Hyvinvointivaltio ehkäisee myös lapsisurmia

Kulttuurivihkot 6/2014, pääkirjoitus

Joskus sattuu niinkin, että Kulttuurivihkojen pääkirjoittaja on samaa mieltä Helsingin Sanomien (anonyymin) pääkirjoittajan kanssa.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus 25.11. "Perhesurmat on jo enimmäkseen estetty" on tärkeä puheenvuoro kiivaana vellovaan keskusteluun viimeaikojenkin traagisista tapauksista. Kirjoituksessa muistutetaan, että tutkimukset piirtävät ilmiöstä yleisistä mielikuvista poikkeavan kuvan: "Vielä 1950-luvulla surmattiin liki 15 lasta 100 000:ta kohti. 1990-luvulla suhdeluku oli  pienentynyt jo 1,6:een ja 2000-luvulla 0,8:aan. Lapsen todennäköisyys joutua surmatuksi oli siis runsas puoli vuosisataa sitten 18 kertaa suurempi kuin meidän aikanamme. – – [Y]hteiskunnan muutoksen ansiosta jää vuosittain henkiin kymmenen lasta enemmän kuin 1950-luvulla."

Pakotteet iskevät sivullisiin

Pääkirjoitus, Kulttuurivihkot 4-5/2014

Suurvaltapolitiikka on iskemässä voimalla suomalaistenkin arkeen sen jälkeen, kun EU Ukrainan kriisin vuoksi asetti talouspakotteita Venäjää vastaan ja Venäjä asetti vastapakotteita. Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa odotettavissa on luultavasti lisää työttömyyttä tilanteessa, jossa etenkin pitkäaikaistyöttömyys Suomessa on jo muutenkin korkeimmillaan sitten 1990-luvun. Kun työttömyyden aiheuttamat menot kasvavat ja verotulot heikkenevät, kasvavat myös paineet uusiin budjettileikkauksiin.

 

Putkitutkintoja kiitos – ja vain yksi kullekin

Kulttuurivihkot 3/2014, pääkirjoitus

Hallituksen kehysriihessä leikattiin muun muassa lapsilisiä, eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden indeksejä sekä lääkkeiden Kela-korvauksia. On aihetta kuitenkin nostaa esiin vielä yksi päätös, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle: Opintotuki poistuu ensi vuoden syksystä alkaen toisesta samantasoisesta tutkinnosta. Tämä merkitsee sitä, että valtiotieteiden maisteri ei voi opintotuen turvin opiskella vaikkapa matematiikan tai suomen kielen vastaavaa tutkintoa tai tietotekniikan ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut hotelli- ja ravintola-alan samantasoista tutkintoa.

 

Euroopan syrjäkylä

Kulttuurivihkot 2/2014, pääkirjoitus

Kreikka – tämän numeron teemamaa – on syvän taloudellisen kriisin keskellä. Kriisin syyt ovat hyvin helposti selitettävissä uusliberalismin ja kasinokapitalismin voittokululla. Nimittäin tänäkin päivänä Karl Marxin kuvailema, kriisiin johtanut mekanismi pätee. Pääoman kansainvälistyminen ja johdannaistalous ovat kapitalistisen järjestelmän ominaispiirteitä – eivät vääristymiä.

 

Nykyjärjestelmä syrjii myös kirkkoon kuuluvia

Kulttuurivihkot 1/2014, pääkirjoitus

Suomalaisen koululaitoksen kummallisimpia ilmiöitä tänä päivänä on oppilaiden erottelu heidän uskontokuntansa perusteella. Alaikäisten kohdalla erottelu tapahtuu käytännössä vieläkin oudommalla perusteella: heidän vanhempiensa kirkkokuntajäsenyyksien mukaan. Oppilaille opetetaan tämän mukaan joko niin sanottua omaa uskontoa tai elämänkatsomustietoa.

 

Ruotsin kieli on osa suomalaisuutta

Pääkirjoitus, Kulttuurivihkot 6/2013

Yli 60 000 suomalaista on allekirjoittanut kansalaisaloitteen ruotsin kielen opiskelun muuttamisesta vapaaehtoiseksi kaikilla kouluasteilla, ja aloite on menossa eduskunnan käsittelyyn.

»Pakkoruotsista» on Suomessa purnattu jo ainakin parikymmentä vuotta, ja mielipidemittausten mukaan suomalaisten enemmistö haluaisi muuttaa toisen kotimaisen kielen vapaaehtoiseksi. Nyt tällainen mielipide näyttää tulleen entistä salonkikelpoisemmaksi samaan tapaan kuin vaikkapa »maahanmuuttokriittisyys» ja muu vähemmistöjen »paapomisen» vastustaminen.

ILMOITUS