Kulttuurivihkot 2/2018, köyhyys-teema

Kaksi kansanedustajaa, sosiaalidemokraattien Satu Taavitsainen ja Maria Tolppanen, ovat perustaneet ulosotossa olevien tukiryhmän eduskuntaan. Heidän mukaansa valtakunnanvoudin tilastot ovat karua luettavaa. Julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon laskuja päätyy ulosottoon vuosittain noin 400 000.

Vuonna 2017 on käsitelty yhteensä noin 3,3 miljoonaa ulosottoasiaa. Perintäyhtiöille nämä ovat merkittävää liiketoimintaa.

Satu Taavitsainen sanoo, että tätä tapahtuu siitä huolimatta, että kunnat  ja kuntayhtymät voisivat ehkäistä ulosottotilanteiden syntymistä käyttämällä asiakasmaksulain pykälän mahdollisuutta alentaa asiakasmaksua tai jättää se kokonaan perimättä silloin, kun maksu vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.

”Suomessa on käytävä kunnon keskustelu ulosottovelallisten ahdingosta ja tehtävä korjaavat toimenpiteet lakeihin, laittomuuksiin ja valvontaan velallisten ahdingon helpottamiseksi ja ihmisten oikeusturvan takaamiseksi”, Taavitsainen ja Tolppanen vaativat.

Perintäfirmat perivät korkoa korolle

Perintäfirmat voivat toimia joskus varsin häikäilemättömästi. Niitä vaaditaan nostamaan ulosoton suojaosuutta, korjaamaan velkaa paisuttava korkomenettely, estämään velan vanhentumisen pitkittäminen ja oikaisemaan perusteettomasti määrätyt velkatuomiot ja virheet. Lakeja tulisi uudistaa.

Lama toi runsaasti lisää maksuhäiriöitä. Satu Taavitsaisen mukaan moni on joutunut ikuiseen oikeustaisteluun, koska aikaisempia virheitä oikeuskäsittelyissä ei haluta korjata. Käräjäoikeudet ovat jääneet velka-asioiden tulvan alle. Tämä ei vastaa oikeusvaltioperiaatetta. 

Satu Taavitsaisen mukaan 1990-luvun ja vuodesta 2008 alkaneen laman aikana tapahtuneet vääryydet ovat edelleenkin korjaamatta:

”Tilanne Suomessa on kuin märkivä, mätänevä avohaava.”

”Moni ulosotossa olevista on jo velkansa moninkertaisesti korkoina ja perintäkuluina maksanut”, hän jatkaa.

Vapaa mutta velkavanki

Nykyjärjestelmässä on Taavitsaisen mukaan koronkiskontaa ja ihmisiä pidetään velkavankeudessa lopun ikänsä. Se on ankarampi rangaistus kuin henkirikoksista annettavat tuomiot: ihminen kulkee vankina vapaudessa eli velkavankeudessa.

Ulosotto on aina tragedia, joka koskee kokonaisia perheitä, Taavitsainen muistuttaa.

”Läheiset, kuten lapset kärsivät, ja ihmiset kokevat Suomen syrjäyttävän heidät yhteiskunnan ulkoreunoille, pimeisiin notkoihin. Moni on menettänyt terveytensä, masentunut ja menettänyt työkykynsä tai se on vaakalaudalla mennä.”

Järjestelmää on kohtuullistettava ja inhimillistettävä. ”Yhteiskunnan tulee aina olla pienemmän puolella vahvemman mielivaltaa vastaan”, Taavitsainen vaatii.

Kuntien antama sosiaalinen luototus on tärkeää, koska sillä autetaan ulosotossa olevaa saamaan taloutensa hallintaan tai katkaisemaan velkakierre, kuntoutumaan, työllistymään, saamaan asunto tai selviämään muista kriiseistä. Noin 30 kuntaa tekee tätä.

Luotottaminen on kunnille vapaaehtoista, mikä asettaa vähävaraiset ihmiset eriarvoiseen asemaan, Satu Taavitsainen näkee. Tappion riski on kunnalle pieni, noin prosentti. Taavitsainen on vakuuttunut, että ihmiset hoitavat omat asiansa, kunhan siihen suodaan mahdollisuus. Sosiaalinen luototus tulee ulottaa kaikkiin kuntiin, hän vaatii.

Velkoja kierrätetään, veroja kierretään

Kirjallisessa lausunnossaan talousvaliokunnalle Taavitsainen ja Tolppanen vaativat kiinnittämään huomiota perintäyhtiöiden toimintaan:

”Toiminnassa on tullut ilmi tapauksia, joissa voidaan todeta velallisen olevan kauppatavaraa eri perintäyhtiöiden välillä ja hänen mahdollisuutensa tarkastaa velan perusteita ovat erittäin heikot. Yksi suuria ongelmakohtia on se, että laskua tai velkakirjaa ei tarvitse esittää ja velalliselle itselleen on sälytetty velvollisuus puuttua velan vanhentumiseen.”

Voi syntyä veronkiertoautomaatteja, minkä seurauksena valtio menettää myös verotuloja, kun perintätoimistot kierrättävät tätä velkaa keskenään.

”Luottotappioiden vähennysoikeus ja luottotappioiden korkovähennysoikeus luovat tilaisuuden harmaan talouden harjoittamiseen silloin, kun velka ei olekaan todellinen”, lausunnossa todetaan.

Aluehallintoviranomaisilla tulisi olla tiukemmat sanktiot väärinkäytöksiin puuttumiseksi, kansanedustajat vaativat. Pahimmissa tapauksissa pitäisi perintäyhtiö poistaa rekisteristä. Perintäfirmojen tulisi säilyttää asiakirjat ja tiedot määräajan, jos asiaan tarvitsee palata. Kirjanpitolain mukaan kuitit ja tositteet pitäisi säilyttää kuusi vuotta ja velkakirjalain mukaan niin kauan kuin velkaa peritään.

Moni on ottanut yhteyttä suoraan kansanedustajiin väärinkäytöksien ehkäisemiseksi. On peritty täysin mielivaltaisesti terveyskeskuslaskuja tai uhattu katkaista sähköt kotoa. Yrittäjät ovat erityisen huonossa asemassa, koska yrityssaatavien perintäkuluja ei ole rajattu.

Pikavippiyhtiöt ja jotkin puhelinmyyntifirmat, jotka lähettelevät tuotteita ilman varsinaista tilausta, näyttävät olevan samojen henkilöiden pyörittämiä. Ne saattavat laskuttaa tilaamattomia tuotteita, joita ei myöskään voi palauttaa. Tähän tulisi Taavitsaisen ja Tolppasen mukaan kiinnittää erityistä huomiota. 

Takuusäätiö auttaa ja ehkäisee

Takuusäätiö on perustettu laman keskellä vuonna 1990 helpottamaan velallisen asemaa.

Sen sosiaalisten rahoituspalvelujen johtaja Minna Backman kertoo päättävänsä säätiön pienituloisille myöntämistä halvoista pienlainoista. Lisäksi säätiö myöntää takauksia, jotta ihmisten velkatilannetta saataisiin kokonaisuutena järjesteltyä. Oma pankki myöntää nämä lainat.

Velkalinjalla saa maksutonta ja anonyymiä neuvontaa puhelimitse. Lisäksi Takusäätiöllä on Kysy rahasta -chat ja erilaisia määräaikaisia hankkeita eri yhteistyökumppanien kanssa.

Toiminta on järjestetty säätiön muotoon, mutta Takuusäätiötä voi luonnehtia sosiaalialan järjestöksi. Toiminta pyörii Veikkauksen tuottovaroilla.

Parhaillaan Takuusäätiöllä on alkamassa Rahat riittää -hanke, joka toteutetaan Marttaliiton kanssa. Siinä kehitetään ehkäisevän talousneuvonnan ja -ohjauksen menetelmiä ja välineitä. Neuvontaa pitäisi olla saatavilla paremmin.

”Miten asioihin voisi tarttua tai ottaa puheeksi aikaisemmassa vaiheessa, jotteivät ongelmat menisi niin pitkälle tai välttämättä syntyi ollenkaan?” Minna Backman kuvaa hankkeen lähtökohtia.

Asumisen hanke ASTA tukee puolestaan velkaisten vuokralla asuvien tilannetta ja ehkäisee asunnottomuutta. 

Valtaosa Takuusäätiön asiakkaista on palkansaajia tai eläkkeensaajia. Palvelut edellyttävät jonkinlaista maksukykyä. Ihan kaikkia ei millään kyetä palvelemaan.

Nuoret ja naiset ovat eritoten vaarassa velkaantua. Työllisyys ehkäisee tätä, mutta sekään ei auta, jos saa vain osa-aikaisia töitä tai nollatuntisopimuksia. Moni alkaa paikata elämisen kustannuksia nostamalla lainaa. Velkaa saa liian helposti eikä maksukykyä aina edes selvitetä.

Kuinka pitää taloutta?

Taloudenpidossa auttavat Minna Backmanin mukaan vanhakantaiset neuvot: on kirjoitettava ylös mitä kuluttaa. Ensin pitää maksaa tärkeimmät eli vuokra, sähkölasku, puhelinlasku ja vakuutukset. Kuluttaa ei voi enempää kuin on varaa.

”Nykypäivänä miellettään, että kaikilla on oikeus kaikkeen, vaikka mahdollisuuksia ei ole rahaa myöten”, Backman toteaa.

Käteisen vähentynyt käyttäminen tuottaa myös näköharhaa, kun kaikki maksetaan digitaalisesti.

Vaikka perintäfirmat yrittävät kiillottaa julkisuuskuvaansa, mainostavat hyvää palvelua ja asiakkuutta ja ottavat jonkin verran asiakkaan tarpeet huomioon, ne eivät puutu toistensa tekemisiin. Isoin ongelma ovat kuitenkin ensisijaisesti velkojat. 

Velkajärjestely yksityishenkilöille on aika toimiva, eikä lisäksi tarvita henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuutta, sanoo Minna Backman. Velallinen kuitenkin maksaa järjestelyssä vain osan veloistaan. Oikeuskäytäntöjen olisi oltava yhdenmukaisia, Backman korostaa.

Artikkeli on julkaistu Kulttuurivihkojen 2/2018 köyhyys-teemapaketissa. Julkaisemme teeman artikkelit poikkeuksellisesti myös verkkolehdessä, jossa ne ovat maksutta luettavissa.

ILMOITUS