0. Otsikolla "Ajatusleikki" en viittaa siihen, että olisin ennustamassa tulevaisuutta. 

Viittaan termillä "ajatusleikki" modernin yhteiskuntamme epäonnistumiseen, siihen mikä on ollut jo pidempään väistämättömänä käsillä. 

Vaikka "lainasin" kyseistä sanaa Georg Henrik von Wrightin kirjoituksesta "Viimeisistä ajoista, Ajatusleikki" (Tieto ja ymmärrys, 1999, sivu 495), en ennusta "lopun merkkejä". 

Kirjoitukseni liittyy oman maailmassa olemiseni aistimiseen. Siihen sisältyy samalla esimerkiksi omia pelkoja ja unelmia.  

Kirjoitukseni liittyy myös siihen, että käsitykseni mukaan parhaillaan on käynnissä länsimaisen kulttuurin ja maailmankuvan uudistuminen. Siinä vanha murtuu ja täysin uutta rakentuu vanhan tilalle. 

"Todellisuuden loppu" on jo alkanut.

*

1. Vaikka maailma on kansainvälistynyt, kansallisvaltioissa syttyy vieläkin vähän väliä kansainvälisyyden vastaista uusnationalistista liikehdintää. 

Tämä ilmiö johtuu "dialektiikan yleisestä vaikutuksesta". Siinä uusnationalismistakin on tulossa vain väliaikainen ilmiö. 

"Uusliberalistisen nationalismin tuhoutuminen" on jo käynnissä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Samaan aikaan miljonäärit ja yksinvaltiaat toimivat valtionjohtajina. 

*

Tiedotusvälineet kohosivat äskettäin atk:n avulla neljänneksi valtiomahdiksi. 

Median mukaan Pohjois-Korean diktaattorin 105-vuotisjuhlaonnittelu (ohjus) epäonnistui heti laukaisemisen jälkeen mutta media ei tarjonnut siitä tarkempaa selvyyttä. 

Trumpin vaalivoitto sytytti sodan hänen ja median välille. "Tieto on valtaa"-eliitin (tutkijat, poliitikot jne.) osapuolet ovat olleet tuossa sodassa eniten raivoissaan. 

Turkin presidentin "voitto oli tappio" (Die Welt 17.4.2017, yksinvaltiaan vaalivoitto johti siihen, että Turkin EU jäsenyys ei toteudu.

Nyt "aseet ovat joka hetki ladattuina" ja "uusin kylmä sota" on uusinta nykyaikaa. 

*

Kansallisen Rintaman (Suomen ensimmäinen KR perustettiin 1990-luvulla Turussa) Marine Le Pen ja sitoutumaton keskustalainen nousukas Emmanuel Macron pääsivät 23.4.2017 Ranskan presidentinvaalin toiselle kierrokselle. 

Uutisointi Ranskan vaalista oli yöllä niukkaa ja ennakkoasenteellista. 

Lopulta pintaan nousi pääteema: kapitalistisen eliitin pelkäämä asetelma "unioni tai ero unionista". 

Ranskan lähes tuhathenkisessä parlamentissa on vain kaksi KR-kansanedustajaa. 

Pariisissa syttyi mellakoita.     

*

Jos Le Pen olisi valittu Ranskan seuraavaksi kahden pääehdokkaan kädenväännössä presidentiksi, Ranska olisi eronnut EU:sta. Sen jälkeen olisi päättynyt vanha EU, sekin on osa "todellisuuden loppua".  

Seuraavassa vaiheessa katseet kääntyvät Saksan vallanhimoiseen Merkeliin, entiseen DDR-aktivistiin ja Itä-Saksan aikaiseen kommunistiin. Saksan uusin sisäpolitiikka on johtamassa myös liittokanslerinvallan vaihtumiseen. 

Miksi Suomen hallituksessa on vieläkin Perussuomalaiset, vaikka puolue aikoo esittää Suomen eroamista unionista? 

Tahtooko pikkuruinen alemmuuskopleksinen Suomi elää taas kerran "eturintamassa, nyt uusnationalismissa"?

*

Kansallisvaltioiden kansat ovat tulleet kaikkialla tyytymättömiksi omaan valtioeliittiin (parlamenttiin jne.), kansa ei luota kansallisen eliitin kykyyn hoitaa maan asioita kuntoon. 

Kansa vaatii siksi taas kerran nationalistista arvomaailmaa sekä vahvaa johtajaa.      

*

Suomen kansanedustajat ovat jatkuvasti huonon maineensa veroisia. 

Nuorisosäätio-skandaalista kuuluisaksi tullut kansanedustaja ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen pitää pääministeri miljonääri Juha Sipilän viimeaikaisia "kuulusteluja" lähes NOITAVAINONA. Matti Vanhasesta toivotaan Suomelle uutta presidenttiä (Ilkka 23.4.2017). 

Suomi lobbaa parhaillaan turkulaista Ilkka Kanervaa Etyjin pääsihteeriksi, vaikka Kanerva oli saada vuosia sitten vankeustuomion (kauppakeskusbisneksen oikeuskäsittelyn yhteydessä).    

*

PS:n kannatus nousi äskettäisessä kuntavaalissa Kauhavalla, vaikka kannatus romahti muualla maassa. 

Puolustusministeri Jussi Niinistö (PS) kävi muutama kuukausi sitten Kauhavalla ja kiihotti unelmoimaan lentosotakoulun palauttamista takaisin Kauhavalle. Hän myös halusi samaistua härmäläiseen jääkärimyyttiin ja jääkäri Antti Isotaloon (hänessä ei ole kyse samasta henkilöstä kuin puukkojunkkari Antti Isotalo). 

Niinistö esitti tilaisuudessa myös käsityksiään suomalaisesta sotilastiedostuksesta (Ilkka 23.4.2017, tekeillä on myös "pikalaki"). Seinäjokilainen sisäministeri Paula Risikko (kok) tyrmäsi viimeaikaiset ehdotukset keskeyttää vireillä olevat turvapaikanhakijoiden palautusesitykset.   

Siis eteläpohjalaisia perinteisesti kiinnostavia aiheita maakuntalehti Ilkassa. 

Niissä kaikissa tuijotetaan omaan regionalistiseen napaan, kulttuuriin ja myytistöön. 

*

Tähän asti käydyt maailmansodat ovat olleet samaa teollisen kapitalismin aiheuttamaa murrosta ja kriisiä. Siinä massiivisen murroksen ja murenemisen jälkeen alkaa taas kerran kokonaan uuden rakentaminen. Kaikki alkaa siinä vanhan säpäleiksi lyömisellä. 

Länsimaisen kulttuurikehityksen viipaloiminen (esimerkiksi: 1. ja 2. maailmansota) johtuu "edestakaisin "eteen-taakse" -sahaamisena tapahtuvasta edistysuskoliikkeestä". 

Edistys on kuitenkin myytti. "Hyvään pyrkiminen" tuottaakin jatkuvasti pahaa.  

Myös "valtioton olotila" on ollut jo pitkään "todellisuutta" (vanhojen pikkuvaltioiden kriisit). 

Tällä planeetalla saattaa taas "räjähtää pahuus ilmaan" minä hetkenä tahansa. 

*

Tämä jatkuvien ongelmien kierre ei voi päättyä ennen kuin kapitalismihirviö on lopullisesti tapettu ja kuollut. Ja ennen kuin on perustettu nationalistisen valtion vastakohta uusi universaalinen eksistentialistis-marxilainen maailmanvaltio.   

Sitä ennen kaikkien tulee oppia "universaalinen ajattelu", sen mukaan ihmisen ihonvärillä, kielellä ja uskonnolla ei ole merkitystä ihmisiä erottavana tekijänä.

Me ihmiset olemme kaikkialla maapallolla yhtä ja samaa ihmislajia.

Erilaisuus on miljoonakaupungin rikkaus, ei köyhyys. Mitä enemmän eri kulttuurien edustajia samassa paikassa (dialektisesti) sitä vauraampi kyseinen paikka on henkisesti.

*

Suomen valtiossa havaittuja valtasuhteiden muutoksia tarkastellaan täälläkin kuin käynnissä olevan koneen moottoria. Tapahtuneita muutoksia punnitaan, mittaillaan ja luokitellaan tilastoilla ja matemaattisilla luvuilla. 

Suomen kuntavaali 2017 tuotti lisää ymmärtämystä maaseutu- ja kaupunkikulttuurin eroista, nationalismin heikkenemisestä, kansainvälistymisen voimistumisesta sekä tietotuotantoa harjoittavan tahon sekä rationaalista tietoa vallankäytössä soveltavan poliittisen eliitin kriisistä, siinä maailma on riistäytymässä tähänastisen valtaeliitin käsistä.  

Citykulttuurin ylivoimaisuus näkyy nyt kaikessa. Kaupunkikulttuuri lisääntyy nyt "räjähdysmäisesti" joka puolella maapalloa. 

Huomion arvoisin seikka on kuitenkin käynnissä oleva ylikansallisen teollisen kapitalismin "räjähdysmäinen kasvu", vanhojen kansallisvaltioiden katkeamatta syvenevä kriisi sekä "järki-modernin" maailmankuvan vanhanaikaistuminen ja murtuminen "jälki-modernissa" (postmodernissa) kulttuurissa.

Länsimaisen kulttuurin nykykriisi on johtamassa kokonaisen uuden maailmankuvan ja maailmanjärjestyksen muotoutumiseen.  

*

"VIHREÄT VOITTIVAT - JYTKY MURSKAANTUI", 

"Maailmanhistorian kovimpia tuloksia" (Iltalehti 10.4.2017).  

Suomen vihreät aloittivat 1970-luvulla Helsingissä kaupunkiliikkeenä, ei luontoliikkeenä. 

He arvostelivat alkuvaiheessa erityisesti kaupunkisuunnittelua. 

Helsingin ja muiden Suomen isompien kaupunkien "vihreät perheet" organisoituivat poliittiseksi puolueeksi pienten vähemmistöryhmien ("vähäväkisten") yhteen liittoutumisen  ja "sosiaalivihreyden" pohjalta. 

Ekovihreyden (Pentti Linkola) puoluesuunnitelmasta ulos heittämisen jälkeen vihreillä oli valmiina pohja muuttua muutamassa vuosikymmenessä yleispuolueeksi. 

Vihreiden vihreys ei ollutkaan vihreyttä vaan halua muuttua yleispuolueeksi. 

*

Nyt puolueen pääideologi, entinen kansallinen liberaalipoliitikko Osmo Soininvaara, ehdottaa blogissaan (11.4.2017, soininvaara.fi), että vihreiden tulisi järjestäytyä yleispuolueeksi "urbaanin liberalismin" nimissä. 

Kun hän istui 1990-luvun alussa vieressäni Helsingin Finlandia-talolla, Soininvaara kuiskasi korvaani ennen pois lähtöä: "täytyy lähteä tekemään vallankumousta". 

Soininvaaran isoin intohimo on ollut päästä Helsingissä kaupunkisuunnittelusta vastaavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi, mutta se ei ole onnistunut koskaan. Onneksi helsinkiläisten kannalta, koska hänessä on liikaa kaiken tietävän ja hallitsevan ominaisuutta. 

Vihreiden perisynti on "vihreä leijona" eli sitoutuminen "kullatun leijonan" (eli kansallisen nationalismi-intoilun) ja "sinivalkoisen leijonan" (PS) valtapeliin. 

En suosittele vihreille "urbaanin liberalismin" ottamista vihreiden yleispuolueeksi muuttumisen iskulauseeksi. 

Oma ehdotukseni on tässä kohtaa "globaalin kaupunkikulttuurin vapausliike". 

Kapitalismin ja nationalistisen kansallisvaltiokarsinoitumisen vastaisena liikkeenä siitä on tulossa globaali eksistentialistis-marxilais-vasemmistolainen liike. 

Siihen ovat vihreidenkin kannattajat valmiita liittymään.  

*

"Vasemmistoliiton voitto perussuomalaisista merkitsee puolueelle paljon – – Puolueeseen on liittynyt poikkeuksellisen paljon uusia jäseniä – –" (Li Andersson, Iltalehti 10.4.2017). 

Myös maamme marxilaisen liikkeen perillisellä nykyisellä "vasemmistoliitolla" (erotuksena sosiaalidemokraateista, revisionistien "vasemmistosta") on ongelmana se, että puolue on liimautunut ahtaaseen suomalais-kansalliseen valtapeliin.

Alkuperäinen marxilaisuus on kuitenkin universaalia ja internationaalista. 

Huomisen valtapelit käydään globaalilla tasolla, vasemmistoliitonkin pitää tunnistaa tämä. 

Pärjääminen esimerkiksi vihreiden kanssa käytävissä kädenväännöissä ei riitä.     

*

Vaalitulos todistaa väkevimmin siitä, että perinteinen suomalais-nationalistinen maaseutukulttuuri on murenemassa. 

Sitä vastoin nuorekas ylikansallinen, monikulttuurinen ja cityhenkinen kulttuuri on kovassa nousussa. 

Nyt on käynnissä 1960-luvun lopun kansainvälisen nuorisokapinaliikkeen kaltainen vallankumous! 

*

Kunnallisvaalitulos 2017 todisti myös tämän valtion epäyhtenäisyydestä ja pirstaleisuudesta sekä kunkin kunnan kulttuurin ja myytistön vaikutuksesta vaalituloksiin.

Suomen vapaamielisimmällä alueella, Helsingin kaupungissa, tapahtui näkyvintä yhteiskunnallista uudistumista kohti ylikansallista ajattelua ja kulttuuria. 

Helsingissä, Turussa ja Jyväskylässä joka toinen valtuutettu on nainen, Turun kyljessä Kaarinassa enemmistö valtuutetuista on nyt naisia. Seinäjoella naisia on 37 % valtuutetuista, Kauhavalla ainoastaan 28%. Citykulttuuri merkitsee sukupuolten välillä tasa-arvoa. 

Maaseutukulttuuria hallitsee miesvalta.

Kaikista huomion arvoisinta on se, että Helsingin valtuustoon nousi ensimmäistä kertaa päättäjiksi myös uusimman ajan hermolla toimivia toisinajattelijoita eli Feministi- ja Piraattipuolueiden edustajia.  

*

Sartren naisystävä Simone de Beauvoir kuuluu tunnetuimpiin feministeihin. 

Sana "piraatti" viittaa käsitteeseen "merirosvo". Nykyisin tuolla termillä viitataan esimerkiksi "piraattipuolueeseen" ja samalla aivan muussa merkityksessä. 

Suomen piraattipuolueen (r.p.) iskulause kuuluu "Valitse vapaus" (yksilönvapaus). Eksistentialisteille yksilövapaus on itsestäänselvyys. 

"Piraattituote"-sanalla viitataan tavaraan johon sisältyy "kapitalistista suojelua ja merkkioikeutta". 

Ja "kolmansissa maissa" tehty piraattituote sisältää "kehittyneessä maassa säädettyä kapitalistista tavaramerkkisuojelua" (tavarassa on esimerkiksi merkki "Marimekko") merkin mukaan halvalla tuotettua tuotetta ei saisi myydä.  

Suojamerkkiajattelun taustalla on teollinen kapitalismi sekä rikkaiden länsimaiden intressi. Piraattituotteet voivat liittyä myös mafian harjoittamaan "rahan joustavaan tuottamiseen". Mafiassa on kyse tyypillisestä kirjoittamattoman lain mukaisesta kansanperinteestä.  

(kts. Roberto Saviano, Gomorra, 2007. Kirjassa toimittaja-kirjailija soluttautuu italialaiseen mafiaan ja pääsee seuraamaan merellä suuria laivoja, joilla tuodaan kaukaa idästä huumeita ja piraattituotteita.)  

Suojamerkkiajattelu liittyy Marxin filosofiaan kapitalistisesta vaihtoarvosta ja siihen kuinka teollis-kapitalistinen kasvuprosessi syntyy ja vaihtuu rahaksi (tämä koskee myös esimerkiksi "aineetonta kulttuurituotantoa").

Koska Piraattipuolue puolustaa humanistisesti yksilövapautta ja köyhiä, puolue sisältyy teollisen kapitalismin ja porvarivallan vastaiseen vasemmistolaisuuteen. 

Täydentämällä piraattipuolueen ideologiaa universaalia internationaalisuutta korostavalla ja pikkuvaltioiden nationalismia vastustavalla ylikansallisella vasemmistolaisuudella se voi savuttaa globaalipuolue- ja maailmanvaltakäytännön. 

*

Entinen vihreä, "Norppa-Tiilikainen" ei onneksi päässyt Helsingin valtuustoon. 

Vihreä liitto sai koko maan äänistä peräti 12,7 %. Puolue nousi Helsingin 85-jäsenisen valtuuston toiseksi suurimmaksi (21 paikkaa) puolueeksi Kokoomuksen (25 paikkaa) jälkeen. Kolmanneksi jäi demarit (12 paikkaa). Neljänneksi suurimmaksi tuli vasemmistoliitto (10 paikkaa), viidenneksi suurimmaksi perussuomalaiset 6 paikkaa ja RKP sai 5 paikkaa.   

Jyväskylässä vihreistä tuli valtuuston suurin puolue (vihreille 14 paikkaa 67 hengen valtuustosta. Naisia ja miehiä on Jyväskylän valtuustossa lähes tasan yhtä paljon. Toiseksi suurin puolue SDP sai 13 paikkaa, kolmanneksi tuli kokoomus (12 paikkaa). 

Turussa vihreistä tuli valtuuston toiseksi suurin puolue (nyt yhteensä 14 paikkaa). Turun valtuuston suurin puolue kokoomus sai 17 paikkaa, kolmanneksi suuri puolue SDP sai 12 paikkaa. 

Turussa on 67 hengen valtuusto, naisia ja miehiä on valtuustossa lähes tasan yhtä paljon. 

Kun olin Turussa vihreiden vaalivoittaja 1992, sain vähän alle 2000 ääntä, vihreät saivat tuolloin valtuustoon yhdellä iskulla 6 lisäpaikkaa (yhteensä paikkoja 7, aikaisemmin Turun valtuustossa oli yksi vihreä Osmo Kivivuori). 

"Sinivalkoinen mustaparta" putosi Turun valtuustosta. Se on voitto monikulttuuriselle Turulle. Turku on ollut jo vuosisatoja monikulttuurinen. 

Noin 10 % maahanmuuttajataustaisista valtuustoehdokkaista pääsi nyt Turun valtuustoon. Pitkäaikainen taisteluni Turun maahanmuuttajien puolesta on tuottamassa hedelmää.  

Turun äänestysprosentti oli 59 %. 

Koko maan äänestysprosentti romahti noin 60 %:iin. 

Luottamus kansan edustamiseen horjuu. Alhainen äänestysprosentti ei tiedä hyvää demokratian uskottavuudelle (IL pääkirjoitus, 10.4.2017). 

Kunnanvaltuustojen vallan jatkuva murentaminen nakertaa "kansanvaltaan" perustuvaa "demokratiamme". Tämän kehityssuunnan sanelee globaalilla tasolla tapahtuva muutos.

*

Myös vasemmistoliitosta tuli vaalin menestyjäpuolue. "Uusmarxilaisuudesta" kiinnostuneita tulee kyseiseen puolueeseen koko ajan lisää.   

*

Kokoomus ja SDP ohittivat kannatuksessa keskustan. 

Entinen Maalaisliitto sai nyt vain 17,5 % koko maan äänistä. 

PERUSSUOMALAISTEN KANNATUS ROMAHTI (nyt  sen on 8,8 %, koko maan luku). 

Iltalehden 15.-17.4.2017 mukaan 

"Katkeruus kytee PS:n kentällä, "Soinin sutkaukset tulivat kalliiksi", esimerkiksi sutkaus "herrojen huvikuunarit ja juppikootterit pannaan verolle", mutta kävikin täysin päinvastoin, kyseisestä verosta luovuttiin kokonaan.  

2011 eduskuntavaali oli PS:lle juhlaa, kuntavaalin 2017 mahalasku oli sitä vastoin perussuomalaisille suuri pettymys. 

Timo Soinin hallituspaikka tuli puolueelle kalliiksi. Mutta "itsetarkoituksellinen Soini" sai itse sen, mihin valtakunnallisessa poliittisessa valtapelissä tähtäsi: ministerinpaikan (ison lompakon ja palkan) sekä valtion katkeamatta maksamat ulkomaanmatkat. 

Sekä tietysti supersuuren eläkkeen. Pakka Vennamo (SMP) odottaa jo Timoa espanjalaisella baaritiskillä. Seuraavaksi Timo kirjoittaa aurinkoisilla eläkepäivillään muistelmansa.    

*

Perussuomalainen uusnationalismi nousi Suomessa ylös ja romahti alas samalla tavalla kuin SMP. Myöskään PS ei palaa ikinä takaisin vallan huipulle. 

Esitys Suomen EU:sta eroamiseksi ja muut vastaavat "isänmaalliset temppuilut" eivät nosta tuota nationalistipuoluetta ylös nykyisen kuopan pohjalta.    

PS:n romahdus tuottaa kaikille nationalisteille ja perussuomalaisille tuskaa mutta heidän on pakko nielaista alas ahdistuksensa. 

*

PS-mahalasku on uusliberalisti Stubbin (kok) lähdön jälkeen iloisin uutinen kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen suuntautuneille eksistentialisteille sekä universaalisille marxisteille. 

Marxin varhainen aavistus vanhan valtiosysteemin valtiottomasta lopputilasta lähestyy kovaa vauhtia ja monikulttuurisuudesta tulee yleinen sääntö ja kansainvälinen määräys.  

*

Suomen hallituksen PORVARIVENE VUOTAA NYT PAHASTI (keskusta-kok-ps). 

HETKEN PÄÄSTÄ PORVARIVENE ON UPPOAMASSA.

"KONTTI-Halla-Aho" odottaa jo nurkan takana valtaannousua mutta hänkään ei voi pelastaa perussuomalaisia. 

Mutta onneksi silmiään katkeamatta räpyttelevän (=juonien ja valehtelemisen paljastamisen estotemppu) ulkoministeri Timo Soinin rusketus pysyy vielä jonkin aikaa kasvoilla. 

Käyntikorttejakin Soinilla on valtava kokoelma.

Mutta kun miljoonat ympäristöpakolaiset valuvat tänne eri puolilta maapalloa (Tyyneltä valtamereltä jne.) pelkkä ajatuskin maahanmuuttajavastaisuudesta ja konttien käyttämisestä tuomitaan rikollisena (vrt. natsien ihmiskuljetuksiin käyttämät karjavaunut). 

Huomisen maailmansodassa käydään sotaa rasismia ja syrjimisideologiaa vastaan. 

*

Kauhava on eräs maamme pahimmista suvaitsemattomuustuppukylistä.

Seuraavat kunnallisvaalitulosta koskevat luvut ovat Härmät-Kauhavan paikallislehdestä Komiat (2.4.2017).

Kauhavalla keskusta pysyi suurimpana puolueena  Kauhavan 43 hengen valtuustossa. Keskusta sai 20 paikkaa, Kokoomus 9 paikkaa, SDP 4 paikkaa. Nuo kolme puoluetta menettivät kuitenkin jokainen yhden valtuustopaikan. 

Samaan aikaan kun perussuomalaiset tekivät koko maassa mahalaskun, Kauhavan PS teki taivaista kohti "jytkyn". 

Perussuomalaiset saivat Kauhavalla lisää kaksi lisäpaikkaa (nyt yhteensä 6 valtuutettua). Lapualla PS menetti eniten kannatustaan. Lapuanliike alkaa olla historiaa, mutta Kauhavanliike on syntymässä.  

Miehiä valittiin Kauhavan valtuustoon 72 %, naisia 28 %. Kokoomuksen valtuustoryhmään ei päässyt yhtään naista. Mies on myös Kauhavalla vahvin valta. 

KD sai Kauhavalla 4 paikkaa. Vihreät ja muut "toisinajattelijar" eivät päässeet taaskaan Kauhavan valtuustoon. 

Maaseutukulttuurin mukainen "rähmällään olo" jatkuu Kauhavalla. 

*

Nyt Kauhava ravaa joka päivä yhtä ja samaa rataa ja junnaa paikallaan yhdessä ainoassa ikivanhassa totuudessa. "Rähmällään olo" jatkuu maaseutuvaltaisella Kauhavalla.  

Lentosotakoulun lopettaminen 2014 kiusaa kauhavalaisia vielä pitkään. 2000-luvun alun "kauhavanliike" saattaa syttyä myöhemmin "uuslapuanliikkeeksi".  

Kun muualla maassa jonkun puolueen äänestysprosentti romahtaa, Kauhavalla se nousee vastaavassa tilanteessa. 

Kauhavalla äänestysprosenttikin nousi 64,6 %:iin. Tuo tulos oli nyt selvästi korkeampi kuin edellisissä vaaleissa. 

*

Seinäjoki alkoi lopultakin kaupungistumaan pikkuriikkisen verran. 

Seinäjoen 51 henkiseen valtuustoon nousi nyt kolme vihreää (+2 paikkaa) ja yksi vasemmistovaltuutettu (vas./ei muutosta paikkaluvussa). Perussuomalaiset saivat kolme paikkaa (vähennystä kaksi paikkaa). KD:lle tuli 2 paikkaa.  

Seinäjoen valtuuston suurin puolue on keskusta 19 paikkaa). Seuraavaksi suurimmat ovat kokoomus (15 paikkaa) ja demarit (8 paikkaa).  

Samaan aikaan syntyy eniten Suomessa vauvoja Seinäjoella, maaseutuhenkisten kansanheränneiden keskuksessa. Seinäjoen kirkkokin on mittakaavaltaan ylisuuri.   

Mannerheimin patsas seisoo nyt Aaltokeskustan kainalossa aiempaa entistä kovempana ja suoraselkäisempänä.

*

Suomen valtiojohdon käynnistämien osallisuushankkeiden konkreettinen tavoite ei ole ollut koskaan lisätä kansalaisten valtaa vaan lisätä kansan äänestyshalukkuutta (kohottaa alhaisia vaalien äänestysprosentteja). 

Totesin tämän toimiessani virkani puolesta 1990-luvun lopulla "Turun osallistumisasiamiehenä". 

Tuolloin Turun kaupungille tekemäni julkaisut kuten "Mikä osallisuushanke?" 1998, "Pelastakaa lähiö" 1998, "Mikä vuorovaikutteisuus?" 1998, "Orpona omalla kotikadulla" 1999 sekä "Minä osallistumisasiamies, Miksi kunnallista osallistumismiestä tarvitaan?, 1999, joutivat puoluepäättäjien mielestä roskakoriin. Siellä ne ovat varmaan tänä päivänäkin (diarioimatta ja arkistoimatta).

*

Maakotkien asuinpaikat ovat levinneet Suomessa viime vuosina pohjoisesta (Lapista) Merenkurkun ja Pohjanlahden rannikon suuntaisesti yhä kauemmas kohti etelää. 

Täällä uudessa asuinpaikassamme Kauhavan Kantolan kylässä näkee usein taivaalla kaartelevia maakotkia. Niitä on ruskeita ja harmaita. 

Monet harmaat (nuoret) maakotkat ovat muuttolintuja ja viettävät talven Valko-Venäjällä ja Ukrainassa saakka. 

Sitä vastoin ruskeita (vanhoja) kotkia vilahtelee täällä keskellä talveakin.    

*

Ukrainasta tulee vieläkin mieleeni pari vuotta sitten julkaistu (julkaistu 8.4.2015) blogini "Musta valu". 

"Mustassa valussa" näkyy, se että mikään ei ole enää "tietämistä hallittua ja edistyksellistä" vaan "villiä ja sattumanvaraista". 

Kerroin tuossa kirjoituksessani myös Kazimir Malevitsin "Mustasta neliöstä" sekä dadasta, "edistysuskoisesta malevitsläisestä hallitusta" ja "dadaistien hölynpölystä". 

Malevits uskoi (toisin kuin minä) järkeen ja edistykseen. 

Modernin kulttuurimme  myytit "tietää" ja "hallita" ovat kuitenkin pelkkiä toiveunia.   

 

2. Kauhavan agraarikuntaa ei ole tunnettu aikaisemmin maailmalla missään. 

Kauhavalaiset elävät tänä päivänäkin maaseutukulttuuriin liittyvien vanhojen kuvitteellisten myyttien varassa. 

Nuo myytit toimivat malleina ihmisten välisissä kommunikaatioissa. 

"Kuvitteellinen oleminen" on kauhavalaisille jokapäiväistä "todellisuutta".    

*

Mutta viimeksi Kauhava on tullut myös ylikansallisesti  kuuluisaksi koska se on rakentanut kansainvälisen lintujensuojelualueen (IBA) läpi moottoriajoneuvoväylän ja sillan (Kangas-Annala). 

Lapualaisten mukaan kyseinen tie on lyhyin reitti Kauhavan Alkoon. 

"IBA-tien" Lapuan puoleinen pää (Kankaan kylän väestö) olisi tahtonut liittyä Lapuaan, ei Suur-Kauhavaan, kyseinen väki kuitenkin pakotettiin kyseisellä tiellä liittymään Kauhavaan.  

Kangas-Annalan tiekin todistaa siitä, että maapallon elollisella luonnolla menee aina vain huonommin. Ihmisen itsekkyyden takia. 

Ihmislaji ei ole ainoastaan lisääntynyt maapallolla aivan liikaa."Ihmiseläin" on myös aivan liian ahne, raaka ja paha.  

*

Kapitalistis-teollisen aikakauden "kuvanottokoneen" ( kameran) käyttäjällä ei ole taiteen tekemisessä muuta mahdollisuutta herättää inhimillisiä mielikuvia kuin muokkaamalla kameran edessä näkyvää maisemaa. 

Mutta luonnon kohdalla kamerataiteilija ei voi tehdä maisemamuokkausta, evoluutio pitää huolen luontomaisemasta. 

Ja näpit irti luonnosta ihminen! 

Minä en käytä kameraa enkä sivellintä vaan hölynpölyä (dadaillen). 

Kuvataide on minulle eksistentialistista "itselleni olemista". 

 

3. Ihminen ei voi keksiä koskaan "puhtaasti uutta". Ihmisen keksimä "uusi" on aina vanhan ja uuden sekoitus. 

Vaikka hollantilainen (Amsterdam) Spinoza Benedictus (Baruch) de (1632-1677) ajatteli vapaudesta, ettei vapautta pidä ymmärtää kyvyksi tehdä valintoja (Juhani Pietarinen, Ilon filosofia, 1993, sivu 101), hänen filosofiansa on monessa muussa suhteessa mielenkiintoinen. 

Spinoza eli elämänsä suuren eurooppalaisen murroksen aikana. 

Tuolloin väistyi keskiaikainen aristoteelinen tiede uuden tieteellisen ajattelun tieltä. 

Ja samalla vaihtui koko siihenastinen perinteinen maailmankuva. 

Spinoza sai paljon vaikutteita ranskalaiselta René Descartesilta (1596-1650), joka luonnosteli uutta tiedettä vastaavaa maailmankuvaa. Spinoza teki kuitenkin paljon havaintoja ihmisen "inhimillisistä hengenliikahduksista". 

Descartes etsi todellisuutta järjen ja tiedon pohjalta. 

Uusimmat "tieteellis-tekniset keksinnöt" ja liikettä koskenut ajattelu (Galileo Galilei) vaikuttivat Descartesin ajatteluun ja maailmankuvan uudeksi muokkaamiseen. 

Descartes etsi useaan otteeseen työrauhaa Hollannista.   

*

Modernin kulttuurin murtuminen ja korvautuminen postmodernilla kulttuurilla todistaa siitä, että "järkeen ja tietotuotantoon" sekä "tieto on valtaa"-ajatteluun pohjautunut länsimainen kulttuuri ja maailmankuva on muuttumassa ja korvautumassa uudella maailmankuvalla.  

Moderni yhteiskunta on perustettu ennen muuta loogis-empiristisen "järjen, tiedon ja tieteen" pohjalta. 

Tiede on aiheuttanut paljon pahaa, esimerkiksi maailmansotia sekä ilmastonmuutoksen ja ympäristökriisin. Niitä ei tunnettaisi ilman modernia "edistystä, tiedettä ja tekniikkaa".  

Nyt tiede tyrkyttää robotteja ja kokonaista "atk-pohjaista maailmankarttaa". 

"Kaiken hyvän tutkiminen ja tekeminen" onkin kaikenlaista pahantekoa. 

Tiedemaailmankin pää kurkottaa nyt giljotiiniin!

*

Tiede ei ole "viaton pulmunen". 

Tiede palvelee ennen muuta taloudellista valtaa (rahavaltaa) ja yhteiskuntapoliittista valtaa ja muuta valtaeliittiä (Nietzsche: "tieto on valtaa"). 

Nykyinen "faktatiede" ei tunne eikä tunnusta kulttuurin ja myytistön merkitystä maailmankuvan murtumisessa ja muuttumisessa. 

Tiedeyhteisöjen tämänhetkinen hätä juontaa valtapolitiikan muutokseen, tutkimus- ja opetusvarojen hupenemiseen sekä "tiedeauktoriteetin kuolemaan". 

*

Modernit yliopistot toimivat "tuottamalla ja jakamalla tietoa" eli harjoittamalla "tieteellisestä tutkimusta ja opetusta". 

Tiedeyhteisö näkee nyt nyky-yhteiskunnassa tiedettä uhkaavia isoja uhkakuvia. 

Tiedeyhteisöä suututtaa se, että uusin poliittinen valta (eniten Trump) ei kaipaa "tiedeyhteisön faktoja" kaikissa valtapeleissään.      

Tiedemaailman puhe "totuuden jälkeisestä ajasta" ja "vaihtoehtoisten faktojen vaarallisuudesta" merkitsee uusimman postmodernin kulttuurin arvostelua. 

Postmodernista ajastamme ei voi kuitenkaan palata takaisin moderniin. 

Ei vaikka tiedemiehet siitä unelmoivat (kts. tiedemaailman mielenosoituksista, yle.fi, 22.4.2017 "Tiedemarssijat vastustivat totuudenjälkeistä aikaa ympäri maailmaa").

*

Tiedemaailma väittää edustavansa "totuutta". Jos niin väittää, edustaa samalla "todellisuutta". 

Kun "todellisuus" on loppunut, myös "totuus" on loppunut.

*

Kuvateokseni Musta valu kuvaa 2000-luvun uutta maailmankuvaa. En tehnyt tuota teosta "järjen ja tietotaidon" pohjalta vaan tunteellani sen mukaan kuin "minusta tuntui". 

Teoksestani tuli vastakohta Descartesin maailmankuvalle. 

Ennen "mustaa valua" tein muita vastaavantyyppisiä kuvatöitä. 

Eräässä niistä sommittelin (sommitteleminen on järkiperäistä ja "makuvaikutteista" toimintaa) ristikkäin sijoitetuilla rimoilla "nuotiomaisen puukasan" ja maalaisin tuon jälkeen kasan ja koko pohjan punamullalla. 

Kun punamulta oli kuivunut, valutin kasan yli diagonaalisesti maalipurkista valkoisen värijuovan. 

Ymmärsin, että kun valkoinen väri osuu ensin rimoihin ,se valuu seuraavaksi niistä alaspäin ja teokseeni syntyy "villi ja hallitsematon" juova(jälki). 

Valuva valkoinen värimassa ja maan vetovoima "piirtää" luonnonmukaisen "sattumajälkensä" teokseeni. 

(Katos tuosta teoksesta ottamaani valokuvaa)   

*

Mustassa valussa VOIMA juontaa maapallon elollisesta luonnosta (musta väri valuu siinä purkin kaatamiskohdasta tasopinnalle kuin koski joessa ja leviää sen jälkeen itsekseen tasopinnalla mustaksi "ympyräksi"), kaikki oleellinen tapahtuu ilman ihmisen suunnitelmallista pyrkimystä olla "tietävä ja hallitseva" (valta).  

Tulevassa uudessa maailmankuvassa jokainen maapallon yksilö on "maailmaan heitetty ja vapaa", vapaa elämään mytologisena eläimenä "itselleen olemisessa" ilman ennalta ohjailua. 

Maailmassa oleminen tapahtuu uudessa maailmassaolossa sattumien vyöryssä, inhimillistä olemista ei hallitse "järki ja tietäminen" eikä missään ole "kaikille yhteistä todellisuutta" vaan kaikki on "yksilöllistä olemista" ja "yksilöllisen totuuden ja todellisuustunteen aistimista".     

*

Runoilemisen yhteydessä ei piitata todellisuudesta (Heidegger). 

Kirjoitin huhtikuussa 2013 (ennen Ukrainan sotaa) omakustanteeseeni RUNON (Jukka Paaso, Novelleja ja runoja, Kauhava 2013. ISBN 978-952-6675-03-9), jonka alussa lausahdin ("Näkymätön kuorma"):

"Tieto painaa kuin kivi ja sitoo minutkin valtaan 

kannan kaikki päivät tätä raskasta kuormaa 

nostan sen joka aamu kalliona harteilleni 

tietämättä painaako tämä edes mitään...". 

 

Dadaistisen "mustan valun" jälkeen opin  ymmärtämään sen, että tuo "kivi" ei paina mitään. 

*

Jokaisen yksilön sisällä ei asu ainoastaan koko planeettamme evoluutio vaan koko universumi. Maapallosta on jo nyt kolmasosa rutikuivaa aavikkoa, kohta koko planeettamme on rutikuiva. Mutta elämä jatkuu. 

Tätä ilmiötä ihminen ei voi ymmärtää koskaan. 

*

Ei riitä, että oppii havaitsemaan ("tietämisestä" puhumattakaan) esimerkiksi eri hormonien yhteisvaikutuksen ihmisen psyykkeeseen ihmiselämään yksilön eri vaiheissa. 

Myös "psykologinen tutkimus" on tukehtumassa "tieteenä ja järkiperäisenä tietämisenä" omaan pullaansa. 

Joka kerta kun vastaa "tieteellisenä tutkijana" johonkin jotakin syntyy vauhdilla lisää uusia kysymyksiä. Ja "lopputulokseksi" tulee joka kerta "tukkoon ja lukkoon meneminen". 

*

Kun ihmisen käytössä on miljoona erilaista "tiedesektoria", ihmiselle syntyy tarve kehittää heti toinen miljoona uutta "tiedesektoria". 

Mutta jos heittäytyy irti järjen käytöstä ja "luopuu tietämisestä" ja syöksyy sen jälkeen uskovaisten ja selvinnäkijöisen syliin, vajoaa ojasta allikkoon. 

Viisaampaa on valita "vapaa taide". 

2000-luvun uutta maailmankuvaa voi rakentaa inhimillisyyden pohjalta mutta ei henkiuskon ja "mystisten henkisalatieteiden" pohjalta. 

Koska kaikki on "yksilöllistä maailmassa olemista", eksistentialismilla on eniten sanottavaa uuden maailmankuvan luomisessa.        

*

Ensimmäinen merkittävä vaihe kylmäjärkisen ja descartesilaisen maailmankuvan muuttumisessa tapahtui 1700-luvun lopulla Ranskan suuressa vallankumouksessa. 

Ranskan tuolloinen aatelisto ja porvaristo halusi hävittää lopullisesti kuningasvallan ja korvata sen edustuksellisella kansanvallalla. 

Tuo yhteiskuntaa koskenut radikaali uudistusohjelma pohjautui kuitenkin ainakin puoliksi vanhaan yhteiskuntajärjestelmään. 

Ranskan suuren vallankumouksen kaksi suurta nimeä ovat porvarillista syntyperää ollut kirjailija Voltaire (Francois-Merie Arouet 1694-1778) ja aatelismies juristi Charles Louis de Secondat de Montesquieu (1689-1755). 

Montesquieun tärkeimmät ajatukset yhteiskunnan modernisoimiseksi on esitetty hänen teoksessaan Lakien henki (1748). 

Siinä Montesquieu esittää aateliston etua ajatellen vallan kolmijaon.

(Tuolloisen yhteiskunnan ylin valtaeliitti oli aatelisto. Sitä vastaa nykyisin eduskuntamme kansanedustajien vallankäyttö ja samalla puolueorganisaatio) 

"Montesquieun kolmijaossa" yhteiskunnallinen valta jaetaan erikseen riippumattomaan lainsäädäntövaltaan (1), riippumattomaan toimeenpanovaltaan (2) ja riippumattomaan tuomiovaltaan (3). 

*

Vallalla on kuitenkin aina taipumus sulaa yhdeksi ainoaksi monoliitiksi valtapeliksi, vallan  viipalointi palasiksi ei voi onnistua koskaan. 

Valistuksen luomaa "uuden paremman ja onnellisemman yhteiskunnan" mallia on "jalostettu" muuntelemalla sitä eri valtioiden valtapeleissä 1800-luvulta lähtien vaihtelevasti. 

Pahimmissa tapauksissa noista muunnelmista on tullut kansanvallan vastaisia. 

Mikäli nyt noin 400 vuotta jatkunutta "descartesilainen maailmankuvaa" ja Ranskan suuren vallankumouksen valistusohjelmaa ylläpidetään jatkossakin elollinen luonto ja samalla koko ihmiskunta kuolee.   

*

Neljännen valtiomahdin eli median (sanomalehdet, radio, televisio jne.) vallankäyttö käynnistyi kirjapainotaidon keksimisen jälkeen. 

Radion, television ja tietokoneen keksiminen sekä viihteellisyyskulttuurin yleistyminen on tehnyt mediasta yhteiskunnan mahtitekijän.   

Median valta murtaa rationaalista vallankäyttöä ja vallan kolmijakoa niin tehokkaasti, että lopputuloksesta tulee nykyisin jatkuvasti "sillisalaattia". Kuvitteellisuus ja viihteellisyys hallitsee nykyisin median uutisointia.     

Neljäs valtiomahti aiheuttaa viihteellisellä ja sensaatiohakuisella uutisoinnilla tajunnan ja todellisuuden välisen eron hämärtymistä. Siinä kuvitteellista kuvitellaan "todeksi".  

Suomen pääministeri Juha Sipilä puuttui jokin aika sitten omalla toiminnallaan yleisradion toimittajien sanavapauteen ja kyseistä tapausta on selvitetty viimeksi Suomessa ja ulkomailla asti. 

*

Michel Foucaultin teos Tarkkailla ja rangaista (alkuperäisteos on vuodelta 1975) alkaa kuvauksella, jossa rikollisia raahataan pitkin katua sidottuna julkista toria kohti siellä teloitettavaksi. 

Kuvaus antaa käsityksen siitä kuinka yhteiskunnallinen valta ylläpiti kuningasvallan aikana valtaansa pelottelemalla. 

Jokainen ihminen oppi samalla tietämään miten käy jos tekee rikoksen. 

Valituksessa tuosta ajattelu- ja toimintatavasta luovuttiin kokonaan.

Filosofi Michel Foucault kuului niihin ranskalaisiin ajattelijoihin, jotka pitivät Ranskan suuren vallankumouksen ja valistuksen uudistusohjelmaa syynä modernin aikakauden onnettomuuksiin, mitkä on nähty viimeksi maailmansotina.

 

4. Yksityisyyden huomioon ottaminen on uusi ilmiö. Yksityisyys alkoi erota julkisesta vasta 1700-luvulla. 

Keskiajalla ei tunnettu yksityisyyttä. 

Kaikki oli muinoin julkista ja yhteiskunnassa vaikutti eniten auktoriteetit kuten risti (horisontaalisen maallisen ja vertikaalisen henkisen risteäminen, säälin ja armon merkki, kirkkoinstituutio) ja kullattu kruunu (maallinen kuningasvalta).  

*

1700-luvun Ranskan  suuren vallankumouksen pääajatus oli se, että ensimmäiseksi pitää hävittää yhteiskunnalliseen elämään vaikuttavat auktoriteetit kuten kruunupäinen kuningas (maallinen auktoriteetti) ja kirkko (uskoauktoriteetti) koska ne toimivat näkymättömien yliluonnollisten arki-ihmisille käsittämättömien voimien pohjalta (mielivalta ja henkinen valta). 

Tuon hävityksen jälkeen piti ryhtyä organisoimaan yhteiskuntaa uudella tavalla sekä valistamaan eli sivistämään kansalaisia.

Kansan sivistämistä tehdään uskomalla edistykseen eli siihen, että ihminen pystyy jalostumaan ja muuttumaan paremmaksi. Paremmaksi tuleminen ei voi tapahtua ilman kykyä tietää järkiperäisesti (vrt. Descartes). Tämän mukaan ihmisen tulisi käyttää enemmän järkeä ja "tietopohjaisia" taitoja. 

Tähän "viisasteluun" lisättiin yksilöiden yhtenäistäminen ja sitouttaminen "massaksi" ("kansanmassaksi") sekä orjamoraaliseen "muokkaukseen". Se toteutettiin kasvattamisen, kouluttamisen ja opettamisen vallalla ja voimalla. 

Kansan yhtenäistyminen ja massaan sitoutuminen voimistui entisestään, kun luotiin valistuksen ja kansallisromantiikan yhdistelmä eli nationalistinen valtio.

Tuolloin kylmäjärkiseen valittamiseen ja edistysuskoon lisättiin tunteellisuus. 

Kun "kansakunnalle" oli opetettu se, että ihmisten ulkopuolella ("maailmassa") on yksi ainoa totuus. Ja että se on Suomessa "suomalaisuus" Suomen kansa alkoi rakastaa itseään ja vihaamaan "ulkopuolisia" kuten tummaihoisia ihmisiä väärien totuuksien edustajina.  

Kansallisvaltio johti myös häiriintyneeseen vapauskäsitykseen. Tuon käsityksen mukaan ihmisyksilö voi olla vapaa vain "sitoutumalla massaan ja valtioon".  

*

Kun kansallisvaltion johtajaksi valittiin yksinvaltias, jäljelle jäi pelkkä "yksi yhteinen totuus".  Ja kun kansa alkoi palvomaan diktaattoriaan "ylimpänä totuuden edustajana" syttyi sota. 

"Pahuuden soppa" tuli valmiiksi.

Tämä johti kansan "subjektin (eli minän) heikkenemiseen" ja "subjektin kuolemaan". 

"Subjektin (minän) kuolema" liittyy kuvaukseen siitä kuinka minän sosiaalis-kulttuurinen syntyprosessi ja kuoleminen tapahtuu. Tätä "kuolemisilmiötä" on selvitetty vuosikymmeniä monilla eri "tutkimuksensektoreilla". 

Tässä yhteydessä tulee esiin myös kysymys siitä, mikä ero on "tietoisen ja todellisen" sekä  "konkreettisen minän" ja "kuvitteellisen minän" välillä. 

Tähän liittyy samalla kysymys yksilön (anticartesiolaisesta) "minän tuottamisesta" eli itse itsensä muokkaamisesta (esimerkiksi vaihtamalla omaa sukupuolta). 

"Minäkäsityksen muokkaaminen ja muotouttaminen" tapahtuu tavallisimmin yhteiskunnallisiin vallankäyttökäytäntöihin osallistumalla (esimerkiksi koulunkäynti ja sotilaskoulutus).   

*

Subjektin (minän) "heikkeneminen, vaurioituminen ja kuoleminen" on modernin teollisen yhteiskuntajärjestelmän ja länsimaisen kulttuurin vakavin epäkohta. 

Tässä yhteydessä kannattaa tutustua myös "postmodernin" filosofin Gianni Vattimon kirjoituksiin, esimerkiksi kirjaan "Läpinäkyvä yhteiskunta" 1989. 

Kirja käsittelee nykyistä informaatioyhteiskuntaa, joukkotiedotusvälineitä ja "totuuden ajatuksen heikkenemistä" länsimaisessa kulttuurissa. 

Eksistentialistinen ajatus "tietoisesta" eli "konkreettisesta minästä" (minkä pohjalla on massoittumisen vastakohta sekä vapaana yksilönä "itselleen oleminen") auttaa taistelemaan "subjektin heikkenemistä ja kuolemista" vastaan. 

Eksistentialistis-marxilainen maailmankatsomus on mahdollisuus muodostaa mielekäs inhimillinen suhde ihmisen "uuden vahvan yksilöllisen minä-olemassaolon" ja "yhteiskunnallisen olemisen" välille. 

Kun ihmisjoukon kaikki yksilöt ovat "kuolleita subjekteja" tapahtuu joukon "massoittuminen".

Ja kun tuo "konsensuksen vallassa oleva massa" alkaa seuraamaan yhtä vahvaa karismaattista johtajaa yksinvaltiasta (esimerkki: Hitler) syntyy vaihtoehdoton ja räjähdysaltis "yhtenäismassakulttuuri", mikä johtaa rasismiin vainoihin ja väkivaltaisuuksiin (vrt. Saksan natsipuolueen SS-Totenkopfverbände sekä natsien valloitussotapyrkimykset  (Lebensraum, elintilan valtaaminen Saksan kansalle)).     

Tämä prosessi synnyttää aina myös vastareaktion. 

Tuolloin syntyy pyrkimys pelastaa oma "subjekti (minä) kuolemalta" irtaantumalla massoittamisesta ja massasta sekä ylittämällä yksilöllisen vapauden esteet ja ryhtymällä "tietoisesti" konkreettiseen "itselleen olemiseen". 

*

Valistuksen ja kansallisvaltiovaiheen jälkeen on kuitenkin jouduttu tunnustamaan se, että ihminen on yliarvioinut kykynsä "tietää ja hallita". 

Ihminen on yliarvioinut kykynsä tulla kaikkitietäväksi ja -voivaksi. 

Tämä pahuuden ja väkivallankäytön hullu kierre on viimeistelty viimeksi moderneilla koneellistetuilla sodankäyntitekniikoilla. 

"Kollektiivisen ahdistuksen ja massakuoleman prosessit" ovat puhjenneet kukkaan sairaina henkisinä, aineellisina ja teknisinä muotoina. 

*

Nationalistisen urheiluhulluuden ja sodankäynnin yhteyttäkään ei voi olla tässä huomaamatta. 

Natsi(nationalisti)armeija käytti toisessa maailmansodassa massiivisesti myös piristäviä kemiallisia huumeita vauhdittaakseen salamasotaansa (Iltalehden liitejulkaisu "Hitler ja Suomi", 7.4.2017). Nyt sodat syttyivät minä hetkenä tahansa ja ne käytiin keskellä siviiliväestöä. Nykyajan urheilumaailmassa käytetään yleisesti doping-aineita.    

*

Suomalaiset ovat hullaantuneet taas kerran saksalaisista. Tähän on vaikuttanut se, että Saksa on Euroopan unionin johtava rikkain valtio. 

Suomen ja Saksan välinen vuorovaikutus maailmansotien välissä on ilmennyt lukuisilla eri tasoilla, ei ainoastaan sotilaallisessa muodossa. 

Uusin historiatutkimus paljastaa koko ajan lisää Suomen ja Saksan suhdepelejä. Saksan natsien ihaileminen ei ole päättynyt Suomessa vieläkään. 

Suomen ja Saksan läheisestä vuorovaikutuksista on vihjeitä myös monissa sukuselvityksissä. 

*

Käsitys pohjimmiltaan hyvästä ihmisestä on vaihtunut viimeksi käsitykseen pahasta, väkivaltaisesta ja traumaattisesta mytologisesta ihmiseläimestä.  

Vallankäytön kolmijaossa uskottiin siihen, että kaikkia mahdollisia yhteiskunnan pääfunktioita varten pitää luoda hyvä toimintamalli ja laki. 

Tuolloin kuviteltiin, että kun kaikki noudattavat kaikille yhteisiä normeja lakeja kaikki alkaa toimia paremmin. Tähän piti liittää kaikkien valvominen ja normeista poikkeavien rankaiseminen (tarkkailla ja rangaista). 

Mutta kun normien ja lakien määrä "räjähti" kansalainen saattoi tietää ainoastaan murto-osasta laeista ja sekin oli epämääräistä. 

"Kaiken lakiin sitominen" johti "lakivuoren riisumiseen" mutta sekään ei ole poistanut syntynyttä ongelmakenttää.  

Koska rankaisemisenkin yhteydessä uskottiin ihmisen kykyyn jalostua, rikoksesta rankaiseminen piti suorittaa pehmeästi (sakko, vankilaselliin sulkeminen ja vapaudenriisto mutta ei pelottelua tai kuolemanrangaistusta).  

*

Myös nationalistisen valtion pehmeä "sosiaalivaltio" syntyi tältä pohjalta. Se on ollut sodan jälkeen vuosikymmenet kriisissä.  

"Sosiaalivaltiossa ja kansankodissa" kaikkien ei tarvinnut hankkia elantoa työtä tekemällä. 

Iso osa väestöstä saattoi elää "yleisen hyvän varassa" työttömänä (työttömyyskorvauksella, asumistuella jne.).

*

Ihminen teki Ranskan suuressa vallankumouksen valistusohjelmalla virheen, jossa ihminen alkoi ylittämään kykynsä ja mahdollisuutensa ("tietäminen" jne.). 

Jalostuakseen ihminen loi kokonaisen uuden teknisen järjestelmän (koneet) ja masiivisen esinetulvan kätensä jatkeeksi.   

Jos Ranska eroaa seuraavaksi EU:sta (Le Pen) ranskalaiset astuvat pitkiä askelia kohti menneisyyttä. Tavaratulvan (konesysteemin) ja uusnationalistisen konservatiivisuuden yhdistelmästä muodostuisi todella vaarallinen.    

*

Maaseutukulttuurin mukaista elämää viettävä pieni kyläyhteisö (esimerkiksi Kauhavalla) "pyörähtelee" pakkomielteisesti yhtä ainutta "rataa" pitkin. 

Kauhavalaisesta kirjoittamattomasta säännöstä poikkeavaa olemista ja liikkumista ei Kauhavalla sallita. Eikä "ählämsählämeitä" kestetä Kauhavalla.  

Sitä vastoin miljoonakaupunkikulttuurissa (esimerkiksi Pariisissa) erilaiset henkiset ja toiminnalliset prosessit etenevät äärimmäisen vaihtelevasti ja monipuolisesti.  

*

Luonnossa eläinten väliset suhteet tapahtuvat eri lajeille tyypillisissä elinympäristöissä. Siihen liittyy samalla esimerkiksi reviirejä. 

Ihmiseläin poikkeaa tästä mukautumalla kaikenlaisiin elinympäristöihin. Ihmiseläin on muiden maapallon eläinten kannalta äärimmäisen vaarallinen olento.  

Luonnoneläimet pelkäävät ihmiseläintä koska ihminen on "aivan liian kekseliäs" ja yllättävin arvaamattomin kääntein eri tilanteissa toimiva olento. 

Villit eläimet kiertävät ihmisen kaukaa ja pysyttelevät koko ajan näkymättömissä. 

*

Nykyisen kehityksen taustalla on se, että 1980-luvulta lähtien alettiin harjoittamaan uusliberalistista politiikkaa.

Siinä talouden, bisneksenteon ja politiikan esteitä kaadettiin ylirajaisesti ja tehtiin samalla esimerkiksi ns. "vapaakauppasopimuksia". 

Uusliberalistisella politiikalla pyrittiin myös ihmisten liikkumisen vapauttamiseen.   

Uusliberalismi alkoi vaikuttamaan Suomessa 1980-luvun alkupuoliskolla. Tuon jälkeen tapahtui Kokoomuksen valtaannousu (1987, Harri Holkerin hallitus), nyt puolueiden valta on hiipumassa. 

Meksikon rajalle nouseva muuri jatkaa Israelin aikaisemmin ja viimeksi Unkarin aloittamaa "omien puolustamisen politiikkaa". 

USA:n perustama kansainvälinen vankileiri ja "kaikkien vakoileminen internetin kautta" sisältyy tähän samaan kehityksen suuntaan. 

Mutta huonosti käy USA:nkin. 

Ihminenhän ei ole "tietävä ja kaiken hallitseva" olento. Siinä ei auta "ihmiskäden jatkeetkaan" kuten uudet atk-sovellutukset, ei vaikka ihan kaikki olisi automatisoitu. 

Konehulluus on vaarallista. Se tuhoaa yhteiskuntasopimukseen perustuvan yhteiskunnankin. 

 

5. Yhteiskuntafilosofi Karl Marxin materialismia ja talouselämää korostava filosofia, johon sisältyy talouselämän ratkaiseva merkitys kehityksessä, on tänä päivänä äärimmäisen ajankohtainen. Valitettavasti siitä kuitenkin vaietaan yleisesti. 

Marx asui vainottuna monessa eri valtiossa, Saksassa (Preussi), Ranskassa (Pariisi 1843-, avioliiton ensimmäinen lapsi eli Jenny Marx syntyi Pariisissa 1844), Belgiassa (Bryssel) ja Iso-Britanniassa (Lontoo 1849). Marx päätyi Lontooseen karkotettuna vuoden 1848 kumousten jälkeen. 

Lontooseen hänet myös haudattiin. 

Marx oppi karkoitukset koettuaan ymmärtämään nationalistisen valtion suvaitsemattomuuden toisinajattelua kohtaan. Samalla hän oppi ymmärtämään kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden rikkauden merkityksen. 

Marx puhui ainakin saksaa, ranskaa ja englantia. 

Marx oppi ajattelemaan universaalisesti ja kansainvälisesti. 

Hän ymmärsi sen, että jonain päivänä "nationalismin rautahäkki" murtuu ja sen jälkeen kaikki on kansainvälistä ja globaalia. 

*

Omalla kohdallani on käynyt samantyppisesti. 

Pakomatkani Turusta Kauhavalle johti siihen, että vasta tuossa yhteydessä opin ymmärtämään konkreettisesti universaalisen ajattelun, kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden rikkauden. 

Pakoni Turusta ei kypsyttänyt minussa ainoastaan "massoittumisen vastakohtaa" eksistentialistia "itselleni olemista".  

*

Marxin pääteos syntyi Lontoossa, sen nimi on "Das Kapital" (Pääoma). Tuossa kirjoituksessa hän kuvaa kansainvälisen kapitalistisen rahavallan kasautumisen. 

"Pääoma" on myös Kreikan nykyisen talouskriisin sekä tämänhetkisen "Suomen suurkunta- ja sotekikyilyn" taustalla.  

"Hahmotelma poliittisen taloustieteen kritiikiksi" (Pääoma) syntyi 1867 British Museumin ja Lontoon eri kirjastojen aineistojen pohjalta lukusaleissa.  

Teollinen kapitalismi ja pääomakasautuminen on edennyt siten kuin Marx tuon kehityksen 1800-luvulla arvioi. 

Kansainvälinen kapitalismi on paisunut jättiläiseksi ennen kuin se tukehtuu omaan "hirviöpullaansa". Ja "lopputulokseksi" on tulossa maapallon laajuinen "valtioton olotila". 

Nerokkainta Marxin ajattelutyössä oli se, että hän ei pohtinut ainoastaan teollisen tavaratulvan konkreettisia piirteitä. Hän arvioi filosofian myös käynnissä olleen teollis-kapitalistisen kehityksen henkisiä ja psykologisia seurausvaikutuksia. 

Tuossa yhteydessä on keksi käsitteet "tavarafetisismi" ja "vieraantuminen". 

Samassa yhteydessä voi pohtia myös esimerkiksi "luonnon kuolemista" ja ihmisyksilön kohdalla käsitettä "subjektin (minän) kuolema".      

Eksistentialistisella ajattelulla ja arjella on tuossa yhteydessä paljon hyvää tarjottavana.

*

Marxin talousfilosofian mukaan vaihtoarvon historia alkoi keskiajalla (1). Vaihtoarvon piiriin kuului tuolloin se, mitä jäi "todellisten tarpeiden yli". 

Seuraavassa vaiheessa eli "kapitalismissa" (2) koko materiaalinen tuotanto tuli vaihtoarvon piiriin. 

Kolmannessa vaiheessa (3), nykyisessä "teollisessa kapitalismissa", kaikki moraalinen ja fyysinen tuodaan maapallonlaajuisesti markkinoille arvioitavaksi "todellisesta arvostaan". 

Tämä (3. vaihe) koskee myös esimerkiksi "tajunnanteollisuutta", "kulttuuriteollisuutta", "taidekulttuuria" ja "Maan tapaa" sekä "Turun tautia". 

*

Filosofi Gianni Vattimon kirjassa Läpinäkyvä yhteiskunta (1989) sanotaan (sivu 19): "– – maailman kuvien moninkertaistumisen myötä – – tieteellis-teknisten mittavien ja manipuloitavien esineiden maailma (eli metafysikan mukaan todellinen maailma) on muuttunut kauppatavaroiden, kuvien, joukkotiedotuksen mielikuvitukselliseksi maailmaksi – –". 

Sivulla 68 Vattimo sanoo: "– – Päinvastoin kuin kriittinen sosiologia on pitkään - ja valitettavasti perustellusti - uskonut, tasapäistävä massoittuminen – – virheet eivät ole kaiken kattavan KOMMUNIKAATION – – ainoa mahdollinen lopputulos. 

Tällaisten lopputulosten – – rinnalla avautuu myös vaihtoehtoinen mahdollisuus: joukkoviestinten leviämiseen sisältyy – – liikkuvuus ja pinnallisuus – – 'spektaakkelin yhteiskunta' – – Se on yhteiskunta, jossa todellisuus näyttää notkeammalta ja juoksevammalta – – kodittomuuden sekä leikin piirteitä". (kursivoinnit JP)

Tämän päivän "pirstaleinen maailmassaolo" näyttää juuri tuolta. 

*

(sivuhuomautus: mainitsemassani Vattimon kirjassa käytetään sivulla 80 myös termiä vaihtoarvo mainitsematta Karl Marxista. Marx pohti ilmiöitä kuten palkkatyöläisen työn arvo, lisäarvo ja vaihtoarvo kapitalististen talousilmiöiden yhteydessä.)  

*

On "paha peruserehdys" kuvitella, että "todellisuus" muodostaa järjellisen kokonaisuuden. 

Kun historioitsija kirjoittaja kirjoittaa historia jonain vuonna, päivänä ja kellonaikana tapahtuneesta sodasta, tuosta tapahtumasta laadittujen tilastojen ja "muiden faktojen" pohjalta hänen tekstinsä ei kuvaa menneisyydessä vallinnutta "todellisuutta". 

Historiankirjoittajan teksti on aina ja kaikissa olosuhteissa sepitelmä. 

Toisten historioitsijoiden kirjoittama historia samasta sodasta ovat aivan erilaisia eikä kyseiset historioitsijat voi päästä ikinä täydelliseen yhteisymmärrykseen kyseisen sodan aikana vallinneesta "todellisuudesta".   

Marcel Duchampin taiteilijana vuonna 1917 taidegalleriaan asettama pisuaari sekä se, mitä katsojat (yleisö) ja "taideasiantuntijat" siitä (teosta ja teoksesta) tuolloin (1917) ajattelivat ja mitä yleisö ja taidetutkijat vuosikymmeniä tuon jälkeen ovat ajatelleet, muodostavat monia erilaisia "todellisuuksia". 

On erehdys kuvitella että ihminen voisi muodostaa monista "totuuksista" yhden kaikille yhteisen "todellisuuskuvauksen". Tämä harhakäsitys on parhaillaan saamassa "kuolemantuomion".

Toiseksi myös "yksilöllinen todellisuuskäsitys" on loppunut viimeksi tapahtuneen "subjektin (minän) kuoltua". 

*

Taiteilija Duchamp ei hyväksynyt minkäänlaista taidetta koskevaa ohjelmaa ja teoriaa missään muodossa. Eikä hän ollut samaa mieltä mistään filosofienkaan kanssa.  

Historian kirjoittaminen, yksittäinen tutkimussektori kuten matematiikka tai kemia sekä esimerkiksi taideteoksen tekeminen ja "tutkiminen" muodostavat omia kokonaisuuksia. 

Niistä ei voi koota "palapelimäisesti" kasaan "yhtä kaikille yhteistä todellisuutta". Esimerkiksi musiikkia ja maalaustakaan ei voi paketoida yhdeksi ja samaksi "paketiksi".  

Ei myöskään rationaalisen järjenkäytön tai/ja "tieteellisten teorioiden" avulla sillä "kaikille yhteistä todellisuutta" ei voi olla edes olemassa.

*

"Postmoderni aikakausi" lopetti luontevasti puheet yhdestä kaikille yhteisestä varmasta "järkipohjaisesta todellisuudesta".

Modernin piti ylläpitää ikuisesti "parempi yhteiskunta", jossa eletään "kaikille yhtä ja yhteistä vahvaa ja varmaa todellisuutta" mutta toisin kävi. 

Järjen ja tiedon varaan rakennettu "tietotuotantoteollisuus" (yliopistot) ja poliittinen "tieto on valtaa"-eliitti ("kansaa edustanut puoluevalta") joutuivat raunioina pommituksen kohteeksi.

Ja todellisuus "räjähti tietovallan käsiin" (todellisuuden loppu). 

Tuon jälkeen kaikki maailmassaoleminen paljastui "hämäräperäisesti sekoittuneeksi ja liuenneeksi". 

Yksilöiden minä heikkeni siinä haurastakin hauraammaksi ja yksilöt "liukuivat mielien avaruuksissa" sinne tänne maailmaan heitettyinä orpoina orjina.  

Ihmislajin käyttämä kieli ehti kuitenkin muodostua järkeä ja tietoa (tieto-oppia) korostaneen kartesiolaisen maailmankuvakauden aikana "filosofisesti sekavaksi". 

*

Esimerkiksi käytössä olevien termien "tietoinen oleminen" ja "tiedostava minä" ongelman on se, että käsitteiden "tieto ja tiedostaminen" sisällön voi avata lukemattomilla eri tavoilla ja koska niihin on sisäänrakennettu käsite "tietää", vaikkei ihminen ole "tieto-olento" lainkaan. 

Esimerkiksi käsitteet "inhimillinen itselleen oleminen" ja "tiedostava minä" puhututtavat siksi vielä jatkossakin pitkään ajattelijoita.

*

Kirjailija-taiteilija Sartren eksistentialismi on murtanut uudella inhimillisellä olemisajattelulla ja käsitteillä kuten "transsendenssi" ja "intentio" Descartesin "koneellisen asiallista" järki- ja tietokorosteista filosofiaa. Descartes kuvitteli olevansa kellonkoneiston kaltainen otus. Modernin lääketieteen harjoittajilla (eräs "tieteen eriytynyt sektori") on samantyyppinen ongelma.  

Tässä on hyvä pohja uuden maailmankuvan luomiselle.     

Valtaeliitti on ehtinyt soveltaa jo neljä vuosisataa järjen ja tietämisen periaatetta, mutta sen loppu on edessä. 

Nyt on nousussa olemista ja tunnetta sekä sattumaa korostava maailmankuva. 

Taiteesta ja arkkitehtuurista on jo tullut uuden "maailmassaolemisen valtaa". 

*

Kauhava tunnetaan entisestä nimismiehestään "Kauhavan herrasta" sekä Iisakki Järvenpään puukoista ja puukkoväkivaltaa harjoittaneesta Kauhavan Pukkilan Iisakin Jussista. 

Kauhavan ja Härmän häjyily on yhtä ja samaa väkivaltahistoriaa. Niiden kulttuuri ja myytistö ei poikkea vähääkään.

Kauhavan kunta (kunnan vaakunassa), terveysasema (kirjekuorissa) sekä eräs apteekki (sen logossa, käärme kiemurtelee siinä puukon ympärillä) käyttävät symbolissaan PUUKON kuvaa. 

Tuosta paikallisesta regionalistisesta perinteestä ollaan kuitenkin luopumassa koska nykyaika on Kauhavallakin uutta suurkunta-aikaa. Sen tulevaisuus on kuitenkin iso arvoitus.  

*

Kävin äskettäin Kauhavalla terveydenhuollossa. Sain lääkemääräyksen. Siinä oli ruksattu risti kohdassa "syy lääkemääräykseen" sanontaan "tekninen häiriö". 

Olin ihmeissäni, sanoin siksi apteekissa heti, että "minä olen ihminen, en robotti ja kone". 

Sain teholääkkeeni ja otin sen käyttöön. Joku voisi syyttää nyt minua siitä, että vaikka "kiellän tiedon" käytän hyväksi "tietotuotannon" pohjalta luotua (terveys)järjestelmää.  

Kiellän ensinnäkin sen, että ihminen olisi tieto-olento. Ihminen on evoluutiossa hyvin konkreettisesti kehittynyt mytologinen eläin. 

Toiseksi kiellän sen, että ihminen voisi ratkaista tietotuotannon avulla yhteiskuntaa, yhteisöä ja yksilöä koskevat ongelmat. 

Kolmanneksi "Tieto on valtaa" -periaate voi kylläkin auttaa ihmistä nousussa valtaan, mutta tuo periaate ei takaa vallassa pysymistä. 

"Tietäväksi olennoksi" muuttumisesta puhumattakaan.   

Tämän pohjalta on luonnollista hyväksyä se, ettei ihmiskunnan pidä luopua joka suhteessa tai kokonaan esimerkiksi ns. "lääketieteestä" ja ns. "terveydenhuollosta".  

*

Lääkkeen pakkausselosteessa varoitettiin käyttämästä lääkettä, jos on allerginen "tetrasykliineille", mutta mistä minä (lääkkeen käyttäjä) voin "tietää", mitä tuo sana tarkoittaa ja mitä kaikkea tuon aineen käyttöön voi sisältyä. Lääke voi aiheuttaa joillakin yksilöillä esimerkiksi oksentelua, kovien soimista ja jopa maksatulehduksen. Jonkun aineen haittavaikutuksista sanottiin, että "– – tämän haitan yleisyysluokitus on tuntematon, koska saatavissa oleva tieto ei riitä yleisyyden arviointiin". 

Nämä maininnat todistavat siitä, ettei ihminen ole "tietävä olento" ja että ihminen tuottaa "lääketieteellistäkin tietoa" uskoen voivansa jonain päivänä ratkaista vallitsevat terveysongelmat lopullisesti.   

*

Me elämme keskellä epäonnistunutta kulttuuria ja yhteiskuntaa. Mutta sen tunnustaminen tuottaa länsimaille vielä hetken suurta ahdistusta ja tuskaa.  

Esimerkki.

Suomessa haluttaan ryhtyä (ylen mukaan, 19.4.2017) pikavauhtia "terrorismin ennaltaehkäisyyn" ja "tiedustelutoimintaan" (valvonnan tehostamiseen, nyt kansalaisten puhelinten ja sähköpostien urkkimiseen).     

Tämän "valvonnan räjäyttäminen" vie meidät vauhdilla syrjäistä soratietä pitkin vauhdilla kohti valtatietä nimeltä "todellisuuden loppu".

Siten avautuu samalla valtatie uuden maailmankuvan aukaisemiseen, nationalististen valtioiden "sukupuuttoon hävittämiseen" sekä globaalin maailmanvallan perustamiseen.  

*

Huominen (uusin maailmassa oleminen) on moniarvoinen erilaisten ajattelutapojen ja kulttuurien "ääretön moneus". 

Uusin aika on jo hävittänyt ikivanhan käsityksen "yhden yhteisen totuuden ja todellisuuden" olemassaolosta. 

Olemistapoja ja maailmassa olemisen ymmärtämisen tapoja on vähintään yhtä monia kuin on ihmisiä maapallolla. 

Kun "totuuksia ja todellisuuksia" on äärettömästi "todellisuus on loppunut". 

Siihen "mikä on kaikille yhteistä todellisuutta?" pidä erehtyä vastaamaan. Siitä on oltava vaiti.

Vanhan valtion jälkeinen kaikkien kansojen yhteinen maailmanvalta rakentuu "todellisuus-maailmankuvien" katkeamattomaan "räjähtämiseen". 

Siinä etäännytään "valon nopeudella" ikivanhasta virheellisestä kuvitelmasta, että kaiken maailmassa olemisen taustalla on joku yhteisökorosteinen yhteinen "järkipohjainen tieto, totuus ja todellisuus". 

*

Ihmiskunta on ollut pitkään "umpiahtaan yhteisöllisyyden orja ja vanki".

Vanhan "valvonta- ja orjamoraalisen komentovaltion" hävittämisellä ja uudella avoimella maailmanvallalla korostetaan moninaisuutta ja moniarvoisuutta ja monikulttuurisuutta sekä yksilön yksilöllistä vapautta, "kansakuntaintressille" alistetusta yhteisöllisestä valtapelistä riippumatonta yksilövapautta. 

Maailmanvallankumouksen isoin merkitys on siinä, että sillä korostetaan yksilöä, yksityisyyttä ja yksilöllistä erilaisuutta. 

Yksilövapaus huipentuu tuossa ajattelussa eksistentialistiseen vapauteen ja "itselleen olemiseen".

"Kaikille yhteisen todellisuuden kappaleiksi räjähtäminen" murskaa säpäleiksi vanhat nationalistisen "kansakuntavaltiot" mutta vahvistaa uuden universaalisen ja monikulttuurisen maailmanvallan teräksenlujaksi.  

*

"Vapaa taide" on arvokkain ja tehokkain alue kasvattaa yksilöllisen vapauden merkitystä.

Yksilölliset "itselleen olemisen taide ja taiteilijat" lisääntyvät nyt koko ajan räjähdysmäisellä nopeudella. 

Lapuan taidemuseossa (Lapua Art Museum) kuvataidenäyttelyn (29.9.2013-4.1.2014) pitänyt ja musiikkia harrastava Ville Vuorenmaan maailmassa oleminen on tästä hyvä esimerkki. 

Oma poikani, epäkaupallisen muusikoiden.netin perustaja, Juhani "Aksu" (Aleksei) Paaso on samalla tavalla kuvan, sanan ja musiikin taiteilija.  

*

1800-luvun kamera ja sen linssi (uusi fysiikka ja tekniikka) vaikutti impressionismin värinkäyttöön

Karl Marx pohti samaan aikaan tajunnan ja "todellisuuden" välistä eroa tutkimalla sitä, kun kameran linssi käänsi palavan kynttilän kuvan ("todellisuus") kameran takaseinään (negatiiviin) nurin päin ("havaitseminen, tajuaminen"). 

Marxin johtopäätökseksi tuli, että "todellisuus" on materialistinen, koska palava kynttilä ei voi palaa nurinpäin. Esimerkiksi idealistinen (Hegel) ja dualistinen käsitys todellisuudesta on erilainen. 

Onko tämän tyyppinen pohdinta kuitenkin aikansa elänyttä spekulointia? "Todellisuushan" ilmenee "äärettömän erilaisina maisemina"?  

Koska ihmislaji ei ole "tieto-olento" ihmisellä ei voi olla muuta "todellisuutta" kuin se joku "itselleen olemisen maisema", mikä avautuu jokaisen vapaan yksilön sisällä "omana huoneena". 

Siis jos olen huoneessa (=avaruustila) "huone on minussa itsessäni sisälläni, psykkeessäni".        

*

"Mikä on todellista?" 

Tätä kysymystä voi lähestyä monilla eri tavoilla. Itse ajattelen (kun ajattelen olemistani), että "huone" ("maailmassa-olo-avaruus") ei ole minun ulkopuolellani vaan sisälläni itsessäni. 

"Todellisuustuntuma" on osa "itselleni olemista". Esimerkiksi kun olen hotellihuoneessa en ole hotellihuoneessa vaan huone (maailma) on itsessäni sisälläni. 

Ja kun avaan hotellihuoneen ikkunan, avaan sen luontoon johon (luontoon) sisältyy kaikki mahdollinen (kts. omakustanteeni "Ikkuna", 2012). 

 

6. Mitä on niin  kutsuttu "FILOSOFIA"? 

Länsimaisen kulttuurin peruskivi on kreikkalaisessa filosofiassa. Siinä on vastakkain kuvitteleminen ja uskominen (A) sekä "tietäminen" ja ihmisen viisaus (B). Eli vastakkain Jumalien opetus sekä ihmisen yritykset ponnistella eteenpäin "inhimillisellä järjellä.  

Kreikkalaiset harjoittivat "tietotuotantoa" väittelemällä dialektisesti keskenään päästäkseen parempaan selvyyteen "tosiasioista ja todellisuudesta". 

Tätä eurooppalaiset valtapelurit ovat hyödyntänet viimeksi puoli vuosituhatta periaatteella "tieto on valtaa". 

Sokrates lausui kuitenkin jo tuhansia vuosia sitten  "tietämättömyyden merkityksen" eli sen, että "Tosiasiassa jumala on se, joka tässä on viisas...hän ilmoittaa, ettei inhimillinen viisaus ole juuri minkään arvoista...se teistä on viisain, joka Sokrateen tavoin ymmärtää, ettei oikeastaan ole viisas" (Martyn Oliver, Filosofian historia, 1997, sivu 16-17). 

Sokrates oli selvillä tietämättömyydestään, hän myönsi ettei "tiedä" mitään. Hän sanoi kuuntelevansa mieluummin jumalaa kuin ihmisiä, ja filosofian harrastamista hän ei aikonut lopettaa koskaan. 

Myös Raamatussa (vanhassa testamentissa) varoitetaan ihmistä "tietämästä". 

Tietäminen liittyy jumaluuteen, jos ihminen kuvittelee kuitenkin voivansa "tietää" hän asettuu kaikkitietävän ja kaikkivaltiaan Jumalan valtaistuimelle. Siitä "uskovaisten Jumala varoittaa" ihmistä kirjoituksillaan.  

Myös kaikki se mitä ihminen, mytologinen eläin ja ihmiskunta on tehnyt ja on saanut aikaan todistaa aivan muusta kuin jumalallisista ominaisuuksista.    

"Ajattelen, siis en tiedä" pätee ikuisesti. 

Descartesin rationalismi, valistus ja nationalismi on johtanut ihmiskuntaa täydellisesti harhaan. 

*

Kulttuuri ja myytit uudistuvat salaperäisiä teitä. 

Kun esimerkiksi "saksalaisittain" järjen käyttöä korostavat luterilaiset kristityt pilkkaavat "italialaista" roomalaiskatolisuutta katolisten "Mariakultti" voi toimia "sytykkeenä" nuorille "feministinaisille" erota luterilaisesta kirkosta ja liittyä roomalaiskatolisuuteen.     

Se on täysin ymmärrettävä ajatus ja teko. 

Koska nationalistinen valtio kuten "suomalaisten Suomi" perustuu myyttisten "kansakuntauskomuksen" ja "rationaalisen tietouskon"  yhdistämiseen se on "villisti vyöryvä kuvitelma", ei missään suhteessa hallittu valtapeli.   

Sanalla "filosofia" voidaan viitata esimerkiksi maailmassa olemisen pohdiskeluun sekä kaiken ihmettelemiseen, kyselemiseen ja kyseenalaistamiseen. 

Siihen voi liittyä myös kuvitelma "tietämisestä" mutta se on paha erehdys.

Onneksi runoilija (taiteilija) ei välitä "tietämisestä" eikä "todellisuuskaan" häntä kiinnosta. 

Runoileminen on ihmiseläimen alkuperäinen ja aidoin laji.

*

Kuvan tekijän ja sanan käyttäjän välillä on isoja eroja. 

Kun maalaa ekspressiivistä maalausta antaa kaiken vain vyöryä "miltä tuntuu" (oleminen). 

Väri- ja muototeorioiden pohdiskelu on siitä äärimmäisen kaukana. 

Mutta kun kirjoittaa, käyttää sanaa, joutuu raatamaan lyijynraskaassa olotilassa oivalluksellisen, ajatuksenjuoksun ja tekstin muodon ja muotoilemisen kanssa. Kun siinä muuttaa vähänkin tekstiä koko ajatus vaihtuu toiseksi. Ja päinvastoin, kun ajatus muhii ja kypsyy päässä, koko tekstikin täytyy uudistaa, mutta onnistuuko sekään?. 

Lisäksi mieltä kiusaa koko ajan ajatus siitä miten lukija reagoi tekstiini. 

Millaisen tekstin lukija luo ja rakentaa omassa olemassaolossaan, senkin pitää antaa kypsyä "miten sattuu"?     

*

Filosofista pohdiskelua tarvitaan aina mutta tarvitaanko akateemista "filosofista tutkimusta ja tiedettä"? 

Ei tarvita.

"Tieteellinen filosofia" etsii "yhtä kaikille ihmisille yhteistä maailmankuvaa" vaikka sellaista ei voi olla edes olemassa.   

Ihmetteleminen ja haaveileminen on ihmettelyä ja haaveilua mutta "filosofinen tutkimus" on joka kerta samalla valtapeli

"Filosofiatutkimushan" pohjautuu uskomukseen ihmisen kyvystä "tuottaa tietoa, tietää ja hallita yleistä kehitystä". Siinä "tieto on valtaa".   

*

Filosofi Ludwig Wittgensteinin (1889–1951) mukaan filosofia on turhaa koska filosofiassa "todellisuus" on sidottu ihmisen käyttämän kielen rakenteeseen. 

Eikä kieli ole sinällään mikään "totuus". 

Eikä filosofi voi ylittää kielen loogista rakennetta mutta "filosofiatieteilevät" kuvittelevat voivansa ylittää.  

*

Jos on omaksunut tai kehittänyt itse "uuden filosofisen järjestelmän" se ei todista vielä mistään mitään. 

Tuossakin tilanteessa pitää uskaltaa epäillä myös "omia filosofisia keksintöjä". 

Ja tuo epäily toimii paljon merkittävämpänä seikkana kuin vain "oman ajattelun testaaminen ja muihin ajattelutapoihin rehellisesti vertaaminen".

*

Myös "taiteellinen asennoituminen" voi olla yhtä tyhmää ja vaarallista kuin "tieteellinen asennoituminen". 

Ihminen ei voi ylittää koskaan sitä että hän on "saatanallisen kekseliäs ja vaarallinen eläin".  

*

Kun maalaan taulun tai piirrän kokonaisen rakennuksen (jonka yhdelle seinälle ripustan maalaukseni) tai suunnittelen kokonaisen asuinalueen tuo kaikki on omaa sisäistä huonettani ("maailmaani" ja "itselleni olemistani"). 

Taideteoksen maalaamin ja arkkitehtoninen suunnitteleminen tapahtuu kuvitteellisessa tilassa ja "itselleen olemisen huoneessa". 

Kuvittelen siinä "sisäisen huoneeni kautta" kuinka "kuva elää" ja ihminen asuu. 

*

Ihminen ei ole "tietävä olento". 

Me olemme kaikki omanlaisia taiteilijoita ja arkkitehteja koska kaikki oleminen asuu meissä itsessämme. 

Kuvitelma siitä, että on erikseen maailma "ulkona ja sisällä" on harha. 

Ihan kaikki on tässä "maailmassa" on olemista. Mitään muuta ei ole olemassa kuin olemista. 

*

"Tietäminen" ei sisälly ihmisenä olemiseen. Nykymuodin mukaanukaan "tieto on valtaa", 

mutta "valta ilman tietoa" on parasta mitä elämässä voi tapahtua. 

"Tietää voidakseen hallita hyvin" on paha erehdys, edistyshän on pelkkä myytti. 

Myös puhe "luotettavasta tiedosta" on pelkkää propagandaa.  

Menneisyydestä ja huomisesta on viisainta olla vaiti.

*

Ihminen ei pysty antamaan koskaan "hyvää selitystä" sille mitä on "tieto" ja "tietäminen". Ei myöskään siihen mitä on "järki" ja "järkevää".  

Myös puhe "teoriasta, järjestelmästä ja ohjelmasta" on hölynpölyä. 

Dadailu on parasta. 

Myöskään esimerkiksi "kaunokirjallisuuden" ja "esseekirjallisuuden" välille ei voi vetää viivaa. 

Kaikki on yhtä ja samaa olemista. 

*

Kaikki ihmisen suusta, siveltimestä ja kynästä ulos päästämä on sitä, jossa "mytologinen eläin" erehtyy pyrkimään tulemaan jumaluuden kaltaiseksi (kaikkitietäväksi ja -valtiaaksi) vallankäyttäjäolennoksi

Ihminen ei voi muuta kuin erehtyä uudestaan edellisen erehtymisen jälkeen.  

"Suuret ajattelijat" ovat varoittaneet ihmistä aina peruserehdyksestä (jo tuhansia vuosia) mutta ihminen ei ole oppinut noista varoituksista mitään.

 

7. Mainitsemani "Maan tavan" ja Turun taudin" sisältämän ruskeiden kirjekuorien käytäntö liittyy siihen kuinka "poliittinen päätöksentekopalvelukin" sisältyy teollisessa kapitalismissa vaihtoarvon muodostamiseen, siinä päätöksentekopalvelun" saaja joutuu antamaan rahaa poliitikkojen puoluekassaan. 

Sillä sidotaan samalla (kulissien takana) myös kansa (äänestäjät) ja kansan päättäjiksi valitsemat poliitikot poliittisen "päätöksentekopalvelun" työntekijöiksi (kuntien valtuustot ja eduskunta). 

*

"Ruskeat kirjekuoret" sisältävät yksinkertaisesti rahaa. Raha kirjekuoressa kiittää päättäjää päätöksenteosta.  

Maksettavan summan suuruus riippuu siitä kuinka suuren prosentinkukin poliittinen puolue on saanut viimeksi käydyssä vaalissa (edustuksellinen valtiovalta ja kuntavalta). 

Tuota rahaa jaetaan palvelun saajan järjestämissä "märissä illanistujaisissa" poliittisia päätöksiä tekeville poliitikoille. 

Sen jälkeen rahat pannaan puoluekassoihin laillisen puoluerahoituksen "lisäpanoksena".

*

"Ruskeilla kirjekuorilla" on näin yhteys myös moraaliin ja moderni teollis-kapitalistisen demokratian luonteeseen. 

"Ruskeiden kirjekuorten kulttuurista" on kuitenkin vain niukasti "tietolähteitä". 

*

Turun virkamiehenä pöydälleni oli laitettu eräässä "korruptiotilaisuudessa"  suljettu ruskea kirjekuori mutta jätin sen avaamatta pöydälleni. 

Olisin ehkä voinut ryypätä koko summan samana iltana.  

Suomen keskustan entisen puoluesihteerin Korhosen kirjassa "Maan tapa" on maininta siitä, kuinka jossain vaiheessa "palattiin takaisin ruskeisiin kirjekuoriin". 

*

Nykyinen Suomen pääministeri miljonääriliikemies Sipilä pani keskustan puoluekassakriisin kuntoon omalla lompakolla ja kohosi hujauksessa puolueen puheenjohtajaksi ja Suomen pääministeriksi. Mikähän juoni tuohonkin liittyy?   

Raha ei haise konkreettisesti mutta ratkaisee kaiken. 

Raha ratkaisee myös kansallisvaltion kohtalon. 

"Korkea moraali" ei ole auttanut valtapeleissä koskaan yhtikäs mitään. 

*

Siihen meneekö "totaalisesti yksityistetty" huomispäivän konsernikunta" kaupaksi vai ei, vaikuttaa ratkaisevasti se kuinka tyytyväisiä asukkaat ovat asuinpaikkansa. 

Jos tyytymättömyys asuinpaikkaan on suurta kauppaa ei synny. Kauhavalle voi käydä niin.  

Kun teollis-kapitalistinen kehitys huipentuu "valtiottomaan lopputilaan" myyntiin tulevat "kuntatuotteet" eivät käy kaupaksi. 

Nykyaikana kaikki mahdolliselta ja "mahdottomalta" vaikuttava on kaupan. 

*

Nationalismitaikauskosta innostuneet kansalaiset  kuvittelevat kuitenkin, että kansallisvaltiot ovat "hyviä, puhtaita, ikuisia ja jumalaisia yhteisöllisiä organisaatioita". 

Mutta se on erehdys, valtio ei ole ikuinen. Valtioita on kautta aikain syntynyt, kasvanut, kuihtunut ja kuollut pois. 

 

8. Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas (ensimmäinen painos 1954) on eräänlainen Isänmaan Raamattu. 

Romani alkaa toteamuksella "Niin kuin hyvin tiedetään, on Jumala kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaukaa viisas...". 

Ei ihminen voi "tietää", että Jumala on olemassa tai että Jumala on jotain. Ihminen voi vain uskoa Jumalaan. 

Nietzschen mukaan "viisaus" on sitä, että ensin "tietää" ja vasta sen jälkeen tulee "valtaa" ("tieto on valtaa"). 

Nationalistinen sotasankaritarina on aina kuvitteelliseen uskomiseen perustuva kertomus. 

Siinä kaikki johtopäätökset on tehty jo ennen kuin "historiatutkija" on kirjoittanut ensimmäisen virkkeen.  

Esimerkiksi Heikki Ylikankaan kirjoittama Yhden miehen jatkosota (2009) ei ole yhtään vähempiarvoinen jatkosodan kuvaus kuin muut vastaat historiat. 

Parhaaseen Ylikankaaseen voi tutustua lukemalla hänen kirjoituksia joissa hän arvostelee "nationalistisen historiankirjoituksen kuvitteellisuutta" sekä lukemalla mainitsemassani kirjassa olevaa kappaletta ("Epilogi, Akateeminen ja harrastelijatutkimus historiassa", sivut 208-244).    

Jumalaan uskominen sekä nationalistinen "henkikorosteiseen väkivaltakoneistoon" tukeutuminen ei "pelastanut" Suomen itsenäisyyttä jatkosodassa. 

Ilman 1900-luvun alun kommunismia ja ilman ensimmäistä maailmansotaa Suomen valtiota ei olisi perustettu. Ne merkitsivät "suurta ylikansallista virtaa", jonka aaltojen armoilla suomalaisetkin kelluivat. Vuoden 1917 tapahtumia Suomessa ei voi pitää historian käännekohtana (vrt. Heikki Ylikankaan Käännekohdat Suomen historiassa, 1986). 

Nyt Suomi heilahtelee laidasta laitaan globaalin kapitalistisen rahavallan aalloilla.  

*

Suomen paikallista demokratiaa ollaan taas kerran hävittämässä kansaa edustavan Suomen eduskunnan käskystä. 

Ensin kuntien valtuustovaltaa delegoitiin 1980-luvulla montun pohjalle. Nyt vuonna 2017 kuntien valtuustovaltaa supistetaan maakuntahallinnolla. 

Suomen hallitus on käynnistänyt aikaisemmin niin sanottuja "osallisuushankkeita" (saada osallistua ja vaikuttaa kunnan vallankäyttöön) omaa edustuksellista vallankäyttöä lisätäkseen (edustuksellisen vallankäytön legitimointi). Mutta valtaeliitti ei halunnut tuolloin luovuttaa valtaa vähääkään "ruohonjuuritasolle". 

Ylikansallinen globaali valta on kaapannut viimeksi itselleen tähän asti kansallisesti päätettävät uudistuslinjat eri maiden parlamenttien käsistä (Suomessa eduskunnan ja kansanedustajien käsistä). Se tapahtuu nyt ilman maapallon laajuista sopimusta.   

*

Ihmiskuntaa varten täytyy perustaa siksi uusi maailmanvalta, jolla on marxilainen ja eksistentialistinen perusta. 

Sitä varten tarvitaan myös uudet globaalipuolueet. Kansallinen puoluemuodostus tulee kieltää.  

"Uudessa kommunismissa" on tärkeintä se, että jokainen ihmisyksilö saa vapauden "itselleen olemiseen" ja oikeuden vahvaan "subjektiin, minään".   

 

9. Globaali teollis-kapitalistinen pääomakasautuminen johtaa yksittäisten valtioiden aseman kurjistumiseen. 

Tämä aiheutuu luotonantajan (kansainvälisen rahavallan) ja velallisen (kansallisvaltion) suhteesta sekä siitä että kaiken arvo mitataan nyt ylikansallisesti rahalla. 

Kun valtiot ottavat jatkuvana virtana lainaa kansainvälisiltä rahamarkkinoilta valtioiden velka kasvaa niin suureksi, etteivät ne selviydy velansaannin ehdoista yksin. 

Yksityinen ihminen ei uskalla edes ajatella, että ottaisi jatkuvasti lainaa eri rahalaitoksista.  

*

Valtioita koskevilla luottoluokituksilla arvioidaan valtion edellytyksiä saada lainaa kansainvälisiltä rahamarkkinoilta. Suomen luottoluokitus on pysynyt korkealla mutta se ei takaa Suomelle parempaa tulevaisuutta. 

Laina (luotto) on aina velka. Ja velka täytyy maksaa joskus myös takaisin. Kreikan luottoluokitus kävi 2008 kuplan jälkeen pohjalukemissa. 

*

Kun kansallisvaltiot ovat nyt ylikasallisen rahavallan hirttonarussa roikkuvia "orjia" valtioilla täytyy olla käytössä joku valtion pelastava apusysteemi. 

Se voi olla ainoastaan  valtioiden yhteenliittymä unioni (kuten EU) tai esimerkiksi liittovaltio.  

*

Kreikan rahakriisin taustalla oli 2008 jälkeinen maapallon laajuinen vaikea taloustilanne (kyseinen kupla ja vyöry syttyi USA:ssa). Siihen sisältyi Kreikan valtion valtava valtionvelka. 

Euroopan unioni tuli siksi auttamaan Kreikkaa. Unioni halusi, ettei euron arvo romahda ja ettei muita EU-maita luisu samanlaiseen alassyöksyyn. 

Kreikan myös haluttiin pysyvän unionin jäsenenä (uhkana oli "Grexit", vrt. nyt Brexit). 

Unioni oli mahdollista auttaa Kreikkaa esimerkiksi takuu-, laina- ja tukipolitiikalla. 

Mutta rahallisesta ja muusta avunannosta huolimatta Kreikan ongelmat jatkuvat. 

Nyt vain odotellaan vain uusia "romuvaltioita". 

*

Kreikan valtionvelka oli ehtinyt nousta vuonna 2010 noin 125%:iin bruttokansantuotteesta. Kreikka oli myös yrittänyt salata varojensa yli elämistä. 

Tämän ilmiön taustalla näkyi teollis-kapitalistisen yhteiskunnan kansainväliset rahavaltapelit.  

EU seuraa jatkuvasti jäsenvaltioidensa taloustilannetta ja poliittisia rakenneuudistuksia. Ylikansallinen valta puuttuu samalla kansallisvaltioiden sisäisiin asioihin. Mutta se ei pelasta maapallon vanhoja valtioita "valtiottomalta lopputilalta". 

*

Suomen valtion velan paisuessa ja rajansisäisen talouden heiketessä myös Fixit-keskustelu on tullut ajankohtaiseksi. 

Suomessa on vireillä suurkuntauudistus, sote ja kiky. Ne liittyvät vallitsevaan pelkoon valtiomme muuttumisesta Kreikan kaltaiseksi kriisimaaksi. 

Suomen hallitus on vedonnut konsensukseen Suomen kaikkien valtaelinten kesken mutta esimerkiksi ammattiyhdistysliike ei ole hyväksynyt kaikkia tähän asti esitettyjä "uudistuksia". 

EU seuraa koko ajan kulissien takana Suomen tilannetta. Unioni on myös valmiudet puuttua Suomen kehitykseen heti kun tilanne vaatii sitä. 

Tämän tyyppinen kehitys kasvattaa paineita Euroopan unionin muuttamisesta Euroopan liittovaltioksi.  

 

10. Suomen valtio joutuu taistelemaan olemassaolostaan.  

Myös Suomea rasittaa nyt samalla kertaa ulkoiset (globaalin pääomakasautumisen jatkuva kasvu jne.) ja sisäiset paineet (työnantajien ja työntekijöiden välinen jännitteet jne.). 

Massiivisen suuret julkiset pörssiyhtiötkään eivät voi pelastaa enää Suomea. 

Ei myöskään kaiken yksityistäminen. Tuolloin saadaan vain uusia termejä kuten "yhteiskunnallinen yhteisyritys" (Mänttä-Vippulan "Mäntänvuoren Terveys Oy", sote-yhtiö). 

Entä "joustavan menettelyn" uusliberalistinen yksityistäminen,  esimerkiksi yhteiskunnallisen "Turun tauti Oy:n" perustaminen? Jotkut saattaisivat uskoa siihenkin.   

*

Globaali kehitys on jo johtanut siihen, että vanhat kansallisvaltiot yritetään pelastaa ylikansallisilla liitoilla ja unioneilla sekä ylikansallisilla sopimuksilla. 

Äskettäin tapahtunut uusliberalismin loppu, vapaakauppasopimusten purkaminen, uusnationalismin nousua sekä Kiinan ja Venäjän kehitys vaikuttaa ratkaisevasti lähitulevaisuuteen. 

Jo pitkään on ollut selvää se, että pienillä kansallisvaltioilla (sen "kansaa edustavilla" valtaelimillä ja puoluepoliitikoilla) ei ole ollut enää pitkiin aikoihin sitä valtaa mikä niillä oli. 

Englannin ero EU:sta (Brexit) köyhdytti unionin taloutta, unionin tulot vähenivät samalla aivan liikaa. Samaan aikaan unionia rasittaa lukuisat muut paineet, esimerkiksi äärioikeiston nousu Ranskassa ja valtionrajojen aitaaminen Unkarissa (pakolaisuuskysymys). 

*

Nykytilanne muistuttaa 1930-luvulla Saksassa nähtyä natsien ja Hitlerin valtaannousua.   

Mutta mitä tapahtuu jos koko maailmantalous romahtaa?  

Se järisyttäisi koko maapalloa, Kiinan pelastus voisi olla tuossa tilanteessa kommunismi. 

Kiinassahan on yksi ainoa sallittu puolue (kommunistinen puolue).   

 

11. USA, uusi merentakainen "Rooman valtakunta", on taas yksinvaltias maailmanpoliisi. USA tahtoo iskeä nyt yksin voidakseen todistaa olevansa maineensa veroinen ja kaikessa oikeassa. 

Amerikka tahtoo olla taas suurta. Tämä muutos etenee USA:ssa täydellisessä konsensushengessä.  

Nyt muodissa se, että halutaan suojella omaa valtiota ja omaa kansaa eristämällä  naapurivaltioiden rajoja aidoilla ja muureilla. 

"Kiinan muurien" rakentamisen yleistyminen on merkki myös suurten kulttuurien välisestä kädenväännöstä ja sodasta. 

Sekä nationalismin voimistumisesta, suvaitsemattomuuden kasvusta sekä uusliberalismin lopusta. 

*

Suomen Yleisradio uutisoi joka päivä USA:n uuden presidentin vastaisia uutisia, mutta unohtaa joka kerta mainita sen, että Trump on romuttamassa uusliberalismia. 

Hän on hyvin äkkipikainen ja arvaamaton valtionpäämies (vrt. Turkin yksinvaltias presidentti). 

Trumpin arvaamattomuudesta saadaan risteilyohjusten lisäksi (Syyria jne.) vielä monta muunkinlaista näyttöä.  

Trump kaataa jo sovittuja ylikansallisia sopimuksia nurin ja palauttaa Amerikan suuruutta rajamuureilla ja sodilla. 

Sekä suojelee "omien amerikkalaisten" työpaikkojen säilymistä USA:ssa. 

Meksikon rajalle nouseva muuri (Trump) jatkaa Israelin aloittamaa omien puolustamisen "sulkupolitiikkaa". 

USA:n jo kauan sitten perustama kansainvälinen vankileiri sisältyy tähän samaan maailmanlaajuiseen muutokseen. 

Sen kaikista seuraukista on tulossa järkyttäviä.

USA:n Trump jatkaa suuruudenhulluuden linjalla. Nyt pelätään yhteenottoja myös Venäjän sekä Pohjois-Korean ja Kiinan kanssa. 

*

Käynnissä olevaa muutos näkyy myös "tuppukylätasolla". Suomen Kauhavalla kyseinen kaiken kahtia jakava "muuri" on "lentosotakoulu". 

Kauhavan lentosotakoulun (LSK) aikainen melunormien ylitys merkitsi paikalliselle väestölle terveysriskiä, mm. infarktivaaraa mutta se ei ole häirinnyt kauhavalaisten rakkautta omaan "muuriinsa", ilmasotakouluun. 

Kun Kauhavan lentosotakoulu lopetettiin 2014 Kanta-Kauhavaan kiinni kasvanut kasarmi- ja kiitorata-alue myytiin yksityisille omistajille ja alue muodostettiin LSK business park -nimiseksi alueeksi ja viimeksi sille perustettiin turvapaikkakeskus. 

Tuon jälkeen paikallinen väestö on tuntenut olonsa turvattomaksi, koska paikkakunnalle tuli runsaasti ulkomaalisia sotapakolaisia. 

Kauhavalaiset protestoivat hankkeen käynnistyessä sanomalla vastaanottokeskukselle "kauhavalaaset sanoo ei". 

 

12. Suomen nationalistinen valtio syntyi vuonna 1917 maatalousvaltaisena yhteiskuntana. Suomea leimasi vanha maaseutukulttuuri, johon sisältyi tiivis perhe- ja sukuyhteys.  

Suomen puoluevallan ensimmäiset valtiolliset valtapelit liittyivät maatalousyhteiskuntaan sisältyvien ongelmien ratkaisemisena (torpparilaitos jne.). 1930-luvulla Suomeen syntyi kolmekymmentä kansallissosialistista puoluetta. 

Rotuopilla oli tuolloin vankka jalansija, kun kuvanveistäjä turkulainen Wäinö Aaltonen liittyi Suomen Valtakunnan Liittoon (äärioikeistolaiseen puolueeseen) sen ymmärtää hänen "rotuopillisten veistostensa" kautta hyvin.  

Historioitsijat Jalmari Jaakkola ja Eino Jutikkala kirjoittivat Saksan natsivalllan aikana historiaa natsi-ihanteiden pohjalta.

Suomi alkoi kuitenkin myös teollistua ja Suomesta tuli myös "tehdastyöläisten valtio". Se pohjautuu valtaosin palkkatyöläisyyteen ja isoon keskiluokkaan. Kun palkkatyöläisyys kurjistuu ja keskiluokka pienenee, koko demokraattinen systeemi on vaarassa kriisiytyä.  

"Tehdastyöläistyminen" synnytti maailmansotien välissä yhtenäiskulttuuriin kasvaneessa agraariväestössä suuttumusta (lapuanliike jne.), koska työläisyys oli "punaista". 

Suomi ei syntynyt ensisijaisesto omin ponnistuksin. Suomen valtiota ei olisi voinut syntyä ilman ensimmäistä maailmansotaa ja ilman Venäjän vallankumousta (Lenin ja NL).

*

Moderni teollis-kapitalistinen kulttuuri yleistyi täälläkin eikä nationalistisesta Suomesta tullut sitä miksi sen piti alun perin muodostua. 

Suomalaiseen kulttuuriin ja myytistöön jäi kuitenkin kytemään piirteitä vanhasta suomalaisesta maaseutukulttuuriperinteestä. 

Esimerkiksi fasistinen lapuanliike syntyi 1930-luvun talonpoikaisen maaseutu- ja maatalouskulttuurin  pohjalta. 

Suomalaisten maahanmuuttajavastaisuus juontaa kyseiseen perinteeseen. Nationalismin taikausko lujittaa sitä äärimmilleen.    

*

Taidemaalari Juhani Palmun eteläpohjalaista maaseutukulttuuria ylistävä naturalistinen kuvataide ei pohjaudu pelkästään lakeusmyytistön ylistämiseen. Palmun taulujen "viehätyksen" pohjalla on myös kristillisyys, ehkä eniten Turun seudun armoton jehovalaisuus. Avioeron saamisestakin voi tulla siinä vakava ongelma. Jehovat ajattelevat vähän kuin fasistit, jos liityt voit erota vain ruumiina.  

Konjakki panee siinä Knuuttilan raitilla Palmun kultaamaan öljyväreistä märät  kristillisaiheiset maalaukset ohuilla kultalevyillä. Kilpailu maanpäälliseen Paratiisiin pääsemisestä on jehovilla armotonta.  

 

13. Suomen keskustapuolueen "alkiolaisuus" ja "perussuomalaisuus" (PS) on Suomen tulevaisuuden kannalta vakava ongelma koska ne tukeutuvat maaseutuperinteeseen ja ylläpitävät sisäänpäinkääntyneisyyttä ja suvaitsemattomuutta. 

Tuohon valtapeliin sisältyy unelma vanhasta "alkuperäisestä itsenäisestä Suomesta" vanhoine myytteineen. Mutta samalla tuo propaganda heikentää suomalaisten kykyä uudistua kansainväliselle tasolle henkisesti ja kulttuurisesti. 

Suomi ei voi menestyä kansainvälisessä politiikassa ja talouskilpailuissa tukeutumalla vanhaan nationalistiseen kulttuuriperinteeseen. Alkuperäinen suomalaisuus oli ja meni eikä palaa koskaan takaisin.        

*

Miksei Yleisradon (yle) uutisissa verrata koskaan Trumpia Sipilään? Miljonäärejä molemmat. 

Ranskaan olisi saattanut tulossa myös kiihkonationalistinen valtionjohtaja. Le Penin jälkeen olisi kaatunut Saksan ja Ranskan "kohtalonyhteys", josta EU:ssa on aina laulanut. 

Merkeliä ja Peniä ei saa yhteen kirveelläkään. Onneksi Saksassa saa kirjoittaa jatkossakin vapaasti kaikenlaisia runoja. 

Britannian ero unionista ja Turkin diktaattorin temppuilu kruunaa kaiken edessä olevan sekoilun. Lopputulokseksi on tulossa "tynkäunioni", josta yhä useammat maat haluavat eroon. 

Kolmanneksi Suomen valtaeliittijohtoinen yleisradio unohtaa mainita sen, että Sipilän hallitus on kaatumassa. Heti kun "Kontti-Halla-Aho" on valittu perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi.

Ranskan Provencen maakunnassa olisi voinut alkaa Ranskan uuden presidentin käskystä piikkilanka-aidan rakentaminen Ranskan ja Italian rajalle. 

Siten päättyisi tunisialaisten ja marokkolaisten tie yli Välimeren ja läpi Italian nimen Eurooppaan. 

Suomessa vastaavaa sota- ja ympäristöpakolaisten kulkuestettä tullaan suunnittelemaan Tornion ja Ruotsin rajalle. Unkarin raja-aitamalleja aletaan soveltamaan yhä useammassa eurooppalaisessa nationalistisessa valtiossa. "Dialektiikan laki" alkaa kukkia lähes kaikkialla Euroopassa.  

*

Maaseutu- ja maatalousvaltaisen kulttuurin elävät rippeet estävät suomalaisia uudistamasta nationalistista kulttuuriaan ja myytistöään 2000-luvun alun kansainväliselle tasolle. 

Kaupunkikulttuurin sisällä tapahtuu tehokkaimmin ajan hermolla pysyttelevää jatkuvaa ja kokonaisvaltaista kulttuurin ja myytistön uudistumista. Mutta kaupunkikulttuurin vastaisuutta ajetaan täällä Keskustan ja Perussuomalaisten valtapeleissä loppuun asti. 

Maatalousyhteiskunta-Suomen aikaisen kulttuurin ja myytistön perinne estää Suomea uudistumasta myös rakenteellisesti niin, että Suomi olisi taloudellisesti ja poliittisesti kypsä myös kansainvälisellä tasolla.   

*

Ainoastaan Helsingin seutukunta ja metropoli ("Maaseutu-Suomen" vastakohtana) on kehittynyt ja pysynyt kansainvälisen kehityksen rytmissä. 

Alkiolaiset ja perussuomalaiset ovat kuitenkin eniten kauhuissaan ruuhka-Helsingin uusimmasta kasvukehityksestä. Siksi pääministeri Sipiläkin on muuttanut asumaan Helsingin seudulle. 

Suomen maalaisliittolais-keskustalainen ja perussuomalainen puolueideologia ja valtapeli on pudottamassa Suomen uusimman kansainvälisen kehityksen kärryiltä.  

Enää puuttuu vain Suomen valtionrajojen aitaaminen Unkarin mallin mukaisesti.

 

14. Nyt vuonna 2017 näyttää siltä, että kokonaiset kansallisvaltiot kuten SUOMI pitäisi sulkea muurilla ulkomaailmasta. 

"Kiinan muurien" rakentamisen yleistyminen on merkki kulttuurien välisestä sodasta, nationalismin voimistumisesta, suvaitsemattomuuden kasvusta sekä uusliberalismin lopusta. 

Esimerkiksi Suomen Kauhavalla kyseinen "muuri" on ollut lentosotakoulu keskellä siviiliasutusta. Melunorminen ylitys on merkinnyt jatkuvaa infarktivaaraa mutta sekään ei ole häirinnyt kauhavalaisten rakkautta omaan "muuriinsa". 

Nyt kun lentosotakoulu lopetettiin 2014 ja kyseinen alue korvattiin pakolaiskeskuksella. Tuon jälkeen paikallinen väestö on tuntenut olonsa turvattomaksi. 

"Kauhavalaaset" sanoo siksi vieläkin vastaanottokeskukselle "EI".  

 

15. Viime aikojen tapahtumat viittaavat edessä olevaan "kapitalismin romahtamiseen ja kuolemaan" ja sitä seuraavaan "valtiottomaan tilaan". 

Uusliberalismi alkoi vaikuttamaan Suomessa 1980-luvun alkupuoliskolla. Tuon jälkeen tapahtui kokoomuksen valtaannousu (1987), nyt puolueen valta on hiipumassa. 

Mutta entisen Maalaisliiton, nykyisen Suomen Keskustan vallan romahtamisesta on tulossa "tuppukylähenkinen aitosuomalainen tarina". 

*

Ihminen haluaa sotia päästäkseen kaiken hävittämisen kautta luomaan uutta "kapitalistista aktiviteettia" ja kansalle uusia "työpaikkoja". 

Kapitalismissa kaiken tarkoitus on bisneksen pyörittäminen ja rahan tekeminen kiihtyvällä vauhdilla. Tuota vahtia lisää myös esimerkiksi väestönräjähdys. 

Myös vanhoja rakennettuja asuinalueita, bauhaus-cobusierläisiä betonilähiöitä, halutaan nyt hävittää massiivisesti.   

Kaikki tämä hävittämisinto lähtee kapitalismista. 

Vanhoja lähiöitäkin halutaan purkaa vaikka kukaan tiedä miten uudet paremmat asuinalueet pitäisi rakentaa. Jotta ne olisivat uusia joka suhteessa terveellisiä, turvallisia ja toimivia asuinpaikkoja. 

Mutta uusista taloista on tulossa samanlaisia kuin ovat nykyiset "ongelma-, home- ja allergiatalot". 

Ihminen ei halua edes tietää miten "terve talo" tehdään. Sillä se johtaisi "teollis-kapitalistis-edistyksellisen kehityksen jarruttamiseen".

*

Kaupunkisuunnittelua ja arkkitehtuuria alettiin käyttämään 1700-luvun lopun valistuksen jälkeen tietoisesti yhtenä vallan työkaluna (Michel Foucault). 

Nykyisin valta pyrkii käyttämään myös "vapaata taidetta" ja "viihdevoitelua" poliittisten ja taloudellisten valtapeliensä työkaluna. 

Yhteiskunnallinen valta on istunut jo pitkään kotiemme olohuonesohvilla. 

Se on kehoittanut meitä "kansalaisia" (alamaisia) ottamaan yhä enemmän itse vastuuta yhteiskunnallisista asioista (ns. "kolmannen sektorin") "vapaaehtoistyöhön osallistumalla". 

*

Amerikkalaisuuden ihaileminen muuttuu Euroopassakin aina vain mössömäisemmäksi. 

Sodan vaara ja terrori-iskut ovat lisääntyneet viimeksi nopeasti joka puolella maapalloa.

2000-luvun alun NYKYAIKA on länsimaisen kulttuurin syvintä kriisiaikaa. 

Kulttuurimme ilta-aurinko on jo karannut horisontin taakse. 

Nyt on nousussa uusien suurten kulttuurien aamuaurinko. Siis unohda nationalismi, ajattele globaalisti (monikulttuurisesti) ja elä eksistentialistisesti.

 

16. Lisäkirjoitus 14-17.4.2017 (TIETO JA TODELLISUUS)

Toisen maailmansodan jälkeen vallitsi 1960-luvun alusta lähtien kymmenen vuotta  optimistinen ja edistysuskoinen ilmapiiri.  

Tuolloin harjoitettiin modernia kasvu- ja kehitysuskoista ja tulevaisuuteen suuntautunutta ajattelua ja toimintaa. Sen perusta alkoi kuitenkin pettää jo 1970-luvun ensimmäisen puoliskon aikana. 

Arvostelin myös itse 1960- ja 1970-luvulla moderniin tieto- ja tekniikkauskoon pohjautuneita utopioita ja erehdyin samalla kuvitteleman että niihin sisältyneet ongelmat korjautuvat lisäämällä suunnitelmiin "historiallista perinnettä" ("postmodernia regionalismia").    

Postmoderni kehitys alkoi kuitenkin kiihtyä jo viimeistään 1960-luvun alusta lähtien. Esimerkiksi Robert Venturi piirsi jo 1960-luvun alussa postmoderneja rakennuksia (kts. Modernin arkkitehtuurin historia, Jurgen Tietz, 2008, sivu 84). Suomessa postmoderni tyyli yleistyi vasta 1980-luvulla.  

1970-luvulla suunniteltiin ja rakennettiin "uusia sortuneen näköisiä rakennuksia" (James Wines, Warenhaus in Houston - Texas, 1975 ) Arkkitehtiylioppilas Tony Garnier piirsi jo 1900-luvun (1901) alussa nykyisenlaisia moderneja kaupunkiutopioita, talot piti rakentaa  betonista. 

Nämä kaksi esimerkkiä  löytyvät kirjasta "Die Architektur im. 20.Jahrhundert, Udo Kultermann, 1985, sivut 199 ja 33.    

"Moderni" oli murenemassa jo ennen sotaa, sodan aikana ja sodan jälkeisinä vuosina. "Postmoderni tila" vallitsi jo ennen toista maailmansotaa. 

"Modernin murskaantumisen" taustalla oleva ilmiö on vallinnut viimeksi jo useita vuosisatoja, kyseinen ilmiö liittyy ihmislajin, mytologisen eläimen uskomukseen siitä, että ihminen  "tietää" ja "osaa hallita viisaasti". 

*

Uusi arvaamaton ja hallitsematon "modernia taas kerran säpäleiksi iskevä" kehitys alkoi nostaa toisen maailmansodan jälkeen vauhdilla ylös päätään. 

Samalla romahti lopullisesti vanha käsitys tiedosta "tietämisestä) ja todellisuudesta (siitä "mikä on todellista?). 

*

"Syntyneen tilanteen" perimmäinen syy on löydettävissä ihmislajin historiasta. 

Ihminen oli kuvitellut itsestään liikoja ja tähän liittyneet ilmiöt alkoivat vain taas kerran purkautua vauhdilla. 

Charles Jencksin kirjassa "Was ist Postmoderne" vuodelta 1990 (alkuperäisteos on englanniksi "What ist Post-Modernism?" vuodelta 1986). 

Tuossa kirjassa on myös mielenkiintoien kuvitus, se esittää uusinta "vapaata taidetta" ja "postmodernia arkkitehtuuria". 

*

Filosofeja kiinnostaa "vapaa taide" ja arkkitehtuuri koska niiden avulla voi saada yhdellä silmäyksellä kokonaisvaltaisen käsityksen siitä yhteiskunnallisesta muutoksesta, mikä on juuri nyt käsillä.

Mainitsemani kirjan sivulla 47 on mielenkiintoinen kaavio yhteiskunnan kolmivaiheisesta muutoksesta "Prämodern (10 000 v. Chr -1450 n. Chr.) - Modern (450-1960 n.Chr.) - Postmodern (1960)". 

Kaaviosta näkyy esimerkiksi "modernin lineaarisen massakulttuurin" "nopea yllätyksellinen pirstaloituminen" (ns. "postmoderni tilanne").   

Kyseisen kolmijaon ("modernin historialliset vaiheet") voi ajatella myös monella muulla tavalla. Sen voi tehdä samalla nelijakoiseksi. 

Esimerkiksi "keskiajan esikapitalistinen moderni" (1) - "renessanssin ja teollis-kapitalistisen vaiheen moderni (2, Descartes ja Marx) sekä - "teollis-kapitalistinen postmoderni" (3) sekä "suuntautuminen kohti globaalia maailmanvaltaa nyt" (4).

*

Mitä on "oleminen?". Mitä on "filosofia?". Mitä on "tieto?". Mitä on "todellisuus?". "Mikä on todellista?". 

Kun vilkaisin kirjaa "FILO" (oppimateriaali, Opas aloittelevalle filosofille, Olli Hakala, Marjaana Kopperi, Vesa Nissinen, 2004) havaitsin, että filosofiaa opetetaan "vanhan modernistisen ajattelutavan" pohjalta. 

Ihminen ei ole "tieto-olento" eikä ihminen voi "tietää". Tämän kertominen ei kuitenkaan sisälly nykyiseen "filosofiatutkimiseen ja -opettamiseen". 

Tämä tarkoittaa sitä, että nuoret filosofian harrastajat opetetaan piirtämään moderneja rakennuksia epäilemättä sitä, että niihin sisältyy syvällinen inhimillinen virhe.   

*

Esimerkiksi kysymystä "todellisuudesta" käsitellessä tuossa oppikirjassa vilahtelee "virallisen filosofian" termejä kuten "idealismi, materialismi, monismi, dualismi, pluralismi" sekä "terve järki". Nuo termit liittyvät siihen kuinka filosofit ovat yrittäneen "paljasta, tietää ja todistaa todellisuuteen liittyvät ilmiöt"  

Länsimaisessa kulttuurissa pyritään tänä päivänäkin uskomaan ihmisen kykyyn "tietää ja hallita" siten, että arjessa ja yhteiskunnassa tapahtuu hyvää yleistä "kasvua ja edistystä".  

 Tässä on samalla kyse "edistysuskoisesta valtapolitiikasta".  

Vallankäyttäjät haluavat tänä päivänäkin, että kansa "uskoo ja luottaa tietämiseen ja tiedon tuottamisen kautta keksittyihin laitteisiin", nyt varsinkin tietoteknisiin välineisiin, vaikka "tietokone" ei "luo merkityksiä". 

Tietokoneusko ja tietokoneiden laajeneva käyttö johdattelee ihmiskuntaa kohti "suurta kolaria".

"Älymaantiet ja robottiautot" sekä viisaat vanhusten "palvelurobotit" ovat kuitenkin utopioita. 

Niiden varaan ei voi rakentaa parempaa ihmiskunnan huomispäivää sillä niihin sisältyy harhaisia kuvitelmia ihmisen maailmassa olemisesta ja mahdollisuuksista.     

Suomenkaan valtiota ei voi pelastaa koneilla ja "teollisen kapitalismin rahasammolla". 

Vallitsevan kriisin ydin on "sokea tieto- ja edistysusko". 

*             

Arkeologian pohjalta voi tehdä filosofisia pohdintoja siitä mitä on "todellisuus" sekä "mikä on todellista". 

Kirjassa"Johdatus arkeologiaan" (toimittanut Petri Halinen jne.) on myös sosiologiaa ja filosofiaa käsittelevä kappale.  

Arkeologinen kaivaus suoritetaan kun jostakin paikasta on löytynyt vanhoja esineitä tai jos etukäteen oletetaan niitä löytyvän jostakin paikasta. 

Kaivauskohteet ja -tyypit voivat olla hyvin erilaisia. Kaivauksessa maata poistetaan ja jokainen kaivausvaihe dokumentoidaan. Löydettyä aineistoa havainnoidaan, ja muutetaan visuaaliseksi ja sanalliseksi aineistoksi. 

Lopuksi löytöaineistosta tehdään johtopäätöksiä. 

Ennakkohypoteesit ja -suuntautuminen eivät saa ohjata tuossakaan vaiheessa tulkintaa. Näin tieteellisessä ajattelussa kuvitellaan. 

Kun jossakin paikassa ja jollakin alueella tapahtuneita tapahtumia tutkitaan ilman esinelöytöjä pelkän kirjallisen aineiston pohjalta tuolloinkaan tutkijan arvot, asenne ja ennakkokäsitykset eivät saisi vaikuttaa suoritettavaan tulkintaan. 

Tulkinta voi liittyä paikassa tapahtuneisiin konkreettisiin ja abstrakteihin seikkoihin kuten asuinrakennuksen kohdalla asumisen toiminnallisuuteen ja asuinhuoneiden "kauneuteen". 

Tulkitsijan elämä ja todellisuuskäsitys on erilainen verrattuna asunnossa muinoin asuneiden ihmisten elämä ja "todellisuuskokemus". 

Jälkikäteen on mahdotonta sanoa mitään "varmaa" paikassa asuneiden ihmisten "todellisuuskäsityksestä". Ei voi sanoa myöskään mitään "varmaa" mistään muustakaan paikkaan liittyneestä seikasta. 

Tulkitsijan menneisyyskuvauksesta tulee joka kerta kuvitteellinen sepitelmä. 

Kysymystä "mikä on todellista?" ei voi ratkaista "filosofisesti". 

Mikä oli "muinoin todellista", pysyy ikuisena arvoituksena. 

*

Tätä samaa kysymystä voi pohtia myös nykyhetkeä elävän yksilön tasolla. 

Ihminen voi yrittää hahmottaa "tässä ja nyt" olemassaoloa ja sitä mikä on "todellista ja todellisuutta" esimerkiksi "järjenkäytön ja tietämisen" tai "tunnetilan ja taiteen" pohjalta. 

Ihminen on myös traumaattinen eläin. Menneisyydessä tapahtuneet ja yksilön mieltä järkyttäneet tapahtumat (kuten läheisen kuolema, avioero jne.) vaikuttavat nykyhetken maailmassaolokokemukseen.

Samaan aikaan yksilönä olemista värittävät myös monet muut ilmiöt ja seikat. Oleminen tapahtuu tuolloin niin sekoittuneena, ettei yksilö pysty sanomaan  olemassaolostaan sitä mikä siinä on "todellisuudesta". 

Ainoa "todellisuus" mistä yksilö pystyy tuolloin puhumaan on se, että "kokee olemista".                    

*

Kirjoitin 2000-luvun alussa Turun historiaa koska ymmärsin, ettei siitä voi olla olemassa "yhtä oikeaa historiaa". 

Samaan aikaan seurasin Turun kaupunkiarkeologisia kaivauksia, tutkin Turun eri paikkoja ja löysin monesta paikasta vanhoja esineitä ja ymmärsin, ettei niidenkään pohjalta voi tehdä muuta kuin mielikuvituksellisia sepitelmiä. 

Toin 2011 muutamia löytämiäni esineitä Turusta Kauhavalle. Tein niiden ja "Kandinskymäisen kuvateosofian" (W. Kandinsky maalasi ensimmäisen abstraktin maalauksen) pohjalta fiktiivisen taideteoksen. 

Eräs tunnettu arkeologi katsoi teostani ja kysäisi minulta, että "mistä olet löytänyt tuon esineen", "se näyttää minusta muinaiselta persialaiselta keramiikalta". Tuo esine on teokseni ympyrän oikealla sivulla ylhäällä. 

*

Teoksessani näkyvät esineet (kuten vakoiset liitupiipun palaset) olen löytänyt Halisten muinaispellolta. Pellon aurauksen jälkeen näin noita vanhoja esineitä satoja, Niiden on oletettu kulkeutuneen muinoin Vanhasta Turusta (Åbo) jäte- ja kakkakuormien mukana. 

Muinoin ei tunnettu kemiallisia lannoitteita.

Löytämäni rikkoutuneet esineiden kappaleet ovat "materialistisia konkreettisia kappaleita" ja samalla ainut "varma tieto" siitä että jotain on joskus ollut ja tapahtunut. 

Mutta siitä mitä on ollut ja tapahtunut löytämieni "esineiden aikana" ei voi jälkikäteen sanoa kukaan mitään "todellista". 

*

Ihminen voi ainoastaan kuvitella, että esimerkiksi käsityöläinen herra x, joka poltti liitupiippua, joi jostain puheesta suuttuneena viinaa, liukastui pirtin liukkaalla lattialla ja samalla sekunnilla murskaantui piippu kappaleksi, herra x heitti piipun palaset puuvessan kakkaläjään ja herra y nouti puuveneeseen kakkaläjän (jossa liitupiipun palasetkin olivat) ja vei sen seuraavana alkukesänä 1623 jKr. kylämäisen kaupungin (Åbo) ulkopuolella sijainneelle pellolle, nykyiselle Halisten pellolle. Tuolle muinaispellolle Turun moderni nykykaupunki haluaa rakennuttaa uusia asuintalokortteleita.     

Kun esitän jollakin teoksellani "kuvitteellisen keinotekoisen ja keksityn maailmassaolon", kuvauksen siitä, mitä on ollut ja mitä on tapahtunut, enkä yritä "todistaa" mitään, tunnen olevani rehellinen.  

Olemiseen liittyvien inhimillisten kysymysten tunnepohjainen pohdinta (ontologia ja taide) on paljon arvokkaampi seikka kuin jo ennalta epäonnistumaan tuomittu yritys "tiedostaa ja todistella" jotain järkevän "tiedon ja tietämisen" pohjalta ("tiede ja todellisuus").

Ns. "akateeminen historiankirjoitus" tapahtuu joka kerta kirjoittajan oman arvomaailman, asenteellisuuden, olemisen ja mielikuvituksen käytön pohjalta. Muunlainen kirjoittaminen ei ole ihmiselle mahdollista. 

Koska "kansakunnan" vaiheita kuvaava taikauskoinen nationalistinen historiankirjoitus pohjautuu myös uskoon ja fatalismiin ("valtio on ikuinen" jne.) se on epärehellistä propagandaa ja valtapeliä (ei ainoastaan "epätieteellistä").      

*

Kokoomuslaisen poliitikon Pekka Ruolan Intohimona Turku (2011) sekä Pentti Virrankosken Historian professori ja laulajapoika (2013) ovat kaksi hyvää esimerkkiä historiankirjoituksesta, jossa haisee päällimmäisenä omakehu. 

Molemmat herrat ovat toimineet vaikuttajina ja vallankäyttäjinä Turussa. Molemmat heistä ovat ikuisia oikeistolaisia porvaripoikia, joille on tärkeintä oma perhe ja suku.  

*

Kun yritin ostaa äskettäin kuution halkoja se ei onnistunut, koska kaikki näytti muuttuneen viimeisen vuoden aikana. 

Mutta kun hengailin netissä, vastaani tuli uusia yllättäviä "tuttavuuksia" ja samalla välähti nämä ajatukset: 

Ennen vanhaan kuviteltiin, että on erikseen "paikallinen" ja "ylipaikallinen" (kuten valtio), on erikseen voiton tavoitteluun pyrkiviä (yrittäjävalta) ja yhteiseen hyvään pyrkiviä (julkinen valta), on erikseen yksityinen rajoitus ja verovararahoitus, on erikseen yksityinen alue ja julkinen alue, on erikseen yksityinen huone ja yleisessä käytössä oleva huone.   

Nykyisin kaikki on toisin, mitään selkeää "järjestystä" ei löydy mistään, nyt kaikki on kuin liuennut, sekoittunut ja kietoutunut yhteen. 

*

Nykyinen konsernikunta syntyi vanhan ja vahvan julkisen vallan jälkeisen postmodernin muutosvaiheen aikana. Koska "globaaleja löysiä rahahanoja" piti pitää koko ajan auki, kaikkea myytiin ja yksityistettiin.  

Koska kunnan omistama konserniyhtiö ei saa lain mukaan luovuttaa kaikkia yhtiön vallankäyttöön liittyviä tietoja kunnan asukkaille, kyseinen seikka on ristiriidassa perustuslain ja kuntalain mukaisen demokratiaperiaatteen kanssa. 

Valtaeliitillä on nyt oikeus vaieta, oikeus kieltäytyä vastaamasta vaikka kansa kysyisi siltä mitä tahansa. 

*

Tämä on kuitenkin pikkuseikka verrattuna jo tapahtuneeseen "julkisen kuolemaan" (vrt. "minän kuolema"): vanha kansakuntayhteiskunta jakaantui kahtia julkiseen (A) ja yksityiseen sektoriin (B). 1980-luvulla otettiin käyttöön myös termi "kolmas sektori" (C). Nyky-yhteiskunnassa nuo lohkot ovat limittyneet ja sulautuneet yhteen yhdeksi monoliitiksi möykyksi (A-B-C). 

*

Uusin yhteiskuntasysteemi on aiheutunut uusia sovittamattomia ristiriitatilanteita ja vastakkainasetteluja. Tämän ristiriitatilanteen voi ajatella purkautuvan vakavina yhteiskunnallisina konflikteina ja myös sodankäyntinä.

Tapahtuneen muutoksen taustalla on teollisen kapitalismin (talouden) ja maapallon vanhan kansallisvaltioverkoston välinen jännite ja ristiriita. 

Nyt globaali rahavalta ja talousvalta heiluttelee omaa "kansakuntaa" suojelevia valtioita miten sitä kulloinkin huvittaa.

Tämä muutoksen aiheuttaneet voimat eivät piittaa Marxin jo 1800-luvulla tekemistä havainnoista ja ajatuksista kuten kapitalismin teollistumisen synnyttämästä kysymyksestä "työn arvon muodostumisesta" ja "lisä- ja vaihtoarvosta". 

*

Nyt valta pyrkii hävittämään "marxpohjaisen ammattiyhdistysliikkeenkin" jotta sen rakentama uusi yhteiskuntakone toimisi entistä rasvatumpana ja joustavampana.

Tapahtuneen muutoksen taustalla on teollisen kapitalismin nykyinen globaali murrosvaihe. 

Ylikansallinen rahavalta on siinä jättiläinen, jolle ei ole vastavoimaa. 

Nyt tapahtuu vanhojen arvojen ja käsitysten totaalista pirstaloitumista ja sekoittumista. Ihmisen itse synnyttämä "jättiläinen" on parhaillaan "karvottumassa mammuttihirviöksi", mikä uhkaa siepata suuhunsa myös maapallon ihmislajin. 

*

Luottamus vanhojen nationalististen valtiokoneistojen ja puolueiden toimitaan ja parlamentarismiin on romahtamassa kasaan. Kansa haluaa nyt vahvaa yksinvaltaa, ei niitä joiden "tulisi edustaa kansaa". 

USA:n ja Turkin äskettäinen kehitys todistaa tästä. Ranskan presidentinvaalin pääehdokkaat palauttaisivat 1970-luvun "moderneja rationaalisia valtapelejä".

*

Aikaisemmin kunnan energiayhtiö saattoi ottaa sähköstä ylihintaa ja tuota ylihintaa pidettiin piiloverotuksena. Nyt eri toimijat ovat verkottuneet rahapelien kiihdyttämisen takia mitä minkinlaisten intressityhmien kanssa. Toiset noista toimijoista pyrkivät rahavaltaan, toiset julkiseen valtaan. 

Tämän muutoksen taustalla on äskettäinen uusliberalismin vaihe, siinä kansaa edustava valtaeliitti panee kansan tekemään "kolmantena sektorina" vapaaehtoistöitä modernin kriisiyhteiskunnan pelastamiseksi tuhoutumiselta.  

 

17. Jälkikirjoitus (paikallisen kulttuurin uudistamishaaste)

Ostin 1970-luvun puolivälissä Heikki Ylikankaan kirjoittaman kirjan Härmän häjyt ja Kauhavan herra. Puukkoväkivallan purkautumisen aikana Kauhavan kirkon ruumishuone oli välillä täynnä puukotettuja ihmisiä. Noihin aikoihin ihmiset eivät uskaltaneet edes "naamaansa näyttää". 

Olen pohdiskellut 1970-luvun jälkeen puoli vuosisataa syitä kyseisen outoon väkivaltakulttuuriin ja sosiaaliseen massakäyttäytymiseen. Seudun kansanlaulajat käänsivät tapahtumien jälkeen "pahan hyväksi ja sankaruudeksi" mutta heidän kertomuksissa on kyse sepitelmistä.  

Vasta nyt kun olen myös asunut Kauhavalla ja käynyt myös Härmissä olen oppinut ymmärtämään, mistä tuossa ilmiössä on kyse. Siinä on kyse vanhasta paikallisesta ja seudullisesta kulttuurista ja myytistöstä sekä "kirjoittamattoman lain noudattamisesta". 

Kauhavan-Härmänmaan väkivaltakulttuurin juuret (puukko jne.) juontavat alun perin seudun eräkulttuurivaiheeseen (barbaariväestön muutto Kyröjokiseudulta kohti Lapuanjoen Alajuoksua, samalla alueella on nyt 2017 IBA-maantie), siis aikaan ennen maatalouteen siirtymistä tuolla seudulla.   

Puukko pistimenä (aseena) ja leikkausvälineenä (työkaluna) tunnetaan maapallolla ainoastaan Suomessa. 

*

Kansallisvaltio perustuu opetettuun sivistämiseen sekä kirjoitettuihin lakeihin ja muihin "kirjoitettuihin sivistämismääräyksiin". 

Lakeja on määrätty noudatettavaksi valtion joka kolkassa. Niistä poikkeamista ei haluta sallia mutta lakeja rikotaan joka hetki koska niitä on aivan liikaa ja "joka väliin". 

Kirjoitettu laki ei takaa parempaa yhteiskuntaa. Mutta ei se toteudu myöskään jos toimitaan "kirjoittamattomien lakien pohjalta" kuten on tapahtunut 1800-luvun Kauhava-Härmänmaalla.   

Kauhavan ja Härmänmaan "maatalousvaltaisissa tuppukyläkunnissa" elää kuitenkin vieläkin "kirjoittamatonta lakia ja kulttuuria". Sekin voi muodostua vakavaksi ongelmaksi.  

Maaseutukulttuuri perustuu perhe- ja sukuyhteyteen sekä "omassa sisäpiirissä opittuun semioottiseen vuoropuheluun". 

Tuo vuoropuhelu koskee myös liikkumistapoja. "Ulkopuoliset" joutuvat siksi olemaan seudulla usein "aivan ihmeissään".

*

Kauhavan IBA-alueen läpi suunnitellun tien (Kangas-Annala, Alajoki) valmistelun aikana kunnan nykyinen ympäristösihteeri hyllytettiin. Kyseinen sihteeri oli ollut "liian innokas ympäristönsuojelija". 

Kuntajohdolla on tapana toimia Kauhavalla yksinvaltiaana. Kunnan väestön mielipidettä ei kysellä Kauhavalla. 

Kunnan hallintoon osallistuminen ja siihen suoraan vaikuttaminen on Kauhavalla äärimmäisen harvinaista. Virkavalta ja poliittinen eliitti on "Kauhava"-nimisen kartanon" komentelijauros ja isäntä.   

*

Viimeksi (2017) Kauhavalla on haettu uutta ympäristösihteeriä, koska Kauhavan nykyinen ympäristösihteeri (Kari Hongisto) lähtee eläkkeelle kesällä 2017. 

Ympäristöasiat kiusaavat agraarikauhavalaisia nyt yhtä paljon kuin ennen vanhaan lainkuuliaisuutta vaatinut "Kauhavan herra" (hevospiiskaa heilutellut nimismies). 

Hakijoita virkaan tuli yhteensä 53 henkilöä, heistä seitsemän valittiin ympäristölautakunnan valintatyöryhmän haastatteluun. Valituksi tuli henkilö B, ei henkilö A. Kaupunginhallitus käytti otto-oikeutta ja samalla kaatui ympäristölautakunnan päätös. Hallituksessa kaikki hakijat saattoivat saada ääniä. Voittajaäänten (A ja B) mentyä tasan suoritettiin arvonta. Valituksi tuli henkilö A (ilmaisjakelulehti Aviisi 13.4.2017).       

Mitähän kaikkea tuo prosessi sisälsi? Se ei selviä paikan ja seudun sanomalehtiä lukemalla.  

*

Turussa ympäristösuojelu käynnistettiin 1980-luvulla kansallisen mallin mukaisesti. 

Turun ympäristönsuojelutoimistossa oli virkamies, jonka tehtävä oli määrätä siivottavaksi kaikki "Turun törkypihat". 

Hän kävi läpi kaikki rumimmat romuläjäpihat, tutkimalla ja valokuvaamalla pihoja ja lähetti postia omistajille pahimpien "törkypihojen" siistimiseksi. 

Turun kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 Turussa siistittiin myös julkisia alueita. Pintakerros, miljöö tuli siistimmäksi mutta "sisäinen tauti" jäi muhimaan ja elämään.       

Maatalousvaltaisella Kauhavalla on syntynyt maatalouselinkeinon harjoittamisen yhteydessä kummallinen "kartanopihakulttuuri" ja se ansaitsisi alueella huomiota. Ympäristönsuojelun periaatteiden toteuttaminen on Kauhavalla vielä uutta.   

*

Olen havainnut monta kertaa sen, että Kauhavalla on paikkoja joissa pitää liikkua paikallisen "tavan mukaan". 

Siis "tietämällä itsestäänselvyyksistä", ilman esimerkki liikennemerkkiohjausta.

Noiden paikkojen kohdalla jokainen kauhavalainen on oppinut paikalliskulttuurisessa vuorovaikutuksessa kirjoittamattomat liikkumissäännöt. Muukalaisena jouduin muutama vuosi sitten silloin tällöin hämmästyksekseni selittelemään usein paikoissa "ilman liikkumislupaa liikkumistani". 

Kun Kauhavan nimismies vaati asukkaita noudattamaan koko valtakunnassa käytössä ollutta kirjoitettuja lakeja ja määräyksiä se koettiin kauhavalais-härmänmaalaisessa yhteisössä häiriötekijänä. Nimismies koettiin tunkeilijaksi.  

Tätä kautta syntyi maaseutuvaltaiselle lakeudelle myös kokonainen "väärin ymmärretty nationalismikulttuuri". 

Paras esimerkki tästä on lapuanliike. Se kaappasi mielivaltaisesti seudun talonpoikaisjoukon tuella ylimmän valtiollisen vallankin itselleen.  

*

Muitakin erikoisia esimerkkejä löytyy Kauhavalta. Kauhavalla rakennetaan melkein kaikkea vapaaehtoistyöllä ja "tukirahoilla" ja kunnassa  huolehditaan vain ja ainoastaan kantaväestöön kuuluvista "omista perheistä" ja "omista suvuista".

*

Kirjoitin viimeksi Kauhavan kunnalle seuraavan asiallisen ja perustellun kuntalaisaloitteen:

"KUNTALAISALOITE, Kauhavan kunnanhallitus/kunnanvaltuusto.  

Kuntalain 28 §:n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. 

Kauhavan kunta päätti vuosi sitten lakkauttaa Kauhavan kyläkouluja ja sijoittaa niiden oppilaat Kanta-Kauhavan keskustassa sijaitsevaan Nahkalan kouluun. 

Koulurakennus oli peruskorjattu tuota ennen mutta samassa yhteydessä ei toteutettu koulun piha-alueen uudistamista ja rakentamista siten, että se soveltuu joka suhteessa Nahkalan koulun uuteen käyttöön.

Koulun oppilaat tulevat Nahkalan kuluun useista kylistä koulubusseilla. Toiseksi lasten vanhemmat tuovat ja noutavat lapsia Nahkalan koulusta omilla henkilöautoilla. 

Koulun pihapiirissä ei ole kuitenkaan asianmukaista autopaikoitusta.  

2017 Nahkalan koulun pihapiiriin tulisi suunnitella ja rakentaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti sekä todellisen tarpeen ja mitoituksen mukaisesti parkkipaikka liittymineen, liikennemerkkeineen ja pysäköintiruutuineen. 

Kyseinen autopaikoitus on suunniteltava siten, että se parantaa lasten ja opettajien turvallisuutta piha-alueella liikuttaessa." 

 

18. jälkikirjoitus 2, 25.4.2017 

(AJATUSLEIKKI 2 (TODELLISUUDEN LOPPU))

 

A. Ranskan äskettäiset presidentinvaalit (minkä yhteydessä valittiin seuraavan vaalikierroksen kaksi pääehdokasta, heistä toisesta tulee seuraava Ranskan presidentti) aiheutti talousmarkkinoissa eri puolella maapalloa "epävarmuutta ja ääritunnelmia". 

Talousuutisissa vilahteli tuolloin sanoja kuten pörssit ja pankit, sijoittajat, lainat ja lainojen korot, velat sekä suojautumiskeinot.  

*

Tämä tapahtuma todisti siitä kuinka poliittiset vaalit "heiluttavat" markkinoita ja päinvastoin. Tähän teollis-kapitalistiseen ilmiöön liittyviä kysymyksiä pohti 1800-luvulla myös filosofi taloustieteilijä ja palkkatyöläisten oikeuksien puolustaja Karl Marx.   

Poliittisen vallankäytön sekä taloudellisen vallankäytön välillä on elävä ja läheinen vuorovaikutus. 

Toiseksi Ranskan vaali todisti siitä, että poliittisen ja taloudellisen kehityksen hallitseminen on ihmiselle mahdotonta. Yllättävät käänteet ovat milloin tahansa yhteiskunnassa mahdollisia. 

Politiikka ja talous ovat niin monimutkaisia "koneistoja", ettei kukaan voi olla täysin selvillä niiden toimintaperiaatteista, niiden "viisaasta ohjelmoinnista" puhumattakaan (hallita).  

Äänestämiseen liittyvä vaali juontaa alun perin "opettamalla sivistettyjen kansanviisauteen uskomiseen" ja uskomukseen muuttaa yhteiskuntaa paremmaksi jos se vain toteutetaan "kansanhengen suuntaamana". Tämä on kuitenkin harha. 

"Yhteistä tietoisuutta ja todellisuutta" ei voi olla olemassa. 

Esimerkiksi kansalla, poliittisella yhteiskuntaeliitillä ja tiedeyhteisöllä on erilaiset todellisuuskäsitykset. Myös jokaisen ihmisyksilön korvienväliin kätkeytyy "oma ainutkertainen todellisuus".  

Ranskan suurten puolueiden edustajat eivät menestyneet äskettäisessä presidentinvaalissa. Ylimmän vallan kaappasi nyt  sitoutumaton "maltillinen edokas" (EU-liberaali) ja äärioikeistolainen ehdokas" (EU-vastainen). 

*

Tietoa, politiikkaa ja taloutta koskeva kädenvääntö alkoi äskettäin USA:n presidentinvaalista ja jatkuin mm. Ranskassa. 

Trump julisti heti presidentiksi valitsemisensa jälkeen sodan mediaa vastaan. Media on käynyt uusnationalisti Trumpin vaalivoiton jälkeen joka ikinen aamu sotaa Trumpia vastaan. 

*

Talouselämän etuja vahtivat tahot pelkäsivät Ranskan äskettäisessä presidentinvaalissa eniten vaihtoehtoa, jossa kansa valitsee kaksi pääehdokasta, joista molemmat suhtautuvat myönteisesti uusnationalismiin mutta kielteisesti Euroopan unioniin sekä globalisaatioon. 

Nyt pidetyssä vaalissa sai kuitenkin eniten ääniä ehdokas, jolla oli myönteinen asenne unioniin ja globalisaatioon (vrt. Trump). Vaalitulos nosti siksi myös Ranskassa euron arvoa. 

*

Poliittinen ja taloudellinen valta hyödyntää valtapelissään TIETEELLISTÄ TUTKIMUSTA  periaatteella "TIETO on VALTAA". Kyseinen länsimainen "järjenkäytön kulttuuri" sai alkunsa noin neljäsataa vuotta sitten. 

Tuon uuden ajattelutavan suuri nimi on Rene Descartes. Hän rakensi "ihmisjärkeen, tietämiseen ja hallitsemiseen" pohjautuvan modernin maailmankuvan. Se on kuitenkin parhaillaan murtumassa ja korvautumassa uudella maailmankuvalla.

*

Uusin kehitys todistaa Karl Marxin materialistisen filosofian ja historiakäsityksen painavuudesta. 

Marxin mukaan "henki heijastaa ainetta – – ymmärtääksemme tietoisuuden luonteen meidän on tutkittava aineellista maailmaa" (Esa Saarinen, Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin, 1985, sivu 333). Marxin mukaan tietoisuutemme muovautuu aineellisten ehtojen mukaan. 

TIetoisuuden (olla tietoinen "tietää") ja todellisuuden (mikä on todellista?) välillä on elävä yhteys. 

Kun "tietoinen oleminen" päättyy (kuolee) ei voi kokea myöskään "todellisuutta" (tuolloin tapahtuu "todellisuuden loppu").   

Marxin mukaan "Ihmisen tajunta ei määrää ihmisten olemista". Asia on päinvastoin: ihmisen "yhteiskunnallinen oleminen" määrää ihmisten tajunnan" (kts. maintun lähteen samaa sivua 333).         

*

Modernin filosofian (1900-luvulta nykyaikaan) pääsuuntaukset ovat materialismia korostavan ja rationaalista tiedon käyttöä korostavan marxilaisuuden ja loogis-analyyttisen filosofian ohella inhimillistä olemista korostavan fenomenologis-eksistentialistinen suuntaus.

*

Maapallon evoluutiota, ihmislajin yhteiskuntaa, poliittista elämää, talouskehitystä, yhteisönä ja yksilönä olemista ja elämistä voi tarkastella erikseen ja/tai yhtenä kokonaisuutena (maailmankuva jne.). 

Vaativinta on suurten kokonaisuuksien hahmottaminen (esimerkiksi maapallon laajuiset kulttuuri-ilmiöt). 

Tiede tutkii mieluiten eri sektoreita (pieniä "viipaleita") ja tulostaa niistä "kovia faktoja". 

"Pienten murusten tutkiminen ja avaaminen" ei ole kuitenkaan sama asia kuin "kokonaisvaltainen tietäminen".      

*

Marx aloitti filosofina ja lopetti taloustutkijana. 

Marxia on pidetty järjen käyttöä korostaneena systemaatikkona ja systeeminrakentajana, jossa tärkeintä on kokonaisuuden hahmottaminen (ei yksityiskohdat). 

Mutta voi syystä ajatella myös siten, että Marx ei ollut ajattelijana systemaatikko mutta yhteiskuntaan ja talouskehitykseen sisältyy systemaattisuutta. 

Näin siitäkin huolimatta että yhteiskunnallinen kehitys etenee jatkuvasti "yllätyksellisten käänteiden vyörynä" (esimerkiksi talouden nousut ja laskut). 

Kaiken taustalla voi olla myös jonkinlaista "systemaattista lainalaisuutta" (esimerkiksi dialektiikkaa) ja sitäkin ihminen voi yrittää avata ja selittää (vrt. Hegelin idealistinen henkiajattelu sekä sen mukainen yhteisö- ja yhteiskuntakäsitys sekä nationalismi). 

*

Uskovaisen oleminen on "henkiusko-olemista". Nationalistinen ja regionalistinen oleminen on "kuvitteellista olemista". Sartren eksistentialismin ydin on inhimillinen "tietoinen oleminen". Marx korosti materialistina "konkreettista olemista". 

Olemisen voi ymmärtää monella eri tavalla.

Kirjailija ja kommunisti Sartre pohti materialistisen ja eksistentialistisen olemisajattelun yhtäläisyyksiä ja eroja ja harkitsi noiden "kahden olemiskäsityksen" yhdistämistä. 

Se on hyvä ajatuksena ja ehdotuksena.   

 

B. Kauhavan valtuuston kolme suurinta puoluetta menettivät viime kunnallisvaalissa 2017 yhteensä kolme valtuustopaikkaa. 

Perussuomalaiset saivat lisää kaksi uutta paikkaa. Muualla maassa perussuomalaisuus romahti alas.  

Kauhavan keskusta, kokoomus ja demarit ovat kokeneet kannatuksensa heikkenemisen  "kuntalaisten kostona" kyläkoulujen lopettamisesta ja muista kauhavalaisille aiheutetuista uusista ongelmista. 

Vanhat suuret puolueet ovat ryhtyneet Kauhavalla tappiollisten kuntavaalien jälkeen vastaiskuun pitääkseen vallan itsellään ja "kauhavalaiset edessään rähmällään" kuten "aina ennenkin".  

*

Viimeksi tapahtunut yleisen yhteiskuntakehityksen murros ja muutos on näkynyt  Kauhavalla (paikallisella tasolla) siten, että valtion puolustusvoimien ylläpitämä lentosotakoulu (LSK), johon koko paikallinen kuntaorgaani ja väestö oli kasvanut kiinni, lopetti. 

Lentokentälle tuli yksityinen omistaja ja sille sijoitettiin pakolaisten vastaanottokeskus. Tapahtunut muutos oli selvästi uusliberalistisen teollisen kapitalismin ja uusimman kansainvälisyyden vaikutusta. 

Kauhavan terveysasemakin joudutaan purkaman hometalona (ulkosinistä puuttuu ilmaraot) ja uusi terveysasema sekä rautatieasema nousee todennäköisesti Alahärmään lähelle Liibackan Power Parkia (Suomen suurin huvikeskus jonne pääsee junalla).  

LSK:n lopettamisen jälkeen Kanta-Kauhavan vanha keskustaajama hylättiin ja uutta keskustaa alettiin sununittelemaan ja rakentamaan (vastaiskuna Lapuan Ideaparkille, välimatka 10 km) jo kolmanteen paikkaan, nyt kokonaan Kauhavanjoen toiselle puolelle. 

Joen toiselle puolelle oli jo aikaisemmin kaavoitettu ja rakennettu uusien omakotitalojen omakotialue. 

Kauahavalaisetkin tietävät että puolueet kantavat valtuustojen valtaa uudella maakuntahallinnolla. 

Esimerkiksi päätös uudesta terveysasemasta tehdään yksipuolisesti maakuntavaltuustossa.  

Sote ja tyky eivät myöskään innosta kansaa. 

Mutta takseilla on kulta-ajat kun ne kuljettavat tyhjinä ruokakasseja pikkukylien vanhuksille ja lähettävät laskun verovarojen vartijalle.

Kunnan virkamiehet ja poliitikot ovat aiheuttamassa rollaattoreilla liikkuville vanhuksille uusia ongelmia. Matka uudelle ABC-paikalle ja S-marketille on joen toisen puolelta useita kilometrejä, vanhus nääntyy tuolla matkalla.  

Kanta-Kauhava oli liittynyt neljän kunnan suukuntaan Kauhavaan. Kauhavan suunnittelu, hallinnointi ja rakentaminen on vasta alkuvaiheessa. 

Kanta-Kauhavalla vanhoja omakotitaloja on ollut vaikea saada myydyksi, liiketiloja on tyhjentynyt ja firmoja on alkanut muuttamaan pois. 

Tuossa kehityksessä on kyse rakennemuutoksesta, minkä taustalla on laajempi kansainvälinen ja kansallinen kehitys. Muutokset aiheuttavat paikallisessa väestössä ihmettelyä.  

*

Kauhavan suurkuntaan kuuluvassa entisessä Alahärmän kunnassa sijaitsevasta vanhasta maaseutukylärakenteesta on Tapio Knuuttilan kirjoittama kirja Knuuttilan raitti (Elämää raitilla ja lähiympäristössä Alahärmässä, 2012). 

Kyseinen kirja kuvaa "paikallista kansankotia". Eli paikan ja elämään sisältyvää onnistunutta ja onnellista kokonaisuutta, sitä "kuinka elämän pitää olla". Se on ollut jääkäriliikettä, itsenäistymistä ja talonpoikien itseellistymistä, valkoisen vallan voittoa, itsenäisyystaistelua, pellonraivausta ja yhteisiä juhlahetkiä. 

Mutta samalla siihen on sisältynyt myös kipu- ja kohokohtia, kuten puukkoväkivaltaa ja eteläpohjalaista talonpoikamaaseutua  ylistävää taidetta (Palmun maalaukset ja Tuurin romaanit).  

*

Vanhan "Puukko-Kauhavan aikana" (1800-luvulla) ylistettiin paikan väestöä käsistään näppäräksi ja innostuttiin nationalisteina rakentamaan myös Kauhavalla rannikon ruotsalaisväestön Suomenniemelle tuomien fooninkien kopioita. 

Vanha perhe- ja sukurakkaus sekä jokaisen "tuppukyläläisen" tekemisten tarkka seuraaminen oli jokapäiväistä.

LSK:n lähdön jälkeen kauhavalaiset ovat innostuneet rakentamaan "terveitä taloja ja alueita" virheellisten "hometalojen" sijasta. 

1970-luvulla tiilestä rakennetun Kauhavan koulukeskuksen purkaminen ja uuden koulukeskuksen, "monitoimitalon" suunnittelu ja rakentaminen on tästä paras esimerkki.

*

Paikallislehti Komiat ("Yhteinen olohuone muotoutuu", Komiat 19.4.2017) on esitellyt kuntavallan suunnitelmia uudeksi koulukeskukseksi. 

Vanha koulukeskus on purettu ja kuskattu pieninä palasina kuorma autoilla ties minne. Koulun paikalla on nyt tasainen kenttä.  

Kaikkea kaunista omalle väestölle lupaava uusi "koulusuunnitelma" kuvaa keskellä yleistä rakennemuutosta elävien kauhavalaisten unelmia paremmasta huomisen yhteiskunnasta. 

Se ei ole kuitenkaan toteutumassa konkreettisesti, päinvastoin. 

*

Postmoderniin muotoon (rakennus ja ulkotilat) väännetty kouluhanke tulee maksamaan kunnan veronmaksajille "maltaita". Hanketta johtaa rakennustoimikunta. Suunnitelma on täynnä mitä minkinlaisia funktioita, myös monikäyttöisiä yhteistiloja. 

Koulusta on tulossa mukamas "ympäristöystävällinenkin" (vrt. Kangas-Annalan maantie). 

Monitoimitaloon (minkä rahoitus on vielä täysin avoin) tulee koulutilojen lisäksi myös musiikkiopisto, liikuntatatiloja, jakelukeittiö sekä muita tiloja. 

Eri ikäisille oppilaille tulee eri välituntialueet. Pihoille rakennetaan asianmukainen paikoitus autoille, jopa linja-autoille. 

Maahanmuuttajien ja ruotsinkielisten huomioin ottamisesta sekä monikulttuurisuuskasvatusta ei ole tiettävästi esitetty.  Opettajien suunnitteluun osallistumiseen on silti pyritty. 

Arkkitehdin, päättäjän ja osallistujan kynä on vaihdettu virtuaalilaseihin ja muihin atk-ihmeisiin. 

Kaiken kruunaa "Kuivaketju10 toimintamalli" sekä "Paremman laadun puolesta -hanke". 

Koulu on pilottihankkeena. Uudestakin koulusta on kuitenkin tulossa ongelmatalo. 

Rakennesuunnittelijakaan ei pysty tekemään mitään mikä "vastaa paremmin todellisuutta". 

Kauhavalaiset tukehtuvat kohta "ikiomaan pullaansa". 

*

LSK:n lopettaminen, pakolaiskeskus, suurkuntauudistukseen liittyvät valtaistelut, Kangas-Annalan maantie kunnaan verotuloilla läpi lintusuojelualueen, homekoulut sekä kyläkoulujen lopettaminen ovat masentaneet vuosikaudet kauhavalaisia. 

Museoita on suljettu ja usko paikan vanhoihin myytteihin on murtunut. Ja uusi Kauhava pysyy arvoituksena vielä pitkään.  

Mutta yhdestä kauhavalaiset eivät ole luopuneet: edistysuskosta. 

Nyt "elokuvakauhavalaiset" uskovat liiallisuuksiin asti, että "seuraavaksi onnistutaan näyttämään taas kerran koko maailmalle mihin kauhavalaiset pystyvät". 

Nationalismin alkuaikoina se oli "korkealuokkainen käsityötaito" ja puukkojen tekeminen.

*

Kauhavalaiset eivät tunne "modernin kulttuurin jälkeistä postmodernia kulttuuria". Kaikki huominen on siksi menossa "överiksi". 

Koska ihminen ei ole tullut yhtään viisaammaksi ja tietävämmäksi samat virheet ovat nyt suunnittelupöydällä kuin aikaisemminkin. 

Suur-Kauhavan strategisesta yleiskaavastakin on "haavepiirroksena" enemmän haittaa kuin hyötyä. 

Kauhavallakaan mikään ei "vastaa todellisuutta". 

Kansanedustajaksi päässeen Antti Kurvisen ja maamme muiden kansanedustajien täytyisi tunnusta lopultakin se, että "todellisuus on loppunut". 

Mitään sellaista mikä "vastaa paremmin todellisuutta" ei voi olla edes olemassa.       

       

ILMOITUS