Kadonnut: aatteen johtotähti

Pääkirjoitus (Kulttuurivihkot 4–5/2015), täydennetty versio

Aatteet ovat yleensä hyviä, ainakin hyvää tarkoittavia. Sekä liberalismi että sosialismi eri suuntauksineen nojaavat lähtökohtaisesti ihmisten tasa-arvoon ja vapauteen. Käytännön politiikka hyvien aatteiden nimissä on kuitenkin usein muuttunut aatteen perusperiaatteiden vastaiseksi. Räikeimpiä esimerkkejä ovat jakobiinien hirmuvalta Ranskan vallankumouksen yhteydessä tai Stalinin sortohallinto Neuvostoliitossa, jonka piti olla tasa-arvoinen työläisvaltio.

Erottavat ja yhdistävät sävelet

Kulttuurivihkot 3/2015, pääkirjoitus

Työväenmusiikilla on maassamme pitkät perinteet. Vuoden 1918 luokkasota synnytti raastavia sanoituksia, esimerkiksi valkoisten vankileireiltä. Yksi tunnetuimmista on nimettömäksi jääneen tekijän Punakaartilaisten marssi. On suuri kulttuurihistoriallinen harmi, ettei monen tuon ajan kappaleen sanoittaja tai säveltäjä ole jäänyt jälkipolvien tietoisuuteen. Valkoisten voitettua työväenmusiikkikin ajettiin maan alle. Vasta toisen maailmansodan jälkeen se alkoi elää vahvana työväenyhdistyksissä ja niiden eri ohjelmaryhmissä.

Syyttöminä tuomitut

Kulttuurivihkot 2/2015, pääkirjoitus

Suomessa on noin 350 000 syyttömänä tuomittua. Tarkoitan työttömiä. Heidät on tuomittu ilman omaa syytään ainakin kolmenlaiseen rangaistukseen.

Keskeisin niistä on työn ja toimeentulon puute itsessään. Pitkään jatkuessaan se invalidisoi monen psyykkisesti ja sosiaalisesti.

Tiedä mitä syöt!

Pääkirjoitus, Kulttuurivihkot 1/2015

Yksi viime vuosien puhuttelevia suomalaisia dokumentteja on Katja Gauriloffin Säilöttyjä unelmia (2012). Elokuvan lähtökohtana on säilyketölkki suomalaisen kaupan hyllyllä. Siinä vieraillaan niissä lukuisissa paikoissa eri puolilla maailmaa, joista säilykkeen raaka-aineet ja itse tölkin metalli ovat peräisin. Katsoja kohtaa joukon vaihtelevissa oloissa työskenteleviä ihmisiä, jotka kertovat elämästään ja unelmistaan, sekä tuotantoeläimiä.

Myös tämän Kulttuurivihkojen ruokateemapaketissa nostetaan esille sitä, mistä jokapäiväinen ruokamme on peräisin ja millaisia yhteiskunnallisia, eettisiä ja terveydellisiä kysymyksiä siihen kytkeytyy.

Hyvinvointivaltio ehkäisee myös lapsisurmia

Kulttuurivihkot 6/2014, pääkirjoitus

Joskus sattuu niinkin, että Kulttuurivihkojen pääkirjoittaja on samaa mieltä Helsingin Sanomien (anonyymin) pääkirjoittajan kanssa.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus 25.11. "Perhesurmat on jo enimmäkseen estetty" on tärkeä puheenvuoro kiivaana vellovaan keskusteluun viimeaikojenkin traagisista tapauksista. Kirjoituksessa muistutetaan, että tutkimukset piirtävät ilmiöstä yleisistä mielikuvista poikkeavan kuvan: "Vielä 1950-luvulla surmattiin liki 15 lasta 100 000:ta kohti. 1990-luvulla suhdeluku oli  pienentynyt jo 1,6:een ja 2000-luvulla 0,8:aan. Lapsen todennäköisyys joutua surmatuksi oli siis runsas puoli vuosisataa sitten 18 kertaa suurempi kuin meidän aikanamme. – – [Y]hteiskunnan muutoksen ansiosta jää vuosittain henkiin kymmenen lasta enemmän kuin 1950-luvulla."

Pakotteet iskevät sivullisiin

Pääkirjoitus, Kulttuurivihkot 4-5/2014

Suurvaltapolitiikka on iskemässä voimalla suomalaistenkin arkeen sen jälkeen, kun EU Ukrainan kriisin vuoksi asetti talouspakotteita Venäjää vastaan ja Venäjä asetti vastapakotteita. Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa odotettavissa on luultavasti lisää työttömyyttä tilanteessa, jossa etenkin pitkäaikaistyöttömyys Suomessa on jo muutenkin korkeimmillaan sitten 1990-luvun. Kun työttömyyden aiheuttamat menot kasvavat ja verotulot heikkenevät, kasvavat myös paineet uusiin budjettileikkauksiin.

 

ILMOITUS