Heikki Pursiainen: ad hominem

Ajatushautomo Liberan Heikki Pursiainen on saanut valitettavan paljon huomiota "analyysillään" Janne Saarikiven uudenvuodenpuheesta Image-lehdessä. Pursiaisen kritiikin ensimmäiset kolme kappaletta ovat vapautunutta loanheittoa: Saarikivi on tympeä, huono tiedetoimittaja, nurkkakuntainen, taantumuksellinen, onneton. Lukija jätetään henkeä pidättäen odottamaan perusteita. "Aikojen synkkyydestä kertoo, että sivistyksen ja yliopiston yhdeksi näkyvimmäksi puolestapuhujaksi on valikoitunut kielentutkija Janne Saarikivi", Pursiainen aloittaa. Ja "synkäksi" tämän tekee Saarikiven näkemykset, jotka ovat "sanalla sanoen aika tympeitä". Ehkä tällaista perustelua voisi jatkaa pidempäänkin samoilla linjoilla, huomauttamalla vaikka, että näkemykset ovat "tympeitä koska ovat tosi hölmöjä", ja "hölmöjä koska Saarikivi on ihan tyhmä".

Read more: Heikki Pursiainen: ad hominem

Keskustelu kesä- ja talviajasta – vastakkain hedonistit ja askeetit

On surullista, että keskustelua siitä, kumpi on parempi, kesä- vai talviaika, näyttää hallitsevan kaksi aivan toissisijaista kysymystä: ajatus siitä, että pimeät illat ovat muka parempia ihmisten unirytmin kannalta ja poliittinen kysymys siitä, kumpi olisi “parempi” aika; Brysselin aika vai Venäjän aika.

Read more: Keskustelu kesä- ja talviajasta – vastakkain hedonistit ja askeetit

Valtava Naton sotaharjoitus Norjassa ja Suomessa 25.10. - 7.11.

Suomen saaristossa alkaa torstaina 11 Nato-maan ja yli 40 sota-aluksen Northern Coasts -merisotaharjoitus. Samana päivänä alkaa mittasuhteiltaan valtava 50 000 sotilaan, 250 hävittäjän, 10 000 sotilasajoneuvon, lentotukialuksen ja 64 sota-aluksen Trident Juncture -sotaharjoitus Norjassa ja Suomen Lapissa.

Read more: Valtava Naton sotaharjoitus Norjassa ja Suomessa 25.10. - 7.11.

Vähemmän materiaa, fiksumpaa työtä

Kulttuurivihkot 3–4/2019, pääkirjoitus

Luonnonvarat, pääoma, työ. Siinä tuotannontekijät, joiden erottelu on olennaista pohdittaessa tuotantoelämän ja koko yhteiskunnan tulevaisuutta. Ekologisen kriisin kannalta ongelma on luonnonvarojen liikakäyttö. Työ on ihmisen lihaksiston tai aivojen käyttöä vaihteleviin tarkoituksiin, ja siihen liittyy ekologinen ulottuvuus vain sen kautta, miten siinä käsitellään luonnonvaroja. Ihmistyö sinänsä on uusiutuva luonnonvara – se ei maailmasta lopu niin kauan kuin ihmisiä riittää.

Yhteiskunta kuitenkin suosii juuri luonnonvarojen käyttöä työvoiman sijasta. Suomessa yli puolet verotuotoista kertyy kotimaisen työn verotuksesta (muualla tehtyä halpatyötähän ei meillä veroteta) ja vain noin seitsemän prosenttia ympäristö- ja luonnonvaraveroista.

Read more: Vähemmän materiaa, fiksumpaa työtä

Tavallista kovempaa suhinaa

Savanni on siitä mukava asuinpaikka, että siellä tapaa sellaista väkeä, mitä ei kaupungeissa tapaa. Tänään esimerkiksi tapasin Leijonan. Mukava mies kaikin puolin. Pahat puheet leijonasta ovat hevon- tahi kamelinpaskaa: ei leijona ketään syö.

Read more: Tavallista kovempaa suhinaa

Kuka kutsui pahamaineisen USS Porter -ohjushävittäjän Helsinkiin?

Helsinkiin (18.–22. huhtikuuta) saapunut USS Porter on ollut monessa mukana. Viime vuonna alus oli ampumassa venäläisten käyttämälle lentotukikohdalle 59 Tomahawk-risteilyohjusta. Hyökkäys oli kosto kemiallisten aseiden käyttämisestä Syyriassa.

Venäjä on usein protestoinut Itä-Eurooppaan sijoitettavia Naton tutkia ja ohjuksia, joita voidaan käyttää ydinsodassa niin nopeaan hyökkäykseen, että Venäjälle jäisi vain muutama minuutti aikaa reagoida.

Read more: Kuka kutsui pahamaineisen USS Porter -ohjushävittäjän Helsinkiin?

Eriarvoistaminen tuli entistä näkyvämmäksi

Kulttuurivihkot 2/2019, pääkirjoitus

Moninaisesta edistyksestä huolimatta Suomi ei ole koskaan lakannut olemasta luokkayhteiskunta. Luokkaeroja onnistuttiin hyvinvointivaltion rakentamisen kaudella kuitenkin merkittävästi tasoittamaan. Tämä kehitys tyssäsi 1990-luvun lamaan ja uusliberalististen oppien läpimurtoon. Juha Sipilän oikeistohallitus on entisestään kärjistänyt luokkaeroja. Hallituksen sosiaalipoliittisen linjan on voinut tiivistää kahteen sanaan: köyhät kyykkyyn. 

Read more: Eriarvoistaminen tuli entistä näkyvämmäksi

Tapasin Fidelin

Mestari Baobab oli antanut minulle poikkeuksellisen tehtävän. Matkustaisin suuren veden yli Saarelle, jolla tapaisin comandante en jefe Fidel Castro Ruzin. Tämä oli Savannin eläimelle suunnaton kunnia, mutta olin varustautunut kriittisillä kysymyksillä, joiden laadinnassa Baobab oli auttanut minua hyvän rooibos-teen siemausten lomassa.

Read more: Tapasin Fidelin

Katastrofaalinen renkimaasopimus

Presidentti Sauli Niinistö ja ulkopoliittinen ministerivaliokunta päättivät heinäkuussa 2014, että Suomi allekirjoittaa yhteisymmärryspöytäkirjan (MOU) Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton kanssa. Oman päätöksensä asiasta teki myös silloinen puolustusministeri Carl Haglund 22.8.2014.

Naton huippukokouksessa Walesissa 4.9.2014 pöytäkirjan allekirjoitti Suomen puolesta puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg. Komentajan takana allekirjoitusta seurasi presidentti Niinistö ja taustalla vilahti myös silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja. Luuliko Suomen ulkopoliittinen johto tällä allekirjoitustavalla pääsevänsä poliittisesta vastuusta asiassa?

Read more: Katastrofaalinen renkimaasopimus

Veljeskansamme Viro

Kulttuurivihkot 1/2019, pääkirjoitus

Suomella ja Virolla on pitkä yhteinen historia. Välissämme aallokoiva merenlahti ei ole erottanut meitä vaan pikemminkin mahdollistanut kansojemme yhteyden. Hiljattain satavuotista itsenäisyyttään juhlineet tasavaltamme ovat olleet yli kaksinkertaisen ajan osa samaa valtiota, ensin Ruotsia ja myöhemmin Venäjää.

Virolaista historiaa määrittää silti pitkä baltiansaksalaisten hallintakausi, jolloin virolaiset olivat toisen luokan kansalaisia ja maassa vallitsi orjuus. Suomen historia ja asema Ruotsin yhteydessä oli toisenlainen. 

Read more: Veljeskansamme Viro

ILMOITUS