0. Mikä filosofia ja taide?

Minulle ajatteleminen jafilosofointion sitä, että ihmettelen olemista.

Tarkkailen elämäni aikana eniten itseäni (omaa olemistani) ja vasta sen jälkeen tarkkailen muita ihmisiä voidakseni tehdä havaintoja ihmisenä olemisestatäällä jossakin”.

Tarkkailen myös esimerkiksi yhteiskuntaa sekä vallankäyttöön liittyvää käytäntöjä.

Yhteiskunnan ja yhteisöllisen elämän vastakohta on yksilöllinen olemassaolo.

*

Harjoitettuvirallinen filosofiatiedeei ole johtanut yhteen yleisesti hyväksyttyyntietoon ja viisauteen tai maailmankatsomukseen”, kuten on kuiviteltu ja toivottu.

Kun filosofia määritelläänmaailmankatsomukseksi”, erilaisia filosofisia suuntauksia voi olla yhtä monia kuin on ihmisiä maapallolla.

Myös esimerkiksi historiaa voidaan kirjoittaa lukemattomilla eri tavoilla.

Kaikki historiat ovatyhtä tosia”.

Ihminen ei ole mielestäni muusta luonnosta poikkeavatieto-olentovaan muuhun maapallon luontoon tiiviisti sisältyvä eläinlaji.

Filosofien käyttämää käsitettätodellisuusvastaa parhaiten käsiteelollinen luonto”.

Kaikki se mikä näkyy elollisessa luonosssa ontotta”.

Tieteellinen filosofiaon kuvittelua.

*

Vapaa yksilä onitselleen olemisessaanluovuuden ja taiteellisuuden perusta.

Nykyaikanataide on valtaa”, vielä jokin aika sitten se olitieto on valtaa”.

Tämä nykyaika onmusta valu”, hallitsemattomuuden ja sattuman vyöryn yhteiskunta.

Kun ihminen ymmärtää, että ihminen eitiedä”, jäljelle jää uskominen ja taide.

*

Filosofian harjoittaminen järjen ja tietouskon pohjalta ei ole tuottanut tietoayhdestä lopullisesta totuudesta”.

On alettu ymmärtämään, ettätotuuksiaon lukemattomia. Tämä koskee myösestetiikan teoriaa”.

Taiteestakaan ei ole löytynyt eikä tule löytymään yhtälopullista selitystä”.

Ihminen on kuvittelut olevansatieto-olento”, joka voi hallita (”tieto on valtaa”) kaikkea, mutta nyt ihmisen on pakko tunnustaa, että kaikki tuo on ollut harhaa.

Taide ei pohjaudutietämiseeneikäestetiikkaanvaan ihmisenä olemiseen.

Se, että taide liittyy ihmisenä olemiseen, merkitsee samalla sitä, ettätaide on nyt valtaa”.

Taideteoksen tekeminen onkonkreettisinta filosofointia”, silläuusi taidefilosofointitapahtuu alitajunnan, eitietämisenpohjalta.

Vaistonvaraisesti tapahtuva teoksen tekeminen elisattuman taidevastaa parhaiten ihmisenä olemista.

Olemiseen liittyväätietoavoi hankkia vain olemalla vapaa yksilö, joka tekee itse kaikki ratkaisunsa.

Tietävä ihminenon myytti ja erehdys.

Ihminen ja luonto (eli todellisuus) on ihmiselle ikuinen arvoitus.

Tähän on ihmisen pakko tyytyä.

1. Mytologinen eläin

Ihminen on kuvitelmissa ja uskomuksissa elävämytologinen eläin”.

Länsimaisen kulttuurin ja lännessä omaksutun kristillisen uskon perusta on antiikin kreikkalaisten uskonharjoituksessa sekä ihmisjärjen hyödyntämiseen pyrkineessätietofilosofoinnissa” (dialogi).

Kristillistäsyntien anteeksi saamistavastaa muinainen ihmisen tekemienvirheiden korjaaminenuhraamalla ihmisen kaltaisille jumalille maanpäällisiä ihmisiä.

Kreikkalaiset kuvittelivat esimerkiksi, että ihmisen ja jumalien väliseen vuoropuheluun sisältyy viestinviejinä toimiviaväliolentoja”. Kristillisen uskon kohdalla niitä vastaa ihmisen kaltaiset valkoiset enkelit (vrt. valkoinen valta).

Tietäminenon kuvittelua.

Ihminen on kuitenkin kuvitellut olevansapuhdas tieto-olento”. Ihminen alkoi uskoa voivansa tulla järkeillen jumaluuden kaltaiseksi kaikkitietäväksi ja kehityksen kulkua hallitsevaksi olennoksi.

Tämän perusvirheen seuraukset näkyvät nyt luonnon ja ihmiskunan massiivisena kärsimyksenä.

Antiikin Kreikan filosofit uskovat ihmisen järkeilykykyyn ja viisauteen eivätkä antiikin jumalat olleet sattumalta ihmisen kaltaisia olentoja.

2. Traumaattinen eläin

Ihmisen olemassaoloon vaikuttaa kuvitteellisten uskomusten (myyttien) lisäksi myös esimerkiksi jossain elämäntilanteessa syntynyt henkinen trauma, vaurio ja vamma.

Ihminen on myöstraumaattinen eläin”.

Esimerkiksi kun ihminen on joutunut sotilaana vuosiksi sotaan, sodasta palattuaan hän ei ole enää sama ihminen kuin ennen sotaan lähtöä.

Sodasta paluun jälkeen monet näkevät jatkuvasti painajaisia sota-ajasta, toiset saattavat taas alkoholisoitua tuolloin pahasti.

Sodasta palanneet sotilaat ylläpitävät tavallisesti hyvin aktiivisesti isänmaallista asennetta. Ja kehoittavat nuoria vastaavaan isänmaallisuuteen.

Jos korostaa kansalaisena ja valtion alamaisena hyvin yksipuolisesti suomalaisuutta tämänkin taustalta voi löytyä trauma.

Esimerkiksi alemmuudentunteeseen johtaneet kokemukset panevat ihmiset puolustautumaan tavalla tai toisella.

Jos on kokenut avioeron, siitäkin jää usein jäljelle traumoja. Traumat rakentuvat kun monet vanhat kuvitelmatehyestä yhteiselämästämurenevat.

Monet kieltäytyvät tietoisesti solmimasta avioliittoa erotuskan pelosta.

*

Nationalismin, natsismin sekä yksilövapauden orjuuttamisen pääideologi Hegel ei ymmärtänyt ihmisenä olemisen perusasioista mitään.

Kaiken hallitseminen jatietohulluusoli Hegelin trauma. Ei ollut mikään ihme, että se herätti heti vastareaktion (Kierkegaardin eksistentialismi).

Natsijohtaja Adolf Hitlerin elämään vaikutti moni trauma.

Kun hän ei päässyt kuvataidekouluun (koska oli omaksunut hyvin konservatiivisen taidekäsityksen) tuo tapahtuma vaikutti siihen, että hän nimitteli myöhemmin valtapelurina modernia taidettaroskataiteeksi”.

Perussuonalistenkin isoin ongelma on se, että he eivät ymmärrä modernin taiteen ja olemassaolokysymyksen yhteyttä.

Abstrakti ekspressiivinen taide on siksi heistä käsittämätöntä.

Hitler poltatti ihmisen olemassaolosta todistaneita moderneja taideteoksia natsiroviolla ja puolusti tuolla teolla mukaainutta oikeaa todellisuuskäsitystä”.

Kun HitlerinMein Kampf -suunnitelma epäonnistui, hän teki itsemurhan. Hitler ei kestänyt tuona hetkenä kohdata omaa syvää traumaa, mikä sisältyi hänen virheelliseen olemiskäsitykseensä.

*

Oliko Jean-Paul Sartren luoman eksistentialismin taustalla omia traumoja?

Sartre kielsi jyrkästi isänsä (Sartre oli jäänyt pikkulapsena kahden äitinsä kanssa) ja hänen suhteensa omiin sukulaisiinsa oli viileä. Avioliittoakaan hän ei tahtonut solmia.

Hänelle oli tärkeintä kokeaitselleen oleminenja tehdä tärkeät valinnat ja ratkaisut täysin omin päin ilman muiden osuutta niihin.

Sartre ei antanut myyttien ja traumojen muokata eksistentialistista ajatteluaan.

Sartre oli teollisen aikakauden nationalistisella propagandalla yhtenäistetyn ihmismassan vastakohta.

Sartre antoi yksilön vapautta korostaneella filosofiallaan uuden suunnanlänsimaiselle demokratialle”.

Nyt alkoi tulla tärkeimmäksi seikaksi yhtenäistämisestä ja massoittamisesta vapaa yksilö omin ajatuksin ja ratkaisuin.

Toinen maailmansota sekä sanataide (kirjallisuus) vaikutti suuresti Sartren filosofisen ajattelunsa muotoutumiseen.

Eksistentialismi on hyvä perusta huomiselle vapaiden yksilöiden maailmanvallalle.

3. Vapaan yksilönkonkreettinen itselleen oleminen

Sartren mukaan vapaan yksilön olemisessa on tärkeintä korostaakonkreettista itselleen olemistaja olla hyväksymättäkuvitteellista ja traumaattista itselleen olemista”.

Konkreettisessa olemisessahylätään myös rationaalisen tietämisen merkitys ja korostetaan sattumaa sekä maailmaan rohkeasti heittäytymistä sekä maailmassa heitettynä olemista.

Kaikki on sattumaa.

Vapaan yksilönkonkreettinen itselleen oleminenon sama kuin myyteistä ja traumoista sekä yhteiskunnallisesta vallasta vapautettu vapaa yksilöllinen oleminen.

Erilaisia ajattelutapoja ja maailmoja on yhtä monia kuin on ihmisiä.

Kaikki on subjektiivista.

Kaikki meistä ovat omalla tavalla taiteellisia ja taiteilijoita.

*

Taiteen tärkein tehtävä on herättää kuolleista yhteiskunnallisten valtapelien murskaama minä ja herättää ihmisissä vapaan yksilönitselleen oleminen”.

Taide yhteiskunnallisena valtapelinä on fasismia.

Taiteeseen sisältyy olemisprosessin rinnalla terapia.

ILMOITUS