Suomen maatalousvaltaisimmalla seudulla  Kauhavalla, paikan vanha maaseutukulttuuri ja -myytistö junnaa paikallaan. 

Kauhava ei ole todellakaan mikään Pariisi. Eikä Seinäjoki edes tyypillinen seutukeskus. 

*

Kauhavalla hevosvoima on vaihdettu traktoriin ja vanhat sarkahousut on vaihdettu amerikkalaisiin farkkuihin. 

Mutta väestön sosiaalinen ja kulttuurinen elämä jatkuu vanhojen myyttien varassa ja yhtä "tunkkaisena agraarisuutena" kuin aina ennenkin. 

*

Kauhavan nykyistä yhteisöllistä yhtenäiskulttuuria leimaa ikivanhoihin myytteihin sekä perheeseen, sukuun ja herännäisyyteen tukeutuminen. 

"Kauhavan Joulu"-julkaisun mukainen kollektiivinen rähmälläänolo jatkuu Kauhavalla vielä pitkään. 

Siinä (kulttuurissa) Jumala on muka lahjoittanut talonpojalle kaikki  luonnonvarat (metsät, sorat, suot ja pellot) ja elolliset eläimet. 

*

Ihminen on tuon uskomuksen mukaan saanut oikeuden käyttää elollista luontoa hyväksi niin paljon kuin "sielu sietää".  

Siinä ihminen raataa päivät pelolla ja metsässä ja rukoilee illat Jumalalta seuraavaksi päiväksi vesisadetta.   

Tämä utilisitinen luontosuhde on ihmiskunnan kannalta vakava ongelma.  

*

Kauhavalla suvaitaan samalla ainoastaan "yksi ainoa oikea mielipide". Sen tietää täällä joka iikka. Eriävän mielipiteen esittäminen on heistä "kommunismia". 

Kauhavalaiset ymmärtävät myös kaiken pakkomielteisesti. 

Kauhavalaisen "rähmälläänolon" sanelee Kauhavalla puolue nimeltä Suomen Keskusta (entinen Maalaisliitto) sekä jokaisen kauhavalaisen tuntemat junttamiehet (Virrankosket, Sippolat jne.). 

Kauhavan maaseutukulttuuri ja myytistö ei ole uudistunut kokonaisvaltaisesti ensimmäistäkään kertaa. Eikä se uudistu jatkossakaan. 

*

Kauhavalla oli jokin aika sitten käynnissä kuntavaalien 2017 ennakkoäänestys (varsinainen kuntavaalin vaalipäivä on Suomessa 9.4.2017.) 

Seuraavana päivänä 5.4.2017 tuli yllättäen kauan odotettu KHO:n päätös Kangas-Annalan tiehankkeesta. 

Tuolloin julkaistun uutisten mukaan "KAUHAVA (edustuksellinen kuntaorgaani) voitti Kangas-Annalan tien viimeisen kiistan, puomeja ei tarvita" (yle.fi 5.4.2017).

Tuota ennen (edellisenä päivänä) Yle uutisoi, että Kangas-Annala-tiehanke on hiertänyt pitkään Kauhavan elämää. 

Tämä tapahtuma herättää kysymyksen siitä, onko Suomi oikeusvaltio.

Ovatko myös tässä tapauksessa poliittinen valta ja tuomiovalta harjoittaneet kulissien takaista yhteistyötä? Onko kontakti ollut jatkuvaakin? 

*

Kun Suomen valtio perustettiin 1917, tuota valtioajatusta ei toteutettu joka suhteessa ranskalaisen Montesquieun luoman valistuksen aikaisen vallan kolmijaon mukaisesti. Sen mukaan tuomiovalta (oikeusinstituutio) toimii täysin itsenäisesti ilman, että sillä on yhteyttä muuhun yhteiskunnalliseen vallankäyttöön.  

Suomessa kansanvaltaperiaatteen pohjalta eduskunnan lainsäädäntövaltavalta kytkettiin toimeenpanovaltaan ja nostettiin tuomiovallankin käytön yläpuolelle. 

Kuningasvallastakin haaveiltiin 1900-luvun alussa.  

*

1900-luvun kaksi maailmansotaa sekä lukuisat muut järkyttävät nykyajan tapahtumat ovat saaneet filosofit epäilemään sitä, että VALISTUKSEN uudistusohjelma on pohjimmiltaan syynä viimeksi nähtyihin ihmiskunnan suurimpiin kärsimyksiin kuten maailmansotiin. 

Nykyisin käytössä olevaan edustukselliseen demokratiaan ei pidä luottaa.

Noihin filosofikriitikoihin lukeutuu ranskalainen Michel Foucault. Hänen oikeusajattelusta saa käsityksen Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorin Kaarlo Tuorin kirjasta Foucaultin oikeus (2002). Kirjan teksti on hyvin "vaativaa". 

Foucaultin pääajatus on se, että poliittinen valta ja tuomiovalta (poliittinen valta = lakien säätäminen, oikeus = lakien tulkitseminen jne.) kuuluvat yhteen ja samaan valtapeliin.  

Viimeksi nähty postmoderni "modernin loppu" on merkinnyt myös lainsäätäjän saneleman "konkreettisen oikeusperiaatteen loppua". 

Kauhavan Kangas-Annalan tiehankkeen yhteydessä tapahtunut valtataistelu todistaa omalta osaltaan modernin yhteiskunnan epäonnistumisesta. 

*

Jokin aika sitten kauhavalaisen luontoyhdistyksen Valokin jäsenet (minimaaliset 40 henkilöä) saivat kummallista sähköpostia. 

Sen sisältämä ajatus oli "vahinko on jo tapahtunut, meidän tulee luopua Valokin valistuksesta". 

Näin "huudahti sähköpostissa" jokin aika sitten kaksi kauhavalaista luontoystävää heti sen jälkeen kun Kangas-Annala tie avattiin yleiseen käyttöön. 

*

"Rähmälläänolo" (paikalliseen yhtenäisyyskulttuuriin integroituminen) on täällä tärkeintä myös alueen "luonnonsuojelijoille". 

Tien avaamisesta uutisoitiin (mainosvalokuvin) myös kauhavalaisessa "Kauhavan joulu"-lehdessä (joulukuussa 2016).  

Kauhavalla puhalletaan aina yhdessä yhteen ja samaan hiileen.

*

Seuraavassa vaiheessa ELY-keskus vaati Kauhavan kuntaorgaania sulkemaan Kangas-Annala maantie puomeilla lintujen muuton ajaksi. 

Jos kunta ei tietä sulkisi ELY-keskus vannoi ryhtyvänsä hallintopakkotoimiin. 

ELY siis toivoi, ettei lintuja häirittäisi muuton aikana.  

Kolmannessa vaiheessa, heti kuntavaalin ennakkoäänestysvaiheen päätyttyä (4.4.2027) KHO antoi päätöksen luonnonsuojelijoiden ja lintututkijoiden tekemistä poikkeuslupavalituksista. 

KHO:n päätöstä odotettiin hyvin pitkään, oliko mainitsemani "pikatien" käyttäminen (ajoitus) pelkkä sattuma?

*

KHO totesi päätöksessään, ettei valitukset anna aihetta niiden huomioon ottamiseen eikä myöskään ole aihetta sulkea liikenteelle avattu maantietä edes lintujen muuton ajaksi.  

Päätös tehtiin KHO:ssa äänestämällä.    

Valitukset koskivat prosessin yhtä viipaletta (lupaa poiketa laista), ei kaikkia tiehankkeeseen liittyviä seikkoja. 

Valitukset koskivat ELY-keskuksen aikaisemmin myöntämää poikkeamislupaa luonnonsuojelulaista. Tuon luvan kunnalle myöntäminen johti siihen, että kunta alkoi tulkita saaneensa luvan rakentaa ja myös avata autoliikenteelle Kangas-Annalan maantie läpi lintujensuojelualueen (IBA).   

Mihin ELY-keskusta, hallinto-oikeutta ja KHO:ta tarvitaan? Vahvistamaan ihmislajin luomaa "edustuksellista yhtenäisdemokratiaa" vai suojelemaan elollista luontoa kuten lintuja?

*

Tuon KHO:n päätöksen jälkeen vaiheessa Valokin johtokin alkoi kääntämään kelkkaansa. 

Se sanoi olevansa väsynyt 6-7 vuotta jatkuneeseen kädenvääntöön. 

Johdon mielestä valituskierre saa päättyä tähän. 

*

Tämä tiekiista tulee kuitenkin tutkituttaa tähänastista laajemmin ja perusteellisemmin ja syntynyt ongelma tulee viedä myös kansainvälisen oikeuden tutkittavaksi. 

Kun koko Kangas-Annala tiehanketta tulee selvittää siten, että sen kohteena on maatalousvaltaisen kulttuurin utilistinen (riisto)luontosuhde, uuden suurkunnan perustamisen demokraattisuus (kaikkien uuden suurkunnan kuntalaisten oikeus osallistua hankeen suunnitteluun, osayleiskaavoitus tiealueen yhteydessä jne.), kaavoitus (selvitys onko jollekin tielle tarvetta - valtion lausunnon mukaan Kangas-Annalan tieyhteys on tarpeeton, miten liikenne syntyy ja mitkä ovat sen liikennemäärät jne.), kunnan yleiskaavoitus ja maakuntakaavoitus (esimerkiksi ns. vaihekaavoina), maakuntakaava on ohjeena kunnan yleiskaavaa tehtäessä, tien ja sillan rakentamisessa käytettiin yhteiskunnan verovaroja.

*

Jos tätä tiehanketta ei selvitetä monipuolisemmin viranomaisilla, 

luonnonsuojelijoiden toiminnasta on enemmän haittaa kuin hyötyä luonnon hyväksi. 

Pelkkä kiikari ja kamera ei pelasta luontoa. Ja jos lainsäädännössä on nykyisin aukkoja ja epäkohtia ne pitää korjata uusilla laeilla.  

Muussa tapauksessa toteutuu ainoastaan maatalousyrittäjyyden puolustaminen. 

*

Teoksen Ympäristönsuojelu 2, Luonnonsuojelu ja luonnonvarat, toimittaneet Rauno Ruuhijärvi ja Urpo Häyrinen (1984), alussa Pekka Borg kertoo: "Luonnonsuojelun historia on kertomus ihmisen ottamasta VASTUUSTA ja HUOLENPIDOSTA ALKUPERÄISESTÄ luonnosta..."

Tämä käsitys luonnonsuojelusta merkitsee kuitenkin luonnon hallitsemista. Siinä ihmislaji asettuu maapallon muun elollisen luonnon yläpuolelle.  

*

"Luontoa suojeleva" toiminta alkoi 1800-luvulla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. 1872 perustettiin maailman ensimmäinen varsinainen kansallispuisto "Yellowstone National Park". 

Yhdysvallat (monikulttuurinen liittovaltio) perustettiin noin sata vuotta tuota ennen. 

Mainitussa kanallispuiston nimessä on sana "nationalismi". 

Sekin todistaa siitä, että alkuperäisen luonnonsuojeluajattelun taustalla on nationalististen valtioiden muodostaminen ja nationalismin ylistäminen. 

*

1802 Venäjän keisari Aleksanteri I määräsi huolehdittavaksi siitä, ettei Suomenniemen Punkaharjun metsiä hakattaisi. Suomea oli alettu irrottamaan Ruotsista Venäjän hallitsijoiden toimesta jo 1700-luvulla. 

Tuo tavoite toteutui konkreettisesti vasta Venäjän yhteydessä 1809 jälkeen. Suomenniemen ruotsinkielinen sivistyneistö käynnisti heti 1820-luvuilla nationalistisen Suomen valtion perustamisen. 

Suomi itsenäistyi 1917 ensimmäisen maailmansodan syttymisen ja kommunistisen Neuvostoliiton syntymisen yhteydessä.    

Myös nykyisten luonnonsuojelijoiden toiminta (liitto, piirit ja paikallisjärjestöt) pohjautuu nationalistisen kansallisvaltion ja sen heimoregionalismin pönkittämiseen. Kansallis- ja luontoromantiikka tuli muotiin 1700-luvun valitusjärkeilyn ja hegeliläisyyden jälkeen 1800-luvun alussa.  

*

Luonnonsuojelijat katselevat Kauhavan Kangas-Annalan peltoaukean miljöötä ja luonnonarvoja kansallis- ja heimoromanttisesti, ei niinkään "lintutieteellisesti". 

Paikallisille "luonnonsuojelijoille" on tärkeintä samaistua paikalliskulttuuriin. "Suojelijat" heittäytyvät samalla rähmälleen paikallisvallan edessä ja ovat valmiita luopumaan luonnonsuojeluliiton ja -piirin konkreettisesta suojelutoiminnasta. 

Tapahtunut "vahinko" (tien rakentaminen ja käyttöönottaminen) oli paha tahallinen teko.   

Koska Kauhavan kunta rakennutti maantien läpi kansainvälisen lintujensuojelualueen (IBA) paikallinen valtaeliitti sivuutti lapuanliikkeen lailla valtiovallan.  

Ministeri Tiilikainenkin paljasti omaksuneensa "keskustalaisen luontosuhdeutilismin" tarttuessaan lumikolaan Saimaan norppien lisääntymisen pelastajana esiintyäkseen.      

Keskusta (puolue) on omaksunut sairaan utilistis-protestanttisen luontosuhteen ja markkinoi sitä joka puolella Suomea.

*

Ei ihminen voi pelastaa alkuperäistä luontoa. 

Maapallon evoluutio korjaa elolliselle luonnolle aiheutetut vammat miljoonien vuosien kuluessa. 

Ihmisen ei pidä asettua luonnon yläpuolelle kaiken "tietävänä ja hallitsevana" olentona. 

Ei Jumala ole antanut ihmiselle luontoa hyödyn irtioton kohteeksi. Mutta valtapoliittinen puolue nimeltä Suomen keskusta voi erehtyä kuvittelemaan niin. 

*

Ja kun lintubongari valokuvaa lintuja "luonnonsuojelijana" hän toimii "tosiasiallisesti" utilistisesti nationalismin ja regionalismin puolestapuhujana. 

Kauhavalaiset rakastavat eniten tuppukylämäisen "rähmälläänolokulttuurin" rytmissä pysyttelemistä ja isäntäpuolue keskustan valtapeliä.

Linnut ovat kauhavalaisille toisarvoisia.

*

Nykyaika on kuitenkin universaali, monikulttuurinen ja ylikansallinen. Se nakuttelee pikku palasiksi kauhavalaistenkin tuppukylämaailman. 

Kauhava on jo päässyt maailmankartalle ehkä maapallon ensimmäisenä paikkana, jossa saa rakentaa surutta moottoriajoneuvoille maanteitä läpi kansainvälisten lintujensuojelualueiden (IBA). 

IBA on "Important bird and biodiversity area". Kyseisiä paikkoja on maapallolla yhteensä noin 12 000.  

Jukka Paaso

 

ILMOITUS