Lahteen Fellmanin kartanon pellolle perustettiin keväällä 1918 punaisten antautuessa yli 20 000 sotilaan ja siviilin vankileiri. Punavangit kärsivät pellolla lähes viikon ennen kuin siirtäminen Hennalan kasarmialueelle alkoi. Osa teloitettiin, jotkut vapautettiin, valtaosa joutui vankileirien epäinhimillisiin olosuhteisiin.



Kuvataiteilija Kaisa Salmi aikoo toteuttaa samalla pellolla, nykyiseltä nimeltään Fellmaninpuistossa, 22 000 ihmisen yhteisöllisen performanssin sunnuntaina 28. huhtikuuta 2013. Lahden kaupunginmuseo markkinoi performanssia laajuudeltaan ja toteutustavaltaan ainutlaatuisena ja merkittävänä. Millä ajatuksilla Salmi päätti valita paikaksi juuri Fellmanin pellon?


»Se oli yksi monista vaihtoehdoista, siinä yhdistyi kaikki ne päämäärät.»

Taidemuseo jatkaa nettisivuillaan: ”osallistavassa taideteoksessa toistetaan tämä tapahtuma nykyaikaisessa muodossa.” Odotettavissa ei ole siis valkoisten terroria ja teloituksia? Salmi, mikä performanssin perimmäinen tarkoitus ja tavoite on?

»Tutkia historiaa ja sitten sovinto historian kanssa ja sen historian hyväksyminen kaikilta osapuolilta.»

Vankileirit muuttuvat neutraaleiksi?



Tapahtuma on niin taiteilijan kuin kaupunginmuseon mukaan poliittisesti sitoutumaton. On silti vaikea kuvitella, miten entisen punavankileirin paikalla järjestettävä tapahtuma voisi olla epäpoliittinen. On perusteltua kysyä, kuinka muuttaa vankileirit ja joukkoteloitukset "poliittisesti neutraaleiksi"?


"Tutkin tätä historiaa. Tietenkin siinä on politiikka taustalla, mutta tämä on puhdistava ele, nykypäivään sidottu. Muistamme historiaa ja jokainen oman sukunsa historiaa. En tiedä, mieltävätkö ihmiset tänä päivänä itsensä punaisiksi tai valkoisiksi?" Kaisa Salmi kysyy, muttei vastaa.


"Aikaa on kulunut siitä, ja tietenkin me muistamme sen. Mutta tässä on tarkoitus yhteiselle muistamiselle ja hyväksymiselle ja sen totena pitämiselle, mitä on tapahtunut. Tämä on myös tutkimusmatka kaikille."

Vasemmistolainen bloggari ja toimittaja Emilia Kukkala pitää omituisena sitä, ettei ymmärretä Suomen historian poliittisimpien ja vielä monelta osin tutkimattomien ja vaietuimpien tapahtumien olevan edelleenkin vahvasti poliittisia ja niiden herättävän ihmisissä vahvoja tuntemuksia.


"Sen, että vasemmistolaiset ovat kiinnostuneita tästä tapahtumasta, ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. 'Puhdistava ele' noin ylipäänsä on mahdollista vasta, kun vääryydet on myönnetty ja tuomittu."

Yleisellä tasolla Kukkala näkee, että historiaa ei missään tapauksessa tule esittää tasapuolisena ja neutraalina, jos se ei ole sitä ollut. 


Mitä saa kokea ja miten?



Kansan Uutisissa  julkaistiin viimeksi 26.4. puolen sivun mainos, jossa kerrottiin ”Punaiset Lahdessa muistoviikonloppu” -ohjelmasta: muistoseminaarista ja Nyt eespäin -konsertista sekä Fellmanin puisto -performanssista. Taiteilija Kaisa Salmi kertoo 27.4. Etelä-Suomen Sanomien verkkolehdessä ”olevansa järkyttynyt mainoksesta, sillä tapahtuma on hänen mukaansa täysin poliittisesti sitoutumaton, eikä vasemmiston pitäisi liittää sitä osaksi omaa toimintaansa.”


Pyrkiikö taiteilija Salmi sitten aina määrittelemään, miten teoksensa pitää tai ei pidä kokea, vai onko tämä teos poikkeus?


"En, vaan nimenomaan pitää käsitellä omalla tavalla. Tässä on väärinkäsitys. Tällaista en tarkoita. Taideteoshan on parhaillaan menossa, koska tunteita nousee pintaan. Taideteos olemme me, jokainen tulee omin perustein. Se on päämäärä."


Emilia Kukkala on taiteilijan kanssa samaa mieltä siitä, että osa taideteosta on myös siitä herännyt keskustelu.

»Voinemme sitä rakentavassa hengessä jatkaa – ja siihen kuuluu olennaisesti tapahtuman yhä tavalla tai toisella itselleen läheiseksi kokevien ymmärtäminen. Taide saa ja sen pitää rikkoa rajoja ja provosoida. Parhaassa tapauksessa se murtaa valtarakenteita, ei sorrettujen kokemuksia.»


Salmi painottaa, että jokainen tulee performanssiin oman historiansa ja oman taustansa pohjalta.

"Jokaisella on oma historia. Paikalla olemme kaikki siinä yhdessä samassa tilanteessa oman erilaisen taustan pohjalta. Siinä liikkeiden ja tapahtumien kulun tarkoitus on yhdistää sitä historiaa, hyväksyä se historia mikä sillä on ja todeta, että näin on tapahtunut. Sovinto on tässä tarkoitus."


Kukkala huomauttaa tähän, että taide voi olla mitä vain.

"Mutta ei pidä hämmästyä, jos ihmisillä on muitakin suhtautumistapoja kuin 'taiteellinen', varsinkin jos aihe on näin arka. Taidekaan ei ole ja elä irti vallasta ja hegemoniasta."


Performanssiin ilmoittautunut Mauri Uusilehto peruutti Salmen Etelä-Suomen Sanomissa esittämien lausuntojen jälkeen osallistumisensa.


"En halua osallistua vain taideperfomanssiin, halusin osallistua muistaakseni punaisten tuolla kokemaa julmaa kohtelua. Isoisäni oli siellä 17-vuotiaana nimenomaan poliittisista syistä, ja minäkin olisin halunnut olla."

Mitä Salmi vastaa Uusilehdolle?


"Tämän tarkoitus on muistella niitä omia juuria, tämä on hirveän sovinnollinen ja rauhallinen tapahtuma. Olisi äärimmäisen tärkeää, että kaikki tulevat. Ehdottomasti tämä ei ole pelkästään mikään oma taideperfomanssini, juuri nämä ihmiset tekevät taideteoksen omien poliittisten suuntautumistensa perusteella."

Oliko vasemmistolla lupa mainostaa?



Lahti Vasemmalle ry:n puheenjohtaja Antti Holopainen vakuuttaa, että aiemmin mainitusta Kansan Uutisissa julkaistusta mainoksesta oli sovittu Kaisa Salmen kanssa. Holopaisen mukaan 27. tammikuuta 2013 pidettiin paikallisten työväenjärjestöjen – Lahti Vasemmalle ry:n, SAK:n, SDP:n, Vasemmistoliiton ja SKP:n paikallisyhdistysten – ensimmäinen palaveri, johon myös Salmi oli kutsuttuna ja johon hän osallistuikin.

"Salmi esitteli itsensä tilaisuudessa ja toivotti meidät tervetulleeksi omaan hankkeeseensa, eikä hänellä ollut mitään vastaansanomista meidän omaan Punaiset Lahdessa -muistoviikonloppuun", Holopainen kertoo.


"Kahvitauolla henkilökohtaisesti vielä kysyin, onko hänellä mitään sitä vastaan, että järjestämme muistoviikonlopun samaan aikaan hänen performanssinsa kanssa ja yritämme tätä kautta saada lisää kiinnostusta myös performanssia kohtaan. Salmi vastasi, että ilman muuta kaikki järjestöt, yhteistöt ja ilhmiset ovat tervetulleita. Totesin, että me lähdemme järjestelemään muita tilaisuuksia ja samassa yhdessä markkinoimaan hänen perfomanssiaan."


Salmi tyrmää Holopaisen väitteen. Mitään kokousta mainosyhteistyöstä ei ole hänen mukaansa pidetty.


"Olen heille korostanut, että tämä on itsenäinen performanssi ja sataprosenttisesti kaikille avoin. Mainoksesta ollaan keskusteltu jotain, mutta näkemykseni mukaan sitä ei olisi pitänyt laittaa."

"Huomaan, että eri rooliessa tulee eri vastauksia. Salmi oli paikalla vielä toisessa tilaisuudessa ajatuksella, että sovimme tiedottamisen ja yhteistyön pelisäännöistä. Kaisa ei tällöin vastustustanut yhteismainosajatusta. Tämä oli yllätys, että maaliskuun alussa läpipuhuttu asia nostettiin esille vain päivää ennen tapahtumaa», Holopainen hämmästelee, ja Kulttuurivihkoille välitetyt sähköpostiviestit tukevat hänen ihmettelyänsä.


Mainosta laatimassa ollut Antti Papinniemi kysyi Kaisa Saarelta 10.4.2013 kello 16.32:


”Hei! Kansan Uutisten toimitus oli tehnyt liitteenä olevan vedoksen meidän ½ sivun mainosta varten. Häiritseekö maininta Fellmannin pelto 22 000 teoksesta? Voin pyytää poistamaan sen.”


Vielä samana päivänä kello 17.16 Kaisa Salmi vastasi Papinniemelle seuraavasti:

”Mielestäni hyvä. teoksen nimi puuttuu: Fellmanin pelto 22 000 ihmisen elävä monumentti... se pitäisi lisätä!”


Taiteilija Salmen Fellmanin pelto -performanssin virallinen suojelija on presidentti Tarja Halonen. Olisiko Salmi hänelle selityksen velkaa – ainakin sen hän on performansiinsa kutsumilleen muille vasemmistolaisille.

ILMOITUS