Valtamedian kaikukammiossa

Kulttuurivihkot 1/2017, kolumnit

Kesällä kerran, vuoden ollessa 2014, jouduin tahtomattani ja vieläpä omista ennakkoluuloistani ja varauksellisesta suhtautumisestani huolimatta puolustamaan naapurimaan johtoa, koska väitteet tuntuivat olevan vesikauhuisen russofobisia, yksipuolisia spekulaatioita ja perustuivat valtamedian tarjoamiin sensaatiomaisiin tulkintoihin. Niin kuin väittelyssä usein käy, huomasin pian, että omatkin tiedot ovat huteralla pohjalla. Vaikka kylmän sodan aikainen termi ”desinformaatio-ankka” väikkyi mielessä, minun oli mahdotonta erottaa fiktiota faktoista. Hyöty tuosta väittelystä oli, että päätin ottaa järjestelmällisesti selvää asioista ja perehtyä muuhunkin kuin valtamedian välittämään materiaaliin. Kohtaus liittyi tietenkin saman vuoden Ukrainan tapahtumiin. 

Lue lisää: Valtamedian kaikukammiossa

Luottamus-elokuva kertoo Suomesta 1917 ja 1970-luvulla

Kulttuurivihkot 1/2017

Suomalais-neuvostoliittolainen yhteistuotantoelokuva Luottamus (1976) kertoo 1900-luvun alun tapahtumista. Se keskittyy vuoden 1917 viimeiseen päivään, jolloin P. E. Svinhufvud, Carl Enckell ja Gustaf Idman käyvät Leninin puheilla pyytämässä tunnustusta Suomen itsenäisyydelle. Henkilöhahmoihin kuuluvat lisäksi muun muassa Alexandra Kollontai, Rosa Luxemburg, Georgi Pjatakov, Kullervo Manner ja Jukka Rahja. Elokuva alkaa kuvilla kahdesta seinään kiinnitetystä laatasta, joista ensimmäisessä on teksti: ”Tässä Smolnan huoneessa asui V. I. Lenin vuoden 1917 marraskuun puolivälistä maaliskuun 3:nteen 1918.”

Lue lisää: Luottamus-elokuva kertoo Suomesta 1917 ja 1970-luvulla

Syyria-uutisoinnin kiemurat

Kulttuurivihkot 1/2017

Ennen vuotta 2011 Syyria ei ollut mikään utopia. Kuten useimmissa maailman maissa, myös sen yhteiskunnassa oli eriäviä mielipiteitä politiikasta ja hallituksesta. Ihmisoikeustilanne oli huono. Syyrialaisilla oli kriittisiä mielipiteitä yhteiskuntaa ja valtiota kohtaan, samoin laajaa konsensusta siitä, että maa tarvitsee uudistuksia sopeutuakseen muuttuvaan maailmantalouteen.

Lue lisää: Syyria-uutisoinnin kiemurat

Ihmeiden aika

Kulttuurivihkot 6/2016, kolumnit

Suomessa älykkö tarkoittaa julkisuudessa hosuvaa auttavasti kirjoitus- ja puhetaitoista tieteen tahi taiteen ammattilaista tai puoliammattilaista. Älykkö ei siis tarkoita ajattelijaa. Itsekritiikki on ajattelijan hyve ja älykön pahe. Suomessa on paljon älykköjä, ja pahimpia ovat hyveelliset.

Esko Valtaoja on älykkö. Hesarissa (12.7.15) Nuasjärvessä iloisesti pulikoiva tähtitieteilijä kielsi kaiken. Talvivaara on ollut olematon katastrofi luonnolle ja ihmiselle. Syksyllä 2012 Valtaoja hoputti ostamaan Talvivaaran osakkeita ja shoppaili niitä itsekin. Osakkeet menettivät arvonsa, ympäristöongelmat vietiin oikeuteen saakka. Muut hätkähtivät, Valtaoja ei. Mies myhäili entiseen tapaansa. Luotettavia arvioita ympäristövahingoista ei kuulemma ollut. Ja vaikka Talvivaara olikin taloudellinen katastrofi, se oli silti pohjimmiltaan hyvä ja kannatettava yritys. Eettisesti kannatettavaakin se oli, mutta nyt se ei ollut ”niin kauhean eettistä eikä kauhean kannatettavaa”.

Lue lisää: Ihmeiden aika

Tutkijat pohtivat fasismin uutta nousua

Kulttuurivihkot 5/2016, kirja-arviot

Suurtyöttömyyden ja maahanmuuton oloissa leikataan palkkoja ja sosiaaliturvaa. Vasemmistopuolueet ovat menettäneet kontaktit työläisiin. Siksi äärioikeiston kannatus nousee. On vain ajan kysymys milloin useammassa EU-maassa on vallassa äärioikeistolainen hallitus. Kaksi erinomaista tutkimusta arvioi, mistä äärioikeisto ja fasismi ovat tulleet ja voiko 1930-luku toistua Euroopassa.

Lue lisää: Tutkijat pohtivat fasismin uutta nousua

ILMOITUS