Sivistys on perusta

Kulttuurivihkot 6/2016, pääkirjoitus

Sana sivistys saattaa tänä päivänä kalskahtaa monen korvaan jotenkin vanhanaikaiselta, kenties elitistiseltäkin. Käsitteellä onkin ihmiskunnan historiassa ollut monenlaisia käyttötapoja. Ylevillä ihanteilla on oikeutettu alhaisiakin asioita, kuten vainoja ja sotia. ”Me sivistyneet” olemme vieneet sivistystämme ”barbaareille” keinoin, jotka ovat osoittaneet meidät barbaareiksi. Tällainen kaksinaismoraali on tänäkin päivänä kansainvälisessä politiikassa voimissaan. Paradoksaalisesti sivistyneet–barbaarit-vastakkainasettelua lietsovat osittain samat piirit, jotka halveksivat akateemista sivistystä.

Suomi on osa ongelmaa

Pääkirjoitus, Kulttuurivihkot 5/2016

Pienessä ja syrjäisessä maassa on tapana ajatella, että meillä ei ole osaa eikä arpaa suuren maailman melskeissä. Joudumme ottamaan vastaan niiden seuraukset esimerkiksi kriisialueiden pakolaisten suunnatessa Suomeen ilman, että olisimme itse olleet mitenkään osallisena näiden kriisien synnyssä. Todellisuus ei ole näin yksinkertainen.

Luontoa ei voi ulkoistaa

Kulttuurivihkot 3–4/2016, pääkirjoitus

Julkisten palvelujen yksityistäminen on tuttua kauraa – ja käy sote-uudistuksen toteutuessa yhä tutummaksi. Vaikka julkinen valta edelleen rahoittaisi palvelut, ne siirtyvät ratkaisevalla tavalla kauemmas kansalaisten ja palvelujen käyttäjien vaikutusvallasta. Osakeyhtiön tarkoitus, mahdollisimman suurten osinkojen tuottaminen osakkeenomistajille, ei aina käy yksiin ihmisten optimaalisen hoidon tai yhteiskunnallisen kustannustehokkuuden kanssa. Myös palvelujen yhtiöittäminen julkisen vallan omistuksessa muuttaa toiminnan logiikkaa samaan suuntaan. Kansalaisten demokraattiset mahdollisuudet saada tietoa ja vaikuttaa katoavat yhtiösalaisuuden taakse.

Sykkivä, alati muuttuva Berliini

Kulttuurivihkot 2/2016, pääkirjoitus



Tämän lehden teema, Berliini, on nyky-Euroopan pääkaupungeista nähnyt varmasti eniten. Se kiinnostaa Euroopassa juuri nyt, kuten koko Saksa, esimerkiksi talouskehityksen ja turvapaikanhakijatulvan kannalta. Moni muu maa ottanee siitä mallia. Tässä Berliinin kaupunkiin keskittyvässä numerossa emme silti puutu kuin vain sivuten turvapaikanhakijoihin tai vaikkapa Saksan liittokansleriin Angela Merkeliin.

"Epätyypilliset" byrokratian riesana

Kulttuurivihkot 1/2016, pääkirjoitus

”Elämäni on mennyt elämän edellytysten luomiseen”, totesi taannoin Paavo Haavikko. Haavikko sanoi myös pelkäävänsä köyhyyttä, ja sen hän onnistuikin välttämään. Kustannusalan etevä bisnesmies loi silti myös runsaan ja upean oman kirjallisen tuotannon. Sikäli hänen elämänsä ei sittenkään mennyt vain edellytysten luomiseen.

 

Valeuutispuuroa

Kulttuurivihkot 6/2015, pääkirjoitus

Julkisen sanan neuvoston tuore puheenjohtaja Elina Grundström nosti nimittämisensä yhteydessä media-alan keskeiseksi ongelmaksi Suomessa internetin ”valeuutissivustot”.

”Ne käyttävät hyväkseen journalismin uskottavuutta, mutta eivät noudata journalistisia periaatteita, vaan julkaisevat tarkistamattomia ja usein virheellisiäkin tietoja tarkoitushakuisesti ja ilman lähdekritiikkiä. – – Ne eivät siis etsi totuutta”, Grundström määritteli Helsingin Sanomien (4.11.) mukaan.

ILMOITUS