Kulttuurivihkojen syksyn kolme esikoiskirjailijaa kertoivat teoksistaan ja lukivat niistä otteita kustannustoiminnan avausjuhlassa. Katso videot.
Kulttuurivihkojen syksyn kolme esikoiskirjailijaa kertoivat teoksistaan ja lukivat niistä otteita kustannustoiminnan avausjuhlassa.
Kirjankustannustoiminta avattiin 1.11. Ølhus Oslo -pubissa järjestetyssä avoimessa juhlassa. Tunnelmaa nostatti trubaduuri Iida Umpikuja arjesta, yksinäisyydestä ja rakkaudesta kertovilla kappaleillaan. Osittain samanlaisia teemoja käsiteltiin julkistetuissa kirjoissa.
Tuomas Kaila kertoi, että hänen novellikokoelmansa Lähettiläät sai alkunsa, kun hänen eteläaasialainen ystävänsä mainitsi ohimennen, että hänen kotimaataan Helsingissä edustava suurlähettiläs piti virka-asunnossaan kotiorjaa. Sittemmin iltapäivälehti uutisoi samasta lähettiläästä, joka kiisteli samassa paritalossa asuneen suomalaisen iskelmälaulajan perikunnan kanssa lipputangon hallinnoinnista.
”Nämä innostivat kirjoittamaan fiktiivisen kuvitelmani siitä henkilöstä.”
Syntyi ajatus satiirisesta diplomaattimaailmaa kuvaavasta novellikokoelmasta.
”Tässä maailmassa korostuu raadollisuus, kuten millä tahansa yhteiskunnan osa-alueella.”
Johan Alénin runokokoelma Alukseni, kirkas sijoittuu osittain avaruuteen.
”Science fiction on ollut minulle aina tärkeää. Maapallokin on yksi suuri avaruusalus”, Alén pohti.
Vaikutteita Alén kertoi saaneensa muun muassa 1900-luvun alun englanninkielisestä runoudesta sekä suomalaisesta 1980–90-luvun taitteen runoudesta.
Tämän maan pidot -kokoelman julkaissut Maria Susanna alias Susanna Poikela kertoi puolestaan tärkeimmiksi vaikutteidensa lähteiksi ympäristöt, matkat ja seikkailut.
”Kerään kokemuksia itseeni. Ne eivät välttämättä heti tule paperille, vaan jäävät elämääni ja jossain vaiheessa tulevat ulos.”
