Tammisaaren vankileirin syvä hiljaisuus

Sisällissodan punaisia uhreja muistettiin lauantaina 9. kesäkuuta Suomen suurimman joukkohaudan muistomerkillä Tammisaaressa. Tilaisuuteen osallistui yli 3 500 ihmistä.

Tie Tammisaareen -muistotilaisuudessa puheen piti emeritusarkkipiispa Kari Mäkinen. Koiton laulu esitti juuri tätä tilaisuutta varten sävelletyn teoksen. Paikalla olivat kaikkien vasemmistopuolueiden liput tekemässä kunniaa sata vuotta sitten kuolleiden tovereiden muistolle.

Tammisaaressa kunnioitetaan punavankien muistoa ja puolustetaan ihmisoikeuksia

Ensi lauantaina 9.6. mäntykankaalle, punavankimuistomerkille ja joukkohaudalle kokoontuu jälleen useita satoja ihmisiä muistamaan sadan vuoden takaisia valkoisten tekemiä julmuuksia.

Punavankimuistomerkin hoitoyhdistys ry. on aiemmilla vuosikymmenillä järjestänyt isoja muistotapahtumia Dragsvikissa, kuten vuosina 1980 ja 1990. Nyt kun tapahtumista tulee kuluneeksi 100 vuotta, pysähtyminen ja yhdessä muistaminen on tärkeää, kertoo järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta. Tilaisuuden suunnittelu on ollut käynnissä usean vuoden ajan.

Kansanmurhan on loputtava, vaatii Merja Kyllönen

Gazan palestiinalaisalueella koettiin viime maanantaina verisin päivä sitten vuoden 2014. Ainakin 58 ihmisen kerrottiin kuolleen ja satoja loukkaantuneen, kun Israelin armeija hajotti ampumalla palestiinalaisten mielenosoituksia Gazan rajoille pystytetyillä aidoilla.

"Ajattelemattomien tekojen seuraukset ovat usein vakavia”, huomauttaa vasemmistolainen europarlamentaarikko Merja Kyllönen (GUE/NGL) Hän muistuttaa, että nyt tapahtuu Gazan miehitetyillä alueilla palestiinalaisten kansanmurha. 

Vimmainen, fyysinen ja luonteva ihmissuhdekuvaus

Rento ja odottava rupattelu kiertää Helsingin Töölössä sijaitsevan Korjaamon aulaa, kun yleisö odottaa pääsyä Minttu Pietilän ja Guillermo Sarduyn Kiteytyvä-nykytanssiteoksen näytökseen. Esitystilana on lähes kuusi metriä korkea Kulmasali, jonka koneromanttinen ja industriaalinen tunnelma sopii erinomaisesti Kiteytyvän esittämiseen. En voi kuitenkaan olla ajattelematta, että Kiteytyvä olisi ollut vielä kokemuksellisempi ulkotilassa, ja erityisesti juuri Merihaassa kuvattujen pressikuvien betoniviidakkomiljöössä.

Tanssifestivaalilla yleisö houkuteltiin osallistumaan ja uskaltamaan

Tanssi on kiireisen tämän päivän hyvä tulkki ja oivallinen väline niin todellisuuden tarkkailuun kuin kokemiseenkin. Englannin kielen ”instant” tarkoittaa silmänräpäyksellistä, pikaista, hetkellistä tai välitöntä. Nämä kaikki adjektiivit kuvaavat osuvasti huhtikuun viimeisenä lauantaina Helsingissä järjestetyn Festival of Instant Choreography (FIC) -tanssifestivaalin esityksiä. 

Paneelikeskustelussa pohdittiin, miten Marx auttaa ymmärtämään nykykapitalismia

”Miksi Marx on yhä ajankohtainen?” oli aiheena Karl Marxin syntymän 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyssä paneelikeskustelussa Tampereen yliopistolla 17.4.

Keskustelun puheenjohtajana toiminut väitöskirjatutkija Paula Rauhala totesi esitellessään keskustelun kohdetta, että Marx näki kapitalismin ennennäkemättömän dynaamisena järjestelmänä. Marxin mukaan kapitalismissa työtä pyritään jatkuvasti korvaamaan koneilla.

Työpiste vapaana Helsingin Suvilahdessa

Vuokralle tarjotaan työpöytä Kulttuurivihkojen toimitilassa Helsingin Suvilahdessa (Kaasutehtaankatu 1). Sopii esim. tutkijalle, kirjailijalle, freelance-toimittajalle tai muulle hiljaista työtä tekevälle. Vapaana toukokuun alusta elokuun loppuun. Myös pitkäaikaisempi vuokralaisuus on mahdollinen. Samassa yhtenäisessä tilassa on myös muita työskentelijöitä. Vuokra on 81,20 euroa kuukaudessa.

Näytön sopimiset ja muut tiedustelut: elias.krohn(ät)kulttuurivihkot.fi

Trumpin ja runouden ilta Helsingissä 4.4. klo 18 – tervetuloa!

Trumpin ja runouden ilta -tapahtumassa keskiviikkona 4.4. klo 18 julkistetaan Kulttuurivihkojen tämän kevään kirjat: Tuomas Kilven N&E, Ville-Juhani Sutisen Kapitalismin museo – esseitä Amerikasta ja Riikka Ulannon Tehen. 

Illan ohjelma:

Ei ole piika ihminen ja torakka on helppo tallata

Kulttuurivihkot 1/2018

”Olen huora ja kuolen vankileiriltä vapauduttuani mielen kaaokseen ja muuhun ruumiin heikkouteen”, esittelee Petra Karjalaisen esittämä naiskaartin komentaja Hilma itsensä. Tampereella käytiin 1918 sisällissodan verisimmät taistelut ja monille punakaartin naissotilaille kävi yhtä huonosti kuin Hilmalle: osa menehtyi taisteluissa, osa vankileirillä, osa teloitettiin, eikä Venäjälle paenneillekaan aina käynyt hyvin. Punaisten puolella taistelleet naiskaartilaiset olivat moninkertaisesti vihattuja ja marginalisoituja ”susinarttuja” ja ”ryssän morsiamia”.

Kampanja alleviivaa vastuullista journalismia

Maanantaina 12.3. alkanut Julkisen sanan neuvoston 50-vuotisjuhlavuoden kampanja pyrkii kertomaan suurelle yleisölle, mitkä mediat kuuluvat JSN:n piiriin ja ovat siten sitoutuneet julkaisemaan vastuullista journalismia. Tämän vuoksi myös Kulttuurivihkojen verkkolehden sivujen alalaitaan on ilmestynyt Vastuullista journalismia -tunnus.

ILMOITUS