliturvaan, eläkkeisiin ja työehtoihin. Tällaisia ääniä on kuultu viime aikoina erityisesti pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) koollekutsuman Heureka-foorumin yhteydessä. Muun muassa Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (27.8.) toivottiin foorumissa syntyneen "valmiutta tehdä kipeitä, epäsuosittuja päätöksiä".

 

Kirjasto ei ole olohuone

Kulttuurivihkot 4/2013, pääkirjoitus

"Nykyään ei enää ole hiljaisuutta / muualla kuin kirkossa”, kirjoitti Pentti Saarikoski teoksessaan Mitä tapahtuu todella? (1962). Nämä säkeet ovat tänä päivänä vielä ajankohtaisempia kuin Saarikosken kirjoittaessa ne yli puoli vuosisataa sitten.

Eräs paikka, jossa suhtautuminen hiljaisuuteen on muuttunut viime aikoina perusteellisesti, on kirjasto.

ILMOITUS