Työpiste vapaana Helsingin Suvilahdessa

Vuokralle tarjotaan työpöytä Kulttuurivihkojen toimitilassa Helsingin Suvilahdessa (Kaasutehtaankatu 1). Sopii esim. tutkijalle, kirjailijalle, freelance-toimittajalle tai muulle hiljaista työtä tekevälle. Vapaa heti, aloitusajankohta on sovittavissa. Samassa yhtenäisessä tilassa on myös muita työskentelijöitä. Vuokra on 81,20 euroa kuukaudessa.

Näytön sopimiset ja muut tiedustelut: elias.krohn(ät)kulttuurivihkot.fi

Ryhmäteatteri-dokumentti todistaa kollektiivin ja luovan hulluuden voimaa

Yksi tämänvuotisilla Sodankylän elokuvajuhlilla nähdyillä merkittävistä kotimaisista uutuuksista oli Mika Kaurismäen ohjaama puolitoistatuntinen dokumenttielokuva Ryhmäteatteri. Dokumentissa piirretään lukuisien haastattelujen ja arkistomateriaalien keinoin 50-vuotiaan helsinkiläisteatterin komea historiallinen kaari. Teatterin valttikortteina näyttäytyvät hyvä ryhmähenki, luovan hulluuden kukoistus ja turhasta hierarkiasta vapaa ilmapiiri – sekä tietysti vahva ammatillinen osaaminen.

Ulosotossa olevat tarvitsevat tukea

Kulttuurivihkot 2/2018, köyhyys-teema

Kaksi kansanedustajaa, sosiaalidemokraattien Satu Taavitsainen ja Maria Tolppanen, ovat perustaneet ulosotossa olevien tukiryhmän eduskuntaan. Heidän mukaansa valtakunnanvoudin tilastot ovat karua luettavaa. Julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon laskuja päätyy ulosottoon vuosittain noin 400 000.

Vuonna 2017 on käsitelty yhteensä noin 3,3 miljoonaa ulosottoasiaa. Perintäyhtiöille nämä ovat merkittävää liiketoimintaa.

Kansalaisten auttaminen intohimona

Kulttuurivihkot 2/2018, teemana köyhyys

Politiikassa 42 vuotta työtä tehnyt Marjatta Stenius-Kaukonen pitää elämänsä tärkeimpänä saavutuksena sitä, että on oikeasti pystynyt auttamaan tuhansia ihmisiä. 

Marjatta Stenius-Kaukonen toimi eduskunnassa SKDL:n, Devan ja vasemmistoliiton kansanedustajana vuosina 1975–1995 ja 1999–2003 sekä oli Euroopan parlamentin jäsen vuosina 1995–96.

Luottotiedoton, ihmisarvoton

Kulttuurivihkot 2/2018, teemana köyhyys

Suomessa on yhä kasvava joukko ihmisiä, joille on syystä tai toisesta syntynyt maksutietohäiriö eli merkintä luottotietoihin. Tällaisen ihmisen voi hyvällä syyllä sanoa olevan heitteillä ja lainsuojaton.

Maksuhäiriöitä kirjattiin alkuvuonna tuntuvasti enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Suomen Asiakastieto Oy rekisteröi yksityishenkilöille tammi-kesäkuun aikana noin 941 000 uutta maksuhäiriömerkintää, mikä oli yli 100 000 kappaletta enemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla. Maksuhäiriömerkintöjä on yhtiön mukaan lähes 373 000 henkilöllä Suomessa. Prosentuaalisesti eniten maksuhäiriöisiä on 25–34-vuotiaiden joukossa.

Pirulliset köyhyyslarpit

Kulttuurivihkot 2/2018

”Riittääkö 70 euroa viikossa terveelliseen ruokaan? Toimittaja eli kuukauden minimibudjetilla ja yritti syödä hyvin” (HS 2016).

”Toimittaja eli viikon 50 euron ruokabudjetilla: näin ruokamenoista tinkiminen onnistui” (Anna 2017).

”IL-reportaasi: Toimittaja eli kuukauden toimeentulotuella” (IL 2013).

Tässä vain muutamia esimerkkejä siitä, kun työssäkäyvä ihminen heittäytyy pienempituloiseksi ja kertoo sitten usein, kuinka helppoa vähemmällä rahalla toimeen tuleminen olikaan.

Yhdeksän vuotta Suomessa elänyttä Iranin kurdia uhkaa karkotus

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi maanantaina paljon mediahuomiota saaneen Iranin kurdin hakemuksen, jolla oli haettu täytäntöönpanokieltoa hänen käännytykselleen. Tämä tarkoittaa, että poliisi voi päättää toimeenpanna käännytyksen milloin tahansa. Behdadin (nimi muutettu turvallisuussyistä) henki ja terveys ovat häntä puolustavien kansalaisaktiivien mukaan vakavassa vaarassa, mikäli hänet palautetaan Iraniin.

Nykypäivän vähävaraisuus Suomessa

Kulttuurivihkot 2/2018

Suomen bruttokansantuote on noin kaksinkertaistunut viimeisen reilun neljännesvuosisadan aikana. Samaan aikaan tuloerot ovat kasvaneet huomattavasti. Huono-osaisten ja hyväosaisten elämismaailmat ovat yhä kauempana toisistaan. Suurin osa suomalaisista elää materiaalisesti tyydyttävää elämää korkeasta elintasosta nauttien. Silti Suomessa on liki miljoona köyhää. Huono-osaisuudesta on tullut yhä suurempi yhteiskunnallinen ongelma.

Tšadilaiskylästä elokuvakantasuvun perilliseksi

Sodankylän elokuvajuhlien yksi tämänvuotisista tähtivieraista oli tšadilainen elokuvaohjaaja Mahamat-Saleh Haroun (s. 1961).

Timo Malmin vetämässä elokuvajuhlien aamukeskustelussa Haroun kertoi nähneensä ensimmäisen elokuvansa 9-vuotiaana. 

”Enoni vei minut katsomaan intialaista Bollywood-elokuvaa. Muistan siitä vain kauniin intialaisen naisen, joka katsoi kameraan suoraan. Hetken aikaa uskoin, että hän katsoi juuri minua. Tästä alkoi pitkä rakkaustarina elokuvan ja minun välillä”, Haroun kertoi.

Tammisaaren vankileirin syvä hiljaisuus

Sisällissodan punaisia uhreja muistettiin lauantaina 9. kesäkuuta Suomen suurimman joukkohaudan muistomerkillä Tammisaaressa. Tilaisuuteen osallistui yli 3 500 ihmistä.

Tie Tammisaareen -muistotilaisuudessa puheen piti emeritusarkkipiispa Kari Mäkinen. Koiton laulu esitti juuri tätä tilaisuutta varten sävelletyn teoksen. Paikalla olivat kaikkien vasemmistopuolueiden liput tekemässä kunniaa sata vuotta sitten kuolleiden tovereiden muistolle.

ILMOITUS