Heikki Pursiainen: ad hominem

Ajatushautomo Liberan Heikki Pursiainen on saanut valitettavan paljon huomiota "analyysillään" Janne Saarikiven uudenvuodenpuheesta Image-lehdessä. Pursiaisen kritiikin ensimmäiset kolme kappaletta ovat vapautunutta loanheittoa: Saarikivi on tympeä, huono tiedetoimittaja, nurkkakuntainen, taantumuksellinen, onneton. Lukija jätetään henkeä pidättäen odottamaan perusteita. "Aikojen synkkyydestä kertoo, että sivistyksen ja yliopiston yhdeksi näkyvimmäksi puolestapuhujaksi on valikoitunut kielentutkija Janne Saarikivi", Pursiainen aloittaa. Ja "synkäksi" tämän tekee Saarikiven näkemykset, jotka ovat "sanalla sanoen aika tympeitä". Ehkä tällaista perustelua voisi jatkaa pidempäänkin samoilla linjoilla, huomauttamalla vaikka, että näkemykset ovat "tympeitä koska ovat tosi hölmöjä", ja "hölmöjä koska Saarikivi on ihan tyhmä".

Lue lisää: Heikki Pursiainen: ad hominem

Kuka kutsui pahamaineisen USS Porter -ohjushävittäjän Helsinkiin?

Helsinkiin (18.–22. huhtikuuta) saapunut USS Porter on ollut monessa mukana. Viime vuonna alus oli ampumassa venäläisten käyttämälle lentotukikohdalle 59 Tomahawk-risteilyohjusta. Hyökkäys oli kosto kemiallisten aseiden käyttämisestä Syyriassa.

Venäjä on usein protestoinut Itä-Eurooppaan sijoitettavia Naton tutkia ja ohjuksia, joita voidaan käyttää ydinsodassa niin nopeaan hyökkäykseen, että Venäjälle jäisi vain muutama minuutti aikaa reagoida.

Lue lisää: Kuka kutsui pahamaineisen USS Porter -ohjushävittäjän Helsinkiin?

Hallitus tekee meistä tyhmiä

Kulttuurivihkot 2/2018, pääkirjoitus

Aktiivimalli. Koulutusleikkaukset. Kasvavat leipäjonot ja niiden riittämätön rahoitus. Yhä useampi on Suomessakin pudonnut kuluvan hallituskauden aikana köyhyysloukkuun.

Kyynisempi voisi väittää, että kyseessä on harkittu ja tahallinen yhteiskunnallinen toimenpide, jonka tavoite on saattaa yhä suurempi osa väestöstä taistelemaan keskenään pöydältä putoilevista leivänmuruista. Köyhyyttä on montaa eri astetta, ja kaikki suomalaiset ovat maailman mittapuulla varsin varakkaita.

Lue lisää: Hallitus tekee meistä tyhmiä

Tavallista kovempaa suhinaa

Savanni on siitä mukava asuinpaikka, että siellä tapaa sellaista väkeä, mitä ei kaupungeissa tapaa. Tänään esimerkiksi tapasin Leijonan. Mukava mies kaikin puolin. Pahat puheet leijonasta ovat hevon- tahi kamelinpaskaa: ei leijona ketään syö.

Lue lisää: Tavallista kovempaa suhinaa

Katastrofaalinen renkimaasopimus

Presidentti Sauli Niinistö ja ulkopoliittinen ministerivaliokunta päättivät heinäkuussa 2014, että Suomi allekirjoittaa yhteisymmärryspöytäkirjan (MOU) Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton kanssa. Oman päätöksensä asiasta teki myös silloinen puolustusministeri Carl Haglund 22.8.2014.

Naton huippukokouksessa Walesissa 4.9.2014 pöytäkirjan allekirjoitti Suomen puolesta puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg. Komentajan takana allekirjoitusta seurasi presidentti Niinistö ja taustalla vilahti myös silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja. Luuliko Suomen ulkopoliittinen johto tällä allekirjoitustavalla pääsevänsä poliittisesta vastuusta asiassa?

Lue lisää: Katastrofaalinen renkimaasopimus

Henkisen rappion aika?

Kulttuurivihkot 1/2018, pääkirjoitus

Tammikuussa nousi julkisuuteen pitkän linjan älykkyystutkija James R. Lynnin tutkimus, jonka mukaan suomalaisten älykkyysosamäärä on lakannut kasvamasta 1990-luvun puolivälissä ja laskenut siitä alkaen keskimäärin 0,23 pistettä vuodessa. Muissa Pohjoismaissa kehitys on ollut samansuuntaista, ja vastaavia merkkejä on muuallakin läntisessä Euroopassa.

Lue lisää: Henkisen rappion aika?

Tapasin Fidelin

Mestari Baobab oli antanut minulle poikkeuksellisen tehtävän. Matkustaisin suuren veden yli Saarelle, jolla tapaisin comandante en jefe Fidel Castro Ruzin. Tämä oli Savannin eläimelle suunnaton kunnia, mutta olin varustautunut kriittisillä kysymyksillä, joiden laadinnassa Baobab oli auttanut minua hyvän rooibos-teen siemausten lomassa.

Lue lisää: Tapasin Fidelin

Kaksi kamppailua tasa-arvosta

Kulttuurivihkot 6/2017, pääkirjoitus

”Nainen puri lajitoveriaan”. Tällainen uutinen jäi lapsuudessani 1980–90-luvun vaihteessa mieleeni iltapäivälehdestä. Miestoimittajalla oli tainnut ollut hauskaa uutisjuttua näpytellessään. Tänä päivänä moista sanavalintaa tuskin näkisi missään vakavasti otettavassa julkaisussa.

Lue lisää: Kaksi kamppailua tasa-arvosta

Perjantain mielenilmaus ja valtamedian uutisointi chomskyläisestä näkökulmasta tarkasteluna

Noam Chomskyn mukaan länsimaissa lakkoja on opeteltu murskaamaan valtamedian avulla jo vuodesta 1937 lähtien:

"Ideana oli keksiä keinot miten kääntää yleinen mielipide lakkoilijoita vastaan: miten esittää lakkoilijat kansalle vahingollisina ja yleisestä edusta piittaamattomina häirikköinä. Yleinen etu koskee 'meitä', liikemiestä, työläistä, kotirouvaa. Siis kaikkia 'meitä'. 'Me' haluamme olla yhdessä ja 'meitä' yhdistävät sellaiset tekijät kuin harmonia, amerikkalaisuus ja yhteistyö. Toisaalla ovat nuo kauheat lakkoilijat, jotka aiheuttavat häiriöitä ja hankaluuksia – –  Viestin läpi saamiseksi ponnisteltiin valtavasti. Elämmehän loppujen lopuksi liiketalouteen perustuvassa yhteiskunnassa; liiketalous kontrolloi mediaa ja sillä on massiiviset resurssit käytettävissään. Viesti siis toimi erittäin tehokkaasti." (Noam Chomsky, Mediakontrolli, s. 23-24, Sammakko, 2003)

Lue lisää: Perjantain mielenilmaus ja valtamedian uutisointi chomskyläisestä näkökulmasta tarkasteluna

Terroria on monenlaista – suomalaistakin

Olisi korkea aika miettiä, mitä terrorismi, terrori ja terroriteko oikeasti tarkoittavat. Onko meillä ollut terroritekoja ennen Turun tapahtumia?

Suomessa ideologista ja väkivaltaista terroria harrasti viimeksi näkyvästi äärioikeisto, Vihtori Kosola ja Lapuan liikkeen miehet 1930-luvun alussa muiluttamalla, pahoinpitelemällä ja murhaamalla sosiaalidemokraattisia ja kommunistisia kansalaisaktivisteja.

Lue lisää: Terroria on monenlaista – suomalaistakin

ILMOITUS