Turkki on sotinut Pohjois-Syyrian Afrinissa jo tammikuusta lähtien pommittaen siviilikohteita. Tätä vastustava mielenosoitus järjestetään 3. maaliskuuta Helsingissä. Kulttuurivihkot tukee tapahtumaa.

Viimeisimpien maanantaina julkaistujen tilastojen mukaan hyökkäyksessä on kuollut jo 192 siviiliä, ja lähes 600 on loukkaantunut vakavasti. Virallisen linjansa mukaan Turkin valtio on turvaamassa omaa rajaansa ja ”puhdistamassa" Afrinia "terroristeista". Terroristeilla Turkin hallitus viittaa kurdienemmistöisen alueen YPG/J -joukkoihin, jotka ovat puolustaneet Rojavan autonomisen alueen itsehallintoa Syyrian sisällisodan alusta saakka.

Turkin konkreettiset sotatoimet vaikuttavat kuitenkin siltä, että kyseessä on ennemminkin etninen puhdistus ja alueen uudelleenasutus. Vapaa, demokraattinen ja sekulaari yhteiskuntamalli, joka perustuu feminismiin, paikalliseen päätöksentekoon ja tasa-arvoon, on uhka Turkin valtion omalle demokratianvastaiselle kehitykselle.

Vakavia ihmisoikeusloukkauksia

Enenevissä määrin Turkin hallitus on valmis loukkaamaan ihmisoikeuksia ja tekemään sotarikoksia ”palauttaakseen alueen sen oikeille omistajilleen”. Afrinista on tähän mennessä dokumentoitu jo yli 900 siviileihin kohdistunutta sotarikosta, kuten moskeijoiden, hautausmaiden, koulujen, asuinalueiden sekä Afrinin vedenpuhdistuslaitoksen pommituksia, myrkyllisten kemikaalien, kuten kloorikaasun käyttöä, sekä kotien ryöstelyä ja tuhoamista.

Yli 50 000 lasta on ilman kouluopetusta, koska Turkin pommitukset ovat tuhonneet 31 koulua ja jäljellä oleviin meneminen on liian vaarallista. Sodan alkuvaiheessa levisi myös Turkin armeijan kouluttamien ja aseistamien jihadistien itse kuvaamia videoita, joissa he silpovat ja häpäisevät kuolleiden kurditaistelijoiden ruumiita.

Turkin armeijan esikunnan päätöksellä jihadisteilta on alettu takavarikoida matkapuhelimet heidän lähtiessään rintamalle, eikä samanlaisia videoita ole viime viikkoina levinnyt julkisuuteen. Nyt Turkki on lähettämässä poliisin ja armeijan erikoisjoukkoja sodan "uuteen vaiheeseen", suuremmissa kylissä ja kaupungeissa odottaviin katutaisteluihin.

Vuosien 2015 ja 2016 Turkin Kurdistanin (Bakurin) demokraattisen autonomian vastarinnan aikaan nämä pahamaineiset joukot muunsivat Cizren, Nusaybinin ja Surin kurdikaupungit sota-alueiksi, joilla murhattiin satoja siviilejä ja tuhottiin tuhansia koteja. Räikein yksittäinen sotarikos oli Cizren "kellariverilöyly", jossa Turkin "erikoisjoukot" valuttivat bensaa asuintalojen kellareihin ja polttivat elävältä 150 taisteluja suojaan paennutta siviiliä.

Itsehallintoa murskaamassa

Turkin hallituksen väitteet ”terrorismin vastaisista toimista" näyttäytyvät vielä räikeämmin tekopyhiltä, kun otetaan huomioon, että Turkki on liittäytynyt yhteen jihadistiryhmien kanssa taistellessaan Rojavan kurdeja vastaan.

Muun muassa Isisin, Syyrian al-Qaidan ja muiden ryhmien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on pakottaa kurdit luopumaan itsehallinnostaan ja tuhota edistyksellisen demokratian toivo Lähi-idässä. Kurdien ja Rojavan itsepuolustusjoukot (YPG/YPJ) ovat nimenomaan olleet länsimaiden luotettavin ja tehokkain yhteistyökumppani sodassa Isisin terrorismia vastaan Syyriassa.

YPG, YPJ ja Syyrian demokraattiset voimat (SDF) ovat puolustaneet myös Afrinia menestyksekkäästi maailman toiseksi suurinta Nato-armeijaa ja sen rinnalla taistelevia tuhansia ISIS-taistelijoita vastaan. Miehitysarmeija on pystynyt etenemään ainoastaan viitisen kilometriä Afrinin maaperällä ja kansainvälinen ilmapiiri Erdoganin sotaseikkailuja vastaan alkaa kiristyä miehityssodan pitkittyessä.

Afrin ei ole yksin

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin toimet ovat äärimmäisen tuomittavia ja kansainvälisen oikeuden vastaisia. Turkin diktatuurihallitus pyrkii hiljentämään julkisen kritiikin hallitusta ja sen sotatoimia kohtaan ja kiristää EU-maita pysymään hiljaa Syyriassa tapahtuvista kauheuksista muuan muassa uhkaamalla päästää Lähi-idästä saapuvia pakolaisia Eurooppaan.

Mielenosoitus näyttää tukea Pohjois-Syyrian itsehallintoalueelle ja sen demokraattisille voimille, ja pyrkii herättämään länsimaiset valtiot, kuten EU- ja Nato-maat, tuomitsemaan hyökkäykset, lopettamaan yhteistyön Turkin hallituksen kanssa ja toimimaan miehityspyrkimystä vastaan.

Mielenosoitus järjestetään 3. maaliskuuta 2018 kello 14.00 alkaen Narinkkatorilla, josta puheiden jälkeen marssitaan Hakaniementorille. Liity siis mukaan näyttämään, etteivät Afrin ja kurdit ole yksin eikä kansainvälinen yhteisö ole heitä unohtanut.

Vastarinta Turkin hallituksen hyökkäyksiä vastaan näkyy ja kuuluu kaikkialla maailmassa. Everywhere Afrin, everywhere resistance! 

ILMOITUS