Teorian voima

Pääkirjoitus, Kulttuurivihkot 4–5/2018

Kokonainen ideologia ja yhteiskunnallinen suuntaus sai alkunsa kolmen wieniläislähtöisen intellektuellin kirjallisesta työstä ja laajentuneesta verkostoitumisesta 1930–40-luvuilla. Friedrich von Hayek, Ludwig von Mises ja Karl Popper loivat perustan uusliberalismiksi nimeämälleen opille, joka korosti markkinoita, taloudellisen vapauden ensisijaisuutta ja valtiollisen sääntelyn vahingollisuutta. Kolmikosta Popper sittemmin monilta osin irtaantui suuntauksesta.

Kulttuurin valtarakenteet valokeilaan

Kulttuurivihkot 3/2018, pääkirjoitus

Tukholma ja Ruotsi -teemassamme kirjailija Saara Henriksson kertaa Ruotsin akatemiaa viime ajat ravistellutta skandaalia. ”Kulttuuriprofiili”, jonka puoliso oli Ruotsin akatemian jäsen, paljastui syyllistyneen jatkuvasti naisten seksuaaliseen häirintään ja ahdisteluun. Akatemia oli rahoittanut hänen Kulttuuriklubinsa toimintaa, jonka taloudenpidossa oli useita epäselvyyksiä, ja järjestänyt hänelle monenlaisia etuisuuksia.

Skandaalimaista ei ollut pelkästään tämä, vaan se, ettei suurin osa akatemian jäsenistä ollut valmiita vetämään tapahtumista tarvittavia johtopäätöksiä. Likapyykkiä pesemään joutunut akatemian naispuolinen sihteeri joutui kovan hyökkäyksen kohteeksi ja joutui luopumaan paikastaan akatemiassa (Kulttuuriprofiilin puolison lisäksi). Akatemian uskottavuus meni, sen työ halvaantui ja Nobelin kirjallisuuspalkintokin jäi tänä vuonna jakamatta.

Hallitus tekee meistä tyhmiä

Kulttuurivihkot 2/2018, pääkirjoitus

Aktiivimalli. Koulutusleikkaukset. Kasvavat leipäjonot ja niiden riittämätön rahoitus. Yhä useampi on Suomessakin pudonnut kuluvan hallituskauden aikana köyhyysloukkuun.

Kyynisempi voisi väittää, että kyseessä on harkittu ja tahallinen yhteiskunnallinen toimenpide, jonka tavoite on saattaa yhä suurempi osa väestöstä taistelemaan keskenään pöydältä putoilevista leivänmuruista. Köyhyyttä on montaa eri astetta, ja kaikki suomalaiset ovat maailman mittapuulla varsin varakkaita.

Henkisen rappion aika?

Kulttuurivihkot 1/2018, pääkirjoitus

Tammikuussa nousi julkisuuteen pitkän linjan älykkyystutkija James R. Lynnin tutkimus, jonka mukaan suomalaisten älykkyysosamäärä on lakannut kasvamasta 1990-luvun puolivälissä ja laskenut siitä alkaen keskimäärin 0,23 pistettä vuodessa. Muissa Pohjoismaissa kehitys on ollut samansuuntaista, ja vastaavia merkkejä on muuallakin läntisessä Euroopassa.

Kaksi kamppailua tasa-arvosta

Kulttuurivihkot 6/2017, pääkirjoitus

”Nainen puri lajitoveriaan”. Tällainen uutinen jäi lapsuudessani 1980–90-luvun vaihteessa mieleeni iltapäivälehdestä. Miestoimittajalla oli tainnut ollut hauskaa uutisjuttua näpytellessään. Tänä päivänä moista sanavalintaa tuskin näkisi missään vakavasti otettavassa julkaisussa.

Valta karussa kansalta

Kulttuurivihkot 4–5/2017, pääkirjoitus

Isänmaallisuudelle on lukemattomia määritelmiä. Itselleni on jäänyt mieleen Oliver Stonen ohjaamaan JFK-elokuvaan sisältyvä repliikki:

”Isänmaallinen ihminen suojelee maansa kansaa sen hallitukselta.”

ILMOITUS