Kun Sodankylään oli rakennettu kirkko 1600-luvulla, kirkkoherra päätti pian, että pirut karkotetaan ja hakataan ulos Keski-Lapin toisesta kylästä Sompiosta, jonka asukkaat eivät olleet halunneet kirkkoa omaan siitaansa eli lapinkyläänsä. Hän kutsui Sompion noidat kuuntelemaan omaa saarnaansa.

"Siellä noidat tulivat siihen johtopäätökseen, että näillä selkosilla ei enää ole tilaa molemmille jumalille. Kertomuksen mukaan Sompion seitsemän viimeistä noitaa tekivät joukkoitsemurhan Mukkajoen törmälle Tanhuan kylässä", kertoo kirjailija Uni Ojuva (katso video jutun alla).

Joitakin vuosia sitten Ojuva luki itselleen jo ennestään tuttua tarinaa Sodankylän kotiseutumuseolla. Juttu jatkui niin, että vuonna 1905 paimenessa ollut mies löysi Tanhuan rantatörmältä luita ja koruja. 1930-luvulla paikalla järjestettiin arkeologiset kaivaukset, joissa löydettiin seitsemän hautaa. Vainajilla oli mukanaan myös koruja ja rumpuja.

"Olin ennen ajatellut, että tämä oli kansanperinteen tarina. Minulle tuli kylmät väreet. Samalla hetkellä, kun istuin kotiseutumuseon aurinkoisella pihalla, mustat pilvet nousivat taivaanrannan takaa", Ojuva muistelee.

Ojuvan esikoisrunokokoelma Asentopuu (Kulttuurivihkot 2018) pohjautuu lappilaiseen kansanperinteeseen. 

"Minuun vaikuttivat ehkä eniten historialliset muistitietoaineistot, mihin olin tutustunut. Ne herättivät minussa niin voimakkaita tunteita, että halusin käsitellä aihetta myös kaunokirjallisuuden keinoin."

Asentopuussa Suomen historiaa lähestytään tavallisen ihmisen, joukkojen ja mentaliteettien kautta, Ojuva kuvailee. Kirjan maailma on jotain muuta kuin mihin eteläsuomalaiset ovat tottuneet.

"Lukuohjeessani sanotaan, että tämä tulee puurajalta ja maanselältä, sieltä missä joet virtaavat Jäämerta kohti. Sieltä Suomen historia näyttää hyvin erilaiselta."

Ojuva kertoi kirjastaan Elävän Kirjallisuuden Festivaalissa Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 16.2.2019.

Uni Ojuva: Asentopuu. Kirjan tiedot ja saatavuus

 

ILMOITUS