Heikki Pursiainen: ad hominem

Ajatushautomo Liberan Heikki Pursiainen on saanut valitettavan paljon huomiota "analyysillään" Janne Saarikiven uudenvuodenpuheesta Image-lehdessä. Pursiaisen kritiikin ensimmäiset kolme kappaletta ovat vapautunutta loanheittoa: Saarikivi on tympeä, huono tiedetoimittaja, nurkkakuntainen, taantumuksellinen, onneton. Lukija jätetään henkeä pidättäen odottamaan perusteita. "Aikojen synkkyydestä kertoo, että sivistyksen ja yliopiston yhdeksi näkyvimmäksi puolestapuhujaksi on valikoitunut kielentutkija Janne Saarikivi", Pursiainen aloittaa. Ja "synkäksi" tämän tekee Saarikiven näkemykset, jotka ovat "sanalla sanoen aika tympeitä". Ehkä tällaista perustelua voisi jatkaa pidempäänkin samoilla linjoilla, huomauttamalla vaikka, että näkemykset ovat "tympeitä koska ovat tosi hölmöjä", ja "hölmöjä koska Saarikivi on ihan tyhmä".

Read more: Heikki Pursiainen: ad hominem

Kulttuurin valtarakenteet valokeilaan

Kulttuurivihkot 3/2018, pääkirjoitus

Tukholma ja Ruotsi -teemassamme kirjailija Saara Henriksson kertaa Ruotsin akatemiaa viime ajat ravistellutta skandaalia. ”Kulttuuriprofiili”, jonka puoliso oli Ruotsin akatemian jäsen, paljastui syyllistyneen jatkuvasti naisten seksuaaliseen häirintään ja ahdisteluun. Akatemia oli rahoittanut hänen Kulttuuriklubinsa toimintaa, jonka taloudenpidossa oli useita epäselvyyksiä, ja järjestänyt hänelle monenlaisia etuisuuksia.

Skandaalimaista ei ollut pelkästään tämä, vaan se, ettei suurin osa akatemian jäsenistä ollut valmiita vetämään tapahtumista tarvittavia johtopäätöksiä. Likapyykkiä pesemään joutunut akatemian naispuolinen sihteeri joutui kovan hyökkäyksen kohteeksi ja joutui luopumaan paikastaan akatemiassa (Kulttuuriprofiilin puolison lisäksi). Akatemian uskottavuus meni, sen työ halvaantui ja Nobelin kirjallisuuspalkintokin jäi tänä vuonna jakamatta.

Read more: Kulttuurin valtarakenteet valokeilaan

Keskustelu kesä- ja talviajasta – vastakkain hedonistit ja askeetit

On surullista, että keskustelua siitä, kumpi on parempi, kesä- vai talviaika, näyttää hallitsevan kaksi aivan toissisijaista kysymystä: ajatus siitä, että pimeät illat ovat muka parempia ihmisten unirytmin kannalta ja poliittinen kysymys siitä, kumpi olisi “parempi” aika; Brysselin aika vai Venäjän aika.

Read more: Keskustelu kesä- ja talviajasta – vastakkain hedonistit ja askeetit

Tavallista kovempaa suhinaa

Savanni on siitä mukava asuinpaikka, että siellä tapaa sellaista väkeä, mitä ei kaupungeissa tapaa. Tänään esimerkiksi tapasin Leijonan. Mukava mies kaikin puolin. Pahat puheet leijonasta ovat hevon- tahi kamelinpaskaa: ei leijona ketään syö.

Read more: Tavallista kovempaa suhinaa

Kuka kutsui pahamaineisen USS Porter -ohjushävittäjän Helsinkiin?

Helsinkiin (18.–22. huhtikuuta) saapunut USS Porter on ollut monessa mukana. Viime vuonna alus oli ampumassa venäläisten käyttämälle lentotukikohdalle 59 Tomahawk-risteilyohjusta. Hyökkäys oli kosto kemiallisten aseiden käyttämisestä Syyriassa.

Venäjä on usein protestoinut Itä-Eurooppaan sijoitettavia Naton tutkia ja ohjuksia, joita voidaan käyttää ydinsodassa niin nopeaan hyökkäykseen, että Venäjälle jäisi vain muutama minuutti aikaa reagoida.

Read more: Kuka kutsui pahamaineisen USS Porter -ohjushävittäjän Helsinkiin?

Hallitus tekee meistä tyhmiä

Kulttuurivihkot 2/2018, pääkirjoitus

Aktiivimalli. Koulutusleikkaukset. Kasvavat leipäjonot ja niiden riittämätön rahoitus. Yhä useampi on Suomessakin pudonnut kuluvan hallituskauden aikana köyhyysloukkuun.

Kyynisempi voisi väittää, että kyseessä on harkittu ja tahallinen yhteiskunnallinen toimenpide, jonka tavoite on saattaa yhä suurempi osa väestöstä taistelemaan keskenään pöydältä putoilevista leivänmuruista. Köyhyyttä on montaa eri astetta, ja kaikki suomalaiset ovat maailman mittapuulla varsin varakkaita.

Read more: Hallitus tekee meistä tyhmiä

Tapasin Fidelin

Mestari Baobab oli antanut minulle poikkeuksellisen tehtävän. Matkustaisin suuren veden yli Saarelle, jolla tapaisin comandante en jefe Fidel Castro Ruzin. Tämä oli Savannin eläimelle suunnaton kunnia, mutta olin varustautunut kriittisillä kysymyksillä, joiden laadinnassa Baobab oli auttanut minua hyvän rooibos-teen siemausten lomassa.

Read more: Tapasin Fidelin

Katastrofaalinen renkimaasopimus

Presidentti Sauli Niinistö ja ulkopoliittinen ministerivaliokunta päättivät heinäkuussa 2014, että Suomi allekirjoittaa yhteisymmärryspöytäkirjan (MOU) Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton kanssa. Oman päätöksensä asiasta teki myös silloinen puolustusministeri Carl Haglund 22.8.2014.

Naton huippukokouksessa Walesissa 4.9.2014 pöytäkirjan allekirjoitti Suomen puolesta puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg. Komentajan takana allekirjoitusta seurasi presidentti Niinistö ja taustalla vilahti myös silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja. Luuliko Suomen ulkopoliittinen johto tällä allekirjoitustavalla pääsevänsä poliittisesta vastuusta asiassa?

Read more: Katastrofaalinen renkimaasopimus

Henkisen rappion aika?

Kulttuurivihkot 1/2018, pääkirjoitus

Tammikuussa nousi julkisuuteen pitkän linjan älykkyystutkija James R. Lynnin tutkimus, jonka mukaan suomalaisten älykkyysosamäärä on lakannut kasvamasta 1990-luvun puolivälissä ja laskenut siitä alkaen keskimäärin 0,23 pistettä vuodessa. Muissa Pohjoismaissa kehitys on ollut samansuuntaista, ja vastaavia merkkejä on muuallakin läntisessä Euroopassa.

Read more: Henkisen rappion aika?

Kaksi kamppailua tasa-arvosta

Kulttuurivihkot 6/2017, pääkirjoitus

”Nainen puri lajitoveriaan”. Tällainen uutinen jäi lapsuudessani 1980–90-luvun vaihteessa mieleeni iltapäivälehdestä. Miestoimittajalla oli tainnut ollut hauskaa uutisjuttua näpytellessään. Tänä päivänä moista sanavalintaa tuskin näkisi missään vakavasti otettavassa julkaisussa.

Read more: Kaksi kamppailua tasa-arvosta

ILMOITUS