Heikki Pursiainen: ad hominem

Ajatushautomo Liberan Heikki Pursiainen on saanut valitettavan paljon huomiota "analyysillään" Janne Saarikiven uudenvuodenpuheesta Image-lehdessä. Pursiaisen kritiikin ensimmäiset kolme kappaletta ovat vapautunutta loanheittoa: Saarikivi on tympeä, huono tiedetoimittaja, nurkkakuntainen, taantumuksellinen, onneton. Lukija jätetään henkeä pidättäen odottamaan perusteita. "Aikojen synkkyydestä kertoo, että sivistyksen ja yliopiston yhdeksi näkyvimmäksi puolestapuhujaksi on valikoitunut kielentutkija Janne Saarikivi", Pursiainen aloittaa. Ja "synkäksi" tämän tekee Saarikiven näkemykset, jotka ovat "sanalla sanoen aika tympeitä". Ehkä tällaista perustelua voisi jatkaa pidempäänkin samoilla linjoilla, huomauttamalla vaikka, että näkemykset ovat "tympeitä koska ovat tosi hölmöjä", ja "hölmöjä koska Saarikivi on ihan tyhmä".

Read more: Heikki Pursiainen: ad hominem

Henkisen rappion aika?

Kulttuurivihkot 1/2018, pääkirjoitus

Tammikuussa nousi julkisuuteen pitkän linjan älykkyystutkija James R. Lynnin tutkimus, jonka mukaan suomalaisten älykkyysosamäärä on lakannut kasvamasta 1990-luvun puolivälissä ja laskenut siitä alkaen keskimäärin 0,23 pistettä vuodessa. Muissa Pohjoismaissa kehitys on ollut samansuuntaista, ja vastaavia merkkejä on muuallakin läntisessä Euroopassa.

Read more: Henkisen rappion aika?

Kuka kutsui pahamaineisen USS Porter -ohjushävittäjän Helsinkiin?

Helsinkiin (18.–22. huhtikuuta) saapunut USS Porter on ollut monessa mukana. Viime vuonna alus oli ampumassa venäläisten käyttämälle lentotukikohdalle 59 Tomahawk-risteilyohjusta. Hyökkäys oli kosto kemiallisten aseiden käyttämisestä Syyriassa.

Venäjä on usein protestoinut Itä-Eurooppaan sijoitettavia Naton tutkia ja ohjuksia, joita voidaan käyttää ydinsodassa niin nopeaan hyökkäykseen, että Venäjälle jäisi vain muutama minuutti aikaa reagoida.

Read more: Kuka kutsui pahamaineisen USS Porter -ohjushävittäjän Helsinkiin?

Tavallista kovempaa suhinaa

Savanni on siitä mukava asuinpaikka, että siellä tapaa sellaista väkeä, mitä ei kaupungeissa tapaa. Tänään esimerkiksi tapasin Leijonan. Mukava mies kaikin puolin. Pahat puheet leijonasta ovat hevon- tahi kamelinpaskaa: ei leijona ketään syö.

Read more: Tavallista kovempaa suhinaa

Kaksi kamppailua tasa-arvosta

Kulttuurivihkot 6/2017, pääkirjoitus

”Nainen puri lajitoveriaan”. Tällainen uutinen jäi lapsuudessani 1980–90-luvun vaihteessa mieleeni iltapäivälehdestä. Miestoimittajalla oli tainnut ollut hauskaa uutisjuttua näpytellessään. Tänä päivänä moista sanavalintaa tuskin näkisi missään vakavasti otettavassa julkaisussa.

Read more: Kaksi kamppailua tasa-arvosta

Katastrofaalinen renkimaasopimus

Presidentti Sauli Niinistö ja ulkopoliittinen ministerivaliokunta päättivät heinäkuussa 2014, että Suomi allekirjoittaa yhteisymmärryspöytäkirjan (MOU) Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton kanssa. Oman päätöksensä asiasta teki myös silloinen puolustusministeri Carl Haglund 22.8.2014.

Naton huippukokouksessa Walesissa 4.9.2014 pöytäkirjan allekirjoitti Suomen puolesta puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg. Komentajan takana allekirjoitusta seurasi presidentti Niinistö ja taustalla vilahti myös silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja. Luuliko Suomen ulkopoliittinen johto tällä allekirjoitustavalla pääsevänsä poliittisesta vastuusta asiassa?

Read more: Katastrofaalinen renkimaasopimus

Tapasin Fidelin

Mestari Baobab oli antanut minulle poikkeuksellisen tehtävän. Matkustaisin suuren veden yli Saarelle, jolla tapaisin comandante en jefe Fidel Castro Ruzin. Tämä oli Savannin eläimelle suunnaton kunnia, mutta olin varustautunut kriittisillä kysymyksillä, joiden laadinnassa Baobab oli auttanut minua hyvän rooibos-teen siemausten lomassa.

Read more: Tapasin Fidelin

Valta karussa kansalta

Kulttuurivihkot 4–5/2017, pääkirjoitus

Isänmaallisuudelle on lukemattomia määritelmiä. Itselleni on jäänyt mieleen Oliver Stonen ohjaamaan JFK-elokuvaan sisältyvä repliikki:

”Isänmaallinen ihminen suojelee maansa kansaa sen hallitukselta.”

Read more: Valta karussa kansalta

Perjantain mielenilmaus ja valtamedian uutisointi chomskyläisestä näkökulmasta tarkasteluna

Noam Chomskyn mukaan länsimaissa lakkoja on opeteltu murskaamaan valtamedian avulla jo vuodesta 1937 lähtien:

"Ideana oli keksiä keinot miten kääntää yleinen mielipide lakkoilijoita vastaan: miten esittää lakkoilijat kansalle vahingollisina ja yleisestä edusta piittaamattomina häirikköinä. Yleinen etu koskee 'meitä', liikemiestä, työläistä, kotirouvaa. Siis kaikkia 'meitä'. 'Me' haluamme olla yhdessä ja 'meitä' yhdistävät sellaiset tekijät kuin harmonia, amerikkalaisuus ja yhteistyö. Toisaalla ovat nuo kauheat lakkoilijat, jotka aiheuttavat häiriöitä ja hankaluuksia – –  Viestin läpi saamiseksi ponnisteltiin valtavasti. Elämmehän loppujen lopuksi liiketalouteen perustuvassa yhteiskunnassa; liiketalous kontrolloi mediaa ja sillä on massiiviset resurssit käytettävissään. Viesti siis toimi erittäin tehokkaasti." (Noam Chomsky, Mediakontrolli, s. 23-24, Sammakko, 2003)

Read more: Perjantain mielenilmaus ja valtamedian uutisointi chomskyläisestä näkökulmasta tarkasteluna

Eriarvoistumisen sukupolvi?

Kulttuurivihkot 3/2017, pääkirjoitus

Tässä Kulttuurivihkoissa käsitellään nuorten syrjäytymistä ja sen torjumista, positiivisesti ilmaisten nuorten osallisuuden vahvistamista. Nuorilla viitataan väljästi sekä nuoriin aikuisiin että teini-ikäisiin.

Nuoret joutuvat rakentamaan tulevaisuuttaan hyvin kaksijakoisessa maailmassa. Koskaan ennen ihmiskunnalla ei ole ollut yhtä hyviä taloudellisia ja teknologisia edellytyksiä kaikkien ihmisten perustarpeiden tyydyttämiseen. Samaan aikaan talousjärjestelmä ja valtarakenteet estävät tämän ja johtavat varallisuuden kasautumiseen yhä harvemmille.

Read more: Eriarvoistumisen sukupolvi?

ILMOITUS