Kirjoitin seuraavan sisältöisen mielipidekirjoituksen:

"LÄHELLÄ JA KAUKANA. Tietouskon ja teknisten sovellutusten yleistyminen on johtanut yhteiskunnassa muutoksiin, jossa LÄHELLÄ olevista asioista on tullut vähemmän tärkeitä kuin on KAUKANA olevat seikat. 

Kyseinen "lähikriisi" on näkynyt esimerkiksi ihmis- ja lähipalvelujen huonontumisena. Digitalisointi johtaa setelien käytön päättymiseen. Myös syrjäkylissä asuvat henkilöautoilla keskustoista palveluita hakevat joutuvat tuntemaan tämän muutoksen nahoissaan, yhteiskunnalla ei ole myöskään rahaa syrjäseutujen maanteiden ylläpitoon. 

Kaukaa eniten heijastuvista seikoista tärkeimpiä ovat ilmastonmuutos, väestönräjähdys ja kansainvälinen talous. 

Maapallon laajuinen keskittyminen synnyttää metropoleja ja tyhjentää syrjäseutuja. Hajauttamiseen perustuvien maaseutuvaltaisten kuntien suurkuntaliitoksilla ei ole tulevaisuutta."       

*

Mielestäni kyseinen kirjoitus perustuu JÄRKEILYPOHJAISEEN TIETOVALTAISUUTEEN ja SEN MUKAISEEN AMMATILLISEEN NÄKÖKULMAAN. 

Kirjoitukseni haastaa lukijoita väittelemään ja perustuu myös EDISTYSUSKOON.      

Nykyinen yhteiskunnallinen tilanne antaa kuitenkin aihetta pohtia tuon kirjoitukseni sisältöä uudelta pohjalta. Siinä tulisi kyseenalaistaa mm. tietovaltaisuus sekä ihmisen luontosuhde länsimaisessa teollisessa kulttuurissa.     

*

Valtaosa aluerakenteesta on "muotoutunut" ilman tietovaltaista ohjausta (ammatillista suunnittelua jne). Esimerkiksi Kauhavan entinen kirkonkylä rakentui ja muuttui pitkään ilman "tietovaltaista ohjausta". Esimerkiksi ainoastaan RAUTATIE JA LENTOKENTTÄ toteutettiin tietovaltaisesti kokonaisuutena.   

Mitkä tekijät ovat muokanneet ympäristöä ennen "TIETOVALTAISTA SUUNNITTELUA"?

*

ILMASTORAPORTISTA vuotaneet tiedot ovat synkkää luettavaa.  

MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET ILMASTONMUUTOKSEEN OVAT VALTAVAT (IPCC:n raportti, Yle uutiset, 8.8.2019). Maankäytönkin suunnittelun pitää olla VASTUULLISTA niin, että ongelmat eivät pääse pahenemaan nopeasti entisestään.  

*

Monet POLIITTISET VALTAPELURIT kuvittelevat kuitenkin, että suljetut kansallisvaltiot voivat jatkaa toimintaansa ENTISTEN VALTAPELIMYYTTIEN JA TIETOVALTAISUUDEN pohjalta samoin kuin ennen. 

Tämä on kuitenkin harhakuvitelma. 

*

Eksistentialistinen filosofia on vaikuttanut omalta osaltaan muuhunkin kuin OLEMISEN JA YKSILÖVAPAUDEN korostamiseen. Eksistentialismi on vaikuttanut myös siihen, että on alettu kyseenalaistamaan koko perinteinen länsimainen filosofia. 

Huomion arvoisinta tässä on se, että POSTMODERNISTIT JA JÄLKISTRUKTURALISTISET FILOSOFIT alkoivat suhtautua maailmansodan jälkeen kriittisesti mm. TIETOON, VALISTUKSEEN JA MODERNISMIIN. 

Perinteinen ajatus TIETÄMISEN JA TIETÄMÄTTÖMYYDEN erosta on alkanut näyttämään aikansa eläneeltä näkökulmalta. 

Toisten mielestä MYÖS MERKITYSTEN tulkitseminenkin on subjektiivista ja siksi myös kaikenlaiset "tulkinnat ja totuudet" ovat subjektiivisia. 

Mikä ja mitä on "tieto totuus ja todellisuus"? 

*

Uudessa ajattelutavassa POSTMODERNIN ROMAANIN sisällöksi uskotaan hahmotuvan todellisuuden tavoittamattomuus sekä yksilön minän subjektin KUOLEMA. 

1998 kuollut filosofi ja kirjallisuusteoreetikko Jean-Francois Lyotard on ehkä tunnetuin "postmodernia täälläoloa" käsitellyt ajattelija ja filosofi. 

*

Ensimmäisiin postmoderneihin arkkitehteihin lukeutunut arkkitehti Robert Venturi kirjoitti toisen maailmansodan jälkeen, että "Kompleksisuus ja ristiriitaisuus on tunnustettu kaikkialla muualla paitsi arkkitehtuurissa." (Robert Venturi, Moninaisuus ja ristiriitaisuus arkkitehtuurissa, sivu 41, suomennos - 2006 Anni Vartola).    

Osti vuonna 1993 suomennoksen (Leevi Lehto) Gilles Deleuzen ja Felix Guattarin teoksesta Mitä filosofia on? (1993). Tuon kirjan mukaan MAAILMA "TÄÄLLOLO" ON KAOOTTINEN ja että (sivu 44), että "luova filosofia on aina väkevä Kokonaisuus, joka ei ole fragmentaarinen vaikka pysyykin AVOIMENA - rajaton KAIKKEUS...".        

Gianni Vattimon kirjan Läpinäkyvä yhteiskunta mukaan (alkuteos 1989, suomennos Jussi Vähämäki) termin POSTMODERNI merkitys on siinä, että "...yhteiskunta, jossa elämme, on kaiken kattavan kommunikaation yhteiskunta ja mediayhteiskunta". 

Kirjassa on miettimisen arvoinen kappale "Uudelleen löydetty myytti", kappaleen mukaan "tieteellisen ajattelun vastakohta myytti" on tekemisissä uskonnon, taiteen, riitin ja magian kanssa.  

*

Kirjan sivulla 15 sanotaan, että "Ei ole olemassa yhtä ainutta HISTORIAA, on vain erilaisista näkökulmista esitettyjä KUVIA menneisyydestä...".  

Kirjan sivulla 35 kerrotaan FRIEDRICH NIETZSCHEN sanoneen, että "ei ole olemassa TOSIASIOITA, on olemassa vain TULKINTOJA". 

Nietzschen kirjoittamassa kirjassa Näin puhui Zarathustra (suomentanut J. A. Hollo, 2009) takakannessa Nietzschen teosta kutsutaan "FILOSOFISEKSI RUNOELMAKSI" mutta 

Torsti Lehtisen kirjan "Sanojen avaruus, opas luovaan kirjoittamiseen" henkilöluettelossa Nietzsche mainitaan "FILOSOFIKSI JA RUNOILIJAKSI". 

Voisiko joku esteetikko kertoa mitä tämä ero tarkoittaa "Nietzschekö myös runoilija"? (Runoilijat eivät välitä perinteemme mukaan TODELLISUUDESTA mitään).  

Mursiko Nietzsche filosofian ja niin kutsutun "kaunokirjallisuuden (ns. sanataide-estetiikan) rajan? 

Nyt rajat ovat kuitenkin murtumassa tässä kaaoksessa joka sivulta.

Voiko filosofina pidetty yksilö olla myös sanataiteilija?  

*

Uusimmassa postmodernissa ajattelussa "menneisyyttä ei nähdä nykyisyyden esihistoriana...mennyt on lakannut kerta kaikkiaan olemasta..." (kts. Liisa Saariluoman kirjaa Postindividualistinen romaani, 1992, kappaleesta Johdanto sivu 55). 

INFORMAATIOTEKNOLOGIAAN liittyvässä Paul Virilion kirjassa Pakonopeus (1998, suomennos Mika Määttänen) sanotaan (sivu 11), että "...lähekkäin asuvat ihmiset tulevat teknologioiden vaikutuksesta vieraiksi ja kaukana oleva tulee tärkeämmäksi...". Kirjan sivulla 27 sanotaan, että "...hyperkeskittyminen on seurausta vuorovaikutuksen kasvaneesta nopeudesta...". 

*

Näiden esimerkkien valossa ymmärtää myös sen, että perinteinen SULJETTU KANSALLISVALTIO ei voi jatkaa elämäänsä suljettuna. Monet uudet ilmiöt pakottavat REGIONALISTISEN PAIKAN JA NATIONALISTISEN VALTION AVAUTUMAAN. Tähän sisältyy myös ILMASTONMUUTOS.

Tästä näkyy nyt paljon hyviä esimerkkejä.

Venäjä aloitti äskettäin Siperian valtavien (poikkeuksellisen laajojen) ja ILMASTONMUUTOKSEEN liittyvien metsäpalojen sammuttamisen. Trump tarjoisi apua Siperian metsäpalojen sammuttamiseen... (Yle ulkomaat 1.8.2019). Yhteistä sammutustoimintaa hiertää kuitenkin maiden välinen KAUPPASOTA.    

ILMOITUS