1. Ihminen ei ole ainoastaan mytologinen, traumaattinen ja väkivaltainen eläin vaan myös seksuaalinen eläin. Näiden ja muiden ihmisen eläimellisten peruselementtien pohjalta syntyy paikallisia kulttuureja ja myytistöjä, uskomuksia ja kuvitteellisia tarinoita, jotka johtavat esimerkiksi sodankäyntiin ja raiskauksiin.

Tuo ilmiö aiheuttaa samalla "vastakulttuureja", sotaa ja raiskauksia vastaan taistelevaa liikehdintää. Siinä pasifistit unelmoivat rauhasta ja feministit tutkivat miesten tekemiä tekstejä paljastaakseen niiden sisällöstä naista sortavan patriarkaalisen kulttuuriperinteen.

Michel Foucault taisteli elämässään oman seksuaalisuutensa kanssa, koska se poikkesi valtavirran seksuaalisuudesta.

Foucault'n kirjoittama kirja Seksuaalisuuden historia (1998) valaisee sitä, kuinka seksuaalisuuskäsitykset ovat muuttuneet historian eri aikakausina suuresti. Kirja valaisee myös sitä miksi sukupuolinen käyttäytyminen sekä siihen liittyvät teot ja nautinnot ovat tulleet moraalisen pohdinnan kohteeksi nykyajassa.

*

Presidenttiehdokas Donald Trumpin naista koskevaa vanhaa ilkeää puhetta käytettiin maapallonlaajuisesti iskuna Trumpin vaalimenestyksen estämiseksi.

Seksuaalisuutta käytetään nykyisin myös Suomessa valtapolitiikan yhtenä iskuvälineenä. Siihen on liittynyt skandaalimaisia paljastuksia, kiristystä ja muunlaista vastapuolen mustamaalaamista.

 

2. Eksistentialismiin liittyvät kysymykset muodostavat oman kokonaisuutensa maailmassa olemisen kysymyksiä ja maailman tapahtumia pohdittaessa.

Yksilön vapaus "itselleen olemiseen" tulee olla uuden yhteiskunnan perusta. Jatkossa yksilöt eivät luovuta "itselleen olemisen" vapautta ylimmän vallan nujerrettavaksi alistumalla "ihmisten luokittelemiseen ja orjamassaksi alistamiseen".

Uskovainen saattaa tuntea tunnetta, että on saanut kristittynä hetkessä "syntinsä anteeksi" ja hetkessä "lupauksen taivaaseen pääsemisestä".

Mutta eksistentialistin täytyy taistella koko elämänsä ajan päästäkseen kohti eksistentialistista "itselleen olemista". Eksistentialistin on pakko kohdata esteet ja tuntea jatkuvasti ahdistusta. Helpolla ei siinä voi päästä.

Yksilön vapautta "itselleen olemiseen" ei voi saavuttaa myöskään tarkkailematta jatkuvasti ja monipuolisesti maailmassaoloa, itseä sekä muita ihmisiä sekä erilaisia yhteisöjä.

*

Eksistentialisti Jean-Paul Sartre on kirjoittanut:

"Ei ole olemassa luonnostaan lankeavaa vapautta" ja että "ihmisen täytyy taistella itsensä vapaaksi intohimosta, rodusta, luokasta, kansakunnasta ja itsensä ohella täytyy taistella vapaiksi myös muut ihmiset" (Jean-Paul Sartre: Mitä kirjallisuus on?, suomennos 1967, sivu 67, alkuteos on ranskaksi vuodelta 1948).

Vapauden tiellä on esteitä ja vastarintaa, mutta ne täytyy ylittää ja voittaa ennen kuin voi tulla vapaaksi ja kokea eksistentialistista "itselleen olemista". Vasta kun on läpäissyt ponnistellen paksuja muureja vuosikymmenien ajan, pääsee lähemmäksi omaa yksilöllistä vapautta "itselleen olemisessa".

*

Vapautemme tiellä oleva este voi olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten sekä yhteiskunnan kanssa omaksuttu arvo ja asenne. Se voi olla esimerkiksi porvarillinen koti ja suku, nationalismi tai militarismi.

Voimme kuvitella, että emme ole omaksuneet jotain arvoa ja asennetta muilta (ulkopuoleltamme) vaan, että se sisältyy luonnostaan meihin itsemme ja on ikään kuin valmiiksi rakennettu sisäpuolemme. Meidän pitää kuitenkin irtaantua tuollaisesta kuvittelusta ja sen jälkeen meidän on taisteltava tuonkin esteen ylittämiseksi, jotta vapaudellamme tulisi todellinen sisältö.

Todellinen vapaus on vapautta tilanteessa (situaatiossa) eli vapaus on sidottu aina esimerkiksi suunnitelmien, toiveiden ja intentioiden verkostoon.

*

Tiellä oleva este voi liittyä myös esimerkiksi "kaipuuseen menneeseen hyvään aikaan" tai "kaipuuseen johonkin seutuun". Eksistentialistinen oleminen suuntautuu kuitenkin pelkästään eteenpäin kohti huomista, paikkaan pysähtyminen synnyttäisi uuden esteen.

Ja "paikkaan ihastumisessa" on aina kaksi vastakkaista puolta. Paikan luontomiljööseen ihastuu luonnostaan mutta samalla paikalla vallitsevaan kuvitteelliseen kulttuuriin ja myytistöön ei pidä ihastua ja samaistua koska se merkitsee uuden esteen rakentamista.

Esteiden merkityksen oivaltanut eksistentialisti ymmärtää myös vastamielipiteen merkityksen (dialektiikka). Vasemmistolaisesti suuntautuneiden on siksi syytä tutustua esimerkiksi äskettäiseen Itsenäisyyspuolueen puheenjohtajan Antti Pesosen mielipiteeseen "Vasemmiston vakava virhe" (Ilkka, 9.10.2016).

*

Kerron tässä kirjoituksessa oman elämäni varrella tielläni esiintyneistä esteistä ja niiden ylittämisestä (3) vapauttaakseni itseni ympärilläni vallinneista esteistä.

Mutta sitä ennen kuvaan mytologisen eläimen väkivaltaan suuntautumisesta (1) sekä esimerkkejä mytologisen eläimen seksuaalisuudesta (2).

 

3. Sanomalehti Ilkassa oli 8.10.2016 uutinen käräjäoikeuden antamasta tuomiosta kotirauhan rikkomisesta. Rikos koski väkivaltaista yritystä karkottaa romaaniperhe lakeuden Vähästäkyröstä. Kyrö on eteläpohjalaisten "alkukoti", lakeuden suomenkielinen väestö on alun perin sieltä.

Lakeudella on ollut muinoin tapana karkottaa seudulta romaaneja ruoskaniskuin.

Tässä tapauksessa romaniperheen omakotitalon pihapiiriin ilmestyi "karkotushommaan" seitsemän miestä seipäiden ja keppien kanssa. Talossa oli tapahtumahetkellä nainen, hänen ex-miehensä sekä lapsia ja vauva.

*

Samassa Ilkassa (8.10.2016) oli neljän eri paikkakunnilla asuvien henkilöiden yhteinen mielipidekirjoitus "Äärivasemmisto sai keppihevosensa".

Itse tulkitsin kyseisen kirjoituksen siten, että sillä haluttiin leimata vasemmistolainen "Meillä on unelma" -liike oikeusvaltion vastaiseksi väkivaltaiseksi, rasistiseksi ja fasistiseksi liikkeeksi ja liike rinnastettiin väkivaltaisiin äärioikeistolaisiin liikkeisiin.

Viimeksihän on ollut julkisuudessa tietoja, joiden mukaan valtiovalta selvittäisi ainoastaan väkivaltaa käyttävien äärioikeistolaisten järjestöjen kieltämistä. Kyseinen rinnastus (kts. kyseinen mielipidekirjoitus) on mielestäni suunnitelmallinen ja taktinen ele.

Nationalistisen valtiolaitoksemme "sisäinen sekoilu" tulee ylikypsäksi jos hyväksytään ajatus, että "kaikki on suhteellista", uskoen, että esimerkiksi "rasistinen vihapuhe" (käytettyyn kieleen sisältyvä viha-ajatus) voi olla "isänmaallisuudessaan" hyvää tarkoittava ja oikeutettu.

*

Seuraavan päivän sanomalehti Ilkan mielipidesivulla oli seinäjokilaisen Jussi Knuuttilan kirjoitus "Vihapuhetta ja kiihottamista" (Ilkka, mielipide 11.10.2016) .

Siinä käsiteltiin ensin eläimeen sitten ihmiseen liittyviä asioita.

Vaikka käytän itse ihmisestä esimerkiksi ilmaisua "eläin" (mytologinen eläin jne.) se ei tarkoista sitä, että olla eläin ja olla ihminen on joka suhteessa sama asia. Samassa evoluutiossa kehittynyt eläin ja ihminen ovat "samaan maailmaan heitettyjä" mutta eläin ei käytä vuorovaikutuksessa muiden eläinten kanssa sanoja kuten ihminen.

Sanat ovat merkkejä ja niihin sisältyy merkityksiä, joiden pohjalta toinen "sanaolevainen" tietää vihaako vai rakastaako, tunteeko vastenmielisyyttä vai viehätystä toista kohtaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen osaa ilmaista eleillä ja sanoilla tunteensa pääsuunnan ja siihen liittyviä sivujuonia.

Ajatuksenjuoksujen tulkitseminen on usein kiistanalaista, mutta sanoilla esitetyn ajatuksen perusta rakentuu sanojen täsmälliseen merkitykseen. Sanojen merkitykset ovat kuitenkin jatkuvassa muutostilassa. Muutos liittyy kulttuurimurrokseen, siinä "vanhaa kaatuu ja uutta nousee tilalle". Tuossa muutosvaiheessakin vaikuttaa dialektisesti mielipide ja vastamielipide. Ja samalla jokaisen täytyy ratkaista se, kenen puolelle liittyy, kenen ei.

Nykyisen sivistyssanakirjan mukaan sana "rasismi" tarkoittaa "rotusyrjintää ja -kiihkoilua". Sanan "rasismi" pohjalla on ollut hyvin pitkään "ajatus ROTUJEN olemassaolosta". Uusimman "tietämyksen" mukaan ihmisiä ei tule kuitenkaan luokitella "rotuihin" koska ihmiset ovat uusimman käsityksen mukaan pohjimmiltaan yhtä ja samaa. Ihmisen luokittelemista pidetään pahana ja vaarallisena asiana.

Oma kysymys tässä yhteydessä on se, mitä "tietäminen" tarkoittaa. Ihminenhän ei ole "järkitieto-olento" eikä ihmisellä ole kykyä "lopulliseen tietoon". Mutta ihmisellä on kyky ilmaista puheellaan ja eleillään esimerkiksi vihaako vai rakastaako, kyky puhua rumasti tai kauniisti tai käyttäytyä vihaisesti tai lämpimästi toista ihmistä kohtaan.

Vihaista puhetta ja elehtimistä voi kutsua esimerkiksi "vihapuheeksi" ja se voi liittyä tai olla liittymättä "rotuajatteluun". Lakia voidaan muuttaa milloin vain siten, että lakiin sisältyy myös termi "vihapuhe".

Koska "kettutytöt" tuntevat lämpöä "vangittuja tarhakettuja" kohtaan he haluavat vapauttaa vangitut ketut. Ketturahan pitäminen on bisnes, mikä liittyy taloudellisen hyödyn (rahallisen voiton) tavoitteluun.

Tähän esimerkkiin sisältyy kaksi vastakkaista luontosuhdetta, luonnon seuraaminen ja luonnon hallitseminen eli hyväksikäyttö. Luonnon hyväksikäyttö on vakava ongelma maapallon laajuisesti ja siihen liittyviä ristiriitoja ratkaistaan oikeudessa ja poliittisten valtapelien yhteydessä.

Eläin syntyy yleensä vapaana mutta joutuu usein ihmisen hyötykohteeksi (vrt. kirjoitukseni "eläinontologiasta" mikä liittyy "eläimen olemassaolon" kunnioittamiseen). Ihminen syntyy myös vapaana mutta uusin teollis-kapitalistinen kulttuuri tekee ihmisistä yhtenäistä massaa ja epävapaita (vrt. Rousseau ja Sartren eksistentialismi, vieraantuminen ja subjektin kuolema jne.).

Valistukseen ja Hegelin filosofiaan pohjautuva nationalismi pohjautuu kulttuuriseen yliarvostusrasismiin. Siinä "väsymättä kilpailevat suomalaiset" pitävät täällä "omalla jumalallisella paikalla, Suomen alueella" itseään muita parempina ihmisinä ja pitävät oikeutenaan myös sulkea asuinalueensa "ulkopuolisilta", vaikka muiden hätä olisi kuinka suuri tahansa.

*

Nationalistinen nyky-Suomi on konemainen ja kultivoitumaton, rasistinen ja fasistinen oikoselkäisen lakiuskoinen lakivaltio, oikea "robottileijona".

Suomi on samalla nationalistisen puolue-eliitin valtio.

Lain ja moraalin rajaa pidetään täällä mahdollisimman levällään ,koska valta haluaa, että nationalistisilla Suomen kansalaisilla on edes jokin kanava purkaa henkistä ahdistusta nykyisessä "laajenevassa ulkopuolisten hyökkäyksessä".

Rasismia ja "kiihotusta kansanryhmää" vastaan pidetään täällä mahdollisimman venyvänä kuminauhana.

"Onko tietoo" siitä onko joku "vihapuhe" rasismia vai ei, kyselevät täällä perussuomalaiset tietouskossaan tohtorigurujensa johdolla.

Ja tekevät itse itsestään poliisille rikosilmoituksia "kiihottamisesta kansanryhmää vastaan" vallassa ikuisesti roikkuakseen.

Täällä kuulee kunnanvaltuustoissa jatkuvasti rasistista puhetta. Täällä poliisi saattaa natsistiset nuoret mielenosoitukseen kunnan päätorille poliisiautojen vilkut päällä, vaikka mustapuseroiden kyltissä peloteltaisiin somalien tartuttavan aidsia.

Ja suomalaisessa lähiössä maahanmuuttaja saa naulata "itseilmaisullisesti" ainoastaan naulan asuntonsa parvekkeelle. Täällä koulu- ja työpaikkakiusaaminenkin on pelkästään "jokaisen korvien välissä oleva asia". Kiusaaminen ei ole ollut Suomessa rikos. Puoluepoliitikkojen ympärille on luotu poliitikkojen itsensä toimesta niin täydellinen suoja, ettei kansaa edustavia voi saada enää edes oikeuden eteen.

Suomen ulkoministerinä toimii nykyisin "populistinen joustonationalisti". Puhuen tilanteen mukaan "niitä näitä" lopullisena totuutena mistä seikasta vaan. Ja matkustelee "suomalaisen peruskansakunnan" tuhruisena (onneksi myös vähän ruskettuneena) mainoksena ympäri maapalloa.

Hyökkääviin maahanmuuttajavastaisiin puheisiin ja tekoihin on reagoitu Suomen valtapiireissä liukuhihnamaisesti "ei syytä epäillä rasistisesta rikosta".

Sen jälkeen kun perussuomalaiset otettiin Suomen hallitukseen, suomalais-kansallinen kulttuuri alkoi muistuttaa sirkusta.

Siis lopun alkua.

Suomalaiset naureskelevat laihialaisten "nuukuutta". Muu Eurooppa pitää samaan aikaan umpimielistä ja yksitotista Suomea "nationalistisena häkkihölmölänä".

*

Kirjoitin mainitsemaani mielipidekirjoitusta käsittelevän vastakirjoituksen Ilkkaan ja lähetin sen netissä lehden toimitukseen samana päivänä (8.10.2016). Mielipidekirjoitukseni on tässä:

 

RASISMI ON RASISMIA JA FASISMI ON FASISMIA

Ilkassa 8.10.2016 julkaistu mielipidekirjoitus "Äärivasemmisto sai keppihevosensa" (J. Häggman, J. Kaisanlahti, P. Kattelus ja A. Pakkanen) on niin postmodernin ristiriitainen ja ajatuskokonaisuutena "möykkymäinen kertomus", että siinä hämärtyvät käsitteetkin kuten anarkismi, fasismi ja rasismi.

Filosofi Ludwig Wittgensteinin (1889-1951) mukaan todellisuus on kielen loogisen rakenteen sisäpuolella. Itse kieli ei edusta mitään "totuuden maailmaa". Yritykset irtaantua kielen loogisesta rakenteesta ovat turhia, sillä kielen rajojen ylittäminen ei ole mahdollista. Wittgensteinin mukaan länsimainen filosofia on tullut tiensä päähän.

Jos haluaa ottaa kantaa manittuun kirjoitukseen, ensimmäiseksi on syytä kuvata kirjoituksessa käytettyjä käsitteitä. Eli sitä mitä kirjoituksen ydintermeillä tarkoitetaan.

Mutta jos emme pysty sopimaan edes käytettävien käsitteiden sisällöstä, viisainta on vaieta koko puheenaiheesta. Eihän asiallisesta vuoropuhelusta tule mitään, jos esimerkiksi sana "rakastaa" saattaa tarkoittaa vihaamista.

Antiautoritäärinen anarkismi sai alkunsa 1800-luvun alkupuolella kilpailemalla vallasta työväenliikkeen kanssa. Anarkistit pyrkivät irti valtion holhouksesta, ja siihen tähdättiin vapaudella ja järjen käytöllä.

Anarkistista kapinointia on väkivaltaista tai väkivallatonta. Esimerkiksi kansainvälisesti tunnettua arkkitehtiamme Alvar Aaltoa pidetään anarkistina, koska Aalto oli kapinallinen ajattelija sekä uutta rohkeasti luova yksilö.

Termillä fasismi viitataan Saksan autoritäärisiin natseihin ja Italian fasisteihin. Molemmille oli tyypillistä tiukka vallan keskittäminen (diktaattorit Hitler ja Mussolini) sekä yksilön velvollisuus uhrautua kansallisten päämäärien hyväksi. Fasismi oli avoimesti kommunismin vastainen liike. Fasismiin sisältyi lisäksi voiman ja väkivallankäytön ihannointi.

Antisemitismi käy hyvänä esimerkkinä rasismista. Juutalaisvastaisuuteen liittynyttä rasismia ei voi todistaa tai kumota älyllisesti sillä antisemitismissä on kyse uskomuksesta. Sen mukaan juutalainen on paha koska juutalainen on juutalainen. Rasismissa ei ole myöskään kyse mielipiteestä tai makuasiasta.

Eikä rationaalitietellisesti akateeminen "rasismitietokaan" voi todistaa käsitettä "rasismi" tai "vihapuhe" millaiseksi vain.

Äärioikeisto ja anarkistinen äärivasemmisto ei ole yksi ja sama asia sen enempää kuin esimerkiksi kuuma ja kylmä.

Kun jokaista "ääriliikettä" tarkastellaan erikseen esimerkiksi väkivallan käytön, "vihapuheen", rasismin ja fasismin sekä oikeusvaltion lainsäädännön kohdalla johtopäätöksestä tulee joka kerta erilainen.

Myös kansaa edustava vallankäyttäjän moraalinen ja juridinen oikeus kuulua jäsenenä johonkin "ääriliikkeeseen" on ratkaistava jokaisen ääriliikkeen kohdalla erikseen.

 

*

Filosofia ei saa perustua "järkiperäiseen tietämiseen" vaan kokonaisvaltaisen tarkastelun (useiden erilaisten näkökulmien) pohjalta tapahtuvaan ihmisjärjen käyttöön, "viisauteen".

Näin ilmenevää filosofiaa tarvitaan aina, siinä filosofian loppua ei tule koskaan.

Arkkitehti professori Reima Pietilä keksi 1960-luvulla moderniin arkkitehtuurin liittyviä (siitä siihen asti puuttuneita) uusia arkkitehtuuritermejä (sanoja). Hän kirjoitti hyviä arkkitehtuuriteoreettisia vastakirjoituksia, jotka rakentuivat sen perinteisistä ja uusista termeistä. Mutta hän ei ollut postmodernisti, hän uskoi, että modernin monet hyvät puolet on vielä hyödyntämättä.

Omassa ajattelutyössäni sovellan Michel Tournieriltä oppimaani ajatusta ihmisestä "mytologisena eläimenä" (kulttuuri ja myytit) sekä Jean-Paul Sartren kirjoituksista oppimaani ajatusta yksilövapaudesta "itselleen olemiseksi" (Sartren eksistentialismi).

Iso ongelma on onnistua kirjoittamaan teksti, mistä lukija saa selville juuri sen ajatuksenjuoksun, minkä olen keksinyt ja halunnut tuoda lukijoilleni arvioitavaksi. Tuossa yhteydessä on lukijankin kannalta keskeistä myös se, että ymmärtää sen mitä käytössä olevat termit tarkoittavat.

 

4. Kokoomuslaisen kansanedustaja Riitta Uosukaisen parikymmentä vuotta sitten esittämä "vesisänkykertomus" on ehkä varhaisin esimerkki siitä kun poliittiseen valtapeliin kytketään Suomessakin postmodernisti seksuaalisuus ("valtapeli ja seksikiihotus").

Iltalehtien etusivulla on ilmestynyt viime päivinä jatkuvasti presidentti Kekkosta arvostelevia kirjoituksia. Niiden taustalla on kaksi suomalaisten kollektiivista traumaa: vihatrauma ja seksuaalisuustrauma.

Itsenäistymisvaiheen 1917 ja toisen maailmansodan aikana Suomessa vallitsi nuorta kansakuntaa yhdistävä ryssäviha (vrt. Saksan Bismarck: kansalla täytyy olla yhteinen vihollinen jotta kansa yhtenäistyisi).

Sitä seurasi toisen maailmansodan jälkeen presidentti Urho Kekkosen kovilla otteilla Suomen ja kommunistisen Neuvostoliiton välille rakentama ystävyys- ja avunantokulttuuri. Se merkitsi täysin uudenlaista suhdetta entiseen vihakohteeseen "ryssään".

Nyt kun Suomi on lähentynyt Natoa, yleisen hyökkäyksen kohteena on Kekkosen aiheuttamaksi leimattu "suomettuminen" eli nöyristely suuren itäisen vallan edessä.

Yhdessä tuoreessa iltalehden otsikossa kerrottiin, kuinka Kekkosen asuinpaikkaan tuotiin salaa nainen pyykkikoriin kätkettynä. Samanlaisia naisjuttuja on julkaistu Kekkosesta useita. Ne kaikki liittyvät seksuaalisuuteen. Näin iskee toista seksuaalinen eläin.

*

Itäuusmaalaiseen Lapinjärven kironkylään ilmestyi vuosia sitten viikon välein bussillinen pietarilaisia ammattimaisia ilotyttöjä alun perin arkkitehtiylioppilaana 1977 suunnittelemaani postmodernistis-klassistiseen hotelliin. Sain vaikutteita tuohon rakennussuunnitelmaani myös Oulun arkkitehtikoulun opettajaltani Reima Pietilältä.

Hotelliin oli tullut tuon jälkeen miesasiakkaita jopa helikopterilla.

Jotkut kyläläiset leimasivat minut "ilotaloarkkitehdiksi", koska hotellin avaamisvaiheessa rakennuksessa oli punaisia valoja ja punaisia verhoja.

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen tälläkin puolen rajaa lisääntyneet pietarilaiset ilotytöt aiheuttivat paikkakunnan aviovaimojen keskuudessa syvää seksuaalista huolestuneisuutta. Kotirouvien huolen taustalla oli se, että heidän aviomiehensä saattoivat ostaa kotikylässään rahalla "seksipalveluja". Lisäksi ilotyttötoimintaan liittyi myös mafiamaista suojelurahastusta ja huumekauppaa. Kyseisessä organisaatiossa oli kyse "julkisen vallan ulkopuolisesta" villistä toiminnasta.

Ilotyttöbisnekseen sisältyi siksi myös isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Ilotytöt haluttiin pois kylästä ja ilotyttöbisneksen takia jouduttiin myös oikeudenkäynteihin. Kysymys ratkaistiin valtion lakien pohjalta oikeudessa.

Nykyisin noita ilmiöitä ei ole tuossa hotellissa.

*

Ihmisoikeusrikollisella ihmiskaupalla tarkoitetaan YK:n mukaan toisen ihmisen hyväksi käyttöä hyötymistarkoituksessa. Siihen liittyy tavallisesti värväystä, kuljettamista, kätkemistä, vastaanottamista, orjuuttamista ja harhaanjohtamista. Yleisin ihmiskaupparikos on seksuaalinen hyväksikäyttö.

Ihmiskauppa on tavallisesti järjestäytynyttä ja organisoitua rikollisuutta. Mutta miten oikeusvaltiossa perustettuihin ja lainsäädäntöön perustuviin ilotaloihin tulisi suhtautua?

Entä miten tulisi suhtautua sotapakolaisten käännyttämiseen, vartioidulle pakolaisleirille varastoimiseen ja rekisteröimiseen, joihinkin maihin nationalistista "omien suojelusta johtuen" vastaanottamatta jättämiseen sekä pakolaisten sotatilamaahan palauttamiseen?

Entä miten tulisi suhtautua siihen, jos joku "normaali valtio" ottaa "luontevasti ja muka vain hyvää tarkoittaen" vastaan halpatyövoimaa toisesta maasta (vrt. Marx ja työn arvo) eli yrittää hyötyä taloudellisesti "muukalaisihmisten kokemasta kriisitilanteesta"?

Tulisiko myös näitä "järjestäytyneen yhteiskunnan normaaleja toimintatapoja" pitää rikollisena toimintatapana? Voiko kokonainen kansallisvaltio olla kansainvälisten ihmisoikeuksien kannalta rikollinen valtio-organisaatio?

*

Kauhavan lentosotakoulun lakkauttamisen 2014 jälkeen kasarmialueelle tuotiin bussilasteittain sotapakolaisia. Heistä monet olivat tummia nuoria miehiä. Paikkakunnan muutamat "kellokkaat valtapoliitikot" pelkäsivät, että ulkomaalaiset nuoret miehet saattaisivat tuntea seksuaalista vetovoimaa kasarmin yhteydessä toimineen yläasteen nuoria koulutyttöjä kohtaan. Kauhavan vastaanottokeskuksen perustamisvaiheessa paljastui myös muita pelkoja.

Tuo paikallisten isäntien "pikkuhousupelko" johti siihen, että kyseinen koulu sijoitettiin siksi kauas kasarmialueelta.

*

Esitin Kauhavalla kirjoittamassani omakustanteessani paikan lentosotakoulumetelin (lentomelun) hiljennettyä (paikkakunnan uutta tulevaa elämää ajatellen), että Kauhavan entiseen kirkonkylään tulisi rakentaa kaksi suurta puistoa, toinen pyhitettäisiin hiljaisuudelle, toinen rauhalle.

Nyt kun Kauhavan keskustassa vilisee turvapaikanhakijoita ja jos heidän pelätään aiheuttavan raiskauksia, yhtenä ratkaisuvaihtoehtona voisi olla se, että Kauhavan keskustaan perustetaan pieni ilotalokatu. Sen tulisi sijaita lähellä LSK:n (lentosotakoulun) turvapaikkakeskustaa.

*

Esimerkiksi EU:n nykyisessä johtovaltiossa Saksassa (Angela Merkel) on ollut Rooman legioona-ajasta saakka ilotaloja. Ilotalo-organisaation avulla on voitu torjua tehokkaasti siviilielämää viettävien naisten raiskauksia.

Kun Saksaan tuli toisen maailmansodan jälkeen miljoonia maahanmuuttajia ilotalokatujen merkitys korostui entisestään.

Ilotalojen ansiosta "muukalaisetkin" pääsivät tyydyttämään seksuaalisia tarpeitaan ilman häiriöitä paikan perinteiselle arjelle. Kaikissa saksalaisissa "kunnon kaupungeissa" on nykyään ilotalokatu, sillä Saksassa on usein hyvin vaikea saada aikaan lähempää suhdetta paikallisen väestön kanssa. Eniten nykysaksalaiset vierastavat "kaukomaiden värillisiä ulkomaalaisia".

Ilotaloista voi ostaa vapaasti ja turvallisesti seksipalveluja, koska ilotalokadut ovat valtion lailla, virkavallalla (poliisi) sekä säännöllisettä terveydenhuollolla (lääkärit) ylläpidettyjä laillisia ja vartioituja paikkoja.

Ilotalojen baareissa voi lisäksi viettää vapaa-aikaansa ja nauttia samalla alkoholijuomista.

Eteläpohjalaiset kansanuskovaiset ja seudun körttiläiskulttuurin vaalijat sekä feministinen naisliike haluaisivat ehkä estää saksalaistyyppisen "juridisesti suojellun" ilotalon perustamisen Kauhavalle.

Ilotalon oikeuttaminen on kiistatta hankala moraalinen kysymys. Tätä kysymystä on siksi syytä tarkastella myös seksuaalisuuden historian näkökulmasta ja monesta muusta näkökulmasta.

*

Suomessa on alettu haaveilemaan nykyisen perussuomalaiskauden aikana myös Naton jäsenyydestä. Koska sotilasliitto pohjautuu väkivaltaisen ihmiseläimen perinteiseen "vihavaltapeliin" Nato-jäsenyyden oikeuttaminen ja solmiminen ei ole mielekästä.

Armeijan palvelukseen otetaan Suomessa nykyisin myös naisia. Varusmies-lehden uutisessa (2014) kerrottiin sukupuolisuhteista Suomen kasarmeissa. Hellyydenosoitukset ja sukupuolinen yhdyntä on palvelusohjesäännön mukaan kasarmialueella kielletty, mutta sellaistahan sitä tapahtuu silloin tällöin kasarmeillakin.

Sotamarsalkka Mannerheimin seksuaalisista suhteista miesten kanssa vilahtelee aina silloin tällöin vihjauksia erilaisissa painotuotteissa.

*

Vanhemmillani oli seitsemän poikaa. Meillä veljillä on ollut jo yhteensä neljätoista vaimoa ja kaikki syrjähypyt päälle. Ainoastaan kahdella veljelläni on ollut elämänsä aikana ainoastaan yksi vaimo.

Itselläni on ollut kolme avioliittoa, niistä on yhteensä neljä lasta sekä yhteensä viisi lastenlasta.

Isämme luonteen tulisuus ja väkevä seksuaalisuus loi kotiimme maskuliinista kulttuuria ja se tarttui luonnollisesti myös hänen poikiinsa. Isäni isäkin oli ollut nuorena "hurja" kunnes heräsi uskoon ja ryhtyi myös lestadiolaiseksi maallikkosaarnaajaksi.

Isän ja äidin kesken oli jatkuva riita, jonka pohjalla oli eräs oletettu isän seksuaalinen naisseikkailu ja äidin mustasukkaisuus. Tämäkään ei voinut olla jättämättä jälkiä perheen poikiin.

*

Huolestuneisuuden ja mustasukkaisuuden lisäksi ihmisen seksuaaliset reaktiot ovat johtaneet usein myös väkivaltaan. Sodissa miessotilaat raiskaavat usein naisia häväistäkseen vihollissotilaita ja järkyttääkseen paikan väestöä henkisesti.

Kun Saksan keskitysleireillä syntyi "yllättäen" vauvoja, natsivahdit väittivät niiden ilmestyneen "pyhästä hengestä".

*

Kirkon kulttuuri on ollut vuosisadat hyvin patriarkaalinen. Uskonnolliseen elämään on sisältynyt samalla myös erikoisia seksuaalisuuden muotoja mutta niistä on pyritty olemaan kirkon sisällä aina vaiti.

Kirkkoinstituutio on kehittänyt pitkän historiansa aikana patriarkaaliselta pohjalta "ainoan oikean kristillisen uskonkäsityksen" ja antanut sen pohjalta pappien vihkiä avioliittoon ainoastaan eri sukupuolta olevia pareja.

Toiset aikamme papeista ovat kuitenkin olleet jo kauan sitten valmiita vihkimään myös samaa sukupuolta olevia ihmisiä.

Muutos tässäkin seikassa tapahtuu vasta kun konservatiivinen käsitys "oikeasta ja vääränlaisesta" seksuaalisuudesta" murtuu ja uudistuu. Vanhan seksuaalisuusmyytin tilalle kasvaa uusi myytistö.

 

5. Isäni oma kotitausta liittyi pohjoispohjanmaalaiseen maatilaan sekä lestadiolais-maalaisliittolaiseen valtaideologiaan. Agraarikulttuurissa vallitsee vanhastaan seksuaalisuusperinne, mikä on johtanut esimerkiksi sukulaisten kesken sovittuihin avioliittoihin.

1917 syntynyt isäni ei ollut toisen maailmansodan aikana sotatehtävissä Suomen itärintamalla vaan hän toimi todennäköisesti sisämaan huoltotoiminnassa. Hän oli ollut käsittääkseni läheisessä yhteistyössä Saksan armeijan kanssa kun se majaili Pohjois-Suomessa (isäni henkilöhistoria on kuitenkin tässä kohtaa vielä tarkemmin selvittämättä).

Isäni isoäiti (Kargus) oli alun perin böömiläis-saksalaista lasinpuhaltajasukua. Saksalaisten ja isäni suvun (Paaso) välillä oli myös muunlaista vuorovaikutusta. Esimerkiksi isäni kotitilalla Kuivaniemen Veskassa on muistomerkki Saksassa sotakoulutuksen saaneiden jääkäreiden vaiheista isäni kotitilan lähellä, viereisessä metsässä on jääkäreille varattu piilokämppä.

*

Avioiduin ensimmäisen kerran Lapinjärvellä saksalais-suomenruotsalaisen teinitytön kanssa, kirkkohäät pidettiin kesällä 1969. Sukumme saksalais-ruotsalainen tausta (Paaso ja Lapin nimismiessuku Mathlin) vaikutti kyseisen suhteen syntymiseen.

Meille syntyi saman vuoden kevään ylioppilaskirjoitusteni (Loviisa) ja kesällä Lapinjärvellä pidettyjen häiden jälkeen loppusyksyllä 1969 tyttövauva.

Kotiäitini oli harras lestadiolainen uskovainen ja isänmallinen ihminen. Minä olin herkkänä pikkupoikana ja "kilttinä filosofina" äitini suosikkipoika vaikka muutuinkin "1960-luvun hippiradikaaliksi".

Myös isäni oli ollut nuorena lestadiolainen koska hänen isänsä (Eino Paaso) toimin maanviljelytyön lisäksi myös maallikkosaarnaajana. Myös isäni vanhin veli (kansanedustaja Hannes Paaso) toimi myös lestadiolaisena saarnamiehenä.

Vanhempieni muutto suurperheensä (seitsemän poikaa) kanssa pohjoisesta Iistä etelään (ensin Perniöön ja seuraavaksi 1955 Lapinjärvelle) vaikutti suuresti myös heidän elämäntilanteensa muutokseen.

Isä alkoi sodan jälkeen "maallistua" eikä hän ollut myöhemmällä iällään käsittääkseni juurikaan uskovainen. Ennen eläkkeelle lähtöä hän otti silloin tällöin myös viinaa.

*

Sodan jälkeen isäni kertoi toisinaan minulle Lapinjärvellä sota-ajastaan ja puolusti samalla joka suhteessa saksalaisia. Minäkin hyväksyin pikkupoikana ja teininuoruuteni alkuvaiheessa hänen isänmaalliset ja saksamieliset puheensa, myös hänen myötämielisen suhteensa natsiarmeijan läsnäoloon Suomessa maailmansodan aikana.

Muistan kuinka kaverini ostivat myöhemmin minulle tästä "muistutuksena" lahjaksi kirjan "Hitlerin viimeiset päivät". Eräässä toisessa yhteydessä sain vanhimmalta veljeltäni syntymäpäivälahjaksi Suomen armeijan johdon viinahöyryistä itärintama-arkea kuvanneen romaanin.

Suhteeni saksalaisiin ja natseihin ja sotaan alkoi muuttua vastenmieliseksi.

Mutta minäkin olin saanut kotioloissa "tartuntoja" nationalismista ja germanismista. Mutta onnistuin onneksi vähitellen repimään itseni irti niistä kaikista.

Tänä päivänä pidän nationalismia vaarallisena taikauskona. Valitettavasti valtaosa suomalaisistakin uskoo edelleenkin "nationalismin taikaan".

Saksalaiset eivät ole yhtään huonompia ihmisiä kuin muut.

*

Saksan natseja pidetään täällä usein myös rotuopin keksijöinä. Siinä on kuitenkin kyse väärinkäsityksestä.

Rotuopilliset käsitykset luotiin jo kauan ennen 1930-luvun natsivaltaa. Rotuoppien alkuperä juontaa ainakin 1600-luvulle saakka. Tuolloin rotuajatteluun vaikutti eurooppalainen siirtomaaherruuspolitiikka.

Rotuoppien kukoistus alkoi kuitenkin vasta 1700-luvun lopulla valistusaatteen yhteydessä. Valistusaate on nykyisen modernin yhteiskuntamme perustuskivi.

Toiseksi Saksan natsien puhe arjalaisista (sanalla "arjalaiset" viitataan ihmisrotuun, jonka piirteisiin kuuluu suuri koko, vaaleus ja sinisilmäisyys) ei ole sekään natsien oma keksintö vaan paljon vanhempi ajatus.

"Rotu- ja arjalaisajattelu"on ollut mytologiselle, traumaattiselle, väkivaltaiselle ja seksuaaliselle eläimelle (ihmiselle) tyypillinen ihmisen kulttuuriin ja myytteihin liittyvä ilmiö. Sillä on ollut samalla suora yhteys erityisesti "rationaaliseen tiedonintressiin" ("tietouskoon").

"Rotu- ja arjalaisajattelu" on heijastanut yhdenlaista käsitystä maailmassa olemisesta. Koska se perustuu samanaikaisesti "tietämiseen" ja uskomuksiin se on hyvin vaarallinen.

*

Natsien tavoitteena oli säilyttää "puhdas saksalainen rotu" sekä hävittää "elinkelvottomat roskarodut" sekä estää "ihmisrotujen sekoittuminen". Tämän "tieto- ja valtapelin" dramaattiset seuraukset tunnetaan kansanvainoina ja -murhina.

Sen aikana saksalaiset tekivät ihmisillä myös julmia kokeiluja (vrt. eläinkokeet) ja uskoivat voivansa tehdä roskakansoista esimerkiksi saippuaa. Tämä sekä kuolemanleirien suunnittelu (ruutukaava) toteutettiin hyvin rationaalisesti ja järkeen luuottamalla.

Natsien rotuoppi pohjautui oman aikansa "rationaaliseen tiedonintressiin". Sen mukaan kansat voitiin ryhmitellä ja luokitella "tieteellisesti" esimerkiksi vahvoihin valkoisiin "valiojoukkoihin" sekä heikkoihin värillisiin ja "alistuviin".

Uusimman "rationaaliseen tiedonintressiin" liittyvän käsityksen mukaan ihmiskunta ei kuitenkaan jakaannu rotuihin ja puhe arjalaisista on satujen sepittelyä. Jokainen maapallon ihmisyksilö on samanarvoinen.

"Ihmisrodun" sijasta on viisaampaa käyttää termiä "ihmispopulaatio". Ihmisen geneettinen yhtenäisyys on poikkeuksellisen yhtenäinen. Ainoastaan esimerkiksi nykyajan äärioikeiston "viikinki-innostus" muistuttaa enää "germaanien arjalaisideologiaa".

*

Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen eli natsipuolueen ideologia ei ollut "elementtiensä" kohdalla natsien oma keksintö vaan nuo "elementit" oli luotu jo kauan ennen natseja. Ne juontavat esimerkiksi Englantiin, Ranskaan, Italiaan ja Venäjään sekä itämaiseen itsevaltiuteen.

Natsipuolue rakennettiin yhdistelemällä monesta kulttuurista ja myytistöstä valittuja piirteistä yhdeksi kokonaisuudeksi. Samalla saatiin aikaan äärimmäisen tehokkaaksi suunniteltu puolueorganisaatio ja yhteiskunnallinen valtapeli.

Natsipuolueen toteuttama ideologia osui kulttuurisesti napakymppiin, sillä sitä ihaillaan vieläkin pitkin Eurooppaa. Tuon ihailun perusta on nationalismin myrkyllisessä aatteessa.

*

Tämän pohjalta voi väittää että, valistuksen, nationalismin sekä natsiaatteen ja siihen liittyvän kulttuuriperinteen välillä on läheinen vuorovaikutus ja yhteys.

Rasismia ei olisi ilman valistusaatteen luomaa "tieteellistä ajattelua". "Valistuksen tieteelliset rotuopit" johtivat ihmisten tyypittelyyn ja luokittelemiseen ja sitä kautta hirmutekoihin. Valistuksen jälkeinen nationalismi vaikutti "rotuhygieniaan" sillä nationalistisen kansakunnan haluttiin muodostuvan parhaasta perintöaineksesta, jotta kansallisvaltio pärjäisi parhaiten valtieoiden välisessä kilpailussa.

Natsiaate voi tämän kehityksen äärimmilleen ryhtymällä tappamaan ala-arvoisia "roskarotuja" teollisesti (keskitysleirit).

Saattaa olla, että seuraavaksi myös Saksa ryhtyy torjumaan pakolaisten vastaanottamista.

*

Vaikka Saksan natsit eivät ole enää vallassa perinteinen "natsismin siemen ja henki" on vieläkin voimissaan Saksassa ja muualla maailmalla. Se voi nousta uudestaan myös laajemmin valtaan minä hetkenä tahansa.

Saksojen yhdistäminenkään ei hävittänyt kokonaan vanhaa natsien omaksumaa kulttuuria ja arvomaailmaa. Kahden täysin vastakkaisen kulttuurin tilalle (Länsi-Saksa ja DDR) ei ole syntynyt "uutta saksalaista kulttuuria", johon ei sisältyisi vanhan Saksan "kulttuurisia rasitteita" kuten natsismin ituja.

Saksojen yhdistämisen jälkeen entistä kommunistista Saksaa on yritetty kytkeä Saksan kapitalistiseen länsiosaan rahan ja valtapolitiikan (puoluevallan) voimalla. Mutta kommunistisen Itä-Saksan aikainen kulttuuri ja siihen liittyvä myytistö vaikuttaa vieläkin niin, että entisen DDR:n alue on edelleenkin muusta Saksasta irrallinen saareke.

Esimerkiksi Länsi-Saksassa kaikki lähiöiden uudistamiseen tarkoitetut rahat keskitettiin vuosia sitten entisen DDR:n alueelle.

*

Saksa on ollut toisen maailmansodan päättymisen jälkeenkin pirstaleinen valtio. Tästä todistaa sekin, että nykyiseen yhdistettyyn Saksaan kuuluu kuusitoista osavaltiota (niissä ei ole kyse täkäläisistä "maakunnista" vaan niillä on oma "eduskunta", parlamentti).

Jokaisella osavaltiolla on myös erityinen kulttuuri ja myytistö. Lisäksi kunkin osavaltion sisällä vallitsee paikkakuntakohtaisesti erilaisia kulttuureja ja myytistöjä. Vaalejakin järjestetään Saksassa jatkuvalla syötöllä. Tästä johtuen Saksa on vieläkin hyvin pirstaleinen maa.

Koska suuri saksalainen kaupunki kuten Bremen on samalla kertaa kolmitasoinen kaupunkiorganisaatio, omia valtio ja lisäksi Bremen vaikuttaa Saksan liittoparlamentissa.

*

Myös Suomea yritetään organisoida nyt suurkunta- ja sote-ajattelun pohjalta "uuteen uskoon". Mutta lopputuloksesta ei voi sanoa vielä muuta kuin, että huomisen arki ja lähidemokratia tulee olemaan totaalisesti toisenlainen kuin tähän asti. Yksilön vaikuttamisesta ja "demokratiaetiikasta" ei kannata puhua enää mitään. Kauhavalaiset puheet syrjäkylien elvyttämisestä ovat täydellisintä "huuhaata" sillä suurkunnan valtuustokin on kohta polvillaan.

Suomen eduskunnan konemaiset paksulompakkoiset valtapuolueet ovat tekemässä parhaillaan vallankumousta, jonka yhteydessä jauhetaan murusiksi kansan edustamisen viimeisetkin rippeet.

Suomen valtioinstituution 1917-2016 loppu on jo ollut.

*

Vuonna 1770 Stuttgartissa syntynyt idealisti Friedrich Hegel pääsi eri vaiheiden jälkeen filosofian professoriksi Berliiniin 1818. Hegelin aatetta pidettiin epävirallisena "Preussin valtiofilosofiana". Hän ei voinut tuolloin edes aavistaa sitä, että samaan aikaan syntyi poikavauva, josta tuli hänen pahin "ongelmaoppilaansa".

Karl Marx syntyi 1818 Preussissa (Trierissä) ja kuoli Lontoossa 1883. Marx piti Hegelin filosofiaa valtaosin idealistisena ja Marx alkoi kehittämään siksi omaa materialistiseen maailmankatsomukseen pohjautuvan filosofiaa ja historiankäsitystä.

Marx muutti Pohjois-Saksasta Kölniin 1842 ja sieltä Ranskaan 1843. Sen jälkeen kun hänet karkotettiin Ranskasta hän muutti 1845 Belgiaan. Tuon jälkeen hän sai luvan muuttaa takaisin Ranskaan (Pariisiin), 1848 ilmestyi Marxin ja Engelsin kommunistisen puolueen manifesti. Marx karkotettiin uudestaan Ranskasta ja 1849 hän saapui samana vuonna Iso-Britanniaan. Marxin elämä olisi siis jatkuvaa pakenemista toisinajattelijana maasta toiseen.

Marx kävi nuorukaisena ainakin kahteen otteeseen Pariisissa. Sen on täytynyt koskettaa eksistentialisti ja kommunisti Jean-Paul Sartrea aivan erityisesti. Marx oli kiinnostunut nimenomaan Marxin alkuperäistä kirjoituksista, ei niiden tulkintateksteistä

Euroopassa ei tunnettu 1800-luvun puolivälissä lainkaan valtiota nimeltä "Saksa". Saksan alue muodostui tuolloin monista valtioista. Sitä ennen Saksan alue oli ollut vuosisatoja vieläkin pirstaleisempi. Keskiajalla ehkä pirstaleisin.

1800-luvulla Preussin ja Itävalta-Unkarin välisen sodan jälkeen muodostettiin Preussin johdolla Pohjois-Saksan liitto 1867.

Preussi tunnetaan parhaiten sen "perisaksalaisesta" ratakanslerista Otto von Bismarckista (1815-1898), joka hallitsi Saksan liittoa "raudalla ja verellä". Bismarck nuiji kulttuurisodallaan erityisesti työväenliikettä ja katolista kirkkoa. Bismarckin mukaan kansakunta (hajanainen Saksa) saattoi saavuttaa yhtenäisyyden vain siten, että sille tarjottiin yhteinen syy vihaan.

Vihaaminen ja rakastaminen ovat lähellä toisiaan. Kauhavan lentosotakoulun ja siihen kiinni naulautuneen siviiliasutuksen välisessä pitkäaikaisen liiton yhdistävä ja yhtenäistävä elementti on ollut viha "ryssien itää" kohtaan sekä USA:n ihaileminen ja rakastaminen. Seudun myytistössä sudetkin sisältyvät "idän uhkakuvaan". Lapuanliikkeen kyyditysten kohde oli itäraja ja tuolloinen yhteiskuntamalli kommunistinen Neuvostoliitto.

Sisä- ja ulkopolitiikassa on käytetty aina valtaan pääsemiseksi vihaan yllyttämistä "kansankunnan hyvän saavuttamiseksi". Suomalaisen nationalismin myytistössä vihan kohteena on pidetty jatkuvasti sisäpolitiikassa kommunismia ja ulkopolitiikassa "idän ryssää. Länsi (Eurooppa ja Yhdysvallat) on merkinnyt tuossa myytissä kaikkea hyvää, itä kaikkea pahaa (Venäjä). Perussuomalainen ulkoministerimme hehkuttaa parhaillaan Natoon liittymistä nostaakseen puolueensa kannatusta kuntavaalien 2017 johdosta.

Samana vuonna (Pohjois-Saksan liiton perustaminen 1867) ilmestyi Karl Marxin itse kirjoittaman "Pääoman" ensimmäinen osa. Se oli vakuuttava näyttö vasemmistolaisen työväenliikkeen ja porvarillisen kapitalismin välisen ristiriidan olemassaolosta.

Preussin johtaman Saksan liiton sekä Ranskan välillä käytiin sota 1870-1871. Vasta nyt perustettiin ensimmäisen kerran Saksan valtio. Sodan hävinneen Ranskan Versaillesissa vihittiin Preussin kuningas Saksan keisariksi. Saksalainen nationalismi syntyi reaktiona ranskalaisuutta vastaan.

*

Euroopan Unioni ja sen esiasteet sijoittuvat taloudellisesti ja poliittisesti yksittäisen valtion ja liittovaltion välimaastoon. Tänä päivänä Saksa ja Ranska vannovat EU:ssa kohtalonomaista rakkaussuhdetta mutta tuon "naimakaupan" koko perusta on alkanut viimeksi horjumaan.

Nimitys EU tuli käyttöön vasta vuonna 1993. Unionin synty liittyi 1945 päättyneen maailmansodan raunioihin ja niiden jälleenrakentamisen sekä toiminnan ylikansalliseen organisointiin. Ensin luonnonvarat (rauta- ja hiilivarat) haluttiin vuonna 1951 muutaman valtion yhteisvalvontaan. Seuraavaksi valtioiden välinen toiminta laajeni taloudellisena yhteistyönä. Monen esivaiheen jälkeen seurasi myös esimerkiksi unionin itälaajentuminen. Unionin piirissä unelmoitiin jopa Euroopan liittovaltiosta mutta nykyinen "talousunioni" ajautui Ukrainan sodan sekä pakolaisaallon myötä vakavaan kriisiin. Koska yhteiskunnat ovat nyt kokonaan uudessa tilanteessa, unioninkin täytyy uudistua radikaalisti jos sitä halutaan.

*

Ensimmäinen maailmansota keskusvaltain ja ympärysvaltojen välillä 1914-1918 merkitsi Saksan ja Itävallan keisarikunnan romahtamista. Rauhansopimus allekirjoitettiin Versaillesin linnassa Ranskassa. Versaillesin sopimus jäi kiusaamaan Saksaa. Saksan revanssisodan pelko jäi kiusaaman puolestaan Ranskaa. Toinen maailmansota todisti siitä, että kyseinen pelko osoittautui aiheelliseksi, sillä Hitlerin armeija miehitti sodan alussa Ranskan.

Ukrainassa 1800-luvulla herännyt nationalismi ja 1900-luvun alussa ensimmäisen maailmansodan aikana tapahtunut Ukrainan itsenäistymispyrkimys on huomion arvoinen seikka. Äskettäin käyty Ukrainan sota on osaksi kyseisen kehityksen "jatkotarina".

*

1919 syntyi Saksassa Weimarin tasavalta ja sitä kautta tultiin Saksan "uuden Bismarckin" eli valtakunnankansleri Hitlerin diktatuuriin 1933 sekä toisen maailmansodan aloittamiseen 1939 äärimmäisen "suuruudenhulluuden ja vihapelin" pohjalta.

Saksan historiaan on sisältynyt jatkuva marxilaisen työväenliikkeen ja kapitalistisen porvaristovallan välinen jännite. Bismarckin kulttuuritaisteluun sisältynyt sosialistien toiminnan rajoittaminen alkoi jo 1870-luvun lopulla ja kommunistien vastainen toiminta jatkui 1900-luvun alussa.

Sakassa kommunistien asema on nykyisin vähäinen, mutta Ranskassa on nykyisinkin yhtä punainen ja väkevä kommunistinen liike kuin ennekin.

*

Hitlerin natsipuolue hävisi sodan ja natsien johto sai tuomiot mutta vanhojen traumojen ja ongelmien kulttuurit ja myytit jäivät kytemään Saksassa. Niiden purkautumisia nähdään tuon tuostakin. Saksan Bader-Meinhof-terrorismi (BM) on ollut tästä eräs esimerkki, toiseksi Saksassa on syntynyt ennalta ehkäisevästä kieltotoiminnasta huolimatta myös uusia äärioikeistolaisia liikkeitä.

Saksan sosiaalidemokraattinen puolue (SDP) oli alun perin kommunistinen. DDR liitti SDP:n Saksan ensimmäisen kommunistisen valtion valtapelin keskiöön.

Länsi-Saksan SDP irtaantui toisen maailmansodan jälkeen kokonaan vallankumouksellisesta aatteesta ja pääsi siksi vuonna 1966 maan oikeiston kanssa hallitukseen. Sitä kautta SDP kohosi koko Saksan liittotasavallan johtoon vuonna 1969.

Kun opiskelin Länsi-Saksassa Braunschweigin yliopistossa 1971–1973, vallassa oli SDP ja samaan aikaan maan opiskelijapiireissä vaikutti anarkisteja, kommunisteja ja terrorismin kannattajia. Yliopiston yhteydessä tapahtui myös opiskelijamellakointia.

Seuraavassa päävaiheessa CDU nousi takaisin valtaan 1982.

Tuon jälkeen Saksassa on ollut päällimmäisenä oikeistovalta (CDU, tänään Merkelin johdolla). Nyt 34 vuotta oikeiston valtaannousun 1982 jälkeen (1982–2016) näyttää siltä, että valta on vaihtumassa Saksassa taas kerran ja samalla ehkä myös dramaattisesti.

Demarit nousivat CDU:n valtapelijoukkoon jo muutama vuosi mutta Saksassa on noussut viimeksi valtaan muitakin puolueita, joilla voi olla jatkossa paljon sanottavaa Saksan tulevaan kehitykseen (AfD jne.).

Saksan uudet nationalistiset puolueet, "maahanmuuttajavastaiset Saksan perussuomalaiset" saattavat murtaa seuraavaksi Saksan kahden suurimman puolueen (CDU ja SDP) valta-aseman radikaalisti.

Saksan ikivanha hajanaisuus ja ristiriitaisuus on vaikuttaa edelleenkin. Ulko- ja sisäpoliittinen taloudellinen ja poliittinen kuohunta uhkaa koko ajan Euroopan "vanhaa natisevaa ruutitynnyriä".

*

DDR:n kommunistikodissa kasvanut Saksan nykyinen liittokansleri Angela Merkel (CDU) on onnistunut toimimaan pitkään Ranskan johdon rinnalla EU:n johtoasemassa.

Merkel hyväksyi Turkin presidentin pyynnöstä jokin aika sitten Saksassa tehdyn "loukkaavan" runovitsin johdosta rikostutkinnan (syyteharkinnan) käynnistämisen.

Saksan nykyisessä laissa on pykälä, jossa kielletään ulkomaisen edustajan loukkaaminen. Turkin presidentti vaati siksi Saksaa rankaisemaan kyseisen pilkkaavan vitsin tekijää, runoilija Jan Böhmermannia.

Siis vitsistä loukkaantunut vieraan valtion johtaja voisi aiheuttaa Saksan kansalaisen tuomitsemisen Saksan valtion oikeudessa.

Vitsissä vihjailtiin Turkin presidentin "eläimeen sekaantumisesta". Islamissa suhtaudutaan ihmisen ja eläimen väliseen sukupuoliseen kontaktiin äärimmäisen tuomitsevasti.

Esimerkiksi Syyrian sotapakolaiset ovat paenneet tähän asti Turkin kautta ensin Kreikkaan. Kyseinen pakolaisvirta on pyritty kääntämään Kreikan suunnalta takaisin kohti Turkkia.

Merkel ja Turkin presidentti ovat tehneet EU:n nimissä siksi sopimuksen pakolaisten käännyttämiseksi Turkista eurooppalaisiin kansallisvaltioihin.

Pakolaisten vastaanottamisesta ja mainitusta sopimuksesta sekä Böhmermann-vitsirikostutkinnasta on syntynyt Saksassa sisäpoliittisia valtariitoja ja siihen liittynyt kritiikki suuntautui eniten liittokansleri Merkeliin. Saksassa on parhaillaan nousussa uusia vahvoja valtaryhmiä. Ne uhkaavat Merkelin asemaa Saksan ja unionin johdossa.

Ulkopolitiikka vaikuttaa samanaikaisesti Saksan valtapelitilanteeseen. Unkarin kansanäänestys pakolaisten vastaanottamisesta viittaa siihen, että myös muita valtioita kieltäytyy seuraavaksi vastaanottamasta Turkista turvapaikanhakijoita. Unkarissa vaaditaan nyt Merkelin erottamista unionin johdossa.

Samaan aikaan unionia rasittaa myös talouteen (myös Saksan talouteen) liittyviä vakavia ongelmia. Brexit-linja näyttää laajenevan unionin sisällä, seuraava unionista eroava valtio voi olla vaikka Unkari.

Ukrainan ja Syyrian sodat ovat vielä ratkaisematta. Talouspakotteetkin ovat edelleenkin voimassa. Eri osapuolten välit ovat viimeksi kiristyneet selvästi.

Nämä seikat aiheuttavat suuria paineita Merkelin asemassa unionissa ja Saksassa. Saksassakin on nousukierteessä liikehdintää, joka tähtää Merkelin syrjäyttämiseen liittokanslerin paikalta.

*

Syyttäjä ilmoitti äskettäin tiistaina 4.10.2016. että Böhmermannin vitsin "pilkkarunon" johdosta ei ole syytä epäillä rikosta. Saksan lain vanha pykälä ulkomaisen edustajan loukkaamisesta on luvattu poistaa vuoteen 2018 mennessä.

Böhmermann esiintyi vapauttavan esitutkintapäätöksen jälkeen YouTube-videollaan 6.10.2016 (katsoin tuon videon Die Welt -lehden sivuilta) ja kertoi vitsin takia syntyneestä "valtion ongelmasta" sekä puhui taiteen vapauden puolesta ja lauloi "YouTube-tiedotustilaisuutensa" päätteeksi englanniksi hittikappaleen.

Turkin presidentti ei tule varmasti ilahtumaan tuostakaan Böhmermannin esiintymisestä.

Tässä nähdään se, että "taide on valtaa" sillä sen se perustuu aivan muuhun seikkaan kuin valtion arvomaalimaan. Valtion valtapolitiikka perustuu ajatukseen "tieto on valtaa" ja samalla sen niveltyy lainsäädäntöön sekä valtion sisällä toimivaan oikeuslaitokseen.

*

Jos Merkel joutuu lähtemään valtakeskuksestaan, Saksan uusi valtaan nouseva sisäpoliittinen eliitti on todennäköisesti hyvin nationalistinen ja ahdasmielinen. Sitä kautta Saksassa saattaa alkaa kukoistaa maan ikivanhoja ennestään tunnettuja jännitteitä. Eikä se tiedä hyvää huomispäivän Euroopalle ja EU:lle.

On hyvin mahdollista, että seuraavaksi Turkin presidentti kumoaa Merkelin kanssa sovitun pakolaisten käännyttämissopimuksen. Ja siitä käynnistyy taas uusi yleiseurooppalainen valtapoliittinen peli ikävine seurauksineen.

*

Koska serkkuni (Maatelat, Mathlin) olivat tuottaneet 1960-luvulla urheilusuorituksillaan julkisuudessa kunniaa Suomelle, laitoin pikkupoikana kesällä puseroni rintapuolelle ensin pienen siniristilipun ja juoksin sen jälkeen pihapiirimme ympyrän muotoisen pihanurmikkomme sivustaa pitkin kuin urheilustadionia pitkin. Isänmaan kunniaksi.

Olin myös itse teini-iässä piiritason kilpaurheilun kärkeä (esimerkiksi 15-vuotiaana hyppäsin pituutta 6,05 m) mutta lopetin urheilun kesken kaiken saadakseni olla vapaana urheilemisesta ainakin kaikki viikonloput.

Myöhemmin ymmärsin sen, että urheilu liittyy nationalismiin, tunsin sen jälkeen urheilua kohtaan entistä suurempaa inhoa.

Aloin etääntyä ja irtaantua konservatiivisesta kristillis-isänmaallisista kotielämästämme ja yhteiskunnan "orjana" olemisesta.

Minusta tuli samaan aikaan innokas lintuharrastaja ja luonnonsuojelija. Kiinnostuin myös modernista taiteesta (kuva ja sana) ja pasifismista.

Kasvatin itselleni pitkän tukan, vedin päälleni paksun villapuseron ja liityin boheemina teininä hippienuoriin.

Luin mielelläni Pentti Saarikosken, Timo K. Mukan, Antti Hyryn sekä Charles Baudelairen tekstejä. Ajauduin jo teininä konflikteihin konservatiivisen yhteiskunnallisen vallan kanssa.

Liityin lukion teininä Helsingin Sadankomitean jäseneksi ja minulle tuli kotimme Ydin-lehti ja Luonnonsuojelija. Kotipaikkani oli nykyinen Lapinjärven sivarikeskus, olin paikan ensimmäinen "sivari".

Sain kuulla koko ajan kritiikkiä radikaaleista ratkaisuistani mutta en antanut sen vaikuttaa omaan elämääni.

Nuoruudenkotini nationalistis-isänmaallisesta ilmapiiristä parikymppisenä itseni irti repäiseminen oli ensimmäinen tärkeä "muurin murtaminen" ja "esteen ylitys" voidakseni edetä kohti "todellista" vapautta, jolla vapaudella on konkreettinen sisältö (A).

Jatkoin tuon jälkeen vuosikymmeniä esteistä irti repäisemistä tullakseni vieläkin täydellisemmin vapaaksi.

*

6. Seuraavaksi elämä opetti minua ymmärtämään "sattuman ja yllättävän käänteen merkityksen" eli sen, että mikään ei ole tässä maailmassa varmaa ja hallittua. Tietäminen ja hallitseminen on ihmissuhteidenkin kohdalla pelkkä myytti. Maailmaa hallitsee "sattumien ja yllätysten vyöry".

Koska tuohon aikaan ei voinut kieltäytyä asianmukaisesti sotapalveluksesta ilman vakavaa rangaistusta (vankeutta) kävin 1971 puolisen vuotta armeijaa Santahaminan jääkäripataljoonan kranaatinheitinkomppaniaa. Anoin opiskeluvapaata ja sain sen. Heitin armeijan valtasymboliikat Santahaminan sillalta mereen.

Matkustin heti tuon jälkeen syksyllä 1971 yksin laivalla Helsingistä Travemundeen Länsi-Saksaan valmistautuakseni aloittamaan Ala-Saksin Braunschweigin teknillisessä yliopistossa arkkitehdin opinnot.

*

Alun perin oli tarkoitus, että nuoruutensa Länsi-Saksassa Lewerkusenissa kymmenisen vuotta asunut vaimonikin (tutustuin häneen heti Suomeen palaamisen yhteydessä Lapinjärvellä 1967, avioon menimme 1969) muuttaisi Suomesta uudestaan Saksaan, mutta hän muutti vuoden 1971 aikana mielensä.

Vaimoni löysi sillä aikaan kun olin Saksassa (etsin sieltä perheellemme asuntoakin) Suomesta uuden mieskaverin. Haimme avioeron ja entinen vaimoni solmi avioliiton uuden miesystävänsä kanssa.

Seuraavaksi välillämme tuli erimielisyyttä lapsemme tapaamisesta ja adoptoinnista. Asiaa käsiteltiin myös oikeudessa. Eroprosessista aiheutui meille molemmille traumoja.

Maalasin noihin aikoihin tauluja mustalla värillä ja tein myös mustaksi maalattuja veistoksia. Äitini luuli, että olen tulossa eron takia hulluksi.

Nämä ikävät tapahtumat sekä elämä Länsi-Saksassa keskellä saksalaista kulttuuria (1971-1974) ravistelivat suuresti siihenastista maailmankuvaani. Tapahtumat aiheuttivat minussa myös syviä traumoja.

*

Saksa oli tuolloin maailmansodan hävinnyt kahtia jaettu valtio. Toisessa osassa Saksaa vallitsi kapitalismi, toisessa kommunismi (DDR).

Nyt kun Saksat on yhdistetty, Saksan ikivanhat ongelmat näyttävät purkautuvan Ukrainan, Turkin, Britannian ja esimerkiksi Unkarin jälkeen taas kerran uudestaan.

Luin lehdestä siitä, kun Sartre kävi 1970-luvun alkupuoliskolla Länsi-Saksassa tapaamassa vankilaan telejettyjä BM-terroristeja.

Ymmärsin, että Sartre oli saksalaisenkin yhteiskuntaeliitin kannalta vaarallinen ajattelija.

*

Yhteiskunnallinen tietoisuus ja vallankäyttö alkoi nyt heräämään minussa aiempaa voimakkaammin. Kiinnostuin Saksassa myös anarkiasta ja radikalismista ja aloin lukemaan Marxin kirjoituksista ja kommunismista.

Minusta tuli pasifisti ja marxilainen työväenliikkeen kannattaja.

Olin tutustunut Saksan kaudella Helsingissä 1974 turkulaiseen (myös vasemmistolaiseen) tyttöön, tulevaan uuteen vaimooni. Koska olin eronnut kirkosta, meidät vihittiin Suomeen palattuani Oulun maistraatissa. Liityin kuitenkin muutaman vuoden päästä takaisin kirkkoon.

Kun kirkosta eroaminen mahdollistettiin, alkuvaiheessa piti esittää papille syy eroamiseen. Kauhavalla joku paikallinen kommunisti on perustellut seurakunnan lihavalle kirkkoherralle eron syyn sanomalla "lampaat laihtuu, mutta paimen lihoo".

Läheinen luontosuhteenikin "laimentui" Saksan vuosien aikana. Elämä vuosia vieraassa maassa keskellä kaupunkikulttuuria muutti minua ulkonäköä ja pukeutumista myöten.

Aloin olemaan ulkonäköäni myöten "saksalaisnuori".

Saksan ja Suomen opiskelijamaailmassa eläneenä aloin irtaantua 1970-luvulla kolmikymppisenä nuorena kapitalistisen yhteiskunnan auktoriteetetistä, kuten kirkosta ja valtiovallasta (B). Marxilainen yhteiskuntavaihtoehto kiinnosti minua entistä enemmän.

Noihin aikoihin Suomella oli maalaisliittolaisen Kekkosen ansiosta hyvät välit kommunistisen Neuvostoliiton kanssa eikä näköpiirissä ollut mitään mikä olisi viitannut Berliinin muurinkaan purkamiseen. Siihen asti vakaa ja "luottamuksellinen" yleinen ilmapiiri alkoi kuitenkin murtua 1980-luvun alussa. Lopulta romahti Neuvostoliitto ja saman tien mureni Berliinin muurikin (1989-1990).

1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa ajauduin nelikymppisenä arkkitehtina ristiriitaan uutta postmodernia uusliberalistista kulttuuria hehkuttaneen Turun valtaeliitin kanssa (C). Tuolloiset vaikeat ajat ja olosuhteet johtivat siihen, että huomasi loikanneeni niin kutsuttuihin "vihreisiin" (1992-1994). Seuraava loikkani johti vihreistä työväenliikkeen revisionisteihin, sosiaalidemokraatteihin (1994-2000).

Tuon jälkeen elin parikymmentä vuotta "tuuliajolla" (2000-2010) kunnes otin 2003 avioeron ja avioiduin kolmannen kerran ja siirryin lopuksi Turun virastani eläkkeelle. Muutin Turusta uuden perheeni kanssa Turusta Kauhavalle.

Kauhavalla aloin irtaantua taas uusista tielleni ilmestyneistä esteistä (D).

*

Elämääni vaikuttivat suuresti avioeron (1971-1972) yhteydessä tapahtuneet henkiset menetykset ja traumaattiset tapahtumat sekä siihen liittyneet seksuaaliset tunnot.

Seksuaalisuussuhdettani muutti myös kokemukseni saksalaisessa kulttuurissa sekä Saksan laivoilla ja Suomessa tekemäni havainnot, jotka liittyivät siihen, että nuoria suomalaisia naisia ("suurta ikäluokkaa") avioitui koko ajan saksalaisten nuorten miesten kanssa.

Valtiojohtoinen Matkailun edistämiskeskuskin (MEK) oli ryhtynyt markkinoimaan Länsi-Saksassakin vaalean suomalaisen naisen markkinointia saksalaisille miehille neljällä suurella julistella. Ne esittivät romanttisesti kevättä, kesää, syksyä ja talvea ja niissä jokaisessa oli nuoria suomalaisnaisia poimimassa kukkia (kevät), soutelemassa järvellä (kesä), poimimassa sieniä metsässä (syksy) sekä hiihtelemässä talvisessa metsässä (talvi).

Monet saksalaiset poikamiehet olivat etsineet Thaimaasta saakka itselleen vaimon mutta sitäkin helpommin sen uskottiin onnistuvan Suomessa, eikä vaimosta tarvinnut tuolloin maksaa mitään.

Toisen maailmansodan germanismivillityksessä Suomessa oli laulettu laulua "– – Suomen poika, jos seuraansa tarjoaa / lyhyt vastaus kuuluu vain "niks" / Tuuri parempi on Hitlerin poikien/saavat vastauksen "Ich liebe dich" – –".

Kaksi serkkutyttöäni avioituivat saksalaisen miehen kanssa ja muuttivat Länsi-Saksaan. Kun matkustin ensimmäisen kerran Saksaan olin Hampurissa yötä serkkutyttöni perheen luona. Tutustuin heidän luona ensimmäisen kerran saksalaiseen ruokakulttuuriin. Hampurin serkullani oli ollut Suomessa myös "suomalainen poikaystävä" mutta serkkuni hylkäsi hänet ja otti saksalaisen miehen.

Suomen ja Saksan välinen kulttuuriero alkoi terävöityä omien elämänkokemusteni myötä 1972-74 välisenä aikana Saksassa ja muutama vuosi sen jälkeen kun olin palannut Saksasta Suomeen. Elin tuossa vaiheessa kotona oppimassani suomalais-kansallisessa arvomaailmassa mutta ryhdyin vähitellen tuntemaan myös suomalaisuutta kohtaan vastenmielisyyttä. Minusta alkoi tulla kansainvälinen.

Mutta vasta kun perehdyin myöhemmin filosofiaan, varsinkin eksistentialistiseen suuntaukseen aloin tuntea vastenmielisyyttä kaikkea "nationalismille haiskahtavaa" kohtaan. Opin myös ymmärtämään, että olin ollut vielä 1970-luvun alussa väärien "vaikuttimien vallassa".

Sehän on vain hyvä asia, kun suomalaisten ja saksalaisten kesken syntyy rakkaussuhteita, solmitaan avioliittoja ja tehdään lapsia. Niin myös tapahtui reilusti yli 10 000:n suomalaisen nuoren naisen kohdalla.

Kahden eri maan välisen kulttuurieron kokemisessa tapahtui kohdallani aluksi siten, että aloin aluksi ikävöidä ja ihailla "omaa suomalaista kulttuuriani" ja inhota minulle aluksi vieraalta tuntunutta saksalaista kulttuuria.

Mutta kulttuurivuoropuhelun jatkuessa seurasi uusi monivaiheinen prosessi. Se johti siihen, että aloin melkein samaistua minulle aluksi uuteen saksalaiseen kulttuuriin. Jos olisi samaistunut en olisi halunnut palata sen jälkeen ikinä takaisin "omaan kotimaahan".

Ja olisin muuttunut suomalaisen kulttuurin inhoajaksi.

Kahden nationalistisen valtion välisen kulttuurieron kokeminen liittyy moneen eri seikkaan. Tuon vuorovaikutuksen tapahtuessa tuntee mieltymystä ja vastenmielisyyttä eri seikoista monesta eri syytä.

Kaikkeen tuohon vaikuttaa myös oma henkilökohtainen elämäntilanne, johon sisältyy esimerkiksi omia traumaattisia ja/tai omia seksuaalisia tuntoja.

Omalla kohdallani tämä paljastui esimerkiksi siinä, että pidin Saksassa opiskelijakämppäni seinällä suomalaisesta sanomalehdestä repäisemääni värillistä värivalokuvaa, jossa komeili kaunis vaaleatukkainen suomalainen nainen.

"Kaksinaamaista" olisi joku tarkkailija sanonut.

*

Aloin jo Saksassa kirjoittamaan ja kuvittamaan (omat pilapiirrokset sekä muuta kuvamateriaalia) esseetyyppistä käsikirjoitusta "ristiriitojen Saksasta ja saksalaisista". Kirjoitukseni käsitteli useita eri aihepiirejä. Annoin käsikirjoitukselleni nimen "BRD" (Die Bundesrepublik Deutschland, Saksan liittotasavalta).

Kirjoitukseeni sisältyi sisällysluettelo ja lähdeviitteet. Sisällysluettelossa oli viisi pääjaksoa. Ensimmäinen pääjakso oli otsikoitu "Kaksi miestä menneisyydestä", toinen pääjakso "Aatteiden sammumaton sisällissota", kolmas "Ylpeä ja ruma Saksa", neljäs osa "Kansalaisista kansakunta tunnetaan", viides osa "Saksa ja Suomi".

Noihin pääjaksoihin sisältyi kappaleet (1) Luther keskiaika ja uskonpuhdistus, Luterilaisuus ja uusin aika, Hitlerin "uskonpuhdistus", (2) Ryssävihaa ja kommunismin hysteriaa, Yliopisto ajattelun taistelukenttä, Professori Hering ja Egyptin pyramidit, Punainen armeijakunta, "Sisällissota" ja sen seuraus. Ulospääsytie?, Suruton ja syytön Saksa, Strauss "starker Mann", (3) Saksalaiset suurmiehet, Talousihme, (4) Saksalainen mies, Saksalainen nainen, Saksalainen perhe (5) Suomi Saksako?, Saksa Suomen pelastajana, Vallattomat varastelevat saksalaisturistit, Suomi tuhansien vaaleiden hiusten maa.

Tuon kirjoituksen tekemisestä oli se hyöty, että jouduin perehtymään Saksaan monista eri näkökulmista käsin. Mutta kokonaisotteeni oli subjektiivinen ja "ahdasmielinen".

Tarjosin lähes satasivuista käsikirjoitustani Suomessa kustantajalle, mutta kustantajaa ei kiinnostanut julkaista käsikirjoitukseni pohjalta bestsellermäistä kirjaa.

*

Kyseinen "ahdasmielinen" kirjoitukseni "BRD" on herättänyt minussa viimeksi nationalistista kulttuuria ja nationalistisia myyttejä koskevia kysymyksiä.

Toiseksi tuo vanha käsikirjoitukseni on antanut aihetta itsetutkiskeluun. Vanhoista kuva- ja sanateoksista on jälkikäteen paljon hyötyä itsensä tarkkailemisen yhteydessä.

*

Luopumalla kokonaan nationalismista ihmisten on helpompi kohdata ja "sulattaa" maapallon kulttuuriset erilaisuudet koska uudessa kansallisvaltiottomassa ja valtiorajattomassa (vapaan liikkumisen) tilassa huomio kiinnittyy kaikkeen muuhun kuin "karsinoituihin nationalistisiin uskomuksiin", kaikenlaisiin sepitelmiin joiden taustalla on myytti "isosta hengestä".

Nationalismista luopuminen on eräs vapaan konkreettisen maailmassaolemisen oivaltamisen pääehto (eksistentialistinen yksilön vapaus "itselleen olemiseen").

*

Palaan seuraavaksi avioliittoni vaiheisiin.

Asuin uuden vaimoni kanssa ennen Turkuun muuttoa ensin Vantaan Koivukylässä, myöhemmin Oulussa ja 1970-luvun lopulla hetken myös Tampereella. Perheeseemme syntyi kaksi lasta (poika Oulussa, tyttö Turussa).

Kun kävin ensimmäisen kerran Turussa 1974, kaupunki tunnettiin kaikkialla arvotalojen purkajana. Oulun yliopistossa diplomityöni tehtyäni pääsin Turun kaupungin töihin (1984) ja ylläpidin vuosia Turussa "positiivista ympäristöreaktiota" ( = vanhojen arvokkaiden talojen ja paikkojen suojelemista). Mutta ajauduin Aurajokisuun suunnittelutyössä konfliktiin turuntautisen valtaeliitin kanssa.

Minut pyydettiin tuona vaikeana hetkenä paikallisten poliittisten vihreiden kunnallisvaaliehdokkaaksi (vuoden 1992 vaali). Tulin kuntavaalissa valituksi valtuustoon vihreiden ylivoimaisena ääniharavana. Turun vihreiden valtuustopaikat kasvoivat hetkessä yhdestä seitsemään.

Erosin kuitenkin parin vuoden päästä vihreistä (1994), koska vihreät kumosivat tekemämme luottamuspaikkasopimuksen (siihen liittyvän vihreiden pöytäkirjan sanottiin kadonneen) ja liityin SDP:n valtuustoryhmään. 1996 minut valittiin suoraan valtuustoon demarien ehdokkaana. Olin Turun valtuuston demarijäsenenä vuoteen 2000 saakka.

Olin ollut välillä myös kaupunginhallituksen jäsen sekä rakennuslautakunnassa kh:n edustaja. Lisäksi olin 1992-2000 monissa muissa luottamistehtävissä (lautakunnissa jne.).

*

Jälkikäteen olen ajatellut, että Aurajokisuun kohdalla olin innokas suojelemaan kyseistä paikkaa. Minun olisi pitänyt antaa vain kaiken tulossa olleen tulla ja rantautua Turun ikivanhalle Aurajokisuullekin (ympäristötaide, teollisuustilojen uuskäyttö ja uudisrakentaminen).

2000-luvun alussa aloin kulkemaan kohti kolmatta avioliittoa. Meille syntyi Turussa tyttö, meidät vihittiin vasta tuon jälkeen Turussa kirkossa.

Avioliiton solmimiseen sisältyy myös seksuaalisuus. Nykyaikaani sisältyy vanha entinen luonto- ja taideharrastus, rauhanaate ja kapitalismin vastainen marxilaisuus.

Minua on alkanut kiinnostamaan viimeksi uudella tavalla erityisesti taiteellinen ilmaisu (sana ja kuva). Tuon uuden ajatteluni pohjalla on eniten Jean-Paul Sartren luoma eksistentialistinen filosofia.

*

Pahuus ei ole sisältynyt historiassa ainoastaan esimerkiksi Saksan natseihin vaan "natsismin pahuus" on yleinen ja laajempi kulttuurinen ilmiö. Se kätkeytyy myös kaikkeen siihen "yhteiskunnalliseen hyvään", jota nykyisin (kritiikittömästi) hyvänä pidetään.

Isoin ongelma nyky-yhteiskunnassammekin on "rationaaliseen tieteeseen ja tietämiseen" uskominen. Sillä voi pyhittää hyvinä asioina myös julmimpia tekoja. Sen yhteydessä pohjimmiltaan uskotaan, että ihminen on tietävä ja kehitystä hallitseva hyvä olento. Mutta se on harha.

Rasismia on montaa lajia. Jos sanoo esimerkiksi, että "eräissä maahanmuuttajaryhmissä" seksuaalirikokset ovat yleisempiä kuin muissa ihmisryhmissä syyllistyy "luokittelurasismiin"."Alemmuusrasimi" ilmenee esimerkiksi kun helsinkiläiset pyrkivät karkottamaan romaanit kaupungistaan. Tuossa rasismin muodossa "kantaväestö" katsoo olevansa kunnon väkeä mutta romaanit ovat heistä paikan imagoa heikentävää "roskaväkeä".

Rasismin muotoihin kuuluu myös nationalistisen valtioajattelun "ylemmyysrasismi". Siinä kansalliset valtiot kilpailevat jatkuvasti keskenään ja jokainen maa yrittää kiihottaa kansalaisiaan mahdollisimman korkealuokkaisiin suorituksiin. Esimerkiksi suomalaiset alkavat pitää tuon jälkeen itseään parempina ihmisinä kuin muut. Lopputulos suomalaisten harjoittamasta kilpailusta on kuitenkin usein euroviisutulosten kaltainen. Natsit veivät "saksalaisen ylemmyysrasimin" huippuunsa mutta lopputuloksesta tuli katastrofi (hävitty sota ja natsijohdon hirttäminen).

*

Koska eksistentialismi ei pohjaudu tietämisen korostamiseen ja tieto-oppiin eksistentialistisessa ihmisenä OLEMISEN LUONNETTA korostavassa näkökulmassa, kaikki maapallon ihmiset ovat samanarvoisia.

Eksistentialistit eivät luokittele ihmisiä ja ovat humanisteina aina rasimin vastaisia.

Tänä päivänä ei puhuta enää "tieteellisestä routuhygieniasta" mutta hädässä apua tarvitsevia pakolaisia kohdellaan tänä päivänäkin yhtä tunteettomasti kuin natsit kohtelivat ala-arvoisina pitämiään ihmis- ja väestöryhmiä.

*

Kauhavalla vastaanottokeskuksen johtaja Ilkka Peura irtisanoutui jokin aika sitten tehtävästään, koska hän ei saanut ymmärtämystä sille, että edistää maahanmuuttajien oman kulttuurin mukaista ruokakulttuuria.

Sanomalehti Ilkan mukaan (28.9.2016) Kauhavan kaupunginhallituksen muutamat jäsenet eivät halunneet, että Kauhavan maahanmuuttokoordinaattorille Fia Hafizille myönnetään virkavapaus. Hafiz on siirtymässä Kauhavalta Mäntsälään maahanmuuttokoordinaattorin määräaikaiseen tehtävään.

Puolustusministeri Jussi Niinistön mielestä sotilaslentokenttätoiminnan siirto Kauhavalta Tikkakoskelle oli "ilmatilaväljyyden" osalta virhe, mutta Kauhavan kenttä saatetaan ottaa myöhemmin uudestaan sotilaskäyttöön.

Perussuomalaisten kannatus on ollut Kauhava-härmänmaan seudulla korkeinta Suomessa. Puolustusministeri Jussi Niinistön markkinoiman "arjalais-himmleriläisen kansankiihotuksen" ydinidea on lakeudella "Tikkakosken sotilaslentokenttä taksin Kauhavalle". Sotahistoriaan perehtynyt filosofian tohtori Niinistö ylisti äskettäin Kauhavan sotilaslentokenttää tulevaisuuden kannalta loistavaksi koska kyseisellä kentällä on "vapaata ilmatilaa harjoitella mielin määrin" (Ilkka 19.10.2016).

Sotahistorioitsija ei taida tietää, että lentomeluraja on asumiskeskuksissa 55 dB (suunnittelumääräys) ja että ylikorkeasta melusta aiheutuu muun muassa infarkteja (terveydelliset haitat). Huomaa, että kuntavaalit 2017 pidetään kohta myös Kauhavalla.

"Perussuomalaisesta uusnatsismista" puuttuu enää perussuomalainen valtakunnankansleri (vrt. PS-presidenttiehdokkuuskisa).

Kauhavalla vaalitaan muistoja ja unelmoidaan vieläkin kuumeisesti paluusta menneisyyteen. 30.9.2016 pidettiin Kauhavan keskustassa lentosotakoulun muistopuiston vitriinin (monumentin) ja sen viereisen leikkipaikan vihkimistilaisuus (kts. sanomalehti Ilkka).

Tämä viittaa kommunistien vastaisen lapuanliikkeen kaltaisen, nyt maahanmuuttajavastaisen "kauhavanliikkeen" kypsyttelyyn talonpoikaiskulttuurisella lakeudella heti kun ilmastopakolaisuudesta aiheutuva massiivinen turvapaikanhakuaalto on iskenyt myös Kauhavalle saakka.

Tuosta lähtien Suomeen ja Kauhavalle ei hauta ottaa vastaan ensimmäistäkään pakolaista.

*

Suomen sote-uudistus sekä suurkuntauudistus etenee epäeettisesti ja -demokraattisesti. Suurkunnan arjesta on tulossa kansalle iso helvetti.

Tässäkin "uudistuksessa" eliitti pitää tikun päässä yksipuolisesti taloudellista tehokkuutta.

Kesän 2017 heinäkuun jälkeen asukkaiden valitsemilla kunnanvaltuustoilla ei ole enää varsinaisesti mitään valtaa. Valtuustoilla ei ole ollut tähänkään asti valtaa valtuustovallan alatasoille delegoinnin jälkeen (uusliberalismi ja hallinnon joustavaksi rasvaaminen).

Uuden maakunnan väliaikainen hallinto (uusi maakuntahallinto muistuttaa valtion väliportaan hallintoa) valmistelee uutena edustuksellisena elimenä kuntien tärkeimmät asiat (katso Ilkka 20.9.2016, ex-puoluesihteeri Jarmo Korhosen haastattelu). Myös Ilkan uutinen 8.10.2016 "Kuntien kova pudotuspeli on jo alkanut" todistaa edessä olevasta kuntahelvetistä.

Kylähelvetti on jo valmis vaikka Keskusta nousi valtaan luvaten elvyttää Suomen syrjäkylätkin.

Kuntavaalissa äänestämisessä ei ole mitään järkeä jos valtuustolla ei ole valtaa. Nyt ratkaisee loputkin raha ja valtapuolueet.

*

Maailmansodan syttymishetkeä ei voi todeta etukäteen, sen voi tunnistaa aina vasta jälkikäteen. Ehtikö kolmas maailmansota alkaa jo?

Mutta ei saa aloittaa uutta suursotaa, me eksistentialistit rakastamme rauhaa. Hyvän elämän perusta on "siviilioloissa".

Meillä eksistentialistisilla yksilövapautta korostavilla toisinajattelijoilla on onneksi nyt paras tilaisuus vaikuttaa ihmiskunnan tulevaisuuteen.

*

Kapitalismin käärme on pistämässä parhaillaan itse itseään. Kapitalismi ja kansallisvaltiot tekevät nyt kuolemaa.

Maailmantalous on kuohunut jo pitkään yli reunojensa ja kansallisvaltiot ovat olleet samaan aikaan isoissa taloudellisissa ja toiminnallisissa vaikeuksissa.

Ja kaikkea lyödään taas kerran säpäleiksi ennen uuden alkamista.

Mutta tämä näkyvä ei ole vallitsevien uusimpien ilmiöiden syy vaan seuraus.

Kun ajatus "tieto on valtaa" eli tähänastinen usko kaiken tietämiseen ja hallitsemiseen romahtaa, enää ei auta se, että meitä johtaa filosofian tohtori Pekka Sauri, maisteri Timo Soini tai esimerkiksi tohtori Jussi Halla-Aho.

Perinteinen valtapolitiikan arvovaltaisuus ja sovinnaisuus on jo mennyttä. Yhdysvaltojen presidentinvaalin lopputuloksesta saattaa tulla siitä ensimmäinen iso näyttö.

Esiintymällä vallankäyttäjänä perinteisesti "putipuhtaana, steriilinä ja asialinjaisena ihmisenä" on paljastumassa huijaukseksi. Ihminenhän ei voi olla väkivaltaista sodankäyntiäkin muistuttavassa poliittisessa "valtapelissä" hyvä ja "kristuksellisen yliluonnollinen" ihminen.

*

Esimerkiksi parhaan presidenttiehdokkaan on perinteisesti ajateltu olevan henkilö, joka sitoutuu sovinnaisessa yhteiskunnassa ylintä valtaa käyttävään "taustavaltaan" eli kapitalistiseen pääomavaltaan ja suuriin yhteiskunnallisiin instituutioihin.

Kansa ei halua johtajakseen rahavallan tai poliittisen vallan diktaattoria. Mutta vähiten se kaipaa "taustavaltaa" orjallisesti kumartavaa nukkepresidenttiä.

Samaan aikaan kun kansalle tyrkytetään "poliittisesti korrektia" nukkea "taustavallan" juoksupojaksi tai -tytöksi, vaaliväittelyissä varsinaisista poliittisista asioista väitteleminen on painottumassa henkilön ja esiintymisten korostamiseen. Juuri tästä kulttuurisesta muutoksesta on nyt kyse USA:n presidentinvaalissa.

10.10.2016 pidetyn vaaliväittelyn jälkeisissä asiantuntija-analyyseissä keskusteltiin jopa tilaisuuden tv-kameramiesten osuudesta "väittelyssä". Pitäisikö vaalitappiosta syyttää kameramiehiä? Tämä peli muistuttaa suuresti muinaisen Rooman rappiota.

Suurvallassa on kaksi isoa puoluetta republikaanit ja demokraatit. Niiden välillä ei tunnut olevan yleensä mitään eroa. Ainakin kun suurvaltojen välit kiristyvät väärimmilleen kuten viimeksi on tapahtunut. Siinä missä Neuvostoliitto oli sama kuin kommunismi, Amerikka on sama kuin kapitalismi.

Yhden käsityksen mukaan noista puolueista ensimmäinen (republikaanit) korostaa "oikeistolaisena" tasa-arvoa, vapaamielisyyttä, yksityisyritteliäisyyttä ja yksityisen sektorin panosta. Toinen pääpuolue (demokraatit) korostaa puolestaan "vasemmistolaisena" kansanvaltaa ja köyhien aseman parantamista.

Republikaani Trump on kiinteistömiljonääri ja poliitikkona vielä nuori yrittäjä samalla tavalla kuin Suomen Sipilä. Demokraatti presidenttiehdokas rouva Clinton on puolestaan oikea "aurinkorouva-hovinukke". "Taustavalta" olisi kaapannut mieluiten hänet syliinsä.

Mutta "kansa päättää" amerikoissakin.

 

7. Käynnissä olevan kulttuurimurroksen ja -kumouksen jälkeen maapallon jokainen vapaa yksilö voi olla itse "tietäjä, taiteilija ja vallankäyttäjä". Kohta päättyy ihmisten luokitteleminen.

Perustettavassa maapallonlaajuisessa maailmanvaltiossa "abacus" on eksistentialistinen yksilövapaus ja "itselleen oleminen".

Siinä jokainen maapallon ihminen saa olla vapaasti "oleva itselleen" eli vapaa yksilönä "itselleen olemiseen".

*

Sartre on sanonut kirjassa Mitä kirjallisuus on? (suomennos 1967, alkuperäinen teos 1947, katso suomennoksen takakantta), että "Kirjailijan vastuu on totaalinen – – sanottava kaikki kaikille. Kirjailijan tehtävänä on – – kyseenalaisiksi kaikki näennäiset arvot – –"

Aikana, jolloin ihmiskuntaa uhkaa suurempi vaara kuin koskaan aikaisemmin, kirjailijan on...sitouduttava samalla koko ihmiskuntaan" (Sartre).

Tuohon aikaan kauhua oli herättänyt toinen maailmansota. Nyt se voisi olla kolmannen maailmansodan syttymisen uhka.

Nykyajan filosofian kolmesta pääsuuntauksesta loogis-analyyttisestä, marxilaisesta ja eksistentialistisesta ei ole enää jäljellä sen jälkeen kun luovumme loogis-analyyttisen filosofian idealistisesta "tieto on valtaa" -uskomuksesta muuta kuin materialistinen marxilaisuus ja vapaus- ja olemisajattelun eksistentialismi.

Tämä uusin käsitys filosofian tilasta on nousemassa pintaan taas kerran "ihmisen kantapään kautta".

Ja kaikki heti siitä globaaleja puolueita ja marxilais-eksistentialistista maailmanvaltaa perustamaan.

ILMOITUS