"ARKKITEHTUURI on 'AIKAKAUDEN DIAGNOSTIIKAN' kannalta kuitenkin erityisen mielenkiintoinen tapaus. Voisi sanoa, että se tekee ongelmalliseksi itse MODERNISUUDEN IDEAN." (Georg Henrik von Wright, Tieto ja ymmärrys, 1999, sivu 243, suurennokset JP).

*

Suomen rakennustaiteen museon vuosikirjassa ABACUS 1979 on arkkitehti Pekka Helinin kirjoitus "KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN SUOMEN NYKYARKKITEHTUURISSA" (sivut 159-173). 

Helinin mukaan "Kansainväliset virtaukset ovat aina vaikuttaneet suomalaiseen arkkitehtuuriin – – MODERNISMI on ajautunut umpikujaan – – muodonantoa hallinneen modernin arkkitehtuurin päälinjan, FUNKTIONALISMIN ja siitä versonneen KANSAINVÄLISEN TYYLIN rinnalla onkin jatkuvasti tapahtunut irtaantumista dominoivan suuntauksen periaatteista, 

EHKÄ KANSALLISEKSI TULKITTAVAN ILMAISUN KASVUA, JOKA VOI OSOITTAA SUUNTAA POIS TÄMÄN HETKEN KRIISISTÄ – – Aalto korosti arkkitehtuurin tehtäväalueen humaanista, sosiaalistaloudellista ja psykologista osaa vaatien arkkitehtuurille mahdollisimman suurta liikkumavapautta – –" (suurennokset JP).

Helin kertoo kuinka konstruktivismi universaalisessa miesläisyyden muodossa vyöryi Suomeen, se levisi nopeasti ja yleispätevän SYSTEEMIARKKITEHTUURIN kautta (suurennos JP) näytti löytyvän ratkaisuja. Juhani Pallasmaa, suunnan keskeinen ideologi, kirjoitti suunnittelun aikamuodoista 1967 kuinka "suunnittelu on siirtymässä yksilöohjatusta ja intuitiivisesta kollektiiviseen...".   

"KANSALLINEN NEROUS JA YLPEYS" ei voi kuitenkaan toimia tulevaisuudessakaan UUDEN MAAILMANJÄRJESTYKSEN PERUSTANA.  

*

VIIMEISEN PUOLEN VUOSISADAN AIKANA on tullut yhä vaikeammaksi ymmärtää, mihin kaikkeen käsite MODERNI liittyy ja mitä on tapahtunut "MODERNIN LOPUN" jälkeen. 

Kun "Suomen arkkitehtikunta" tunsi (1970-luvulla) huolta "Oulun koulun postmodernin läpimurrosta", se ei osannut edes aavistaa sitä kuinka syvällinen muutos oli tuolloin käynnissä. Arkkitehtuurihan ulottuu hyvin monille alueille.  

NYT voi sanoa, että kyse oli pohjimmiltaan LÄNSIMAISEN KULTTUURIN KRIISISTÄ, jossa "IHMISENÄ OLEMINEN" oli tullut aivan uudenlaisiin suhteisiin. Viittaan tällä "TIETOUSKON ROMAHTAMISEEN" sekä "VIERAANTUMISEEN JA SUBJEKTIN KUOLEMAAN". 

*

ZYGMUNT BAUMANIN kirjassa Sosiologinen ajattelu (2004, alkuteos 1990) on sivulla 200 kappale "VALTIO JA KANSAKUNTA". 

Heti sivulla 201 BAUMAN sanoo, että "– – VALTIO JA KANSAKUNTA – – OVAT AIVAN  ERI ASIOITA, ja niiden jäsenenä ajaudut kulloinkin hyvin erilaisiin suhteisiin – –". 

BAUMANIN mukaan "VALTIOVALTA" tarkoittaa kykyä säätää ja panna käytäntöön "MAAN LAKI", valtion säätämät ja valvomat LAIT määräävät VALTION ALAMAISTEN velvollisuudet ja oikeudet, jos lakeja ei noudateta valtion velvollisuus on RANGAISTA, lakien noudattamatta jättämisestä pakotetaan tottelemaan (valtiolla on yksinoikeus turvautua myös PAKKOVALTAAN).

SITÄ VASTOIN KANSAKUNTA ON BAUMANIN  MUKAAN alusta loppuun kuvitteellinen yhteisö. KANSAKUNTA henkistyy todelliseksi koska se KUVITELLAAN TODELLISEKSI. 

*

VALTION on liittynyt usein PAKOTTAMISEEN liittyvää VALLANKÄYTTÖPERIAATETTA. PAKOTTAMINEN voi myös aiheuttaa psykologisen ongelman.   

VALTION KANSALAISENA OLEMINEN ei tarkoita ainoastaan ALAMAISENA olemista vaan myös MAHDOLLISUUTTA JA OIKEUTTA VAIKUTTAA MUUTOKSEEN. Tätä myös tapahtuu DEMOKRAATTISESSA VALTIOSSA. 

Seuraava esimerkki valaisee tätä seikkaa.  

SIVIILIPALVELU on nykyisin  LAILLA turvattu VAIHTOEHTO PUOLUSTUSVOIMISSA PALVELEMISELLE. 

ASEPALVELUKSESTA saattoi kieltäytyä alun perin ainoastaan USKONTOON liittyvillä syillä. Nykyisen LAIN mukaan VAKAUMUSTA ei tarvitse edes perustella, riittää kun itse ilmoittaa ettei tahdo suorittaa asepalvelusta. VAKAUMUKSELLISTEN syiden lisäksi monet nuoret kieltäytyvät ARMEIJASTA myös monista muista syistä johtuen. 

PERUSKOULUNKIN kohdalla tulee toteuttaa samantyyppinen UUDISTUS. Siinä on oleellista, että on omaksunut opetuksen yleissivistävät tiedot ja -taidot ei se, että on käynyt peruskoulun "kurikasvatuksellisista" syistä (kuten kouluun kurinalaisesti lähtemisen, koulussa kurinalaisesti olemisen ja koulusta kurinalaisesti kotiin palaamisen takia).    

*

KANSAINLIITON PERUSTI ensimmäisen maailmansodan VOITTAJAVALTIOT 1919. YHDISTYNEET KANSAKUNNAT (YK) PERUSTI toisen maailmansodan VOITTAJAVALTIOT 1945.  

MAAPALLON YLIN KANSAINVÄLINEN VALTA (KANSAINLIITTO JA YK) ON ORGANISOITU VALTIOIDEN VÄLISEN SODANKÄYNNIN VOITTANEIDEN VALTOJEN TOIMESTA. 

MAAPALLON LAAJUISEN VALLANKÄYTÖN TÄRKEIN TAVOITE ON OLLUT RAUHAN SÄILYTTÄMINEN MUTTA SIINÄ EI OLE ONNISTUTTU.  

ITSENÄISTEN VALTIOIDEN MAAPALLOLLA HARJOITTAMA ITSEKKYYS ON KASVANUT JOKAISEN SUURSODAN JÄLKEEN NIIN, ETTÄ SOTATILA ON JATKUNUT (UUDESSA MUODOSSA) MYÖS SODANKÄYNTIÄ SEURANNEEN RAUHANTILAN AIKANA.  

SOTAA IHAILLAAN VALTIOIDEN MAAPALLOLLA ENEMMÄN KUIN RAUHAA.

*

Viimeksi esimerkiksi IRANIN JA SAUDI-ARABIAN välit ovat olleet LÄHI-IDÄSSÄ KIREÄT. IRANIA epäillään YDINASEEN valmistamisesta. POHJOIS-KOREA on jatkamassa YDINASEKOKEITAAN (Yle, 29.3.2020). 

IHMISLAJI ON JATKUVAA KILPAILUA JA SODANKÄYNTIÄ HARJOITTAVA RAAKA ELÄIN. 

MAAILMANRAUHAA EI VOI SAAVUTTAA ILMAN UUDENLAISTA AJATTELUTAPAA JA JÄRJESTYSTÄ MAAPALLOLLA.

*

NYT KUN IHMISKUNTA JOUTUU ETSIMÄÄN MAAPALLON LAAJUISESSA SODANKÄYNTI- JA YMPÄRISTÖKRIISISSÄ SEKÄ ARVAAMATTOMASSA ILMASTONMUUTOKSESSA UUTTA MAAPALLON LAAJUISTA YHTEISKUNNALLISTA JÄRJESTYSTÄ SIINÄ EI VOIDA SIVUUTTAA. 

MAAPALLON JOHTAVIEN VALTIOIDEN TÄHÄNASTISISTA VALTAPELEISTÄ IRTAANTUMISTA, KANSAINVÄLISTYMISTÄ, MONIKULTTUURISUUTTA JA MAAILMANKANSALAISTUMISTA. 

UUDEN MAAILMANJÄRJESTYKSEN PERUSTAN TÄYTYY OLLA JATKOSSA AIVAN TOISENLAINEN KUIN TÄHÄN ASTI. 

UUDEN "MAAILMANVALTION" JA "MAAILMANKANSAKUNNAN" TÄYTYY OLLA AIVAN TOISENLAINEN.    

*

UUDEN MAAILMANJÄRJESTYKSEN KEHITTÄJIEN KAIKISTA TÄRKEIN TEHTÄVÄ ON RAUHAN KONKREETTINEN YLLÄPITÄMINEN SEKÄ YKSILÖIDEN JA KANSALLISTEN VÄHEMMISTÖJEN VAPAUTTAMINEN KUNKIN VALTION "VALITUN KANSANRYHMÄN" HARJOITTAMASTA "HERRAORJAMORAALISESTA MÄÄRÄYSVALLASTA". 

*

NYT ON VASTUSTETTAVA ITSENÄISEN VALTIOJÄRJESTELMÄN YLISTÄMISTÄ, "MÄÄRÄÄVÄN KANSANRYHMÄN VALITSEMISTA" SEKÄ YKSILÖIDEN JA KANSANRYHMIEN ORJAMORAALISTA YHDENMUKAISTAMISTA. 

NYT ON PUOLUSTETTAVA YKSILÖN JA KANSANRYHMÄN LUONNONMUKAISUUTTA JA AINUTKERTAISUUTTA SEKÄ "LUONNON SEURAAMISTA".  

*

SANA VALTIO ON JOHDETTU SANASTA VALTA. 

NYKYINEN VALTIO ON KONSERVATIIVINEN ORGANISAATIO JA INSTITUUTIO AIHEUTTAA JATKUVASTI SORTAMISTA JA ITSEKKYYDEN LISÄÄNTYMISTÄ. 

MAAPALLOLLA ON NYKYISIN 200 ITSENÄISTÄ VALTIOTA. JOS NYKYISET VALTIOT JATKAVAT TOIMINTAANSA YHTÄ ITSEKKÄÄSTI KUIN TÄHÄN ASTI SE JOHTAA ELÄMÄN PÄÄTTYMISEEN MAAPALLOLLA.  

VALTION TÄYTYY MUUTTUA. 

*

MAAPALLON VALTIOT OVAT OLLEET ESIMERKIKSI KUNINGASKUNTIA, MONARKIOITA JA NATIONALISTISIA TASAVALTOJA. 

MUINAINEN VALTIO JA SEN VALLANKÄYTTÖ PERUSTUI USKOMUKSEEN, että maallinen valta (HALLITSIJAVALTA) ja hengellinen valta (USKONTOVALTA) KUULUVAT YHTEEN.   

USKONNOLLA JA SUKULAISSUHTEILLA OLI PITKÄÄN KESKEINEN ASEMA VALTION SYNNYSSÄ JA YLLÄPITÄMISESSÄ. 

ZYGMUNT BAUMANIN mukaan (Sosiologinen ajattelu, 2004) KANSALLISVALTIO vaatii kuuliaisuutta koska se puhuu kansakunnan nimissä (sivu 211) JA KANSALAISENA OLEMINEN tarkoittaa paitsi sitä, että on alamainen sekä myös mahdollisuutta vaikuttaa (sivu 2005).

*

RANSKAN SUUREN VALLANKUMOUKSEN TOTEUTTI KANSA. MYÖHEMPI KANSALLISROMANTIIKKA JOHTI KUITENKIN VALISTUKSEN AATTEESTA POIKKEAVAN NATIONALISTISEN VALTON SYNTYMISEEN. 

Käsitteen "nationalismi" otti ensimmäisenä käyttöön 1744 syntynyt J. G. von HEDER. NATIONALISTISEN VALTION SUURIMMAKSI YLISTÄJÄKSI kohosi kuitenkin saksalainen idealistifilosofi FRIEDRICH HEGEL (1770-1831). 

*

HEGELIN FILOSOFIAN MUKAAN YKSILÖ saattoi tavoittaa VAPAUDEN ainoastaan VOIMAKKAAN VALTION alaisena. Tämä on eksistentialistisen vapauskäsityksen vastaista. TÄMÄ HEGELIN NÄKÖKULMA EI VOI OLLA MYÖSKÄÄN MAAPALLON LAAJUINEN IHANNE.

SAKSAN YHDISTYMISEN jälkeen asetettiin ihanteeksi KANSALLISVALTIO, joka toteutettiin KURIN YLLÄPITÄMISEN JA SODAN KOETTELEMUSTEN kautta. 

Saksalaisen historioitsijan HENRICH VON TREISCHKEN mukaan "Ihmisen täytyy ISÄNMAAN TÄHDEN luopua omasta MINUUDESTAAN - siksi SOTA ON YLEVÄÄ" (kts. MAAILMAN HISTORIAN PIKKU JÄTTILÄINEN, 1988, sivut 735-736, suurennokset JP).    

NATSIEN VALTAANNOUSU TAPAHTUI KOKO KANSAN YHTENÄISTÄMISEN JA YHDENMUKAISTAMISEN SEKÄ KOVAN KURIN POHJALTA.

*

NATIONALISTISTEN VALTIOIDEN erojen korostamisen yhteydessä saatetaan puhua esimerkiksi kansallisfilosofista, perustuslaista ja "suomalaisesta nationalismista". 

Suomen valtion nationalistinen aatemaailma omaksuttiin 1800-luvun Saksasta (Hegelin filosofia).   

NATIONALISMISTA esiintyy erilaisia käsityksiä. Esimerkiksi SOSIOLOGIAN JA VALTIOTIETEEN yhteydessä nationalistista valtiota kuvataan eri pohjalta.

*

NATIONALISTISEN VALTIOAJATTELUN yhteydessä alettiin uskomaan, että jokaiselle "valitulle kansalle" kuuluu ITSENÄISYYS RAJATULLA JA SOTILAALLISESTI VARTIOIDULLA MAA-ALUEELLA. 

NATIONALISTISTEN VALTIOIDEN ALUEITA vartioidaan myös rauhan aikana ja SIVIILIAIKOINAKIN valmistaudutaan joka hetki SODANKÄYNTIIN "aseelliseen maanpuolustukseen". 

NATIONALISTISET VALTIOT OVAT MYÖS RAUHAN AIKANA "VARPAILLAAN" eli koko ajan valmiita SOTILAALLISEEN TOIMINTAAN. Tämä ajattelu- ja toimintatapa yhdistettynä YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN toimintaan MAAILMANRAUHAN KANNALTA ONGELMA.  

MAAPALLON KANSAINVÄLISTYMISTÄ SEURANNUT rajojen avaaminen vapaalle liikkumiselle sekä taloudelle on aiheuttanut siksi paljon erimielisyyttä itsenäisten valtioiden ja EU:n välillä. 

MYÖS RAJOJEN SULKEMISTA SOTA- JA YMPÄRISTÖPAKOLAISILTA vaaditaan usein monissa NATIONALISTISISSA VALTIOISSA.   

*

NATIONALISTISESTA VALTIOSTA ei aiheudu ainoastaan RASISTISIA USKOMUKSIA ja VIHOLLISKUVIA (vihollisena esimerkiksi "venäjän kansa", "idän susi" jne.), vaan NATIONALISMISSA kuvitellaan todeksi myös HENKI (KANSALLIS- JA VALTIOHENKI). 

RANSKAN SUUREN VALLANKUMOUKSEN ISKULAUSEEKSI TULI KUITENKIN "JÄRKI (TIETOUSKO) JA VAPAUS". AUKTORITEETTIEN (kuten KUNINKAIDEN) SURMAAMINEN JA KORVAAMINEN KANSAN VALLANKÄYTÖLLÄ ei ole johtanut kuitenkaan hyvään. 

*

Saksalainen idealistifilosofi FRIEDRICH HEGEL kyseenalaisti VALISTUSFILOSOFIAN PERUSTEET. NATIONALISTISEN VALTION perustaminen liitetään usein HEGELIN luomaan KANSALLISROMANTIIKKAA korostaneeseen filosofiaan.   

HAJANAINEN SAKSA YHDISTETTIIN "RAUDALLA JA VERELLÄ" WEIMARIN TASAVALLAKSI (1871) mutta  SAKSAN NATIONALISTISEN YHTENÄISTÄMISEN JA YHDENMUKAISTAMISEN VEI LOPPUUN MAAILMANSOTIEN VÄLISSÄ SAKSAN NATSIVALTA. 

Ranskalainen kirjailija ja eksistentialisti JEAN-PAUL SARTRE RYHTYi NATSIVALLAN NÄHTYÄÄN TAISTELUUN VAPAAN YKSILÖN PUOLUEESTA. 

*

NATIONALISTIS-KONSERVATIIVINEN YHTEISKUNTA-AJATTELU korvattiin 1800-luvun puolivälissä UUDELLA YHTEISKUNTANÄKEMYKSELLÄ. YLIMMIKSI ARVOIKSI TULI NYT "TIETOUSKO, LIBERALISMI, PORVARISTO, UUSI TEKNIIKKA SEKÄ TEOLLINEN KAPITALISMI". 

TÄMÄN VASTAVOIMAKSI TULI MARXILAINEN MATERIALISMI, ATEISMI JA TYÖVÄENLIIKE.

MAAPALLO EI OLE JAKAUTUNUT KOSKAAN LUONNOSTAAN KANSAKUNTIIN. 

MAAPALLON KANSATHAN OVAT OLLEET AINA JATKUVASTI LIIKKEELLÄ JA VUOROVAIKUTUKSESSA KESKENÄÄN. MAAPALLO ON OLLUT AINA KANSAINVÄLINEN mutta ei koskaan NATIONALISTISTEN VALTIOIDEN täyttämä pallo. 

NATIONALISTISTEN VALTIOIDEN MAAPALLO EI VOI OLLA HUOMISEN MAAILMANJÄRJESTYKSEN IHANNE. 

*

DEMOKRATIAKAAN EI OLE ITSESTÄÄNSELVYYS. MARXILAISUUSKIN ON ERI ASIA KUIN KOMMUNISMI. 

VAPAUDESTAKIN ON OLEMASSA MONIA ERILAISIA KÄSITYKSIÄ. 

MYÖS NEUVOSTOLIITON JA KIINAN KOMMUNISTISEN YHTEISKUNTAJÄRJESTELMÄN PERUSTAMINEN ON TAPAHTUNUT PERINTEISEN VALTIOAJATTELUN POHJALTA. NIIDEN PERUSTAMISEN jälkeen pyrittiin muuttamaan maapallon kapitalististen valtioiden yhteiskuntajärjestystä kommunistiseksi. 

*

AUTONOMIAA (eli jonkun vieraan vallan alaisuudessa elämistä) ei ole pidetty yhtä riittävänä vallankäyttömuotona kuin VALTIOLLISTA ITSENÄISYYTTÄ. NATIONALISTISEN ITSENÄISTYMISEN suosiminen on johtanut kuitenkin ITSEKKYYDEN LISÄÄNTYMISEEN MAAPALLOLLA.   

ITSENÄISEN NATIONALISTISEN VALTION MAA-ALUE ON  KANSALLINEN OMAISUUS mutta MERIALUEITA pidetään yleensä KANSAINVÄLISENÄ. 

JOPA KOKONAISIA PLANEETTOJA on yritetty liittää jonkun kansallisen valtion omaisuudeksi (esimerkiksi maapalloa kiertävää kuuta, vrt. siirtomaaherruus). 

*

SAKSALAISEN IDEALISTIFILOSOFIN FRIEDRICH HEGELIN mukaan ihminen voi olla vapaa vain edistämällä universaalia rationaalisuutta sillä käsityksemme vapaudesta on hänen mielestään sitä universaalisempi, mitä monisäikeisempi se on. 

HEGELIN MUKAAN yksityinen ihminen ja valtio muodostavat kiinteän yhteyden. VALTIO koostuu Hegelin mukaan yksilöistä, jotka valtio kykenee saattamaan järjestykseen. 

*

Samalla kertaa HENKEÄ JA JÄRKEÄ (TIETÄMISTÄ) painottava HEGELIN VALTIOFILOSOFIA ON USKOMUS. 

ANARKISTISEN LIBERALISMIN MUKAAN VALTIOLLA ei ole oikeutta edes OLEMASSAOLOON. VALTIOSUHTEEN TÄYTYY MUUTTUA. 

ILMOITUS